Naisasiat

[scholl]

Tiedän mistä puhut, kuulun itse henkilökohtaisesti sellaisiin. Mutta kyseinen toiminta on käsittääkseni ihan normaalia perhe-elämää. Siis että jos on kummitädin viiskymppiset tahi isänpäivä, niin vierailulle mennään pariskuntana yhdessä.

Voisitko kertoa miksi? Mielestäni tuo on jotenkin perverssiä. Ymmärrän sen, että naisen vanhempia voi käydä joskus tapaamassa yhdessä, mutta joskus taas ei. Sen sijaan en ymmärrä yhtään, että mennään yhdessä jonnekin juttuihin, mitkä ovat selkeästi naisen omia juttuja. Varsinkin jos mies ei käy omien vastaavien sukulaisten luona koskaan, kun ei kiinnosta niin sitten pitäisi mennä mukaan "pariskuntana". Terve.

Yksi ystävistäni oli viime kesänä viikon ajan jossain mökillä tai vastaavassa missä oli naisen sukulaisia. Hän oli maannut pihalla ja juonut kaljaa, kun mitään ei ollut yhteistä, eikä ollut halunnut osallistua mihinkään. Muiden mielestä hän oli kummallinen. Nainen olisi varmasti viihtynyt siellä sukulaistensa seurassa yksinäänkin ja mies olisi voinut olla oman perheensä luona Helsingissä (varsinkin kun asuvat 11kk vuodessa ulkomailla) ja tavata kavereitaan.

Naisia kiinnostaa sukulaiset, miehiä ei. Miksi siis mies pitää ottaa mukaan ja sitä pitää esitellä siellä kuin palkintopossua.

 

[Iker]

Ei ole tämä kaveri tossun alla. Tai sitten on ja tuo on ainoa tapansa laittaa biatsille hanttiin.

 

[palle fontän]

No itse en ainakaan meinaa ..tullakaan vääntäytyä mukaan noihin sukuloimistapahtumiin. Olenkin saanut noista erinäisiä vapautuksia ja usein viihdyn pääkallopaikalla vähemmän aikaa kuin vastakappale. Eipä tuosta ihmeemmin ole tullut valituksia, kun samaan syssyyn pääset ottamaan kunnon kännit poikain kanssa ja kankkustakin saa kärsiä rauhassa yksin, niin molemmilla on mukavampaa. Lisäksi pistää ihmettelemään, että minkä takia kaikki vaimokkeen kaverit ovat kimpassa sellaisten hyypiöiden kanssa, että pariskuntien yhteiset reissut ovat melkoista sinnittelyä. Olen kyllä melkoinen sosiaalinen kameleontti, mutta liika on liikaa.

Missäs kohtaa muuten menee se raja Euroopassa, jonka alapuolella on melko tavanomaista käydä runttaamassa huoraa, vaikka kahle on sormessa?

 

[scholl]

Missäs kohtaa muuten menee se raja Euroopassa, jonka alapuolella on melko tavanomaista käydä runttaamassa huoraa, vaikka kahle on sormessa?

Vaikea sanoa, mikä on tavanomaista. Ainakin Välimeren maissa. Tosin tiedän kyllä Helsingissä sellaisia kundeja, jotka tekevät aika paljonkin sitä. Ei kuulemma viitsi normaalidiskoissa hirveästi pyöriä, koska jos tulee peliä eikä pysty hillitsemään itseään niin se olisi ikävä tilanne, kun pettäisi vaimoa. Sen sijaan kun käy huorissa niin ei kuulemma tule sellaista tunnetta, koska ei petä, vaan käy hakemassa vain seksiä.

 

[Väsyneet Kädet]

Naisia kiinnostaa sukulaiset, miehiä ei. Miksi siis mies pitää ottaa mukaan ja sitä pitää esitellä siellä kuin palkintopossua.

Joitakin kiinnostaa, joitakin ei. Itse olen aina viihtynyt kulloisenkin tyttöystävän porukoiden luona, ja tullut hyvin heidän kanssaan juttuun. Muu suku on sitten vähän eri juttu, koska heitä yleensä vähemmän näkee. Kyllä, omaakin sukua tulee jokusen kerran vuodessa nähtyä.

Toki saa ja pitää olla omia menoja ja juttuja, mutta itseäni häiritsisi, jos etenkin yhdessä asuessa toista näkisi vain illalla nukkumaan mennessä. Tai jos juurikaan mitään ei yhdessä tekisi. Kun siitä toisesta tykkää, niin sen kanssa on kiva myös yhdessä olla. Ja monesta ei niin kivasta asiasta tulee ihan mukavaa, kun siinä on se toinen osapuoli mukana.
Näin siis omalla kohdallani.

 

[Sera]

Naisia kiinnostaa sukulaiset, miehiä ei. Miksi siis mies pitää ottaa mukaan ja sitä pitää esitellä siellä kuin palkintopossua.

Ehkä se on jotain tuollaista sitten.. En nimittäin osaa oikein edes selittää miksi sukulaisvierailuille mennään yhdessä, koska se on minusta niin selvä asia. Eri asia on sukulaistytön polttarit tai mummon järjestämät Tupperware-kutsut, jonne kukaan normaali nainen ei tietenkään miestään pyytäisi mukaan. Mutta perhejuhlat juhlitaan yhdessä, eikä sitä pysty edes perustelemaan. Silloin tällöin poiketaan vanhempien luona kylässä ja vietetään aikaa yhdessä, en löydä mitään ahdistavaa siitä.

Sukulaiskielteisyys on kyllä kiehtova, joskin melko harvinainen ominaisuus. Scholl putoaisi tuoliltaan, jos kuulisi eräistä tuttavistani, joilla tämä menee jopa minun sietokykyni yli, eli appivanhemmat ovat miltei ainoa vapaa-ajan ja juhlapyhien kontakti. Jokin raja tässäkin, mutta en vieläkään käsitä mitä pahaa morsion perheeseen tutustumisessa voi olla..

 

[Väsyneet Kädet]

Missäs kohtaa muuten menee se raja Euroopassa, jonka alapuolella on melko tavanomaista käydä runttaamassa huoraa, vaikka kahle on sormessa?

Tunneälykkyysosamäärä 70.

Edit. Soveltaen "normaalia" äo-taulukkoa. (jossa kutakuinkin normaali on n.100)

 

[tant gredulin]

Tant gredulin tosin ei vaikuttanut olevan miesvihamielinen.

En tietenkään, minähän rakastan miehiä.

Naisia kiinnostaa sukulaiset, miehiä ei.

Voi sentään. Kyllä minä olen joutunut menemään anopin luo erinäisen kerran vierailulle täysin vastoin omaa tahtoani. Sinne on kyysätty ja puhuttu lirkuti-lärkyti, lupailtu ettei sitten jouluna tarvitse mennä. Mitään yhteistä ei meillä ollut, koska minä en ole 'parhaat fenkolireseptit pelkällä kivihuhmareella' -tyyppiä, eikä hän 'kaksivaiheinen reagointipeli'-tyyppiä.

Sitä vaan joutuu joskus tekemään myönnytyksiä, ettei käy niinkuin scholl tuossa uhkaili: mies lukitsee itsensä saunakamariin ja huutelee 'et sitten saa viikkoon'.

 

[palle fontän]

Tunneälykkyysosamäärä 70.

Voitko selventää? Tunneälykkyys on muuten sellainen asia, että siinä ihminen kehittyy vuosien varrella. Oikeastaan saattaisi olla jopa parempi puhua tunneviisaudesta tuolta osin, jos käytetään perinteistä älykkyyden ja viisauden jaottelua.

 

[Väsyneet Kädet]

Voitko selventää? Tunneälykkyys on muuten sellainen asia, että siinä ihminen kehittyy vuosien varrella. Oikeastaan saattaisi olla jopa parempi puhua tunneviisaudesta tuolta osin, jos käytetään perinteistä älykkyyden ja viisauden jaottelua.

Point being: siinä vaiheessa viimeistään kun on jotain "kahleita" sormissa ei tartte käydä "runttaamassa" ketään muuta kuin sitä omaa emäntäänsä.

Tämä on siis minun elämänkatsomukseni mukainen mielipide.

 

[scholl]

Naiset voisivat mielestäni myöskin miettiä, että koska aloittavat kiukuttelun esimerkiksi Peten mainitsemasta kaljapullojen määrästä. Se on nimittäin usein niin, että silloin kun mies on keskittymässä johonkin oikeasti tärkeisiin asioihin kuten busineksiin niin sitten juuri sillä viikolla tulee jotain nalkutusta jostain yksinkertaisesta asiasta. Toki siihen pätee se, että jos valitsee naisen, jolla on paljon tekemistä niin hänellä ei ole silloin aikaa nalkuttaa.

Tosin vänkäämisestä pääsee sillä, että pyrkii pysymään kokonaan erossa naisista, jos on jotain tärkeää tekemistä kuten itse olen nyt tekemässä. Ei ole ollut soraääniä, sukupuolitauteja eikä juuri muutakaan ongelmaa, kun on vähän aikaa eli noin 18kk pysytellyt heistä erossa. Siis tarkoitan nyt muutenkuin kavereina.

 

[palle fontän]

Point being: siinä vaiheessa viimeistään kun on jotain "kahleita" sormissa ei tartte käydä "runttaamassa" ketään muuta kuin sitä omaa emäntäänsä.

Tämä on siis minun elämänkatsomukseni mukainen mielipide.

Jahas, jahas. Ilmeisesti et siis näe mitään punaista lankaa omien kommenttieni ja sen välillä, että scholl puhui suomalaisen miehen alennustilasta ja myös huorista. En myöskään ole tiettävästi kehottanut ketään moiseen toimintaan, enkä itsekään kommentoinut omaa elämäntapaani, vaikkakin käytin hieman voimakkaampaa kieltä tyylikeinona. Noh, ilmeisesti teikäläiselle on tunneälyä jaettu enemmän kuin vastaavaa ilman etuliitettä.

 

[Väsyneet Kädet]

Jahas, jahas. Ilmeisesti et siis näe mitään punaista lankaa omien kommenttieni ja sen välillä, että scholl puhui suomalaisen miehen alennustilasta ja myös huorista. En myöskään ole tiettävästi kehottanut ketään moiseen toimintaan, enkä itsekään kommentoinut omaa elämäntapaani, vaikkakin käytin hieman voimakkaampaa kieltä tyylikeinona. Noh, ilmeisesti teikäläiselle on tunneälyä jaettu enemmän kuin vastaavaa ilman etuliitettä.

No eihän toki tarkoituksenani ollut viitata, että sinä tai edes joku muu täällä niin tekisi. Pahoittelen, jos koet näin käyneen.
Tuo kommenttisi oli vain niin sopivasti siinä, että päätin siihen tarttua.

Ja mitä tuohon viimeiseen toteamukseesi tulee, niin totisesti toivon niin.

 

[palle fontän]

No eihän toki tarkoituksenani ollut viitata, että sinä tai edes joku muu täällä niin tekisi.

Noo, sitten ehkä tulkitsin väärin tuon viestisi. Tosin sen idea ei ihan täysin rimmannnut tuon oman viestini sanamuodon kanssa, joten pahoittelen täältä tullutta ryöppyä.

 

[Väsyneet Kädet]

Noo, sitten ehkä tulkitsin väärin tuon viestisi. Tosin sen idea ei ihan täysin rimmannnut tuon oman viestini sanamuodon kanssa, joten pahoittelen täältä tullutta ryöppyä.

No worries. Halusin vain sen kautta ilmaista paheksuntani moista käytöstä kohtaan - sellaista kun kuitenkin valitettavasti tapahtuu. Kohdistamatta sitä täällä kuitenkaan kehenkään.

 

[scholl]

Täytyy myös muistaa, että vaikka seurustelu on hauskaa hupia niin se ei ole ihmiskunnan kannalta kovinkaan tärkeää. Eli siinä kuin jokainen etsii sitä omaa elämäntehtäväänsä ja oikeutusta elämälleen niin voi miettiä, että onko kaikkien tuotannontekijöiden eli tässä tapauksessa ihmisten tarkoitettu edes seurustelevaksi tässä maailmassa.

Aika moni varmasti haluaa tulla muistetuksi sadan vuoden päästä jostakin muusta kuin siitä, että kenen kanssa hän seurusteli. Niinpä ne tuhannet yksinäiset yöt, jolloin aivot työstävät jotain materiaalia tai lorvittu aika, jolloin lyödään päätä seinään, eikä päästä eteenpäin ovat kuitenkin molemmat tärkeämpiä tässä prosessissa kuin paraskaan seurustelu. Ja eikös jossain ole opetettu kieltäytymään kaikista himoista.

 

[julle-jr]

Täytyy myös muistaa, että vaikka seurustelu on hauskaa hupia niin se ei ole ihmiskunnan kannalta kovinkaan tärkeää. Eli siinä kuin jokainen etsii sitä omaa elämäntehtäväänsä ja oikeutusta elämälleen niin voi miettiä, että onko kaikkien tuotannontekijöiden eli tässä tapauksessa ihmisten tarkoitettu edes seurustelevaksi tässä maailmassa.

Jostain muistan lukeneeni, että tutkimusten mukaan ihmiset, joilla on onnellinen perhe-elämä, pärjäävät keskimäärin paremmin myös työelämässä ja ovat keskimääräistä luovempia. Selitys oli muistaakseni, että perhe-elämä luo useimmille ihmisille sopivan vastapainon ja irtautumiskeinon työasioista. Ihmisaivojen kun pitää välillä miettiä jotain muutakin kuin vain työongelmia pystyäkseen hoitamaan nämä ongelmat parhaalla mahdollisella tehokkuudella. Lisäksi onnellisuudella taisi olla jotain tekemistä luovuuden kanssa.
Ihmiset tietysti ovat yksilöllisiä ja varmaan joku pystyy irtautumaan duunipaineistaan vain vaikka urheilemalla. Eikä jatkuva vitutus sukuloimisesta varmaan paljoa arjessa jaksamiseen auta.

 

[scholl]

Niinno en tarkoittanut nyt työelämää, vaan sitä millä tämä maailma etenee eli vaikkapa tutkimus tai joku vastaava, mitä ihminen voi tehdä vapaa-aikana. Toki joku tekee varmasti työkseen, mutta muut eivät. Kuitenkin jokaisen pitäisi pyrkiä jonkinlaiseen panokseen.

 

[The Great Cornholio]

Aika moni varmasti haluaa tulla muistetuksi sadan vuoden päästä jostakin muusta kuin siitä, että kenen kanssa hän seurusteli. Niinpä ne tuhannet yksinäiset yöt, jolloin aivot työstävät jotain materiaalia tai lorvittu aika, jolloin lyödään päätä seinään, eikä päästä eteenpäin ovat kuitenkin molemmat tärkeämpiä tässä prosessissa kuin paraskaan seurustelu. Ja eikös jossain ole opetettu kieltäytymään kaikista himoista.

Menee vähän aiheen ohi, mutta menkööt. Yhdessä dokkarissa olikin juttu tiedemiehestä, jolla oli ensimmäinen ja viimeinen kontakti naiseen 17-vuotiaana, jonka jälkeen alkoi kiinnostamaan enemmän tiede ja käytti lopun elämänsä tieteeseen, viinan juontiin ja tupakan polttoon. Lopulta kuoli muistaakseni keuhkosyöpään n. 50-vuotiaana ja samalla jäi tärkeänä miehenä historian kirjoihin, nimi ei nyt valitettavasti mieleen painu, kun ohjelmastakin on jo viisi vuotta aikaa. Mutta eihän monetkaan tiedemiehet nokkaansa ulos hirveästi laita ja tuskimpa Einsteinkaan hirveästi toosan perässä juoksi.

 

[julle-jr]

Niinno en tarkoittanut nyt työelämää, vaan sitä millä tämä maailma etenee eli vaikkapa tutkimus tai joku vastaava, mitä ihminen voi tehdä vapaa-aikana. Toki joku tekee varmasti työkseen, mutta muut eivät. Kuitenkin jokaisen pitäisi pyrkiä jonkinlaiseen panokseen.

No onhan luovuudella suuri merkitys juuri tutkijoiden saavuttamiin läpimurtoihin.

Poikkeuksia luonnollisesti löytyy, kuten juuri mainittu Einstein, mutta normaali-ihmisen pitää saada myös lepuuttaa aivojaan välillä pystyäkseen käyttämään niitä tehokkaasti. Ja tähän onnellisen perhe-elämän väitettiin olevan hyvä keino. Tiedä sitten, pitääkö paikkaansa, ei ole enää hajuakaan missä törmäsin kyseiseen tutkimukseen.

 

[scholl]

Itse olen kuullut, että Einstein olisi pettänyt molempia vaimojaan todella monien naisten kanssa.

Se, mitä tulee sitten suhteeseen, joka toimii niin näin kerran dokumentin kenkätehtailija Batasta. Siinä vaimo on innokkaasti mukana busineksessä ja kymmenien vuosien ajan sparraavat toisiaan ja kannustavat ja ajavat toisiaan parempiin suorituksiin. Melko harvinaista.

 

[hanu]

Point being: siinä vaiheessa viimeistään kun on jotain "kahleita" sormissa ei tartte käydä "runttaamassa" ketään muuta kuin sitä omaa emäntäänsä.

Tämä on siis minun elämänkatsomukseni mukainen mielipide.

Amen to that. Joskin satunnaiset kimppakivasessiot, joissa molemmat ovat aidosti mukana on meillä sallittu sen ekan alkoholin aiheuttaman kerran jälkeen. Siis ainakin samassa huoneessa pitää olla molempien. Yli kolmenkymmenen vuoden suhteeseen riittävät tosin yhden käden sirkkeliammattilaisen sormet näihinkin.

Sholl-ystävälläni ei ole lapsia, siitä olen aivan varma. Parin kuukauden isyysloma puolivuotiaan poikani kanssa on meinaan eräs hienoimmista ajanjaksoista minun elämässäni, tai sitten olen ymmärtänyt Siperian työleirivertauksen tasan väärin. (sorry en jaksanut kaivaa quotea tuolta tähän)

Minulla emäntä on yksityisyrittäjä, vieläpä niin, että työt usein painottuvat viikonloppuihin ja 'normaali-ihmisten' loma-aikoihin. Huushollin pyörittely jää siis joskus aina minulle. Nyt hän on yhden lukuvuoden Englannissa, näemme vain puolentoista kuukauden välein, joudun hoitamaan myös hänen yrityksensä juoksevia asioita täällä. Tai saan hoitaa, miten sen nyt haluaa ymmärtää. Emäntä kouluttaa itseään lisää asiaan, joka on hänelle tärkeä, pystyn auttamaan ja jopa rahoittamaan tätä, olen siitä onnellinen, enkä tunne olevani tossun alla.

Kotitöitä emme tietoisesti jaa, käytännössä keittiö on minun valtakuntaani, koska olen vaan jokusen kertaluokkaa parempi kokki ja leipuri kuin emäntä (kysykää vaikka lapsiltani). Lisäksi pidän ruuanlaitosta ja leipomisesta, enkä laske sitä niinkään työksi. Muu huusholli jääkin sitten enemmän emännälle. Ruoka- (ja viina)kaupan hoidan minä, emäntä muut ostokset, pyykit pesee kone, koneen täyttä se, jolla on puhtaat vaatteet lopussa. Ruohon leikkaan ja teen lumityöt, emäntä hoitaa pihan muuten. Mökkihommat hoidetaan kimpassa, rakennushommissa emäntä on jopa parempi kuin minä, tai ainakin huolellisempi.

Sukulaisista: Minulla on vain jokunen sukulainen, joihin yleensä pidän minkäänlaista yhteyttä. Äitipuoleni onnistui saatanan hyvin katkomaan siltäkin puolelta ne ennen tärkeimmät. Emännän puolella sen sijaan porukkaa rittää, sillä on viisi siskoa ja kaksi veljeä. Siihen kun pannaan puolisot ja jälkikasvu päälle niin päästään heti jo yli sataan ihmiseen. Saatana loistoporukkaa ja aivan uskomattoman hyödyllinen verkosto. Siis ihan mitä vaan pitää saada tehtyä tai vaan neuvoja, niin aina löytyy ammattilainen. Eikä sellaisia sukujuhlia olekkaan, josta ei löydä jääkiekkoihmisiä / ryyppyseuraa / ihanmitävaanonvailla. Ja varsin vapaamielisestä saunomispolitiikasta tämmöinen likainen vanha mies on nauttinut paljon.

Mutta jos en nyt kohta saa aikaiseksi tuota kukkien kastelua, niin sanomista tulee kun emäntä Suomeen palaa. Tossun alla ilmeisesti kuitenkin siis.

t. hanu

 

[scholl]

Niin olet oikeassa lapsia ei ole eikä tule. Enkä tässä ole pitämässä mitään puheita seurustelua vastaan kunhan se tapahtuu oikealla tavalla, eikä mies joudu mihinkään vittuiluelämää kokemaan. Julkisuudessa vain otetaan esille se, että on naisten turvakoteja jne., mutta minnes miehet menevät, jos joutuvat elämään tossun alla tai muuta vastaavaa. Toki voihan sitä hankkia yksiön keskustasta ja sanoa, että meni vähän pitkäksi töissä, mutta onhan se vilpillinen tie. Pitäisi olla alunperin hommat kunnossa ja reilu nainen. Suurin osa ei vain ole niin ja alkavat juuri siihen pariskuntahevospaskakielenkäyttöön.

Toinen asia on tietysti myöskin se, että mihinkään suhteen etsimiseen on turha käyttää aikaa. Eli naisten aktiivisuudesta se on pitkälle kiinni eli liikkuvatko ihmisten ilmoilla ja iskevät miehiä.

 

[Mats Bedö]

Tossun alla ilmeisesti kuitenkin siis.

Olen sun kanssa samaa mielta. Taalla on monella tunnevammaisella (ja samalla varsin nuorilla) vaikeuksia ymmartaa toimivan suhteen perusteita. Tai sita, etta silloin kun on loytanyt sen oikean (eika vain kaveria, jonka kanssa ollaan yhdessa), niin sita on valmiimpi jakamaan asioita ja ennen kaikkea (ja nyt huomio!) jeesaamaan toista.

Lisaksi niilla, jotka toimivan hanunlailla (heh heh), on helvetin hyva itsetunto ja kasitys elaman onnellisuudesta.

Monelle "tossun alla oleminen" nayttaa olevan sita, etta jos ei itse saa pitaa naistaan tossun alla, niin sitten siella ollaan itse. Noh, noita "kovien kundien" juttuja on ollut kiva kuunnella naisilta tassa vuosien varrella... Ei oo nauru ainakaan loppunut. Eika pimppa.

 

[scholl]

Vielä kerta kiellon päälle ennenkuin lähden Helsinki-Vantaalle. Sen minkä olen huomannut jo lapsuudessa on se, että naiset eivät välttämättä diggaa työmatkoista. Siis niistä pitäisi jotenkin keskustella. Itse esim. en pysty suunnittelemaan etukäteen, vaan matkustan tarpeen mukaan. Joskus aika lyhyestikin eli päiväksi vaan, mutta nyt olen esim. 9.3 saakka Ruotsissa. Jos olisi keskivertonaisen kanssa niin joutuisin nyt miettimään, että pitäisikö asiasta mainita vai miten mainita. Kun en seurustele niin lähden vain tästä vähin äänin lentokentälle, enkä kerro välttämättä kellekään tai jos kerron niin se on vain informaatiota samalla tavalla kuin "ulkona sataa lunta".