kakkonen kirjoitti:Siis treffien alussa vai ennen treffejä?
Molempi parempi. Luulisin.
kakkonen kirjoitti:Siis treffien alussa vai ennen treffejä?
redcat kirjoitti:Kyllä se vain valitettavasti on sillä lailla, että kun naisen ikä on 35 ja/tai yli, niin silloin alkaa kelpaamaan tavanomaiset mukavatkin miehet. Moni nainen kuvittelee 20-30 ikävuoden paikkeilla, että se Mr Unelmaprinssi on todellakin olemassa. Siinä vaiheessa on mieskriteerit niin järkyttävän epärealistisella tasolla, että kaikki tavanomaiset (mukavatkin) miehet ovat pelkkää ilmaa.
1Timer kirjoitti:Tama on valitettavan totta myos kundeilla.
Hemingway kirjoitti:...kun sen sijaan jo kohtalaisen näköisillä naisilla on vara valita seuransa suuresta joukosta.
Miksei? Eivätkö kauniit kykene suhteisiin siinä missä vähemmän kauniit? Ulkonäkötekijät ovat mainettaan merkittävämpiä asioita etenkin nuorten ihmisten kohtaamisissa ja parisuhteiden muodostumisessa. Tottahan se on, että jos kiinnostusta osoittava henkilö muistuttaa ensisijaisesti bullterrieriä, voi olla ettei suhde näe koskaan päivänvaloa ja etene pisteeseen asti jossa ei-ulkonäölliset seikat ylipäänsä pääsevät nousemaan esiin. Käytännöllisesti katsoen voisin hyvin mieltääkin, että nätillä ihmisellä saattaa nuoruusvuosien mittaan kertyä merkittävästi enemmän kokemuksia parisuhteessa elämisestä ja näin muodostua terveempi kuva siitä mitä odottaa sitten oikealta elämältä näiden harjoittelusuhteiden jälkeen, siinä missä suuren osan elämästään sinkkuna elänyt vaatimattomamman oloinen kaveri. No, poikkeuksia on, mutta en usko että käytännön tasolla ulkonäköseikat tuskin ovat suoraan suhteessa suhteen pitkäikäisyyteen - kumppaninhan ne nätitkin varmasti löytävät. Eikä sekään mitään valetta ole, että kyllähän se mukava asia on kun elämänkumppani on katseenkestävä. Rahaakin säästyy kun ei tarvitse vetää kännejä suvun jatkamista varten. ;)Ted Raikas kirjoitti:Silloin kun valitaan kumppani pelkästään ulkoisten kriteerien mukaan, niin ei voida välttämättä odottaa kovinkaan pitkäkestoista suhdetta.
Jussi77 kirjoitti:Ulkonäkötekijät ovat mainettaan merkittävämpiä asioita etenkin nuorten ihmisten kohtaamisissa ja parisuhteiden muodostumisessa.
Käytännöllisesti katsoen voisin hyvin mieltääkin, että nätillä ihmisellä saattaa nuoruusvuosien mittaan kertyä merkittävästi enemmän kokemuksia parisuhteessa elämisestä ja näin muodostua terveempi kuva siitä mitä odottaa sitten oikealta elämältä näiden harjoittelusuhteiden jälkeen
No, jokuhan saattaisi toki pitää tätä jonkinasteisena itsepetoksena - aika harvasta kainalosta sitä mitään varsinaisia maailmanluokan kaunottaria löytyy mutta taas toisaalta olen ja haluankin olla kanssasi erittäin samaa mieltä. Petän mielelläni itseäni kanssasi.Grainger kirjoitti:Silloinhan ollaan jo alusta alkaen väärillä raiteilla, jos oma kumppani ei ole maailman kaunein nainen.
Viestisi alkuosa on toki ihan totta, kauneus on katsojan silmässä - tähtäsin nyt vain hieman universaaliimpaan näkemykseen asiassa enkä varsinaisesti penkomaan yksityiskohtia. Kuten varmaan saattoi huomatakin.Hemingway kirjoitti:Jos toistaa samoja suhteen vaiheita kerta toisensa perään, niin tuskin siitä mitään oppii. Pitäisi pysyä yhdessä ainakin viisitoista vuotta ennen kuin suhteen kehityskaari on eletty läpi. Kovin montaa sellaista harjoitusta ei ehdi tekemään. Lisäksi muistaakseni on niin, että mitä useammin eroaa, sitä helpommin eroaa jatkossakin.
Ymmärsin hyvin, mutta halusinkin vain kyseenalaistaa sitä omaa kilpeä kiillottavaa asennetta jonka mukaan ulkonäköseikka on huono asia perustaa parisuhdetta. Miksi se olisi yhtään huonompi seikka päästä yhteiseen alkuun kuin vaikkapa tikanheitto, kaljanjuonti tai se käykö neiti X täällä useinkin. Kyllä näistä jokaiselle ne luonne-asiat tulevat esille vasta paljon myöhemmin, sen merkitys minkä asioiden ympäriltä alkuperäinen kohtaaminen on tapahtunut, merkitys vähenee ja itse suhdetta aletaan punnita uutuudenviehätyksen sijaan.1Timer kirjoitti:Tassa oli Jussi77 kyse siita, etta jos ja kun suhde alkaa ja perustuu pelkastaan siihen ulkonakoon. Ei ulkonaosta yleisesti.
Jussi77 kirjoitti:aika harvasta kainalosta sitä mitään varsinaisia maailmanluokan kaunottaria löytyy
Käsittääkseni Miss Universum -kisoissa myönnetään tällaisia ymmärrykseni mukaan ihan "virallisia" arvonimiä vuosittain. No, mutta ei kai siitä sen enempää. :)Grainger kirjoitti:Mutta missä on virallisesti päätetty kuka on maailman kaunein?
Varmasti voivatkin, en minä sitä sano. Kauneus, kuten moni muukin asia ihmisessä, jolla saavuttaa menestystä ja ihailua, on sellainen asia, joka nousee päähän ja sille kehittyy jonkinsorttinen arvo. Sellainen, joka vaatii tietyt kriteerit toiselta, jotta on siihen varaa. Kuulostaa esineelliseltä noin, mutta niin se periaatteessa kuitenkin joillain menee. Sekä todella kauniilla naisilla, että todella komeilla miehillä. Enkä toki yleistä. Riippuu tosiaan siitä, mitkä on elämänarvot ja kuinka paljon on sitä älliä päässä.Jussi77 kirjoitti:Miksei? Eivätkö kauniit kykene suhteisiin siinä missä vähemmän kauniit?
Jussi77 kirjoitti:Ymmärsin hyvin, mutta halusinkin vain kyseenalaistaa sitä omaa kilpeä kiillottavaa asennetta jonka mukaan ulkonäköseikka on huono asia perustaa parisuhdetta.
Toki. Kuitenkin jos sitten otetaan huomioon syystä tai toisesta lyhyehköön päättyneet parisuhteet niin uskon että toki vastaavia tarinoita löytyy myös vaikkei välttämättä suhde olisikaan juuri ulkonäköön perustuen saanut alkuaan. Luonne-erot tekevät tiensä suhteeseen vaikka yhteinen elo olisi alkanut hyvinkin "järkevin" perustein. En kuitenkaan halua vähätellä kokemuksiasi vaan olen täysin yhtä mieltä siitä että vaikka yleisellä tasolla ajattelisinkin kokonaisuuden olevan jotain muuta, niin ymmärrän tietysti myöskin sen että yksittäistapauksista puhuttaessa on varmasti sattunut monenlaisia asioita.1Timer kirjoitti:No tuo tarinani omasta elamasta alleviivaa kylla yksittaistapauksena juuri sita. Lahdin siihen suhteeseen lahinna/pelkastaan ulkonaon vuoksi. Tuollainen supermalli-tapaus on kylla aika aarilaidassa noin muuten.
No, ota tämä nyt vain kevennyksenä eikä vittuiluna mutta tsägäsi voidaan mieltää monenlaiseksi jos kerran vaihtuvuutta on ollut. :)1Timer kirjoitti:Muuten mulla on kylla ollut hyva tsaga naisten kanssa, etta aina on ollut nattia ja/tai kaunista kainalossa.
Juuri näin - ilman riittävää ulkonäkö-tason saavuttamista ei kultainen luonne kenties koskaan nouse esiinkään, varsinkin jos siis puhutaan normaaleista ihmisistä jotka kovinkaan sinnikkäästi eivät välttämättä jaksa itseään tyrkyttää kiinnostumattomille ventovieraille.1Timer kirjoitti:Mutta myonnan sen, etta olen antanut pakkeja sen takia, etta ulkonaollisesti nainen ei ole ollut "kiinnostava". En siis antanut edes mahiksia naiselle juuri sen takia. Ulkonaolla on siis tekemista suhteen alun kanssa, ainakin joissain maarin.
Jussi77 kirjoitti:Useimmiten on kysymys siitä, mitä ollaan etsimässä. Ei jokaisesta parisuhteesta ole tarkoitus koskaan tullakaan mitään erityisen vakavaa sielujen kohtaamista vaan normaalia arjen viettämistä.
No niin, eiköhän maailma nyt taas hiljene tästä aiheesta kun Absoluuttinen Totuus on lausuttu. ;)scholl kirjoitti:Kyllä itse olen ainakin siinä käsityksessä, että jos suostuu johonkin parisuhteeseen niin se on silloin rakastuminen oltava kyseessä ja se on lifetime sentence noin oletusarvoltaan.
Jussi77 kirjoitti:No, ota tämä nyt vain kevennyksenä eikä vittuiluna mutta tsägäsi voidaan mieltää monenlaiseksi jos kerran vaihtuvuutta on ollut. :)
scholl kirjoitti:Ratinvääntäjä tapaa mallin niin toinen saa taloudellista hyötyä ja toinen sadan panon kortin. Siinä on tietynlainen win-win tilanne tietenkin, vaikkei rakkautta olisikaan, mutta ei se silti ole ihan oikein.
1Timer kirjoitti:Ma kasittelen silti kaikki noi suhteet (ei noita vakavampia ole ollut kun 5-6) niin, etta ne on luoneet pohjan sille, etta nyt ollaan onnellisesti naimisissa. Paljon on opittu ja niilla opeilla pelaillaan tassa suhteessa. Jokaisesta suhteesta, jopa huonosta, voi siis oppia ja kayttaa sita oppia tulevaisuudessa hyvakseen.
Noh, jokainen tallaa tavallaan ja niinhan sen pitaa ollakin.
B1 kirjoitti:Ulkonäkö on naisille nuorempana tärkeätä, mutta kun he haluavat parisuhdetta aikaiseksi, kriteerit laskevat. Ja silloin on miesten paikka iskeä markkinoille. Itsekin kun olen ruma kuin susi.
En minä usko, että kukaan tätä edes epäilee. Tottakai ulkonainen viehättävyys on tärkein kriteeri heti alussa, jos vakavissaan on paria hakemassa. Mutta se nyt taitaa olla vain signaali, että tuossa olisi potentiaalia. Ja tärkeä pointti on vielä se, että mieltymyksethän vaihtelevat suunnattomasti. Ehkä tämä hankaa näissä keskusteluissa hiukan vastaan, kun osa luulee ulkonaisen viehättävyyden olevan jostain supermallista muodostettu standardi, johon jokainen keskustelija viittaa. Jos omat mieltymykset eivät kohtaakaan tätä kuviteltua ihannetta, ajatellaan samantien, että jengi juoksee vain ulkokuoren perässä, vaikka todellisuudessa jokainen taitaa kuitenkin puhua omista mieltymyksistään.Jussi77 kirjoitti:...mielestäni olisi kai jotenkin väärin päätyä johtopäätelmään jossa ulkonäköseikoista alkukipinänsä saanut suhde olisi jotenkin huonompi kuin moni muu jostain vähäpätöisestä alkunsa saanut yhteiselo. Se, mitä sen alun jälkeen tapahtuu, on kai kuitenkin merkittävämpää.
Totta ja mitä tulee huippumalleihin niin heistä ei ole yksikään kaunis.sampio kirjoitti:vaikka todellisuudessa jokainen taitaa kuitenkin puhua omista mieltymyksistään.