Naisasiat

[Cemetery Gates]

Pääasia, että molemmille merkityksellisistä asioista sovitaan etukäteen ja lupaukset tietysti on pidettävä, mielestäni siitä saakin loukkantua jos toinen osapuoli rikkoo sovittuja sääntöjä, oikeastaan lupausten rikkominen on omasta mielestäni yksi ärsyttävimmistä piirteistä ihmisessä.

Pitää paikkansa ja olenkin jo myöntänyt auliisti, että kaikesta huolimatta lupaus olisi pitänyt pystyä pitämään. Enkä ole mitenkään ylpeä siitä, että rikoin lupauksen. Tämä viestihomma vaan on nyt mennyt överiksi ja siitä tuli syy nostaa kaikki muutkin epäkohdat esiin. Olen kysynyt ratkaisuehdotusta tilanteeseen, eikä sellaista kuulemma ole, ainakaan tähän hätään.

Enää puuttuu se, että nainen osuu tähän viestiketjuun lueskelemaan näitä juttuja, sitten onkin jo piru irti.

 

[sampio]

Enää puuttuu se, että nainen osuu tähän viestiketjuun lueskelemaan näitä juttuja, sitten onkin jo piru irti.

Tai sitten joku jatkislainen avautuu naisensa oudosta käytöksestä erityisesti öisin.

 

[mtmela]

Tai sitten joku jatkislainen avautuu naisensa oudosta käytöksestä erityisesti öisin.

Eiköhän kohta lueta jostain lehdestä kun intohimorikos on vaatinut taas uhrinsa....Jatkoaika Paljastaa: Mystiset yöviestit saivat avomiehen sekaisin vihasta.

 

[Rod Weary]

Kaverin kanssa on nyt pari päivää tullu pohdittua, että mistähän niitä terveen itsetunnon omaavia, fiksuja, silmää miellyttäviä, oman sosiaalisen elämän omaavia laatunaaraita oikein löytyisi. Olen antanut itselleni kertoa, että sellaisia on olemassa, mutta eipä tunnu kohdalle osuvan turhan usein. Tai ehkäpä ne kaikki päätyvät vain frendiksi ja sitten ongelmatapaukset vetävät jostain syystä puoleensa.

Riittää, kun osuu kerran. Se etsiminen vain saattaa kestää pirun kauan, pahimmassa tapauksessa ei edes onnistu. Mutta se löytäminen kyllä palkitaan sitten niin, että kaikki se odotus ja kärsivällisyys ovat sen väärttejä. Jos ei usko kohtaloon, pitää olla vain oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sen verran pitää tuottaa sinulle pettymystä, että yksi kriteerit täyttävä ei ole enää vapailla markkinoilla.

 

[Rystylätty]

Outoja kapistuksia noi naiset.

Mulla oli kans vähän saman tapanen juttu meneillään tossa vuosi takaperin, kuin simonilla.Tämä nainen oli varattu, mutta teki eroaan jätkäkaveristaan.Sitten kun luulin, että ero oli tapahtunut ja meillä oli jo vakavemmin juttua kuulin ,että tämä naikkonen käy yhä ex-jätkänsä luona kuksimassa.Tietysti otin jonkin sortin pultit siitä.
Selityksenä nainen kertoi, että hänen on pakko olla exänsä kanssa vielä,ettei se epäile hänellä olevan uutta juttua.WTF!?
Sitten en kuulemma ymmärtänyt hänen asemaansa.No jos meikäläinen juttelikaan jonkun toisen naisen kanssa, alkoi tenttaaminen.

Tämän vuoksi on pidetty nyt taukoa naisista vuoden verran ja keskitytty irtosuhteisiin.Ja tällä linjalla aion jatkaakkin, koska sopivaa ehdokasta ei ole näköpiirissä.

 

[Cemetery Gates]

Riittää, kun osuu kerran. Se etsiminen vain saattaa kestää pirun kauan, pahimmassa tapauksessa ei edes onnistu. Mutta se löytäminen kyllä palkitaan sitten niin, että kaikki se odotus ja kärsivällisyys ovat sen väärttejä. Jos ei usko kohtaloon, pitää olla vain oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sen verran pitää tuottaa sinulle pettymystä, että yksi kriteerit täyttävä ei ole enää vapailla markkinoilla.

Kohtaloon en oikein usko, kyllä se menee lähinnä hyvän tuurin piikkiin, jos joku valiovosu osuu kohdalle, siis sellainen, josta ei enää halua luopua. Kun niitä naisen kriteerejä tuli hiukan lueteltua, unohtui joukosta toki sellainen tärkeä ominaisuus, että meikämulkeron pitää kelvata sille. Ja jos niin käy, että kelpaan, saatan jo epäillä naisella olevan lepakoita tapulissa, kun tämmöstä hanttapulia suostuu sietämään.

Mihinkään etsintäoperaatioihin en ryhdy, etsivä ei löydä todennäköisesti mitään. Osuu kohdalle joskus jossain, jos osuu.

 

[Osmo Rapeli]

Riittää, kun osuu kerran. Se etsiminen vain saattaa kestää pirun kauan, pahimmassa tapauksessa ei edes onnistu. Mutta se löytäminen kyllä palkitaan sitten niin, että kaikki se odotus ja kärsivällisyys ovat sen väärttejä. Jos ei usko kohtaloon, pitää olla vain oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sen verran pitää tuottaa sinulle pettymystä, että yksi kriteerit täyttävä ei ole enää vapailla markkinoilla.

Itse uskon enemmänkin käänteiseen, eli ei ole tarkoitettu juuri tiettyä yhtä polkua jota me seuraamme, vaan pikemminkin niin että joitain polkuja ei ole koskaan tarkoitettu seurattavaksi, ts. kärjistettynä kaikista ei siis koskaan voi tulla ammattilaiskoripalloilijaa, ja joitain tyttöjä ei ole koskaan kohtalo tarkoittanut sattuvaksi jakamaan yhteistä elämää...mutta voi olla kuitenkin monia joista saattaa tulla jotain, jotain hyvääkin. Ja joskus kun joku hyvältäkin tuntunut menee pieleen...se saattoi olla vain huonoa tuuria matkalla toiseen tilaisuuteen, joka sitten loksahtaakin kohdalle. Ei vain pidä lakata liikkumasta kun kohtaa epäonnistumisia.

 

[tant gredulin]

Itse uskon enemmänkin käänteiseen, eli ei ole tarkoitettu juuri tiettyä yhtä polkua jota me seuraamme, vaan pikemminkin niin että joitain polkuja ei ole koskaan tarkoitettu seurattavaksi, ts. kärjistettynä kaikista ei siis koskaan voi tulla ammattilaiskoripalloilijaa, ja joitain tyttöjä ei ole koskaan kohtalo tarkoittanut sattuvaksi jakamaan yhteistä elämää...mutta voi olla kuitenkin monia joista saattaa tulla jotain, jotain hyvääkin. Ja joskus kun joku hyvältäkin tuntunut menee pieleen...se saattoi olla vain huonoa tuuria matkalla toiseen tilaisuuteen, joka sitten loksahtaakin kohdalle. Ei vain pidä lakata liikkumasta kun kohtaa epäonnistumisia.

Lähestyt asiaa vähän niinkuin eliminoinnin kautta :)
Aika lailla samoin ajattelen itsekin - kun oivaltaa sen, että epäonni on onni valepuvussa, ei mikään asia ihan hirveästi enää harmitakaan.

Simonin ongelmaan annan kaksipenniseni näin: hyvä on parhaan vihollinen. Jos tyydyt 'hyvään' et koskaan saa 'parasta'. Oletko henkisesti kiinni tässä mahdottomassa suhteessa? Mitä tapahtuisi sitten jos ko. nainen jättäisikin kumppaninsa? Onko hän se ihminen, jonka kanssa haluaisit jakaa elämäsi?

 

[Rod Weary]

Simonin ongelmaan annan kaksipenniseni näin: hyvä on parhaan vihollinen. Jos tyydyt 'hyvään' et koskaan saa 'parasta'.

Tai sitten pitää tyytyä vielä astetta heikompaan vaihtoehtoon, ns. parhaaseen huonoon. Itselleni tämä vaihtoehto ei ole koskaan sopinut ihmissuhteissa, joten ison osan elämästäni olenkin viettänyt sinkkuna. Enkä kadu.

 

[tant gredulin]

Leon sai minut ajattelemaan vielä yhtä kuolematonta lausahdusta: 'parempi ilman kuin Hillman' :)

Eli tasot menee näin:

Paras
Hyvä
Paras huono
Huono
Hillman

 

[Anders]

Leon sai minut ajattelemaan vielä yhtä kuolematonta lausahdusta: 'parempi ilman kuin Hillman' :)

Osalla tuo näyttää kääntyvän vaan ympäri: ”parempi Hillman kuin ilman”. Eli yksi taso lisää:

Paras
Hyvä
Paras huono
Huono
Hillman
Ilman

Omalla kohdalla ovat toteutuneet paras ja ilman. Kerran meni hyvän puolelle eikä siitä hyvää seurannut.

 

[scholl]

Nimen kertomisesta baarissa sen verran, että muutama tuttavani harrastaa usein sitä, että kertovat aluksi ns. baarinimensä, eli suomeksi sanottuna kusettavat ja vasta jos tyyppi tuntuu kiinnostavalta ja suht täysjärkiseltä, paljastetaan oikea nimi.

Itse en oikein tykkää tuollaisesta kusettamisesta. Oikeasti tilanne menee niin, että aika harvoin kukaan kysyy nimeä, enkä lähde sitä vartavasten tuputtamaan. Jos pitää kätellä niin saatan sanoa vaikkapa lempinimen tai muuten vähän epäselvästi, ettei baarin melussa kukaan voi kuulla mitään, että mikä se nimi oli.

Eiköhän kohta lueta jostain lehdestä kun intohimorikos on vaatinut taas uhrinsa....Jatkoaika Paljastaa: Mystiset yöviestit saivat avomiehen sekaisin vihasta.

Mietin illalla ihan samaa. Eli mikä saa jonkun huseeraamaan varatun kanssa. Ihmettelen sitä, että mikä siinä eroamisessa on vaikeata. Sitähän voi erota ja muuttaa erilleen ennenkuin alkaa tutustumisen tai viestittelyn toisen kanssa. Itse en toki muuttaisi koskaan yhteen sellaisen naisen kanssa, joka ei olisi yhteiselämään kykeneväinen, mutta jos käy niin, että olen tehnyt jonkun virheen niin silloin on toki mahdollista, että suhde loppuu, jos ei olla avioliitossa, mutta jos analyysissa kävisi ilmi, että olen syytön niin silloinhan määriteltäisiin rangaistus sopimusrikosta. Simon ei näytä pelkäävän mitään tai sitten on hyvin varma siitä, että se toinen äijä on tehnyt jotain väärää.

 

[scholl]

Mihinkään etsintäoperaatioihin en ryhdy, etsivä ei löydä todennäköisesti mitään. Osuu kohdalle joskus jossain, jos osuu.

Jos hankkii jonkun etsijän niin voi nostaa tavallaan sitä mukavuuden määrää eli voi löytää naisia, jotka ovat lähempänä itseään ja vapaa-aika on hauskempaa, mutta ei oikeata henkilöä niin löydy. Maailma on suhteellisen monimutkaisesti rakennettu. Niinpä kaikki pelimies-vinkit ja muu on ihan skeidaa, koska maailmassa on kaksi ihmistä, jotka on suunniteltu olemaan tavallaan toistensa vastakappaleet eli tietävät välittömästi olevansa toisilleen ne oikeat. Siinä ei tarvi mitään tekniikoita, pokailua tai romantiikkaa, vaan homma on selvä heti.

Jos joku ei löydä jotain niin silloin hän ei ole sattunut törmäämään oikeaan henkilöön tai sitten hänessä on suunnitteluvirhe eli toisinsanoen häntä vastaavaa henkilöä ei ole valmistettu. Silloin on turha ihmetellä sen enempää, vaan silloin käy niin, että pitää elää yksikseen ilman mitään avioliittoa tai vastaavaa.

 

[Osmo Rapeli]

Jos pitää kätellä niin saatan sanoa vaikkapa lempinimen tai muuten vähän epäselvästi, ettei baarin melussa kukaan voi kuulla mitään, että mikä se nimi oli.

Kyllä feikkinimillä voi niittää. Itse käytän usein baarissa nimiä "scholl" tai "cobol" niin johan alkaa pyöriä kiimaista narttua kainalossa...

Mietin illalla ihan samaa. Eli mikä saa jonkun huseeraamaan varatun kanssa. Ihmettelen sitä, että mikä siinä eroamisessa on vaikeata. Sitähän voi erota ja muuttaa erilleen ennenkuin alkaa tutustumisen tai viestittelyn toisen kanssa.

Kyllä, kaksi asiaa ihmetyttää, miksi olla jonkun kanssa liitossa jos mieli tekee muualle? Voihan sitä lasten takia tms. asua saman katon alla mutta sitten pitää homma olla kaikille selvä. Tiedän tapauksia joissa asutaan yhdessä mutta nukutaan eri sängyssä jne.

Toisekseen, jos joku on valmis jättämään jonkun toisen takia, on hyvin helposti valmis ja kiusauksessa tehdä sama uudestaan. Ns. tuuliviiri.

On minullakin jokunen varatun, kiinnostavan naisen puhelinnumero kännykässäni, enkä nyt siis puhu kaverieni naisista. Olen pitänyt hyviä välejä mutta pointti on etten edes eniten sinkkuina aikoinani ole soitellut tai viestitellyt heidän peräänsä, vaan antanut heidän ottaa yhteyttä, ja eihän aina tiedä miten tilanteet muuttuvat, joskus suhteet päättyvät ja välit viilenevät suuntaan jos toiseenkin. Varattujen, kiinnostavien vonkaaminen on typerää, tunteminen ei. Sekä onhan se aina yhtä hauskaa huomata että se täplänaamainen poikakamu kyttää siellä vihaisena ja mustasukkaisena taustalla silloin kun se kimalainen tulee jutulle baarissa.

 

[Mikko78]

Hajosin!

Luin toissa su:na vaimoni puhelimesta viestit ( tiedän että tein väärin ). Virpiltä oli tullut omituinen viesti: Kiitos taas mahtavasta sessioista, ei viestitellä nyt viikolla, jookos. Sotin omalla puhelimellani tuntemattomasta numerosta virpille, jossa vastaa Jari. Tivasin asiasta vaimoltani ja hän yritti viimeiseen asti valehdella. Kerroin että Jari on myöntänyt asian, jolloin sain tietää minua on petetty 3 vuotta sitten ja nyt n. kuukausi sitten.

Yritän antaa anteeksi ja auttaa vaimoani asiassa, koska tiedän että pettäjällä on varmasti pahempi olo. Nyt on kuitenkin sellainen juttu että minulla on sukupuolitaudinoireita. Keskustelimme tänään vaimoni kanssa asiasta ja sanoin että mitähän tauteja tässä saa pelätä, liekköhän Jari käynyt huorissa? Vaimoni totesi ettei SELLAISELLA miehellä ole tarvetta käydä huorissa. Mua vituttaa suunnattomasti toi vaimon asenne, ihan kuin se olisi joku saatanan saavutus.

Meillä on yhteinen lapsi jonka takia olen yrittänyt pysyä kasassa. Koskee vaan niin vitusti etten kykene kunnolla nukkumaan ja käymään töissä.

 

[scholl]

Vaimoni totesi ettei SELLAISELLA miehellä ole tarvetta käydä huorissa.

Millainen se sellainen mies on? Ei seiso?

Olet joutunut todella vittumaiseen tilanteeseen.

edit. tosin en usko, että huorista olisi ne sukupuolitaudin oireet tulleet. Niiden kanssa harva vetää paljaalla, kun taas yhdenyönjutuissa tilanne on toinen. Se Jari on saanut taudin joltain toiselta baarimuijalta

 

[Mikko78]

Millainen se sellainen mies on? Ei seiso?

Olet joutunut todella vittumaiseen tilanteeseen.

edit. tosin en usko, että huorista olisi ne sukupuolitaudin oireet tulleet. Niiden kanssa harva vetää paljaalla, kun taas yhdenyönjutuissa tilanne on toinen. Se Jari on saanut taudin joltain toiselta baarimuijalta

"Huvittavaa" on se että Jari myös seurustelee. Ilmoitin että kannattaisikohan kertoa myös omalle puolisolle. Kertoi paniikissa olevansa sinkku ja myös luulleen että vaimoni on vapaa. Tiedän 100% varmuudella että tiesi perheestämme.

 

[scholl]

Niin tuossakin olisi homma toiminut paremmin, jos vaimosi olisi käynyt huorissa, jos seksi kotona ei tyydytä. Älytöntä sekoittaa jotain tekstaavaa Jaria kehiin ja luoda mahtava draama. Itselläni on esim. ystäviä, jotka käyvät säännöllisesti huorissa juuri sen takia, että siinä ei kukaan petä ketään. Ovat hyvin pidättyväisiä, vaikka baarissa kuinka ehdotuksia tulisi, mutta kun ovat ukkomiehiä niin ei pysty.

 

[Ted Raikas]

Sukupuolitaudithan nyt voi iskeä eri tavoin, jopa ilman sukupuoliyhdyntääkin. Kannattaa pitää hygieniasta huolta mm. yleisissä saunoissa jne. Lisäksi ainakin klamydia taitaa joskus muhia ja itää pitkäänkin ja voi olla oireeton. Tautihan on voinut tulla jo vuosia aiemmin, ennen senhetkistä kumppani, joltain neitoselta. Mistä näitä tietää.

 

[Mikko78]

Niin tuossakin olisi homma toiminut paremmin, jos vaimosi olisi käynyt huorissa, jos seksi kotona ei tyydytä. Älytöntä sekoittaa jotain tekstaavaa Jaria kehiin ja luoda mahtava draama. Itselläni on esim. ystäviä, jotka käyvät säännöllisesti huorissa juuri sen takia, että siinä ei kukaan petä ketään. Ovat hyvin pidättyväisiä, vaikka baarissa kuinka ehdotuksia tulisi, mutta kun ovat ukkomiehiä niin ei pysty.

Ajattelet samanlailla kuin minä. Kerroin myös tämän vaimolleni. Eniten ehkä koskee, että myös selvinpäin on pidetty yhteyttä (tosin kuulema vain kerran). Minkähän ihmeen takia ei poistanut tätä viesti, oli ehtinyt olla 3 viikkoa puhelimessa?

Oma "romanttinen" mielipiteeni ettei kenenkään kehoa pysty/voi omistaa, minulle riittä kun omistaa sydämen.

 

[AnaMasa]

"Huvittavaa" on se että Jari myös seurustelee. Ilmoitin että kannattaisikohan kertoa myös omalle puolisolle. Kertoi paniikissa olevansa sinkku ja myös luulleen että vaimoni on vapaa. Tiedän 100% varmuudella että tiesi perheestämme.

Mikset sinä kertoisi? Jarihan on ottanut tietoisen riskin tietäen hyvin kiinnijäämisen mahdollisista seurauksista ja on nyt vaimosi myötävaikutuksella tuhonnut perheesi, jolle olet jo elänyt ja uhrautunut ties kuinka pitkään(?) ja minkä varaan olet myös suunnitellut tulevaisuutesi(?). Paska tuulettimeen vaan. Kertominen olisi myös reilua sille neljännelle osapuolelle.

En muuten uskoisi pätkääkään tuohon "kerran vuosia sitten ja nyt kuukausi sitten"-heittoon. Touhu on ollut ilmeisen suunnitelmallista, jatkuvaa ja todennäköisesti säännöllistä. Viestihän kertoo helvetisti: "Kiitos taas mahtavasta sessioista" 1. "taas" 2. "sessioista" (kuka käyttää naiselle viestiessään tuollaista sanaa oikeasti satunnaisesta hairahduksesta) 3. Puhelimeen tietoisesti väärin tallennettu nimi. 4. "ei viestitellä nyt viikolla" kertoo, että jatkossa kuitenkin tarkoitus viestitellä. 5. Myöskään "nyt viikolla"-termiä ei käytetä satunnaisissa kontakteissa.

Noi nyt varmaan tajusit itsekin, mutta varmistin vaan, ettet missään tapauksessa toiveajattele muuta.

Minkähän ihmeen takia ei poistanut tätä viesti, oli ehtinyt olla 3 viikkoa puhelimessa?

Olisiko vaan unohtunut? Todennäköisesti poistanut kaikki muut huolellisesti tähän saakka, mutta tullut ajan myötä huolimattomaksi ja yksi viesti jäänyt roikkumaan? Viestejähän on voinut tulla tuon jälkeen. Muutaman kuukauden puheluerittelyllä homma selviää. Jo tunnustaneella vaimollahan ei pitäisi olla mitään syytä kieltäytyä tilaamasta sitä.

Paskamainen tilanne nimenomaan lapsen takia. Täydet sympatiat tämän piuhan päästä.

 

[Gunners]

Kannattaa kyseisen Jarin tyttöystävälle kertoa ja myös samalla reissulla käydä mättämässä kyseistä lieroa turpaan sen minkä lähtee. Ensimmäisenä mainittua suosittelen ainakin ehdottomasti ja vaikka en väkivallasta pidäkään, myös jälkimmäistä kannattaa harkita. Oma vaimo taasen kannattaa jättää välittömästi, tuollaista menoa ei kenenkään tarvitse katsella.

Tätäkin ketjua lukiessa ja omassa elämässä menoa seuratessa täytyy myöntää, että varsin sovinistisia ajatuksia tulee tuon tuosta mieleen, mutta täytyy ne vain pyyhkiä pois mielestä ja uskoa, että älykkäitä naisiakin on olemassa enemmän, kuin muutamia poikkeuksia.

 

[avatar]

Nyt joku sanoo, että olen nuori ja mistään mitään tietämätön ja en omaa riittävästi elämänkokemusta, kun sanon, että minen voisi millään kuvitella jatkavani elämää naisen kanssa, joka olisi pettänyt minua. En millään.

Sitä tarkoitin tuolla elämänkokemuksella sun muulla, että kuten tässäkin tapauksessa on siis pariskunnalla lapsi ja kaikennäköistä yhteistä. Minusta mikään asia maailmassa ei voi olla niin tärkeää, että pitäisi elää omaa elämäänsä huonossa ihmissuhteessa ja mikä nyt voisi olla huonompi kuin sellainen, missä toinen on pettänyt toista. Ja siis joku nyt sanoisi, että minä en tiedä, mistä puhun kun en omaa lapsia, mutta kyllähän nuo lapset nyt ovat selvinneet ihan täyspäisinä erovanhempienkin hoivissa.

Ymmärrän myöskin sen, jos joku olisi luonteeltaan niin erilainen, että voisi antaa anteeksi, mutta itse en ainakaan millään pystyisi. Mua se kummittelisi ihan loppuelämän varmasti jossain määrin.

Joskus kun lukee näitä juttuja, kuten tämä tämä tapaus Jari, niin tulee ajatelleeksi, että onko ihmiset oikeasti tuollaisia. Sitä kait on vain ollut joskus niin naiivi, että on vielä aikuisiän kynnykselle saakka kuvitellut, että noita oikeasti tapahtuu vain tv-sarjoissa ja elokuvissa.

Tämä mun viimeisin ihmissuhde osittain kärsi pahasti siitä, että nainen oli todella mustasukkainen kaikista mun tekemisistä. Ei äärimmäisen, eli kyllä me periaatteessa ihan normisti elettiin, mutta sitä ärsytti esim. se, että mä kirjoittelin tänne tai jonnekin muualle. Ihan kun mä olisin ollut koko ajan sen mielestä vonkaamassa jostain jotain.

Joskus muuten mietin, että olenkohan itse vielä joku päivä tilanteessa, jossa selviää, että mua petetään koska minä kyllä luotan aina kumppaniini olettaen, että se haluaa olla vain ja ainoastaan minun kanssani. En minä naiivi ole, mutta jotenkin mulla menis heti hermo jos edes alkaisin miettiä sitä, että onkohan kumppani luotettava vai ei. Sellainen ajatus ei oikein mahdu edes päähäni. Ehkä mä vielä joku päivä kärsin siitä, koska tuntuu, että näitä pettämisiäkin riittää.

Aikanaan lähdin baarista nainen kainalossa himaan. Mulle selvisi seuraavalla viikolla, että ei menty naisen luoksi siksi, koska ukko makasi himassa. Ei ollut ihan hirveän ylevä fiilis.

 

[Hemingway]

Nyt joku sanoo, että olen nuori ja mistään mitään tietämätön ja en omaa riittävästi elämänkokemusta, kun sanon, että minen voisi millään kuvitella jatkavani elämää naisen kanssa, joka olisi pettänyt minua. En millään.

Tässä on paljolti kysymys siitä, minkä merkityksen antaa pettämiselle. Minusta ihmisen elämään, kasvuun ja ihmissuhteisiin kuuluvat myös kriisit. Jos niitä ei hyväksy, niin saa heittää suhteen toisensa perään menemään, koska niitä joka tapauksessa tulee.

Jos mahdollinen tuleva vaimoni pettäisi minua, niin kyllä minä luultavasti joka tapauksessa yrittäisin saada liiton vielä toimimaan, jos vaimoni sitä tahtoisi. Minusta on turha heittää monen vuoden tai jopa vuosikymmenten työtä hukkaan yhden tai muutaman hairahduksen vuoksi. Eri asia on sitten se, jos vaimoni ei tahtoisi enää yrittää yhdessä.

Sitä paitsi hyvin tiedän, että saattaisin pettää itsekin. Ei, en ole koskaan pettänyt, enkä varmasti ole pettävää tyyppiä, mutta sopivassa tilanteessa varmasti hairahtuisin niin kuin luultavasti suurin osa miehistä (ja naisista) tekisi.

Minusta liittoon ei kannata laatia ehdottomia rajoja, koska liitto on aina kuitenkin vuosien kokonaisuus ja kahden ihmisen kohtaaminen ja kahden ihmisen jakamista.

 

[Tobias]

Taas kun tämän ketjun postauksia tältä päivältä katsoo, niin ihmetyttää. Näyttää olevan kaikenlaista tilitystä pettävästä vaimosta hiukan vähemmän vittumaisiin pohdintoihin.

Olen itse täysin vakuuttunut yksinelämisen ylivertaisuudesta. Tottakai ymmärrän että ihmiset ovat erilaisia ja aika suurelle osalle jonkinlainen parisuhde näyttää olevan ikäänkuin itsestäänselvä juttu. En vaan ymmärrä että miksi. Kun katselee kavereiden parisuhdemeininkiä ja lueskelee esimerkiksi tämän ketjun juttuja niin väkisinkin ihmettelee että mitä vittua ihmiset touhuavat. Kaikennäköiseen kontrollointiin alistutaan täysin vapaaehtoisesti ja muutenkin elellään kuin jossain diktatuurissa. Sairasta ja kieroa. On mustasukkaisuuskriisiä, pettämistä, kiukuttelua ja kaikkea muuta vastaavaa spedeilyä ja pohdintaa parisuhteen etiikasta ja moraalista. Urpoilua pahimmillaan.

Itse olen naisseurassa silloin kun huvittaa. Ja yleensä aina eri naisseurassa. Eikä kukaan soittele perään eikä kysele menemisistäni eikä menemättä jättämisistäni. Eikä ehdi kyllästymään naamaan. Ei tarvitse avautua kavereille niistä ja näistä ongelmista eikä kirjoittaa tänne tai vitutusketjuun jostain suhteeseen liittyvistä kriiseistä. Kertaakaan en ole miettinyt menettäväni jotain, kun en leiki kotia jonkun kanssa.

No toisaalta, tehköön kukin tavallaan. Mutta suosittelen minun tyyliäni kaikille siksi, että se on paras tyyli.