Naisasiat

[Satellite]

Okei, alan näköjään spämmimään tähän ketjuun, koska tämä menee jotenkin niin mitä en osannut kuvitella.

Mitenkä muilla noi kaveriviritykset treffailun jälkeen ovat johtaneet?

Olen kuvitellut että ne menevät yleensä satunnaisiin tapaamisiin kaveriporukassa, muttei tietenkään mitään vakavampaa... Tämä tyttö nimittäin soitti mulle jo tänään ihan huvikseen, ilman ennakkovaroitusta. Näin ei ole kertaakaan ennen onnistunut tapahtumaan. Hän on ilmeisesti oikeasti tosissaan tämän kaveruusjutun suhteen? Saa nyt nähdä mitä tästä tulee, ei kyllä edes ollut yhtään vaivaantunut fiilis jutellessa, vähän kuin on tottunut siihen että kyseessä on vain kaveri.

 

[JWill]

Saa nyt nähdä mitä tästä tulee, ei kyllä edes ollut yhtään vaivaantunut fiilis jutellessa, vähän kuin on tottunut siihen että kyseessä on vain kaveri.

Tulossa on: Valitusta, itkua, surkuttelua ko. naiselta, yliannostus naisten logiikkaa ja mieshuolia. Hyvällä tuurilla satunnaisia hauskoja hetkiä ja viihdyttävää naisseuraa.

Tulossa ei ole: Pillua.

 

[tant gredulin]

Sanoisin, että luonnollisesti erotiikka on mukavampaa jos on tunteita mukana, mutta niin on esimerkiksi kahvinjuontikin mukavampaa ihmisen kanssa josta sattuu välittämään paljon. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kahvinjuonti voisi olla ihan kivaa myös jonkun tytön kanssa joka on mukava ja viehättävä, vaikka mukana ei olisikaan sen suurempia tunteita. Sama erotiikassa, voihan sitä kaikkea muutakin hyötyliikuntaa harrastaa ihmisen kanssa johon ei ole rakastanut, joten miksei myös makuuhuonejumppaa. Ei se tietenkään yhtä kivaa ole kuin vaikka tyttöystävän kanssa, mutta voi se nyt ihan hauskaa silti olla.

Erotiikasta puhuttaessa käyttäisin mielummin vertaustasi niin, että poimit itse pavut, jauhat ne, sekoitat oman sekoituksesi, keität ne kahvit ja katsot kuinka toinen nauttii hyvästä kahvista ennen kuin itse juot kupposen. Piristävät sumpit, etten sanoisi :)

Mutta my bad, täällä puhutaan hyötyliikunnasta. Vetäydyn erotiikkoineni sivumpaan. Köh.

 

[Monipuolisenhuono]

Poikki meni eilen. Voin kertoa että olen aika palasina, ei tullut uni kunnolla yöllä silmään kun vaan kelas että mitä vittua. Muijalla ei vaan enään ollut sellasia tunteita mua kohtaan että näkis seurustelun toimivan. Tykkää tosi musta äärimmäisen paljon ja blaa blaa jne mutta ei enään vähään aikaan sillain. Kyllä on tyhjä olo miehellä voi veljet. Hauskintahan tässä on se että erinäisestä syystä asun hänen luonaan ainakin kesän yli jokatapauksessa ja joudumme siis olemaan kokoajan tekemisissä toistenmme kanssa. EI perse että vituttaa.

 

[Ender00]

Erotiikasta puhuttaessa käyttäisin mielummin vertaustasi niin, että poimit itse pavut, jauhat ne, sekoitat oman sekoituksesi, keität ne kahvit ja katsot kuinka toinen nauttii hyvästä kahvista ennen kuin itse juot kupposen. Piristävät sumpit, etten sanoisi :)

Toimii myös pelkkänä seksinä. Eikä tarvitse aina juoda samaa kupillista - jos hyvin käy ;)

 

[ipaz]

Tuosta lähti vierestä äsken mukava neito, jonka kanssa ollaan tehty asiat selväksi että tää suhde pysyy pelkästään fyysisellä tasolla. Ei mitään pusuja tai haleja kun tuo äsken häippäs vaan rehellinen moi. Tämän kanssa ollaan nyt touhuttu vajaa 2 kk enemmän ja vähemmän aktiivisesti. Mutta kokemuksesta tiedän että jossain vaiheessa tulee raja vastaan, siis naiselle. Se on siis joko kaikki tai ei mitään.

Noin kuukausi sitten kirjoittelin tuollaista. Eilen sitten tämä neitonen, jonka kanssa viimeksi touhuttiin toissa viikonloppuna sitten laittoi viestiä että lähde hänen kanssaan syömään. Olin juuri syönyt joten kieltäydyin. Hetken päästä tuli uusi viesti että lähde istuskeleen hänen seurakseen terassille, kun on niin hieno ilma. Tässä vaiheessa oli jo vastattava takaisin että en ala harrastamaan hänen kanssaan mitään lounastelua, leffoja enkä edes terassilla istumista. Niinkuin piti olla selvä, ettei me haeta toisistamme muuta kuin seksiseuraa.

 

[JustinCase]

Poikki meni eilen. Voin kertoa että olen aika palasina, ei tullut uni kunnolla yöllä silmään kun vaan kelas että mitä vittua. Muijalla ei vaan enään ollut sellasia tunteita mua kohtaan että näkis seurustelun toimivan. Tykkää tosi musta äärimmäisen paljon ja blaa blaa jne mutta ei enään vähään aikaan sillain. Kyllä on tyhjä olo miehellä voi veljet. Hauskintahan tässä on se että erinäisestä syystä asun hänen luonaan ainakin kesän yli jokatapauksessa ja joudumme siis olemaan kokoajan tekemisissä toistenmme kanssa. EI perse että vituttaa.

Hyvin samalla tavalla kävi itselleni tuossa pari kuukautta sitten. En paljon nukkunut tai syönytkään kunnolla. Sen verran oli ikävä erota 3.5 vuoden jälkeen. Toki ero oli ns. järkevä, koska me vaan leikittiin kotia viimeiset muutama kuukausi. Silti, ei sitä vaan jaksanut tajuta.

Ja kun kerran asuttiin yhdessä, niin siinä sitä sitten saman katon alla yritettiin tulla toimeen kavereina, kunnes molemmat löysivät uudet kämpät. Siihen vanhaan ei kumpikaan halunnut jäädä.

Joten tsemppiä sinne. Itse juuri saman läpikäyneenä tiedän, että ei se helppoa ole. Mutta onneksi on kesä ja tekemistä riittää. Rannalle katsomaan vaikka puoli-alastomia naisia :-)

 

[Vaihtorotta]

Poikki meni eilen. Voin kertoa että olen aika palasina, ei tullut uni kunnolla yöllä silmään kun vaan kelas että mitä vittua. Muijalla ei vaan enään ollut sellasia tunteita mua kohtaan että näkis seurustelun toimivan. Tykkää tosi musta äärimmäisen paljon ja blaa blaa jne mutta ei enään vähään aikaan sillain. Kyllä on tyhjä olo miehellä voi veljet. Hauskintahan tässä on se että erinäisestä syystä asun hänen luonaan ainakin kesän yli jokatapauksessa ja joudumme siis olemaan kokoajan tekemisissä toistenmme kanssa. EI perse että vituttaa.

Todella perseestähän tuo on. Itsellä meni n.kuukausi sitten oma suhde käsille ja vituttaahan se rankasti vieläkin. Mitä pikemmin pääset takaisin normaalielämään ja omiin normaaleihin rytmeihisi, sitä pikemmin toivut! Tosin tuo yhdessäasuminen verottaa raakasti tuota normaalirytmeihin palaamista. Samassa veneessä ollaan!! Voimia!

 

[sidney]

No niin.

Enpäs olisi uskonut koskaan kirjoittavani tänne. Toissa päivänä sain kuulla että vaimolla on suhde meidän yhteisen kaverin kanssa. Tosin soppaan kuuluu vielä tämä miehen tyttöystävä joka on vaimoni serkku. On muuten serkuksilla oletettavasti aika lämpimät välit....

No tässä ollaan nyt selvittelemässä, että miten jatketaan. Tosi tuskainen fiilis. Jakoon mennee(?) talo, kolme lasta 9,8,4v ja koirat. Käsittämättömintä tässä on ettei ns. kirjoittamaton sääntö "kavereiden nykyisiä ja exiä ei kokeilla" pitänytkään.

Perustelut suhteelle oli ettei ihastukselle mitään voi.
Ehkä ei, muttei vaan jaksa kiinnostaa voiko vai ei.
Kyllä on kohtuullisen sekava olo. Miltei 10 vuotta viemäristä alas. Hups vaan. Ei paljon tainnut nämä vuodet vaakakupissa painaa.

Joo, olen katkera, vittuuntunut ja pettynyt...

 

[hätrikki ||]

No niin.

Kyllä on kohtuullisen sekava olo. Miltei 10 vuotta viemäristä alas. Hups vaan. Ei paljon tainnut nämä vuodet vaakakupissa painaa.

Joo, olen katkera, vittuuntunut ja pettynyt...

Voimia sidney! En tiedä mitään mikä selittäisi tuollaista käytöstä tai tekisi sen oikeutetuksi; ihastua toiseen ja rikkoa sitten toisten ihmisten elämää. Tough things.

 

[Hemingway]

No tässä ollaan nyt selvittelemässä, että miten jatketaan.

Niin tuskallinen kuin tilanne onkin, niin väittävät nuo viisaammat, ettei kannata tehdä tuollaisissa tapauksissa hätiköityjä ratkaisuja vaan yrittää ensin vähän tasata tunteitaan, niin ratkaisutkin ovat ehkä vähän perustellumpia.

Helpommin toki sanottu kuin tehty.

 

[Rosoh]

Kyllä on kohtuullisen sekava olo. Miltei 10 vuotta viemäristä alas. Hups vaan. Ei paljon tainnut nämä vuodet vaakakupissa painaa.

Joo, olen katkera, vittuuntunut ja pettynyt...

Otan osaa palstalainen. Ainoa mitä voin sanoa että pahimman tuskan jälkeen olo helpottuu päivä päivältä sekä se että älä pidättele tunteitasi.
Jos nyt et käy kaikkia asioita läpi niin 5-10 vuoden päästä se on hemmetin paljon vaikeampaa ja olet entistä katkerampi, vittuuntunut ja pettynyt.

 

[sidney]

Kiitos palstalaiset

Joo kyllähän tämä varmasti tästä lähtee.
Tavallaan kuitenkin se suurin tunne on pettymys. Tarkoitan siis kun toinen ihminen joka on myöskin samalla rakastettu niin myöskin paras ystävä tekee tuollaista. Sitä ei vain voi ymmärtää. Ja toisaalta vie pohjaa kaikelta jatkolta. Miten voin jatkaa ihmisen kanssa jonka luottamus on mennyt totaalistesti?? Ok, kyllähän sen luottamuksen voi ansaita takas, mutta ottaa pirusti aikaa. Enkä ole varma jaksanko lähteä siihen projektiin enää mukaan.

Sivujuonteena huomio että edellisen vaimon kuolema sattui vähemmän kuin tämä. Tosin jonku allekirjoituksessa oli että, aika multaa puistot...

sidney

 

[scholl]

Ihmiset eivät osaa pitää puoliaan. En ymmärrä, miten joku voi mennä jakoon, jos toinen on syyllinen eli vahingonkärsijä joutuu vielä maksumieheksi. Ihastumiselle ei muka voi mitään. Voihan sille jos on selkärankaa. Jokuhan voi ihastua vaikka joka päivä, mutta ei sen tarvitse johtaa mihinkään konkreettiseen, jos osaa hillitä itsensä. Sinuna ensinnäkin vaatisin vahingonkorvauksia jokaisesta yhdessäolovuodesta ja toisekseen sitten vielä kostaisin teon. Ei kaikkia vääryyksiä ole pakko hyväksyä.

 

[sidney]

Ihmiset eivät osaa pitää puoliaan. En ymmärrä, miten joku voi mennä jakoon, jos toinen on syyllinen eli vahingonkärsijä joutuu vielä maksumieheksi. Ihastumiselle ei muka voi mitään. Voihan sille jos on selkärankaa. Jokuhan voi ihastua vaikka joka päivä, mutta ei sen tarvitse johtaa mihinkään konkreettiseen, jos osaa hillitä itsensä. Sinuna ensinnäkin vaatisin vahingonkorvauksia jokaisesta yhdessäolovuodesta ja toisekseen sitten vielä kostaisin teon. Ei kaikkia vääryyksiä ole pakko hyväksyä.

Tulin kyllä tuotakin miettineeksi. Mutta, ei huvittaisi tätä lasten takia tehdä kovinkaan sotkuisemmaksi enää. Kuienkin joudumme tulemaan toimeen koko loppuelämämme ihan noiden veijareiden takia. On vaan paljon helpompaa jos on edes asialliset välit. Ja eikös se ole vähän niin että suomalainen mies ei tilitä vaan kärsii nahoissaan. Mitäs nyt korkeintaa netissä kaikille avautuu.

sidney

 

[Mace]

Ihastumiselle ei muka voi mitään. Voihan sille jos on selkärankaa. Jokuhan voi ihastua vaikka joka päivä, mutta ei sen tarvitse johtaa mihinkään konkreettiseen, jos osaa hillitä itsensä.

Tuosta olen täysin samaa mieltä. On puhdasta paskapuhetta väittää, ettei ihastukselle voi mitään. Totta kai sille voi, jos haluaa voida. Jos sen sijaan toimii aina puhtaasti vaiston varassa ja perustelee toimintansa sillä, ettei vaan voinut mitään, voi olla varma, että jälki on rumaa ja suhteet eivät kestä.

 

[scholl]

Ja eikös se ole vähän niin että suomalainen mies ei tilitä vaan kärsii nahoissaan.

Ehkä sinä olet oikeassa, mutta kuulostaa jotenkin epäreilulta, että suomalainen mies tuntuu tässä yhteiskunnassa kärsivän jatkuvasti ja siitä on tullut jotenkin hyväksyttävä olotila.

 

[Hemingway]

Tuosta olen täysin samaa mieltä. On puhdasta paskapuhetta väittää, ettei ihastukselle voi mitään.

Vannomatta paras. Oma moraali joustaa kummasti, kun olosuhteet ovat sopivat. Arvelen, että useammissa pitkissä parisuhteissa petetään kuin ollaan pettämättä. Ja näistä pettäjistä kovin moni on vannonut, ettei koskaan petä samoin kuin alttarilla on uskottu ja luvattu, että tämä kestää vastamäetkin.

Se on helppoa kun sen osaa, mutta yhtäkkiä voi tulla hetki, kun sitä ei enää osaakaan.

 

[sidney]

Tuosta olen täysin samaa mieltä. On puhdasta paskapuhetta väittää, ettei ihastukselle voi mitään. Totta kai sille voi, jos haluaa voida. Jos sen sijaan toimii aina puhtaasti vaiston varassa ja perustelee toimintansa sillä, ettei vaan voinut mitään, voi olla varma, että jälki on rumaa ja suhteet eivät kestä.

Veit jalat suustani. Tuota samaa sanoin. Vastaus siihen oli ettei hän todellakaan tajua miksi hän tuon teki. Eikä kuulemma halunnut satuttaa. Kiva kun ei.

Sitten vielä tuo serkku-pointti. Rattoisia sukujuhlia odotellessa. Näen jo sielunisilmin miten rauhallisen nautinnollinen tulee koko suvun jouluateriasta. Heh. Taitaa ruokakin jäähtyä jäätävän ilmapiirin ansiosta.

sidney

 

[sampio]

Tulin kyllä tuotakin miettineeksi. Mutta, ei huvittaisi tätä lasten takia tehdä kovinkaan sotkuisemmaksi enää. Kuienkin joudumme tulemaan toimeen koko loppuelämämme ihan noiden veijareiden takia. On vaan paljon helpompaa jos on edes asialliset välit.

sidney

Tuo on aika tärkeä pointti. Ymmärrän, että katkeroituminen ja vihanpito olisi helppo ja aivan inhimillinen reaktio, mutta meillä jokaisella lienee tuttavapiirissä joku riitaero, eikä se kovin kaunista katseltavaa ole. Ei sun tarvitse hyväksyä koskaan, mitä sinulle on tehty, ja siitä voi varmasti joskus keskustella, jos toinen osapuoli on asiallinen käyttäytymisessään, mutta todellakin, lastesi ja itsesi kannalta suuren älämölön välttäminen olisi paras ratkaisu. Itsensähillintä ei ole nössöyttä, vaikka toki omat tuntemukset on hyvä käsitellä jotenkin.

 

[scholl]

pitkissä parisuhteissa petetään kuin ollaan pettämättä.

Pettäminen on eri asia kuin suhde johonkin urpoon. On ymmärrettävää, jos ja kun joku haluaa joskus ajaa jotakin (ilmaista tai maksullista huoraa esim.), mutta ei siinä mitään numberia tarvitse ottaa.

Toki olet oikeassa tuossa vannomatta paras hommassa. Ei schollinkaan pitänyt koskaan huumeita kokeilla, mutta niin sitä sitten väsyneenä kokkeli kerran maistui ja piristi kummasti.

 

[sampio]

Se on helppoa kun sen osaa, mutta yhtäkkiä voi tulla hetki, kun sitä ei enää osaakaan.

Ihastuminen ja pettäminen ovat kuitenkin eri asioita. Pettämisessä en antaisi kovin jyrkkiä tuomioita, vaikka en niitä hyväksykään, koska niissä on todellakin kyse siitä hetkestä, mutta ihastuminen on aivan eri asia.

 

[Mace]

Vannomatta paras. Oma moraali joustaa kummasti, kun olosuhteet ovat sopivat. Arvelen, että useammissa pitkissä parisuhteissa petetään kuin ollaan pettämättä. Ja näistä pettäjistä kovin moni on vannonut, ettei koskaan petä samoin kuin alttarilla on uskottu ja luvattu, että tämä kestää vastamäetkin.

Se on helppoa kun sen osaa, mutta yhtäkkiä voi tulla hetki, kun sitä ei enää osaakaan.

Eihän tässä mistään vannomisesta ole kyse, vaan siitä, että ei syy ole ihastumisessa itsessään vaan siinä, että sallii itsensä toimia sen ihastuksen pohjalta. Kyse on siitä, mitä haluaa tehdä ja mitkä asiat priorisoi. Myös niissä tilanteissa, kun "olosuhteet ovat sopivat". Pitkässä parisuhteessa varmasti hyvin moni kokee jonkinlaisia ihastumisia, mutta on aivan eri asia, johtavatko nuo ihastumiset minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Toisilla johtavat, toisilla eivät. Kyse on siis yksilöistä ja heidän teoistaan. Syytä on mielestäni turha vierittää jonkin tunnetilan (=ihastumisen) harteille, vaikka tuo olisikin pohjana yksilön toiminnalle.

 

[sidney]

Niin, jottei mene nyt ihan toisen mollaamiseksi. T

Tiedän todellankin etten ole maailman helpoin kumppani. Osaan olla hankala todellakin. Peiliin on tullut katsottua nyt tiiviisti. Jotakin on tehty pahasti väärin. Miehissä vaan tuppaa olemaan se putkiaivoisuus sisään rakennettuna ominaisuutena, joka aiheuttaa sen, ettei oikein osaa lukea toisen ajatuksia tai toiveita. Olen poissa kotoa paljon, yötyöläinen kun olen. Liian köyhä viedäkseni hänet ja itseni muutaman kerran vuodessa ulkomaille.

Harmittaa kun kyseessä on muuten loistava nainen, kaikkine ominaisuuksineen. Kauniskin mokoma vielä. Ristiriitaiset ajatukset, kun toisaalta rakastaa toista niin, että sattuu, mutta toisaalta vihaa sama verran.

 

[Hemingway]

Ihastuminen ja pettäminen ovat kuitenkin eri asioita.

Sikäli ehkä, että pettämisen hallinta lienee paljon helpompaa. Seksuaalivietti on kuitenkin vain seksuaalivietti, mutta ihastumisessa on kysymys syvemmistä tarpeista, jotka liittyvät perusturvallisuuteen, rakkauden saamisen ja antamisen tarpeisiin, itsearvostukseen, henkiseen jakamiseen ja sen sellaiseen.

Kyrpäänsä voi ripustaa vaikka verhonipistimiä suurimman panotuskan hillitsemiseksi, mutta ihastumisen hallitseminen on vaikeampaa. Tai en tiedä, onko se niin kaikilla. Joillakin se kuitenkin on psykoosin kaltainen tila, jossa todellisuudentaju vääristyy pahasti. Ihastuessaan jotkut tekevät aivan käsittämättömän perusteettomia, uhkarohkeita ja suuria ratkaisuja. Kaikki entinen hyvä saatetaan heittää hetkessä pois samalla kun luotetaan aivan liikaa uuteen tulevaisuuteen.

Tietenkin on suuri ero siinä, hullaantuuko aivan täysin (näitä ei välttämättä satu elämässä eteen kun muutama jos niitäkään) vai leikitteleekö vain tunteillaan viehättävän naisen tai miehen kanssa. Jännitykseen tähtäävä kesäromanssi on eri asia kuin oman maailman aivan uudella tavalla jäsentävä ihastus, joka saattaa esimerkiksi muuttaa ateistin hetkessä uskovaksi.