Naisasiat

[grace]

Mikä siinä sitoutumisessä btw niin kauheaa muuten on? Ihan näin yleisestä mielenkiinnosta kyselen, enkä tarkoita ketään spesifisti.

Sitoutumisessa sinällään ei ole mitään kauheaa. Sitoutuminen nähdään, sukupuolesta riippuen, eri tavalla. En halua yleistää, koska voin puhua vain omasta puolestani.

Yleensä homma on mennyt niin, että kun minä olen kokenut olevani sitoutunut suhteeseen niin se ei riitäkään naiselle. Se miten minä koen parisuhteeseen sitoutumisen on ollut aika kaukana vastapuolen käsityksestä sitoutumisesta. En sitten tiedä onko kohdalle osunut yltiö-innokkaita sitoutujia, mutta usein parisuhteessa on tuntunut siltä, että kaikki "siteet" vanhaan pitäisi unohtaa, jotta olisin suhteessa "täysillä mukana". Ihan kuin ei saisi olla mitään mukana "edellisestä elämästä". Se ei vaan toimi noin minun kohdallani. Muista on paha sanoa.

 

[tant gredulin]

Aika harvalla ihmisellä se noin toimiikaan :) Ymmärrän mitä tarkoitat. Omallekin taipaleelle mahtuu yksi tuonkaltainen suhde, jossa ystäväni olivat vääriä, harrastukset oli vääriä ja oliskos vielä väärin sitouduttukin...

Toinen asia, joka minua kiinnostaa on tunteistaan puhuminen (joka noin yleensä ottaen on luokiteltu 'naisten osaamisalueeksi'). Meneekö se niin, ettei uskalleta sanoa, miltä tuntuu, kun pelottaa että toisesta ei tunnukaan samalta ja/tai se tulee jossain kohtaa bumerangina takaisin? Vai uskaltaako olla sitä mitä on ja sanoa miltä tuntuu siitä huolimatta?

 

[Kaiser Soze]

Toinen asia, joka minua kiinnostaa on tunteistaan puhuminen (joka noin yleensä ottaen on luokiteltu 'naisten osaamisalueeksi').

Muah, ja tämä on taas sitä josta minua piikitellään koko ajan. "Miksi sä et puhu tunteistasi?" -on lähes jatkuva kysymys... tosin niin taitaa olla jokaisessa heterosuhteessa..?

Myös tekstiviestejä säästetään ja käydään myöhemmin läpi, että voidaan tutkia ja tehdä johtopäätöksiä suhteen etenemisestä. Ziisas. Miksi elämä pitää tehdä niin monimutkaisen vaikeaksi. Eikö voi vaan olla ja mennä eteenpäin omalla painollaan turhia murehtimatta?

 

[grace]

Meneekö se niin, ettei uskalleta sanoa, miltä tuntuu, kun pelottaa että toisesta ei tunnukaan samalta ja/tai se tulee jossain kohtaa bumerangina takaisin? Vai uskaltaako olla sitä mitä on ja sanoa miltä tuntuu siitä huolimatta?

Luultavasti miehet käyttävät tunteista puhumiseen sellaista terminologiaa, joka ei välttämättä kuulosta naisten korvaan samalta kuin miesten. Itse ainakin osoitan tunteeni ennemmin pienillä teoilla ja sanoilla kuin mittavalla vuodatuksella ja sadalla punaisella ruusulla.

Itse en pelkää sitä, että en saa vastakaikua silloin kun puhun tunteistani. Ja jos se on tullakseen bumerangina takaisin niin sille en voi yhtään mitään. Parempi kuitenkin sanoa kuin jättää sanomatta.

Muah, ja tämä on taas sitä josta minua piikitellään koko ajan. "Miksi sä et puhu tunteistasi?" -on lähes jatkuva kysymys... tosin niin taitaa olla jokaisessa heterosuhteessa..?

Täällä ns. osui ja upposi .

 

[tant gredulin]

Muah, ja tämä on taas sitä josta minua piikitellään koko ajan. "Miksi sä et puhu tunteistasi?" -on lähes jatkuva kysymys... tosin niin taitaa olla jokaisessa heterosuhteessa..?

Noin yleensäottaen ihmisillä on taipumus täydentää puuttuvaa informaatiota jollakin - olkoon se sitten oikeaa tai väärää.

Jenkkisarjoissa näkee paljon sikäläiseen elämänmenoon kuuluvaa 'kumpi räpyttää ensin ja sanoo r-sanan'- peliä. Ja sitähän se siellä ainakin on, peliä. Mutta ihan kotoisissakin kuvioissa tuntuu joskus siltä, että vaatii aika kovaa itseluottamusta olla suhteessa, jossa itselle on helppoa sanoa 'huomenta kulta' ja saa vastaukseksi jonkin epämääräisen murahduksen ja yskäisyn välimuodon.
Ja tottakai tunnistan tuon itsekin - siinähän olen minä kaksi-kolmekymmentä vuotta sitten :)

Tänä päivänä tulee pyyhkeitä joskus toisinpäin. Hyväksyn ihmisen sellaisena kuin hän on, warts and all, ja luotan vankkumatta siihen, että jos molemmilla on hyvä olla yhdessä, silloin ollaan yhdessä. Sekin on aiheuttanut kitinää. 'Etkö välitä? Etkö sä hermostu mistään? Katsotsä oikeesti lätkää nyt?'

Parempi kuitenkin sanoa kuin jättää sanomatta.

Hyvä periaate monessa asiassa. Ettei sitten joskus kiikkustuolissa kaduta :)

 

[grace]

Etkö välitä? Etkö sä hermostu mistään? Katsotsä oikeesti lätkää nyt?'
Aina menee väärin, huoh :)

Olet selvästi mies vankina naisen kehossa :) Ja jos ihmettelee lätkän katsomista niin silloin on jotain vialla...

 

[tant gredulin]

Ei nyt sentään :) Ja se on koripalloihmisiä.

 

[grace]

Hyvä tant gredulin. Ehdinkö jo huolestua täällä puolen näppistä. Ja sitten se hymiö.

 

[tant gredulin]

Itte kirjoittelet hämäykseksi naisen nimellä :p

 

[Kaiser Soze]

Ei nyt sentään :) Ja se on koripalloihmisiä.

Olet Martti Ahtisaaren Susan?

 

[tant gredulin]

Jos niin olisi, ei siinä enää 'kiss and tell' auttaisi, se olisi 'toss and kill'.

 

[Pärde]

Muah, ja tämä on taas sitä josta minua piikitellään koko ajan. "Miksi sä et puhu tunteistasi?" -on lähes jatkuva kysymys... tosin niin taitaa olla jokaisessa heterosuhteessa..?

I must be gay, koska tuore eksäni sanoi minulle, että hän piti minussa erityisesti kyvystäni näyttää tunteeni ja puhua niistä.. Mutta kukin tyylillään.

Ja kommenttina omaan ongelmaasi, kenenkään ei pitäisi tuntea itseään pakotetuksi tekemään mitään, mikä tuntuu ajatuksena epämiellyttävältä. Toki kaikissa suhteissa pitää tehdä uhrauksia, mutta onko tämä sellainen johon olet itse valmis?

 

[Flu]

Omasta kokemuksestani voin kertoa, että en ole kyseisen kaltaisesta asiasta puhunut tyttökavereideni kanssa, jos jolla kulla meistä on/on ollut ikänsä yksin asunut miesystävä. Ei tämä nyt kovin epätavallista nykypäivänä ole. Ehkä sinun ystäväpiirissäsi sitten puhutaan ihmisistä tällä tavalla.

Jep. Kaikki kaverini keskittyvät ainoastaan ihmissuhteista puhumiseen. Itse asiassa käytän omasta ajastanikin valtaosan juoruiluun, ihmisistä pahanpuhumiseen heidän selkänsä takana ja kaikilla mahdollisilla keinoilla vittuiluun yksineläviä miehiä kohtaan.

Oletko oikeasti niin hölmö, että väität ainoan oikean ratkaisun olevan se, että luopuu kaikesta omastaan ja muuttaa vain hammasharjan kanssa?

Kyllä, tämä on ehdottamasti ainoa vaihtoehto saada onnellisuutta ja rakkautta elämässään. Minkään muunlainen rakkaustarina ei ikinä voi onnistua. Tai tietysti voi sanoa "että muahan ei painosteta" ja jättää tuo inhoittava painostava nainen, joka yäk haluaa sitoutua. Sitoutumistahan, ei alle viiden vuoden, kukaan järkevä realisti, joka ajattelee omilla aivoillaan, tietenkään halua tehdä.

 

[Alamummo]

Sitoutumistahan, ei alle viiden vuoden, kukaan järkevä realisti, joka ajattelee omilla aivoillaan, tietenkään halua tehdä.

Noh, Kaizerin neljän kuukauden ja viiden vuoden välille mahtuu aika paljon aikaa.

 

[Kaiser Soze]

Kyllä, tämä on ehdottamasti ainoa vaihtoehto saada onnellisuutta ja rakkautta elämässään. Minkään muunlainen rakkaustarina ei ikinä voi onnistua. Tai tietysti voi sanoa "että muahan ei painosteta" ja jättää tuo inhoittava painostava nainen, joka yäk haluaa sitoutua. Sitoutumistahan, ei alle viiden vuoden, kukaan järkevä realisti, joka ajattelee omilla aivoillaan, tietenkään halua tehdä.

Olet kyllä huvittava tyyppi. Ilmeisesti joko seisot hellan tai nyrkin välissä, tai heilutat nyrkkiä hellan ja kumppanin edessä. Joustava ja monipuolinen kuin 100 kilon alasin.

 

[Gagne]

Naimisiin. Huomenna. Kiitos banaanitasavallan nimeltä Suomi. Ei ole avoliitto verrattavissa avioliittoon ulkomaille muutettaessa. Eli sosiaaliturva, työ-/oleskeluluvat, ilmaiset matkat ymymym. Here I come.

Tosin kyllähän minä siitä naisesta pidän. Mutta vähän yllätten ja pyytämättä tämä nyt tulee.

 

[Flu]

Olet kyllä huvittava tyyppi. Ilmeisesti joko seisot hellan tai nyrkin välissä, tai heilutat nyrkkiä hellan ja kumppanin edessä. Joustava ja monipuolinen kuin 100 kilon alasin.

Kiva, että edes jollekkin kykenen tuottamaan iloa ja huumoria kylmään kevääseen. Nyrkkiä ei ole tullut heiluteltua eikä vaimonikaan ole vielä turpiin vetänyt. Usko nyt vihdoin niitä muita ja nauti vapaudestasi viettää poikien kesken saunailtoja seuraavatkin vuosikymmenet ilman pakottavia naisia.

 

[Flu]

Sen verran kommentoin tätä sinun tilannettasi, että yhtälailla sinä(kin) olet "ehdoton" ja "pakotat", kun pidät omaa puolta asiasta. Niin kliseiseltä kun tämä kuulostaakin, niin tärkeintä "ei ole olla oikeassa", "joko-tai" tai saada se "oma tahto" läpi - tärkeintä on että kommunikoi ja löytää sen yhteisen ratkaisun asialle. Käytännössä tämä voi sitten olla esimerkiksi tämä sinun ehdottomasi malli,

Ai niin, tarkoituksenihan oli sanoa, että ehkäpä tämänkin keskustelun viisaimman kommentin meni heittämään tämä kyseinen nimimerkki. Kun nyt yleensä on niin, että pitää ymmärtää mikä on toiselle tärkeää. Jos se on yhteenmuuttaminen ja sitoutuminen, niin se ei välttämättä ole merkki huonosta itsetunnosta tai muusta vajavaisuudesta. Jollekkin muulle yhtä tärkeää voi olla, esimerkiksi jokaiseen HIFK:n kotiotteluun paikalle meneminen, joka taasen ei merkitse, etteikö puoliso merkitsisi hänelle erittäin paljon.

Jos ei pysty parisuhteessa ymmärtämään mikä on toiselle tärkeää ja omien mieltymystensä vastaisesti on valmis luopumaan omista tarpeistaan, toisen hyväksi - ei parisuhteesta näin keskimäärin tule mitään. Tietysti voidaan toiselta osapuolelta edellyttää samoin omien tarppeittesi hyväksymistä ja omien tärkkeitten asioidesi huomioon ottamista. Jos tärkeät asiat ovat konfliktissa niin eihän siitä parisuhteesta mitään tule. Jos näin käy aina niin voi ehkä miettiä onko itsessä jotain vialla.

(voi ihme kun ei osaa enää minkäänlaista ymmärrettävää suomea kirjottamaan...)

 

[Alamummo]

Naimisiin. Huomenna. Kiitos banaanitasavallan nimeltä Suomi. Ei ole avoliitto verrattavissa avioliittoon ulkomaille muutettaessa. Eli sosiaaliturva, työ-/oleskeluluvat, ilmaiset matkat ymymym. Here I come.

Tosin kyllähän minä siitä naisesta pidän. Mutta vähän yllätten ja pyytämättä tämä nyt tulee.

Onnea! Häämatkahan suuntautui Malawiin, vai kuinka?

 

[Gagne]

Onnea! Häämatkahan suuntautui Malawiin, vai kuinka?

Kiitosta kiitos. Oikeastaan häämatka suuntautuu läpällä Tallinnaan. Mutta kausaalisuhde tuolla Malawilla tämän ratkaisun kanssa tosiaankin on. Katsellaan sitten siellä siirtomaaherrana häämatkaa.

 

[Kaiser Soze]

Usko nyt vihdoin niitä muita ja nauti vapaudestasi viettää poikien kesken saunailtoja seuraavatkin vuosikymmenet ilman pakottavia naisia.

Wrong conclusion Lentsu. Juuri päättyneiden ja 4 tuntia kestäneiden tupo-neuvotteluiden tuloksena matka jatkuu yhteisen sopimuksen säestämänä.

Väärät johtopäätökset, pahat sanat ja aikataulut kumottu sekä tapaamisaikaa lisätty. Helppoa kuin lapsen piekseminen!

Taidanpa otta hyvän siivun anCnocia itselleni, kun en luovuttanut suhteen kanssa. Toisen vielä isomman siivun otan Neidolleni, kun hän kestää kaltaistani jäärää.

Slainte Mhath!

 

[grace]

Väärät johtopäätökset, pahat sanat ja aikataulut kumottu sekä tapaamisaikaa lisätty.

Onnittelut! Aiheesta meinasikin kehittyä varsinainen jänkä tällä palstalla mikä ei sinällään yllätä. Sitähän varten täällä ollaan. Hyvä meininki asian "vaikeudesta" huolimatta.

 

[Kaiser Soze]

Onnittelut!

Tattista. Kyllä se puhuminen ja avautuminen tekee raavaallekkin miehelle hyvää. Nyt on taas happy happy joy-fiilis.

 

[tant gredulin]

Kiva kuulla, onnea matkaan!

Vielä palaan yleisellä tasolla aiheeseen, joka näköjään oli mennä case Kaiserin vuoksi ohi :) Siis: ero miesten ja naisten tunteiden osoittamisessa. Tuolla aikaisemmin grace puhuikin erosta miesten ja naisten terminologiassa ja minä puolestani siitä, kuinka puuttuva informaatio täydennetään. Koska on kyse suomalaisista, se yleensä täydentyy negatiivisilla asioilla :)

Eli kysymys kuuluu - onko helppoa sanoa rakastavansa? Ja liittyykö rakkaudentunnustukseen muutakin kuin vain se, että sillä hetkellä tuntuu siltä?

 

[ervatsalo]

Naimisiin. Huomenna. Kiitos banaanitasavallan nimeltä Suomi. Ei ole avoliitto verrattavissa avioliittoon ulkomaille muutettaessa. Eli sosiaaliturva, työ-/oleskeluluvat, ilmaiset matkat ymymym. Here I come.

Tosin kyllähän minä siitä naisesta pidän. Mutta vähän yllätten ja pyytämättä tämä nyt tulee.

Niin, itselleni tuli tästä mieleen mummolani seinällä ollut vaarin kestokalenteri, jossa tekstinä oli "Meniskö vihille, vai lähtiskö kalalle." Ko. kalenterin tapauksessa kuvassa oleva mies istui muuten ongella.

Yhtä kaikki, onnitteluni. Siis olettaen, että et mene sinne kalalle, vaikka kyllä sitä onnea sielläkin tarvitaan.

Täältä tähän