Naisasiat

[Palstalegenda]

Olen Reijo Mäen kanssa samaa mieltä, että jos yritysjohtajana oleva nainen olisi lausunut vastaavat jutut miehistä, olisi sitä pidetty rohkeana asian esiintuontina ja kannanottona. Erosta ei olisi puhunut kukaan. Kaksoisstandardi.

Missähän Reijo on noin mennyt sanomaan? Tunnen erään toisenkin Suuren Ajattelijan, joka on tietämättään ollut Reijon kanssa täsmälleen samoilla linjoilla.

 

[Nakke]

. Siis lyhyesti sanottuna, se mitä siinä touhussa tapahtuu, tai ei tapahdu, on erittäin vahva korrelaatio sille, miten hyvin muu suhde menee. Ja toisaalta toisinkin päin, se muu elämä toki vaikuttaa miten siellä makuuhuonepuolella menee.
.

Päätän tämän keskustelun siihen, että olen kanssasi tuossa asiassa täysin samaa mieltä, MUTTA muuten emme ymmärrä ollenkaan toisiamme, koska minä viittasin jutussani johonkin ihan muuhun kuin mihin ymmärsit. Minä yritin sanoa, että suhteessa on aika toisarvoista se, onko toisella karvoitusta vai ei ja sitä, että en usko seksin olevan kuin (porno)elokuvissa, vaan se vaatii jotain muutakin.

Ja nyt sanon, a) seksi on erittäin tärkeä osa parisuhdetta, ellei jopa tärkein, b) jos suhde on muuten kunnossa, niin tietyt pikkuasiat ovat aika toisarvoisia, c) tärkeää on tasa-arvoinen ja toista kunnioittava suhde, jossa molemmat voivat olla oma itsensä, sängyssä ja sen ulkopuolella. (Tämä voi tietysti ärsyttää monia, jotka eivät kykene tasa-arvoiseen, normaaliin suhteeseen.)

En ole pitkään aikaan seurannut palstaa ja tästäkin keskustelusta olen pystynyt poimimaan vain juttuja sieltä täältä, joten en tunne kaikkien kirjoitustyyliä enkä osaa välttämättä lukea oikein rivien välistä tai tiedä, kenellä on tapana provosoida ja kenellä ei, mutta minusta tuntuu, että herra nyt kerjää sitä ;)

UGH

 

[Nakke]

Olen Reijo Mäen kanssa samaa mieltä, että jos yritysjohtajana oleva nainen olisi lausunut vastaavat jutut miehistä, olisi sitä pidetty rohkeana asian esiintuontina ja kannanottona. Erosta ei olisi puhunut kukaan. Kaksoisstandardi.

Minä en usko tuohon. Tosin sen naisen jutut olisi ehkä helpommin kuitattu kanailuna ja miesten on helpompi nauraa asialle siitä syystä, että kuitenkin, kaikista vastaväitteistä huolimatta, edelleen olemme eriarvoisessa asemassa, tai ainakin lähihistoriassa olemme olleet. Jos vaikka esimerkkinä otetaan se, että valkoinen ihminen sanoisi mustien kelpaavan vain orjiksi ja olevan valkoisia tyhmempiä ja että mustia ei pitäisi koskaan päästää johtotehtäviin. Kyllä siinä kenkä kohtaisi takapuolen hyvin pian. Mutta käännäpä tilanne toisinpäin ja mieti, että musta sanoisi vastaavaa valkoisesta. Valkoisen olisi paljon helpompi nauraa tuolle väitteelle, koska "valkoinen mies" ei ole koskaan ollut samanlaisessa, alistetussa asemassa.

Yritän nyt kovasti saada teitä näkemään asiaa toiseltakin kantilta ja ymmärtämään, miksi tuollaiset lausahdukset voivat tuntua (joistakin) pahalta, vaikka sinänsä eihän tuntemattoman ihmisen mielipiteiden pitäisi antaa vaikuttaa. Valitettavasti vaan tuolla "oikeassa elämässä" jatkuvasti törmää näihin asenteisiin, usko tai älä, ihan yllättävänkin paljon.

Minä haluan kuitenkin edelleen korostaa, että minä puolustan miehiä ihan yhtä ärhäkästi, kun siihen on aihetta ja ystävissäni on yhtä paljon miehiä kuin naisiakin, ellei jopa enemmän. Olen hyvin kiihkeä tasa-arvon kannattaja, mutta se ei tarkoita, että minä vihaisin miehiä. Minä rakastan miehiä :D

Olen pahoillani, että tämä nyt meni tälläiseksi tasa-arvovääntämiseksi, vaikka olemme naisasia-ketjussa ;).

 

[Palstalegenda]

Minä yritin sanoa, että suhteessa on aika toisarvoista se, onko toisella karvoitusta vai ei

Niin se vain Pasi Rautiainenkin leikkautti hiuskuontalonsa, kun vaimonsa sanoi, ettei enää heru, jos Pasi ei leikkaa hiuksistoaan siistimpään muotoon. Tuossa eräs osoitus siitä, että toki se ulkomuotokin merkkaa. Ja usein naiset juuri ovat miestänsä vaatimassa johonkin suuntaan. Leikkaa partasi, hiuksesi, hanki uusi kravatti jne. Miehet eivät sitten saane enää vaatia mitään.

ja sitä, että en usko seksin olevan kuin (porno)elokuvissa, vaan se vaatii jotain muutakin.

No minähän juuri oikein rautalangasta väänsin, että enhän toki tarkoittanutkaan mitään tuollaista, että pitäisikään olla.

b) jos suhde on muuten kunnossa, niin tietyt pikkuasiat ovat aika toisarvoisia,

No mikä se kenellekin on pikkuasia. Nämähän vaihtelevat suuresti. Kyllä se näin miehenä on melko vastenmielistä, kun naisen tuhero alkaa osittain jo heti navan alta, eikä 10 cm alempaa...

Mutta kannattaa kokeilla sheivaamista, saattaa se mieskin yllättyä iloisesti, vaikka naisen kysyessä "pitäiskö mun sheivata", mies vastaa tietenkin, että "ei kulta, olet niin ihana muutenkin, tuollaisenaan", sillä jos mies ei niin vastaa, nainen suuttuu, joten siksi mies valehtelee:)

 

[JypFabu]

Yritän nyt kovasti saada teitä näkemään asiaa toiseltakin kantilta

Ilahduttavaa, että täällä ilmenee jotakin tälläistäkin, empiria vaan tahtoo pukata mieleen, että ajanhukkaa se on, tämä on kyklooppien luvattu maa.

Täällä vaan taitaa olla niin moderneja ja tasa-arvosia miehiä, ettei ne kertakaikkiaan kykene hokaamaan kirjoituksesi pointteja ja niiden realismia, kun on kerran päätetty, että postikorttimaisema elämästä on totta, se on sitä vaikka taivaalta tulisi paskaa niskaan. Se mitä ei tunnista, ei ole olemassa.

Tuheroasiassakin olen kanssasi täysin samaa mieltä, kuninkaalla on kruununsa ja naisella tuheronsa, niitä pitää kantaa ylpeydellä ja jättää kaikenmaailman paidansilittäjät ja seivaajat selittelemään itselleen todellisuutta, kun sitä eivät pysty kohtaamaan.

Koolle taas kerran erityismaininnat ja kiitokset nasevan osuvista kommenteista, toivonpa, että jokainen palstalle eksyvä naisasioidensa tilaa ja tolaa puntaroiva lukaisee tuon viimeisen pariinkin kertaan - ajatuksella.

 

[Palstalegenda]

Ilahduttavaa, että täällä ilmenee jotakin tälläistäkin, empiria vaan tahtoo pukata mieleen, että ajanhukkaa se on, tämä on kyklooppien luvattu maa.

Mitä muuta juuri itse teit, kuin osoitit vain yhden "totuuden"? Kaikkien tulee ilmeisesti tykätä samanlaisista? Tai ihan mistä tahansa eikä mitään kriteerejä saa olla? Tai jos saa olla, niin JypFabu saa määritellä mitä kriteerejä saa olla. Jos ihmisillä on tietynlaisia toiveita parisuhdekumppaniaan kohtaan, niin niitä ei saisi ollakaan? Tai saa olla, mutta niiden pitää olla samanlaisia kuin JypFabulla tai jollakulla muulla? Eihän tuon kyklooppimaisempaa olekaan. Ja sitten syytellään muita kykloopeiksi. Kaksinaamaista touhua.

Rima on hyvä asettaa korkealle, ja ylittää se, eikä tyytyä retalejengin korkeuksiin, jossa vähän polvia nostamalla pääsee riman yli. Siitä tulee kaunis postikortti eikä mikä tahansa söherrys. Toki ne söhertäjät sitten sanovat sitä postikorttia mahdottomaksi saavuttaa, kun eivät itse siihen kykene mutta niin se on, kaikki eivät siihen pystykään. Mutta jotkut pystyvät. Ja ihan oikeassa elämässä, elokuviin ei tarvitse mennä.

 

[JypFabu]

Mitä muuta juuri itse teit, kuin osoitit vain yhden "totuuden"? Kaikkien tulee ilmeisesti tykätä samanlaisista? Tai ihan mistä tahansa eikä mitään kriteerejä saa olla? Tai jos saa olla, niin JypFabu saa määritellä mitä kriteerejä saa olla. Jos ihmisillä on tietynlaisia toiveita parisuhdekumppaniaan kohtaan, niin niitä ei saisi ollakaan? Tai saa olla, mutta niiden pitää olla samanlaisia kuin JypFabulla tai jollakulla muulla? Eihän tuon kyklooppimaisempaa olekaan. Ja sitten syytellään muita kykloopeiksi. Kaksinaamaista touhua.

Kohtalaisia yhteenvetoja, ei siinä mitään. Varsinkin kun kiittelin vain paria postausta, jotka poikkeavat edukseen tästä yleisestä kyklooppilinjasta. Toiveita saa mun puolesta olla kellä vaan ja ihan minkälaisia vaan, toiveissa kai kirjoituksessani oli kyky niiden ja tosielämän toisistaan erottamiseen, kokemukseni mukaan elämisen laatu ja viihtyvyys on parhaalla tasolla tolkun kanssa, jos tuon takia pitää riuhtoa se pesäpallo nokkaan, niin siitä vaan, ei kuulu mulle, eikä edes kiinnosta.

Rima on hyvä asettaa korkealle, ja ylittää se, eikä tyytyä retalejengin korkeuksiin, jossa vähän polvia nostamalla pääsee riman yli. Siitä tulee kaunis postikortti eikä mikä tahansa söherrys. Toki ne söhertäjät sitten sanovat sitä postikorttia mahdottomaksi saavuttaa, kun eivät itse siihen kykene mutta niin se on, kaikki eivät siihen pystykään. Mutta jotkut pystyvät. Ja ihan oikeassa elämässä, elokuviin ei tarvitse mennä.

Siitä vaan rimojen asetteluun, aikas kun se postikortti kourassa limboilet, voit miettiä, ollako retardi vai tomppeli, kas siinä pulma ja saako ulkokultaisuudella ihmissuuhteen syvälliseksi, vai pelkän kaksiulotteisen postikortin. Vaan jos noilla eväilläsi saat onnen, onneksi olkoon vilpittömin sydämin.

 

[Palstalegenda]

Siitä vaan rimojen asetteluun, aikas kun se postikortti kourassa limboilet, voit miettiä, ollako retardi vai tomppeli, kas siinä pulma ja saako ulkokultaisuudella ihmissuuhteen syvälliseksi, vai pelkän kaksiulotteisen postikortin. Vaan jos noilla eväilläsi saat onnen, onneksi olkoon vilpittömin sydämin.

Enhän minä vetele mitään hernepalkeita nenään. Ihmettelen vain ihmisten idiotismia, ihan sillä tavalla lunkisti.Täytyy ihmetellä ettei aikuinen ihminen näemmä ymmärtänyt sanaakaan viestistäni ja että hänellä on vieläpä näemmä kaiken lisäksi noin mustavalkoinen maailmankuva. Jos täällä joku JypFabu tai kuka tahansa nainen ryhtyy väittämään, että jos joku haluaa tietyt ulkonäkö- ja siisteystoiveet sen siippansa täyttävän, että sitten olisi kyse vain jostakin ulkokultaisuudesta, niin ei voi kuin ihmetellä kyseisten naiivia maailmankuvaa. JypFabu voi tietenkin itse seurustella vaikka sirkuksen parrakkaan naisen kanssa mutta jos joku ei niin kykene eikä halua tehdä, niin toki meillä on siihen oikeus. Ja mielestäni on täysin kohtuutonta väittää, että se olisi silkkaa ulkokultaisuutta. Kaikille ei vain riitä se mervitapola, vaan haluaa mahtavan sisällön lisäksi vähintäänkin tyydyttävää ulkokuorta.

 

[JypFabu]

.

Tämänkään viestin osalta voi vain huomioida, ettei ymmärrys kuulu rosteriin sielläpäin edelleenkään, se siitä.

Laitanpa kuvalinkin, kun vastaan tulee se sirkuksen parrakas nainen. Luonnostaan karvattoman silittäjän ohjaan sitten sinne päin. Miten musta tuntuu, että toi sun kriteeririma lojuu sittenkin ihan maassa vaan, vaikka tulihan se esiin jo noissa aikaisemmissakin. Onnea sitten matkalle vaan, mikäs siinä.

Älä suotta tuhlaa aikaas vastineisiin, eiköhän se ollut tässä.

 

[Palstalegenda]

Miten musta tuntuu, että toi sun kriteeririma lojuu sittenkin ihan maassa

Niin, yksi kriteerini on se, ettei se alapää ole aivan helkutinmoinen pehko. Siis sellainen, että naisen karvoitus alkaa heti navan alta. Se ei tarkoita, että joku posliini pitäisi olla tai että se olisi edes suotavaa. Se ei myöskään tarkoita, että ulkonäkö olisi ykköskriteeri. Niin, tuo minun naiseni on korkeasti koulutettu, hyvin rentoluonteinen, erittäin hyvä yhteiskuntatietous, jota pidän aina suurena plussana. Keskustelutaito, se tärkein ominaisuus, on hyvä. Tässä ketjussa käsitelty ominaisuus on vain yksi ominaisuus muiden joukossa ja tietenkin voit siellä vittuilla, että naiseni on on alle riman eli roskasakkia mutta sehän on keskustelupalstojen tapana heitellä irrationaalisia muka loukkaavia kommentteja, vailla mitään tietoa sen toisen osapuolen todellisesta tilanteesta.

Esimerkki edellisestä: Valkkaa sinä naisesi vaikka 4D-dokumenteista, useimmat muut haluavat vähän ulkoistakin siisteyttä sisäisen kauneuden lisäksi.

 

[tant gredulin]

Mikähän voisi olla vastaava esimerkki, joka olisi sen verran tunteita herättävä, että miehet älähtäisivät? Vai onko miestä mahdotonta loukata tasa-arvoasioissa?

Tätä kyselin jo joku sivu taaksepäin mutta se jäi Suuren Silityskeskustelun jalkoihin...
Kun sitä lausuntoa ei minusta voi vain kääntää suoraan toisinpäin, vaan pitäisi hakea ihan joku toinen näkökulma, jossa miehet kokisivat ’mieheytensä loukatuksi'. Samaa tuossa Nakke yritti selittää musta/valkoinen –esimerkillään.

Tähän vastasi ainoastaan Yläpesä:

Veikkaisin että armeijan/RUK:n käyneiden sivuuttaminen. Taannoin kerroin toisessa ketjussa kuinka yksikössämme teimme hiljaisen päätöksen että rekrytoidessamme seuraavan kerran uusia työntekijöitä ja mikäli loppusuoralla on kaksi yhtä pätevää ja sopivaa hakijaa niin valitsemme aina naisen tai sen joka ei ole käynyt armeijaa/RUKia. Itkuhan siitä joillekin tuli. Ja päätöksessämme olemme pysyneet eikä ole tarvinnut katua.

Oliko muita?

 

[ms.qvist]

Mikähän voisi olla vastaava esimerkki, joka olisi sen verran tunteita herättävä, että miehet älähtäisivät? Vai onko miestä mahdotonta loukata tasa-arvoasioissa?

Tätä kyselin jo joku sivu taaksepäin mutta se jäi Suuren Silityskeskustelun jalkoihin...
Kun sitä lausuntoa ei minusta voi vain kääntää suoraan toisinpäin, vaan pitäisi hakea ihan joku toinen näkökulma, jossa miehet kokisivat ’mieheytensä loukatuksi'.


Oliko muita?

Yläpesän esimerkki liene varsin mainio siitä kuinka asevelvollisuuden suorittaneet miehet voivat kokea suoranaisena loukkauksena sen jos heidän "saavutusta" väheksytään tai se jopa painetaan maanpinnan alle. Tietenkään kaikki miehet eivät tästä älähdä vaan osaavat asettaa tämän oikeisiin raameihinsa, mutta eivätpä kaikki naisetkaan älähtäneet Audi-miehen tokaisusta (äitini lähinnä ihmetteli asiasta syntynyttä kohua, ja hän kuitenkin on jo eläkkeellä.)

Varmasti osa miehistä kokisi miehisyytensä halventamisena sen jos heitä ryhdyttäisi arvostelemaan peniksen pituuden mukaan - voisin kuvitella, että ainakin joku herkkänahkainen saattaisi kimpaantua siitä jos joku n.n. toteaisi haastattelussa, että alle 25 senttisellä kalulla varustetut miehet eivät ole miehiäkään. Mutta jälleen terveellä itsetunnolla varustettu mies ei minusta voi muuta kuin hymyillä kyseiselle haastattelulle ja asettaa sen omiin raameihinsa. Mutta kyllä, tiedän miehiä joille peniksestä puhuminen tuottaa tuskaa ja joille aihe on arka ja siihen viittaaminen koetaan loukkauksena - tietyssä mielessä kyllä ymmärrettävää, etenkin jos on saanut kuulla vihjailuja siitä koko ikänsä tai jos asia on muulla tavalla herkkä (terveydelliset syyt tms.) Mutta jos jätän tarkastelun ulkopuolelle terveydellisistä syistä kärsivät tai miehet, jotka ovat saaneet kuulla arvostelua ja ivaa nuoresta saakka niin pidän lievästi lapsellisena ja herkkänahkaisena käytöksenä sitä, jos sen peniksen pituuden esillenostaminen ja siitä leikkiä laskeminen nyt saa proput palamaan.

Yläpesän mainitsema syy on oiva esimerkki, kenties myös esille nostamani peniksen mitta = miehisyys tms. voivat vaikuttaa kerralla suurempaankin joukkoon, jälkimmäinen etenkin jos lausunnon antajana on mediassa kiistelty hahmo, kuten vaikkapa Lenita Airisto. Yksilötasolla/ryhmä syitä löytynee kyllä muitakin syitä. Isyyden esille nostaminen on myös asia millä on suuri vaikutus miehiin, etenkin jos yhdistetään suoraan lapsettomuus ja kyvyttömyys toisiinsa - tuolloin liikutaan varmasti hyvin aralla alueella, ja monelle miehelle sellaisella alueella, joka määrittää miehisyyden ja on miehisyyden mittari.

En nyt oikein näin pikaisesti miettien löydä muita syitä. Liittyvätkö nuo sitten tasa-arvoon millään muotoa, osittain ehkäpä. Miehisyyteen varmasti enemmän, etenkin isyys ja siihen liittyvät seikat. Omalla kohdalla mikään mainituista syistä ei nostata niskavilloja pystyyn, ainoa johon saattaisin puuttua on jos tarkoitushakuisesti ryhdytään pilkkaamaan miehiä joilla ei ole lapsia ja yhdistämään tämä automaattisesti seksuaaliseen kyvyttömyyteen - ei kuitenkaan sen tähden, että kokisin itseni loukatuksi vaan sen tähden koska se on mielestäni hyvien tapojen vastaista toimintaa, aivan samoin kuin lapsettomia naisia ei lapsettomuutensa tähden tule ryhtyä pilkaamaan (ja yhtälailla puolustaisin heitäkin.)

vlad.

 

[Sannoittaja]

Lähtökohtaisesti tasa-arvovaatimukset liikkuvat yhteen suuntaan. On myös huomioitava, että tasa-arvokeskustelussa fokus on ollut pääsääntöisesti sosiaalisessa sukupuolessa (gender) ei fysiologisessa (sex), ja problematiikan ytimessä on naisen asema julkisessa tilassa. Poliittisesti motivoitunut feminismi pyrkii tekemään näkyväksi naisen heikomman aseman julkisessa sfäärissä mieheen nähden. Keskeisiä teemoja ovat olleet palkkaus, diskriminoiva kieli (enemmän anglosaksisissa maissa) sekä reproduktio (asema perheessä ja lasten kasvatus) ja ruumiillisuus (ihan valtava määrä kertomusta, ei kaikilta osin avaudu itselleni).

Itse olen kuullut kolme tasa-arvoteemaa, joita on osoitettu toiseen suuntaan.

Poliittinen miesliike on esittänyt epätasa-arvoisena erotilanteissa isän aseman lasten huoltajuuskiistoissa. Tuomioistuimet antavat yksinhuoltajuuden usein äidille, mikäli yhteishuoltajuudesta ei päästä sopuun. Tätä on kritisoitu samalla 'luonto'-argumentilla (eettinen naturalismi: äiti on lapselle parempi huoltaja 'luonnostaan'), johon naisliike on vedonnut.

Toinen tasa-arvoteema on ollut tulonjakoon ja sosiaalisiin oikeuksiin liittyvä. On varmasti perustellusti käytetty 'lasikatto' -argumenttia puhuttaessa naisten etenemismahdollisuuksista työ- ja elinkeinoelämässä tulonjaon ylimpiin kerroksiin. Miesliike on muistuttanut myös 'lasilattiasta'; kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa (asunnottomat) olevissa naisia on minimaalisen pieni määrä. Nainen välttää helpommin asunnottomuuden ja putoamisen kaikkien turvaverkkojen läpi. Toki tässäkin on sittemmin saavutettu negatiivisella tavalla tasa-arvoistumista.

Kolmannen argumentin olen kuullut aseistakieltäytyjiltä. Totaalikieltäytyjät käyttävät vaatimuksissaan yhtenä pontimena sukupuolten välistä tasa-arvoa. Asevelvollisuuslaki esitetään sukupuolispesifisyytensä vuoksi epätasa-arvoisena miehiä kohtaan.

Esineellistävä solvaaminen toimii mielestäni kätevästi molempiin suuntiin, ja kehollisten ominaisuuksien perusteella esitetyt loukkaukset ovat helppoja toteuttaa sukupuolesta riippumatta.

 

[Fordél]

Siinä mielessä media ei ainakaan ole minuun vaikuttanut, että vaatisin mahdolliselta kumppaniltani tiettyjä ulkoisia avuja tai hänen olisi oltava tietynnäköinen tai tietyssä asemassa - tosin kuten jo viittasin, tulotason suhteen ei suuria vaatimuksia ole, joten eipä sen suhteen suuria vaatimuksia senkään suhteen mihin yhteiskunnalliseen luokkaan henkilö kuuluu.

Lähinnä hain tuolla median vaikutuksella kuvaamme ideaaliparisuhteesta sitä, että mediassa näkee hyvin monenlaisia parisuhteita ja mediassa annetaan myös paljon esimerkkejä erilaisista parisuhteista ja siitä, miten parisuhteissa kannattaa ja ei kannata toimia. Näitä esimerkkejä viljellään niin naistenlehdissä kuin tv-sarjoissa tai elokuvissa. Näistähän nuori ihminen saa paljon vaikutteita siihen, millaisena hän näkee ideaalisuhteen. Tai ainakin allekirjoittanut sai...Sen sijaan ulkoisiin juttuihin ei media ole vaikuttanut (ainakaan en sitä tiedosta) vaan kyllä sen vain jotenkin tuntee kuka vetää puoleensa ja kuka ei. Se kumpuaa jostain muualta.

Merkityksellinen seikka onkin mahdoll. kumppanin persoona ja hänen arvot - kuten olen jo useita sivuja (vai jo kymmeniä sivuja) sitten viitannut, bb:n ja salkkareiden sun muiden katsojia en jaksa kestää hetkeäkään. Jos elämä täytyy niistä töiden tms. ohella niin ei kiitos, turha edes yrittää yhteiselämää koska en jaksaisi katsoa sitä, että kumppanini raahautuu "joka ikinen" ilta tiettyyn aikaan tv:n äärelle ja elämä rytmittyy tiettyjen ohjelmien mukaan. TV voi olla osa elämää mutta ei se saa hallita elämää - ei ainakaan minun mielestä. Ehkäpä olen tämän suhteen liian tiukka nipottaja mutta kun itse on tottunut elämään käytännössä ilman televisiota niin sitä on jotenkin vaikea kuvitella, että eläisi sellaisen ihmisen kanssa, jonka elämä taasen pyörii sen kanssa.

Kun vastakkainen puoli ylittää ulkoisilla seikoillaan alkukarsinnat, nousevat ratkaiseviksi tekijäiksi juuri arvot ja persoona. En kuitenkaan lähtisi tuomitsemaan ihmistä sen mukaan katsooko hän salkkareita tai BB:a, koska tiedän, että noidenkin sarjojen katsojiin kuuluu jos jonkinlaista persoonaa. Ja aika harvan elämää nuo sarjat hallitsevat. Paljon parempi kriteeri on se, että et itse ylipäänsä katso televisiota, jolloin teillä menee mielenkiinnon kohteet sen verran ristiin ettei homma ehkä toimi. Mutta tosiaan ko. sarjojen katsominen ei itsessään ole mielestäni kovinkaan hyvä syy jättää tutustamatta johonkin ihmiseen.

 

[tant gredulin]

Ihan ensin taitaa olla parempi sanoa oma mielipiteensä case Kiesistä. Luulen, että kaveri on omassa tuttavapiirissään viljellyt tämän tyyppistä huumoria, ja koska kaikki omassa kaveripiirissä ovat suhtautuneet naureskellen, ei mies voinut käsittää mitkä mittasuhteet asia sai painettuna ja toisenlaisten ihmisten parissa. Huonoa tilannearviota ehkä, mutta ei mielestäni sen kummempaa. Mutta sitten kysymykseeni :

Esineellistävä solvaaminen toimii mielestäni kätevästi molempiin suuntiin, ja kehollisten ominaisuuksien perusteella esitetyt loukkaukset ovat helppoja toteuttaa sukupuolesta riippumatta.

Mitä tarkoitat tällä? Mitä on miehen esineellistäminen mielestäsi? Tarkoitatko ulkoisia ominaisuuksia? Onko miehen esineellistämisellä kuinka pitkä historia? Jotenkin olen kuvitellut sen olevan ihan viime vuosien juttu… No Joan Collinsilla on ollut 36 vuotta nuorempi mies jo jonkin aikaa :)

Entäpä jos asettaisi miehen kyvyn elättää perhettään kyseenalaiseksi? Toimisiko se enää nykypäivänä? Olisiko siinä jotain tasa-arvoa loukkaavaa miehen mielestä, mutta samalla jotain ikiaikaiseen rooliin perustuvaa syyllisyyttä tai häpeää?

 

[ms.qvist]

Lähinnä hain tuolla median vaikutuksella kuvaamme ideaaliparisuhteesta sitä, että mediassa näkee hyvin monenlaisia parisuhteita ja mediassa annetaan myös paljon esimerkkejä erilaisista parisuhteista ja siitä, miten parisuhteissa kannattaa ja ei kannata toimia. Näitä esimerkkejä viljellään niin naistenlehdissä kuin tv-sarjoissa tai elokuvissa. Näistähän nuori ihminen saa paljon vaikutteita siihen, millaisena hän näkee ideaalisuhteen. Tai ainakin allekirjoittanut sai...

Tässäkään suhteessa en usko media vaikuttaneen niihin (harvoihin) parisuhteisiini. Jos jokin asia vaikutti niin lähinnä vanhempieni parisuhde ja kuva jonka siitä sain - pyrin välttämään virheitä joita he tekivät (ehkäpä kuitenkin liiankin äärimmilleen vietynä, mikä saattoi heijastua osaltaan yhteen tai kahteen parisuhteeseen.)

Uskoisin median roolin olleen siksikin vähäinen koska en kovinkaan paljoa seuraa naistenlehtiä tai yleensäkään sen sortin lehdistöä, sama pätee tv-sarjoihin - nykyään en seuraa niitä käytännössä laisinkaan, enkä nuorempanakaan hirvittävän paljon. Leffat ovat ainoa median/viihdeteollisuuden välinne jolla olisi voinut olla vaikutusta roolimallina, mutta jotenkin olen onnistunut välttämään sen tuoman mallin - tai ainakin sen negatiivisemman puolen.

Kun vastakkainen puoli ylittää ulkoisilla seikoillaan alkukarsinnat, nousevat ratkaiseviksi tekijäiksi juuri arvot ja persoona. En kuitenkaan lähtisi tuomitsemaan ihmistä sen mukaan katsooko hän salkkareita tai BB:a, koska tiedän, että noidenkin sarjojen katsojiin kuuluu jos jonkinlaista persoonaa. Ja aika harvan elämää nuo sarjat hallitsevat. Paljon parempi kriteeri on se, että et itse ylipäänsä katso televisiota, jolloin teillä menee mielenkiinnon kohteet sen verran ristiin ettei homma ehkä toimi. Mutta tosiaan ko. sarjojen katsominen ei itsessään ole mielestäni kovinkaan hyvä syy jättää tutustamatta johonkin ihmiseen.

Rinnastus bb-taloihin sun muihin tarkoittaa lähinnäkin sitä, että yleensä yhden tosi-tv -sarjan katsoja on suurkuluttaja muidenkin kohdalla ja tällaisessa tilanteessa pohja suhteelle ei voi olla ideaali - tosin jos persoona on todella mielenkiintoinen ja muuten mahtava niin pieniä myönnytyksiä olen toki valmis tekemään. Mutta jos/kun minulla on mahdollisuus valita niin ns. tavallinen perustallaaja, jonka elämään kuuluvat olennaisena osana tosi-tv ja salkkarit, kauniit ja rohkeat sun muut jää valitettavasti hyllylle odottamaan parempaa kumppania (näin nyt, vielä jokunen vuosi sitten en ollut näin ehdoton.) Minun ja tällaisen henkilön arvomaailma eroavat toisitaan epäilemättä hyvin paljon, joten en näe suurta tarvetta ryhtyä tutustumaan tällaiseen henkilöön - riski, että menetän näin toimimalla hienon persoonan on olemassa mutta mielummin otan tämän riskin kuin "tuhlaan" aikaani tutustumalla ihmiseen, joka ei mitä suurimmalla todennäköisyydellä jaa samoja arvoja kanssani.

Kokonaisuudessaan ajankäyttö, onko se todella sitä, että töiden tms. jälkeen istutaan tv:n ääreen ja noustaan siitä syömään, paskomaan ja nukkumaan, on ratkaisevassa roolissa valinnoissani. Ihmisellä pitää olla elämää, ajatuksia, harrastuksia - ei välttämättä samoja kuin minulla, jotta kumpikin saa myös sitä omaa aikaa, tietty idea elämästä ja maailmasta tms. Tähän yhtälöön on vaikea kuvitella ihmistä jonka elämään kuuluvat bb:t, salkkarit sun muut (ja näitä henkilöitä on todella paljon, ainakin jos tarkastelee sitä kuinka suuren roolin nämä ohjelmat saavat mediassa, kahvipöytäkeskusteluissa, ajankäytössä - moni tilaa näitä bb 24/7 juttuja tms.)

Elämä on valintoja, minä olen omani tehnyt ja mielummin olen yksin kuin parisuhteessa, jossa olen jossainmäärin tyytymätön. Ja painotan, kohdallani ne ulkoiset tekijät eivät ole määräävässä roolissa, persoona ja ajatukset ovat tärkeimmät. Kumppanini voi olla hippi, punkkari tms. - minä tuskin kelpaan hipille, koska ulkoinen olemukseni tuskin on sellainen, että se viehättää hippejä. Mutta joo, kauneus on katsojan silmässä ja minä en missiä rinnalleni kaipaa - (enkä saa.)

vlad.

 

[Konalan Kettu]

Olen sillä tavalla "alistunut kohtalooni", että ymmärrän, ettei tämä meidän huushollin käytäntö tästä varmaankaan tule muuttumaan. Taistelen jatkossakin tuulimyllyjä vastaan, mutta yritän tehdä sen hiljaisemmalla volyymilla. Epäilen, ettei sekään tehoa. Ehkäpä pääsen itse helpommalla, kun tiedostan, ettei muita kiinnosta. Välillä tulee epätoivoinenkin olo, koska onhan tämä minunkin kotini, eikä suinkaan mikään työleiri. Paluu työelämään on kuitenkin relannut minua sen verran, etten tee tästä (vielä) mitään elämää suurempaa kysymystä. Mullahan on asiat kuitenkin hyvin. Hyvä mies, joskin siisteysrajoitteinen. Onhan siinä muitakin vikoja. Mutta kenelläpä ei olisi. Ei se sottapytty mun kiusakseni ole. Ja kaikkein parasta on se, että ukko tykkää musta ja mä siitä. Kunpa sen muistaisi paremmin kaiken tämän sekasotkun keskellä.

Ihan vaan ehdotus: hankkikaa kolmas mukelo, niin et edes ehdi stressaamaan sotkuista, kun juhlapäivinä, jolloin komerot/vaatehuone/sauna saavat kätkeä sen 3 kuutiota leluja. Kannattaa kokeilla, toimi täälläkin.

Miehellesi voit myydä tämän ajatuksen nykyisillä hirveillä isyyslomilla 2kk tai jotain.

nimim 4+1

 

[Hanhi]

Tapasinpas eilen baarissa harvinaisen viehättävän lattarigimman. Hyvä et sain jtn edes puhuttua ku menin suhteellisen lukkoon kun katto tän isoja ruskeita silmiä. Parikymppinen, pienenä Kolumbiasta adoptoitu lähihoitaja. Numeroita vaihdettiin, tekis jo mieli soittaa, mutta ehkä hieman liian aikaista. Huomenna tai ylihuomenna. Kyllä, Hanhi likes.. ja kerron sitten lisää jos juttu kehittyy.

 

[Sannoittaja]

Mitä on miehen esineellistäminen mielestäsi? Tarkoitatko ulkoisia ominaisuuksia? Onko miehen esineellistämisellä kuinka pitkä historia? Jotenkin olen kuvitellut sen olevan ihan viime vuosien juttu… No Joan Collinsilla on ollut 36 vuotta nuorempi mies jo jonkin aikaa :)

Entäpä jos asettaisi miehen kyvyn elättää perhettään kyseenalaiseksi? Toimisiko se enää nykypäivänä? Olisiko siinä jotain tasa-arvoa loukkaavaa miehen mielestä, mutta samalla jotain ikiaikaiseen rooliin perustuvaa syyllisyyttä tai häpeää?

Esineellistäminen oli itseltäni ihan freudilainen lipsahdus, josta vedit hyvän ekstension! Tarkoitin vain ihanteista poikkeavien ominaisuuksien irvailemista tms. joka onnistuu meiltä kaikilta.

Tuo perheenelättäjän roolin kyseenalaistaminen iskisi traditionaalista maskuliinisuutta vyön alle. Karkean typologisoinnin mukaanhan gender-mallit on esitetty sosiaalis-kulttuurisina konstruktioina, jotka vaihtelevat kulttuurista toiseen. Yksi yhteinen piirre on kuitenkin esitetty kulttuurista riippumatta:

Feminiinisyys tuotetaan olemuksen ja maskuliinisuus toiminnallisuuden kautta.

Olemuksen korostus tarkoittaa kaikkea ehostusta, itsensä hoitamista, kauneutta jne. Toiminnallisuus taas työtä, ammattia, erikoisosaamista; so. suorituskeskeisyyttä. On hyvä huomata, että feminiinisyys ei tarkoita naiseutta eikä maskuliinisuus miehekkyyttä. Metroseksuaalinen mies rohkenee korostaa feminiinisyyttään ja työelämään ja uraan kaikkensa panostava nainen voidaan nähdä maskuliinisena.

Olisiko niinkuin esitit, miehen toiminnallisuuden loukkaus olisi olemuksen loukkausta verisemmäksi koettu. Tämähän toimii seksuaalisuuden sfäärissä yhtä kaikki: kyvyttömyysuhka on ulkonäköuhkaa pahempi. Jo kyvyttömyyden 'ymmärtävä' huomioiminen on katastrofi: 'ei se mitään' ja pään silitys tai kevyt taputus selkään jos homma ei toimi (lue: ethän sinä mikään mies olekaan, eikä sinulta potenssia voi odottaakaan!). Miehelle parempi olisi ottaa vaikka solvaus erektiohäiriöstä, silloin lähtökohtainen odotusarvo olisi edes ollut kohdallaan.

Olisiko tällainen tematisointi lähellä tarkoittamaasi?

 

[Freddie Freeloader]

...Feminiinisyys tuotetaan olemuksen ja maskuliinisuus toiminnallisuuden kautta...

Tämä on tavattoman kiinnostava asia (en kutsu sitä hypoteesiksi sen enempää kuin dataksi koska en ole ihan varma onko se kumpaakaan). Olen usein pohtinut näitä asioita evoluutiobiologiselta näkökannalta ja hämmästyttävän usein ns "järkeenkäypä" selitys miehen ja naisen käyttäytymiselle on löydettävissä sitä kautta.

 

[tant gredulin]

Tuo on todennäköisesti vähintäänkin Kiesin näkökanta :) Mutta mihin istuu silittäminen tässä kuviossa?

Olisiko niinkuin esitit, miehen toiminnallisuuden loukkaus olisi olemuksen loukkausta verisemmäksi koettu.

Sitähän en voi naisena tietää, mutta kuvittelisin näin.

 

[Sannoittaja]

Uusjakoa silittäminen kohdalle: antiikin Kreikasta on peräisin jako oikos / polis (yksityinen / julkinen). Oikos tarkoittaa kotia ja kodin piirissä tapahtuvaa toimintaa, josta vastuun kantoivat naiset. Polis on julkinen tila ja kaupunki, jossa vapaat miehet harjoittivat poliittista toimintaa ('politheistas').

Näin tulkittuna silittäminen voitaisiin sijoittaa kotiin ja yksityisyyteen ja esittää alkuperältään feminiinisyyden vyöhykkeelle.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Sitähän en voi naisena tietää, mutta kuvittelisin näin.

Lienee kuitenkin yksilöllistä, meneekö toiminnallisuuden kyseenalaistamisen uhka olemuksen kyseenalaistamisen uhan edelle.

Vaikka sukuelindimensiot eivät täysin kuulukaan olemuksen piiriin, niin mielenkiintoinen vertailukaksikko olisi Iso mutta lähes aladobinen fallos vs. Poikkeuksellisen pieni mutta täysin toimiva jäsen. Kumman omistajalla olisi suurempi turhautuma, sepä on kysymys. Veikkaisin tuota isoa, mutta mistä häntä tietää.

Joka tapauksessa falloksen pientä kokoa tai toimimattomuutta voi kompensoida omistamalla huomattavan suuren silitysraudan.

 

[JMA]

...

 

[Blue J]

Kun 5-vuotinen parisuhde päättyy kohtapuoliin meikäläisen ryyppytaipumuksien takia, niin ratkaisin asian ostamalla lisää viinaa.

Haluaisiko joku hehkeä alle 100-kiloinen nainen lähteä treffeille alkoholisoituneen, ahkerasti Jatkoaikaa lukevan 65-kiloisen kynäniskan kanssa?