Naisasiat

[king of the jungle]

Kantsii nyt olla todella varovainen, ettet säädä mitään enään toisten muijien tai ex-muijien kanssa. Allekirjoittanut on saannut nenilleen jo pelkästään epäilystä ja kaverisuhde oli siihen jamppaa poikki semmoiset 3 vuotta. Kaverit on kuitenkin sunkin ne tärkeimmät ihmiset loppupeleissä ja niitten alueella ei kyllä kantsi enään seilata, jos haluat pitää välis heihin. Toki voit hetken huumassa laittaa muijia pinoon oikein kunnolla, mutta et koostu siitä kun sen yhden yön huuman, josta ei kannata maksaa hinnaksi frendejä.

Eli yksinkertaisesti, yrität saada muijas takas, jos et saa takaisin niin älä menee panemaan enään niitä kaverin muijia vaan siirrä katseesi väljemmille vesille.

Täyttä asiaa. Ilman kavereita/ystäviä tuskin voi pärjätä. Ja tiedän kyllä, että mitä olen tehnyt kavereiden muijien kanssa on todella väärin. Enkä halua ikinä enää tehdä mitään sellaista. Koska sen jälkeen on vaikea katsoa kaveria edes silmiin. Minulla on niin tiivis kaveriporukka, enkä halua ikinä rikkoa sitä. Vaikka tekoni välillä saattavatkin sen tehdä...

 

[Chambza]

Jep KOJ saattaa kuulostaa ikäistään vanhemmalta, mutta niin kyllä meikäläinen itseäni pitääkin. Tai ainakin, jos sanotaan elämänkokemuksen kannalta. Tuntuu, että meikäläiselle on tapahtunut 17 vuoden (18 kohta) aikana, niin paljon kaikkea, että siitä saisi 5 elämänkertaa.

Voi sentään, veli KOJ.

Tuntemuksesi ovat kyllä täysin normaaleja ja tyypillisiä ikäisellesi. En ole itseäni sen aikuisemmaksi tuntenut ikinä, kuin juuri 17-vuotiaana. Nykyään ajattelen sen johtuvan tuon ikäisen ihmisen nopeasta kehittymisestä: 17-vuotiaana on 10 kertaa aikuisempi kuin 16-vuotiaana, 18-vuotiaana saman verran aikuisempi kuin 17-vuotiaana, ja niin edelleen. Tahti ehkä hidastuu, mutta loppuukohan se aikuistuminen joskus? Enpä tiedä, tuskin. Toivottavasti ei.

Nyt kuitenkin on niin, että ainakaan se, että joiltain muilta ikäisiltäsi puuttuvat vaikkapa ne ensimmäiset perskännit tai ensimmäiset säädöt vastakkaisen sukupuolen kanssa, ei vielä oikeastaan tee merkittävää eroa. Tältä pohjalta, ja muutenkin, uskon ja lupaan, että tällä elämällä on vielä tarjottavana uusia kokemuksia ja yllätyksiä varallesi, hyvä veli KOJ.

 

[king of the jungle]

Voi sentään, veli KOJ.

Tuntemuksesi ovat kyllä täysin normaaleja ja tyypillisiä ikäisellesi. En ole itseäni sen aikuisemmaksi tuntenut ikinä, kuin juuri 17-vuotiaana. Nykyään ajattelen sen johtuvan tuon ikäisen ihmisen nopeasta kehittymisestä: 17-vuotiaana on 10 kertaa aikuisempi kuin 16-vuotiaana, 18-vuotiaana saman verran aikuisempi kuin 17-vuotiaana, ja niin edelleen. Tahti ehkä hidastuu, mutta loppuukohan se aikuistuminen joskus? Enpä tiedä, tuskin. Toivottavasti ei.

Nyt kuitenkin on niin, että ainakaan se, että joiltain muilta ikäisiltäsi puuttuvat vaikkapa ne ensimmäiset perskännit tai ensimmäiset säädöt vastakkaisen sukupuolen kanssa, ei vielä oikeastaan tee merkittävää eroa. Tältä pohjalta, ja muutenkin, uskon ja lupaan, että tällä elämällä on vielä tarjottavana uusia kokemuksia ja yllätyksiä varallesi, hyvä veli KOJ.

Onhan asiat noinkin. Kyllä sitä on huomannut, kun pari kaveria tässä viime aikoina on täytellyt sen 18v. niin tuntuu kaverit olevan ainakin omasta mielestään, niin aikuisia nytten. Sitä ollaan niin itsevarmoja niitä kohtaan, jotka täyttävät sen 18 vasta myöhemmin. Varmasti itsellä tulee olemaan tismalleen sama kuvio sitten.
Elämä kyllä tulee tarjoamaan vielä paljon kaikenlaista. Iloa, surua, rakkautta ja ties mitä. Tuntuu, että jokainen päiväkin on aivan uusi kokemus. Ikinä ei tiedä millaisia ihmisiä saattaa tavata ja minkälaisia päätöksiä tekee tietoisesti tai tiedostamatta. Ehkä se tästä elämästä tekeekin niin hienoa. Ikinä ei tiedä mitä saa siltä...

 

[Satellite]

Nyt olen leikkinyt facebookin noilla deittisovelluksilla ja vastaavilla, ja ne tuntuvat kyl huikeasti paremmilta kuin netin treffipalvelut. Kerkesin jutella hetken naisen kans jonka ikä en tiennyt, ja arvasin et se on 17-20v. Sit paljastui et se oliki 34v. :D Ainakin se oli otettu. Toi on ihan hauskaakin vielä.

Tuon joskus aikaisemmin mainitsemani naisen kanssa meni oikeastaan ihan kivasti kun vähän biletettiin. Tosin se sanoi ettei oikein pysty mihinkään vakavampaan niin ei oo yhtään suorituspaineita enää.. Ehkä mä päädyn sit uskomaan tuohon, vaikka vieläkin tuntuu siltä että en oikein ollut sille seurustelutyyppiä vaan sitä perinteistä et kelpaa kaveriksi. Noooh, elämä jatkuu.

 

[king of the jungle]

Noniin se on KOJ:n viikonloppu taas takana. Ajattelinpa jakaa kokemuksiani, kun varmasti joitakin saattaa ne jopa kiinnostaa.
Ei sen kummemmin tullut säädettyä mitään, vaikka tulikin molemmat illat oltua varsin ulapalla. Muistikuvia on joitankin, mutta hyvin hataria. Ärsyttävää, kun kaverin exä on selvästi kiinnostunut. Ei siinä muuten mitään, mutta kun tämä kaverin exä on uskomattoman kuumaa tavaraa. Teki niin mieli hoidella sitä, mutta jotain se KOJ on näköjään oppinut. Siitä seuraisi vain ikävyyksiä, jos kavereiden exiin lähtee koskemaan. Tai nykyisiin. Sitäkin tuli joskus tehtyä. Mutta jos kukaan ei tietäisi minusta ja kaverini exästä...

 

[Trenchtown]

Mutta jos kukaan ei tietäisi minusta ja kaverini exästä...

Melko lailla aina joku saa tietää kuitenkin. Usko pois, se on ainakin täällä opittu kivuliaiden kokemusten kautta. Ja onhan se nyt melko säälittävää jos pitää säätää kaverien entisten tai nykyisten muijien kanssa.

Omissa naisasioissa ei ole paljoa kerrottavaa. Paitsi että viime yön vieras ei ilmeisesti tajunnut, että parisänky tarkoittaa sitä, että molemmat nukkuvat omilla puolillaan. Saatana jouduin siirtymään sohvalle nukkumaan, ei siitä sängyssä mitään tullut kun akka kyhnäsi siinä kyljessä.

 

[cottonmouth]

Ärsyttävää, kun kaverin exä on selvästi kiinnostunut.

Henk.koht. ei ole täysin avautunut miksi nämä kavereitten exät ovat niin iso no-no? Jos mamma on historiaa omalta kohdalta, niin hitto mielummin sitä katselee, että seurustelee kaverin (jota nyt oletettavasti pitää hyvänä tyyppinä kerran kaveri on) kanssa, kuin jonkin ihan huumori-jampan. Toki tällaista tilannetta ei ole itselleni ole tullut eteen ja voivathan erot olla vaikeitakin, mutta kuitenkin. Kavereiden pikkusiskojen koskemattomuuden ymmärrän paljon paremmin. KOJ:lle sen verran, että nykyisistä näpit irti, mutta exät sitten harkinnan mukaan ok.

 

[Ted Raikas]

Miksei muka voisi seurustella kaverin exän kanssa? Mikä siinä hiertää? Kyse on nimenomaan EX-KUMPPANISTA. Ei pitäisi olla mitään sitoumuksia silloin. Jos tietysti sillä kaverilla on jotain hirmutunteita exäänsä kohtaan, niin ehkä sitten voi miettiä asiaa uudestaan ja lisäksi tietysti se, että kaverille pitäisi tehdä selväksi, että mitään vispilänkauppaa ei ole ollut silloin kun hän vielä seurusteli sen nykyisen exänsä kanssa.

Jos nyt vaikka se kaveri on päässyt yli erostaan ja seurustelee jonkun muun kanssa, niin miksipä ei tuossa kohtaa voisi itse sen kamun entisen kanssa olla. Voihan siinä vaikka sopia sillä tapaa, ettei hengaile yhdessä silloin kun kaveri on läsnä, jos se jotenkin kiusaa.

Itse muutenkin olen sitä mieltä, että kumppanin väkinäinen tutustuttaminen omiin kaveriporukoihin on turhaa. Ihan hyvin molemmilla voi olla omat kaveripiirinsä, missä ei toisen tarvitse hengailla mukana. Ei se ole mistään kotoisin itsetarkoituksellisena touhuna. Eikä minua välttämättä kiinnostaisikaan mahd. tyttöystäväni kaverit. Voihan sitä sitten olla ihan yhteisiä tuttujakin, mutta ei ne mitään ole pois, vaikka on tosiaan ihan omatkin porukat. Voi olla oikeastaan vaan hyväksi, pääsee irtautumaan arjesta paremmin.

 

[Fordél]

Kyllähän kaverien eksätkin voivat olla tähtäimessä, mutta kyllä silloin kannattaa mun mielestä ihan kysästä siltä kaverilta, että laittaako tuo pahaksi jos jotain lähtee virittelemään.

 

[Sera]

Kerkesin jutella hetken naisen kans jonka ikä en tiennyt, ja arvasin et se on 17-20v. Sit paljastui et se oliki 34v. :D Ainakin se oli otettu. Toi on ihan hauskaakin vielä.

Itse en olisi kovinkaan otettu, jos veikattaisiin juttujeni perusteella lukioikäiseksi... Papereita on kysytty 29-vuotiaana Oulun jäähallin anniskelualueelle pääsyyn ja sekin oli vähän kyseenalainen kunnia.

 

[Ted Raikas]

Itse en olisi kovinkaan otettu, jos veikattaisiin juttujeni perusteella lukioikäiseksi... Papereita on kysytty 29-vuotiaana Oulun jäähallin anniskelualueelle pääsyyn ja sekin oli vähän kyseenalainen kunnia.

Itseäni ei taasen ns. kypsään, seestyneeseen ja vakavaan aikuisikään saavuttaneet leidit lämmitä sitten tippaakaan. Jos kolmikymppisessä naisessa löytyy nuoren tytön lennokkuutta ja mentaliteettia, niin se on pelkästään hyvä. Ehkei se ole sitten sellaiseen perhe-elämään luutuva rouvashenkilö, kyseistä lajityyppiä kun kaihdan kuin ruttoa. Ei löydy mitään yhteistä.

Toki jokainen tykkää mistä tykkää. Heitin vaan tälläisen vähihuomion.

Omalla kohdallani on vaan plussaa, jos luullaan 10 vuotta nuoremmaksi. Usein luullaankin.

 

[Väsyneet Kädet]

Perhana. Tässähän taitaa joutua parisuhteeseen piakkoin.

 

[leivoja]

Sellainen tuli eilen mieleen, että mistä mahtaa johtua seuraava:

Naisen lopettaessa suhde, vaatii hän olla kaveria myös jatkossa.
Kun mies laittaa suhteen poikki, niin nainen ei halua olla enää missään tekemisissä sen jälkeen.

 

[tutzba]

Sellainen tuli eilen mieleen, että mistä mahtaa johtua seuraava:

Naisen lopettaessa suhde, vaatii hän olla kaveria myös jatkossa.
Kun mies laittaa suhteen poikki, niin nainen ei halua olla enää missään tekemisissä sen jälkeen.

Sehän on ihan siitä kiinni, että kaikki naiset ovat mielestään maailman ihanin mahdollinen tyttöystävä. Sitten kun mies jättää hänet, hän palaa maanpinnalle ja tajuaa, ettei hän olekaan. Kun taas hän on jättävänä osapuolena, säilyy hänen arvoasemansa.

 

[moby]

Sellainen tuli eilen mieleen, että mistä mahtaa johtua seuraava:

Naisen lopettaessa suhde, vaatii hän olla kaveria myös jatkossa.
Kun mies laittaa suhteen poikki, niin nainen ei halua olla enää missään tekemisissä sen jälkeen.

No sellaiset naiset joiden annetaan vaatia jotain suhteessa vaativat myös sen jälkeen. Tällaisten naisten kanssa olevat miehet eivät yleensä myös jätä ketään, vaan tulevat jätetyiksi.

 

[polle]

Ollaan oltu tyttöystäväni kanssa reippahat puol vuotta,mutta nyt on homma alkanut maistua vähän puulta.Ei oikeen enää kiinnosta/jaksa seurustella kun aikakin on niin kortilla...
Joten onko kellään hyviä neuvoja lopettaa suhde tyttöön,joka luultavasti ottaa eron TODELLA raskaasti?

 

[Vanha Len]

Joten onko kellään hyviä neuvoja lopettaa suhde tyttöön,joka luultavasti ottaa eron TODELLA raskaasti?

Kerrot, kuinka olette jotenkin kasvaneet erilleen ja samalla soperrat jotain maailman nopeimmasta kansasta...

No joo, oikeesti tuo on aika hankala tilanne ja sanot sen miten tahansa niin asia on toiselle osapuolelle maailmanloppu. Kuitenkin vasta puolisen vuotta yhteistä taivalta eli VOI olla iisimpää kuin jos olisitte saeurustelleet vaikkapa muutaman vuoden. On kuitenkin hyvä, että laittaa kantapäät vastakkain tässä vaiheessa ennekuin ollaan aviossa jne. Siis naimisissahan ette kai ole...

Siksihän seurustellaan, että huomataan onko kaveri se oikea:) Sinusta ei nyt tunnu tältä ja voit kertoa tämän tyttöystävällesikin. Se on kuitenkin sun puoleltasi reilua kun kerrot tässä vaiheessa tunteistasi etkä pitkitä hankalan asian kertomista. Kyllä näistä aina selviää, ei huolta.

Tsemppiä tulevaan ja kun tuo on tehty niin helpottaa. Usko pois.

 

[julle-jr]

Perhana. Tässähän taitaa joutua parisuhteeseen piakkoin.

On sitä taidettu kiivaasti yrittääkin?

 

[Cmprs]

Perhana. Tässähän taitaa joutua parisuhteeseen piakkoin.

Sen verran on tullut tätäkin ketjua joskus vilkuiltua, että sanotaan nyt sitten vaikka onnea! Sitten jännitetäänkin, koska vaihtuu nimimerkki :D

 

[Worrell]

Tässä on kahden viime vuoden aikana kovastikkin nähty kaikenlaista liittyen naisasioihin. Edellinen ns. suhde on päättynyt muutama vuosi sitten ja sen jälkeiset jutut ovatkin sitten loppuneet jo alkuunsa. Toiset vähän aiemmin, toiset myöhemmin. On tullut purtua hammasta ja murehdittua naisiin liittyen sitä sun tätä. Nyt kuitenkin mielipiteet ja tilaneet ovat muuttuneet.

Parin viime kuukauden aikana on takaraivoon alkanut tulla ajatus, että miksi? Miksi pitäisi haaveilla kauniista vaimosta ja lapsista, kun yksin tässä on eletty kuitenkin koko tähän astinen elämä ja hyvin on pärjätty tähänkin asti. Jotenkin minusta on alkanut tuntumaan, että voisi vaan antaa olla ja elää yksikseen eikä yrittää etsiä mitään itselleen tarpeetonta. Itse olen muutenkin sellainen persoona joka viihtyy hyvin paljon yksikseen ja tykkään olla omissa oloissani. Siksi mietinkin, että kun johonkin henkilöön tulee joskus ihastuttua, niin mikä tarkoitus sillä on tämmöisen minun kaltaiseni persoonan kannalta? Ei se minun henkilökohtaista elämääni juurikaan paranna. Jotenkin vaan tulee jonkinlaisia ongelmia, kun tyttöystäväkokelaat alkavat lähentelemään ja vaatimaan yhdessä oloa, kun sitä nimenomaan on tottunut olemaan lähes aina yksin, poissa muiden arvosteltavissa ja valvovien silmien alta. Totta kai joskus tulee muunlaisia ongelmia kuin nämä äsken mainitsemani, mutta jotenkin minulle on tullut viime aikoina myös tällaisia mainitsemiani tuntemuksia. Jotenkin etoo ajatus, että pitäisin rinnallani ihmistä joka ei välttämättä eräänä päivänä olisikaan siinä enää.

Ehkä minua ei vain ole luotu ketään varten ja koenkin elämäni tällä hetkellä onnelliseksi, kun ei tarvitse stressata naisista eikä oikein mistään muustakaan. Sitten taas joskus tulee mieleen, että olisihan se ihan kiva jos joku olisi vierellä, mutta nääh, kun asioita ajattelee tarkemmin, niin tulisihan sitä ryssittyä hommat ennemmin tai myöhemmin.


PS. Sekavaa tekstiä, mutta saa olla... Tarkoituksenani ei ole saarnata eikä käännyttää ketään tällä viestillä, vaan tuoda erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia naisasioihin. Muilla samanlaisia mielipiteitä, kokemuksia?

 

[Kaarle8]

Vai on täällä tälläistäkin. Hyvä täältä voinee saadakin apua kokeneemmilta.

Itsellä on oikeastaan aika perusongelma, elikkä eukkoni on sen verran mustasukkaista sorttia, ettei tohdi päästää minua yksin kavereitteni kanssa. Ok, ei tämä ihmetyttäisi, jos hän ei tiedä kenen kanssa liikun, mutta nyt muutamien pippaloiden jälkeen on eukkoni nähnyt myös kaverini ja on saanut heistä hyvän kuvan, ainakin omin sanoin.

Mutta. Nyt kun mainitsin, että haluaisin mennä pääsiäisenä niin ensiksi suututtiin, sitten lähetellään tekstareita että itketään töissä kun saa aina pettyä minuun jne. Ja ei tässäkään vielä mitään, kyllä sen sitten pienellä kinastelulla saa sovittua, mutta on vaan sitten vähän huono fiilis lähteä yleensäkään mihinkään koska tietää ettei toinen puolikas ole kuitenkaan tyytyväinen.

No miksi en mene tyttöystävän kanssa? Kun ei sen kanssa jaksa aina mennä. Kyllä te tiedätte mistä jää paitsi kun nainen on mukana kun en saa edes vilkaista toisten perseitä. Se on siis ihan ok, mutta se on kuitenkin b-luokan reissu. Huoh, ajatuskin siitä että oltaisiin menossa festareille eukon kanssa... Voin vain kuvitella kuinka ratkiriemukasta se sitten on...

Onko tässä nyt vaan siitä kyse, että eukko tässä testaa edelleen (asutaan yhdessäkin) vai onko muidenkin naikkoset sellaisia että siitä pitää neuvotella ja vääntää kättä? Olisi vaan kiva lähteä joskus niin, että toinen puolikas olisi ihan normaali fiiliksellä. Toisin päin ei ole mitään ongelmaa jos hän lähtee kavereiden kanssa, on itseasiassa ollut useamminkin, joten tuntuu myös että on vähän kohtuutonta tollasesta kimpaantua.

Mitä siis neuvoksi että saa naisen päähän järkeä että joskus on kiva tehdä asioita itsekseenkin? Kun ei vaan tunnu menevän...

 

[Väsyneet Kädet]

On sitä taidettu kiivaasti yrittääkin?

No ei varsinaista yritystä oo ollu, mutta semmosta mukavaa veivailua.

Sen verran on tullut tätäkin ketjua joskus vilkuiltua, että sanotaan nyt sitten vaikka onnea! Sitten jännitetäänkin, koska vaihtuu nimimerkki :D

Ehei tässä nimimerkkejä vaihdella. Tämä nick on peräisin musiikin saralta! Mutta kiitos kuitenkin!

 

[op777]

Toisin päin ei ole mitään ongelmaa jos hän lähtee kavereiden kanssa, on itseasiassa ollut useamminkin, joten tuntuu myös että on vähän kohtuutonta tollasesta kimpaantua.

Tähän sellainen kommentti, että itse olen oppinut erään mielenkiintoisen faktan.

Miehen mielestä suhde on tasapuolinen, kun molemmille ovat sallittuja asiat x, y ja z, ja kiellettyjä asiat a, b, ja c.

Naisen mielestä suhde on tasapuolinen, kun kumpikaan ei tee mitään mikä loukkaa toista.

Näiden näkemysten ero sitten johtaa ikäviin tilanteisiin, jossa molemmat mielestään kohtelevat toista tasapuolisesti, ja omasta mielestään taas ovat epätasa-arvoisen kohtelun uhreja.

Ratkaisuhan minulla tähän ei valitettavasti ole, jos olisi niin nettoaisin miljardeja parisuhdekonsulttina.

op777

 

[moby]

Onko tässä nyt vaan siitä kyse, että eukko tässä testaa edelleen (asutaan yhdessäkin) vai onko muidenkin naikkoset sellaisia että siitä pitää neuvotella ja vääntää kättä? Olisi vaan kiva lähteä joskus niin, että toinen puolikas olisi ihan normaali fiiliksellä. Toisin päin ei ole mitään ongelmaa jos hän lähtee kavereiden kanssa, on itseasiassa ollut useamminkin, joten tuntuu myös että on vähän kohtuutonta tollasesta kimpaantua.

Kyllä se on testiä edelleen. Sun pitää tehdä asia selväksi. Sulla on omat kaverit, joiden kanssa menet mihin haluat ja sillä selvä. Jos nainen ei ymmärrä, se on sitten moro. Älä anna periksi ja myönny kyykytykseen. Jos myönnyt, se on ikuinen kierre.

Muiden naikkoset ovat myös samanlaisia, jos muut antavat heidän olla sellaisia. He haluavat, että sulla on paska fiilis jos menet äijien kanssa baariin dokaamaan. Kuka haluaa mennä baariin paskalla fiiliksellä?

 

[TQoFE]

Kyllä sen sitten pienellä kinastelulla saa sovittua, mutta on vaan sitten vähän huono fiilis lähteä yleensäkään mihinkään koska tietää ettei toinen puolikas ole kuitenkaan tyytyväinen.

Naisena osallistun härskisti miesten keskusteluun.

Oletko kysellyt, miksi rouvasi ei tykkää, että lähdet äijäporukassa ulos? Oletko joskus tehnyt jotain todella typerää, minkä hän pelkää toistuvan?

En tiedä, mikä teillä on tilanne, mutta itse en hirveästi riemastu silloin kun mies lähtee äijien kanssa liikenteeseen - siitä alkaa olla riittävän huonoja kokemuksia. Joka kerran saa pelätä, juoko se itsensä taas samaan kuntoon kuin aiemmilla kerroilla, kun on ollut suoranainen ihme, että päässyt kotiin asti ja ehjänä. (Ja on muuten vittumaista olla sydän kurkussa aamuyöhön saakka, kun ei pysty nukkumaan eikä keskittymään mihinkään, ei pysty edes pitämään hauskaa omien kavereidensa kanssa. Kontrollisoittoja en soittele, ylpeys ei anna periksi.)

Jos rouvasi ei tykkää, että lähdet ulos, koska olet aiemmin tehnyt jotain todella typerää, ainoa mikä siihen auttaa on aika. Käyt edelleen ulkona kavereidesi kanssa, mutta käyttäydyt fiksusti, etkä tule kotiin silmä mustana, huulipunaa kauluksessa tai konttauskunnossa. Kyllä se luottamus siitä ajan kanssa palaa.

Jos taas kyse on siitä, että rouvasi on niin omistushaluinen, ettei halua sinun viettävän aikaa kenenkään muun kanssa, niin sitten en osaa neuvoa.