Ajattelin jotain (kukkia?) lähettää, saa siitä päätellä mun halut. Tee sä sama, varmasti toimii.
Vielä kerran: ei vittu varmasti toimi. Nyt se puhelin kouraan ja veivaamaan.
Ajattelin jotain (kukkia?) lähettää, saa siitä päätellä mun halut. Tee sä sama, varmasti toimii.
Eikös sun pitänyt lähettää käteistä?Katsos vaan, mun ihastus on vähän vanhempi. Ollaan tavallaan samassa veneessä, mutta sillä erotuksella että sulla on mahdollisuus nähdä tyttöä, mulla ei. Tän lisäksi mun ihastus ei tiedä että välitän siitä. Ajattelin jotain (kukkia?) lähettää, saa siitä päätellä mun halut. Tee sä sama, varmasti toimii.
Ota nyt se helvetin puhelin käteen..
Luetaan niitä viestejä. Siitä ei olis tällä hetkellä mitään hyötyä!
Eiköhän se olisi parempi edes yrittää soittaa tai lähettää viestiä jos et soittaa uskalla, kuin surkutella vaan että voivoi kun en voi tavata häntä. Kuitenkin mielesi tekee puhua hänelle, niin miksi et niin tekisi?
Puhelimesta vai kivesten irti repimisestä? Kehottaisin ehdottomasti välttämään kivestenpoiston kaltaista radikaalia operaatiota ainakin kovin nuorella iällä (joku huonon romaanin boheemi ensirakastaja saattaa rakkauden tuskissaan lähettää lemmitylleen silkkipaperiin käärittynä toisen kiveksensä, mutta en löisi vetoa tämän sinänsä näyttävän lähestymistavan toimivuudesta).Luetaan niitä viestejä. Siitä ei olis tällä hetkellä mitään hyötyä!
Sitten Jomppa ehkä aikuistuu ja muutaman vuoden päästä tajuaa millainen pelle olikaan ja osaa itsekin nauraa tällä 'rakkaudelle jonka veroista ei ikinä enää tule kokemaan elämässään'. Saatana mitä teinilässytystä.
Täyttää 18 joulukuussa.
Loppu on tuossa Goethen teoksessa sitä sortimenttia, etten ihan tiedä voiko kirjaa suositella luettavaksi jos on niin sanotusti tilanne päällä. Toisaalta jos tuon lukee, niin heti perään kannattaa ottaa työstettäväksi vaikkapa Kalervo Palsan Päiväkirja. Näin naisenmetsästykseen saattaa kummasti tulla suhteellisuudentajua.Tähän kohtaan suosittelisin Jomppa_Koolle kesälukemistoksi nuoren Wertherin kärsimyksiä, sointuis jotenkin dilemmaan ja ehkä siitä sais tiristettyä jotain uutta uhkuttavaa tähän meneillään olevaan tunteen tuskaan.
Loppu on tuossa Goethen teoksessa sitä sortimenttia, etten ihan tiedä voiko kirjaa suositella luettavaksi jos on niin sanotusti tilanne päällä.
Useimmilla toimii varmaan noin, jos tolkun hiventä on jäljellä edes siemenen verran. Parempi se on ehkä sittenkin lähettää arvoituksellisessa kirjekuoressa daamille pari ryppyistä vitosen seteliä, kuin ottaa Wertherin finaalilääkkeet käyttöön.Ajattelinkin, että lopun tiivistymä viimeistään selvittää pään ja saa ihmisen palaamaan järkiinsä.
Älä ny noin julmaksi heittäydy. Eikös se lie niin, että kaikki ne oppirahansa joutuu maksamaan, jotta oppii. Tunne nyt tuntuu kuitenkin olevan niin syvä(llä), ettei nyt vaan ulos tule kirveelläkään. Ehkäpä tässä on kyseessä niin sanottu soolosuhde, jossa toisen osapuolen tietoisuutta ei olekaan tarkoitettu pilaamaan ainoan aidon ja oikean tunteen puhtautta.
Mukavampi olisi lukea siitä kun proggis edistyy ja majava saa kunnolla kyytiä.
Eikös se lie niin, että kaikki ne oppirahansa joutuu maksamaan, jotta oppii.
Kyllähän tuonikäiset tytöt/naiset ovat vielä (anteeksi vaan) melko lapsia mieleltään. Ei tietenkään pidä yleistää. Osa osaa varmasti jäsentää jo järkevästi asioita, joiltakin se ei tule onnistumaan ikinä.
Enpä nyt sanoisi, että pojat tai miehen alut ovat yhtään sen aikuismaisempia tuossa iässä kuin vastaavat tytöt.
En ole väittänytkään niin. En millään tavalla tarkoittanut verrata tyttöjä ja poikia. Jutussa nyt sattui olemaan kysymyksessä n. 17,5 vuotiaan tytön käyttäytyminen, joten otin kantaa siihen.
Kun sä olet noin saamaton, otin asioista selvää. Ei se tyttö sua halua. Siirry vaan elämässä eteenpäin.Luetaan niitä viestejä.
Luetaan niitä viestejä. Siitä ei olis tällä hetkellä mitään hyötyä!
Tietysti jos et halua olla ihastukseksi kanssa sen vertaa tekemisissä, että vaihtaisit kuulumiset puhelimitse, niin voipi olla, että kivekset alkavat olla mennyt kalua.
Siis totta kai haluan puhua hänelle, mutta toisilla se on vaikeampi toteuttaa, toisilla ei. Vaikka haluaa soittaa, niin silti jännittää niin pirusti puhua puhelimessa. Sen takia tyytyykin siihen helpompaan vaihtoehtoon eli viestin lähettämiseen.
Tietysti jos kännissä soittaa ihastukselleen, niin voi olla helpompi kysellä asioita. Onko kokemuksia? Siitä ei tietenkään mitään hyvää seuraa, mutta ainakin tietää, että uskalsi soittaa. Ei, ei ole tarkoitus (ainakaan lähitulevaisuudessa) kysellä kuulumisia edellä mainitulla tavalla.
"Muistatkos koulusta heppua,Voi kun ihan sydämestä ottaa wanhaa... sniff. Jos neito on yhtään samanoloinen kuin kysyjä, voisitte kokeneemmat herrat väsätä Jomppa_Koolle sopiva tekstarin, jolla voi hienotunteisesti lähestyä ihastustaan. Kysyä vaikka, sopiiko soittaa ensi perjantaina kello 18. Terveisin 'salainen ihailija'.
JypFabu pisti aika varteenotettavaa settiä jo malliksi aiemmin. Kyllä muutkin palstaveljet ja -siskot voisivat tukea kaveria sanojen kokoamisessa. Pistetään pikaisesti pari riimiä Jomppa_Koo:lle lisää ideoinnin tueksi. Muista Jomppa että vain eka lähestyminen on vaikeaa, sen jälkeen kaikki on pelkästään helppoa ja kivaa.Voi kun ihan sydämestä ottaa wanhaa... sniff. Jos neito on yhtään samanoloinen kuin kysyjä, voisitte kokeneemmat herrat väsätä Jomppa_Koolle sopiva tekstarin, jolla voi hienotunteisesti lähestyä ihastustaan. Kysyä vaikka, sopiiko soittaa ensi perjantaina kello 18. Terveisin 'salainen ihailija'.