Naisasiat

[JZZ]

Mitä te tekisitte vastaavassa tilanteessa? Katsoisitte toisen kortit, ehkä korottaisitte, vai kenties passaus/luovutus heti alkuun?

All-in

 

[Jakkara]

Tuli lauantaina outo tilanne vastaan. Ex-tyttöystävän paras kaveri kysyy ex:än kautta numeroani. No vastaan, että anna pois ja siitä lähtien ollaan sitten txt ym. Mutta kuitenkin miehinen suojelusvaistoni kummittelee, että onkohan tässä nyt ihan puhtaat jauhot pussissa?

Mitä te tekisitte vastaavassa tilanteessa? Katsoisitte toisen kortit, ehkä korottaisitte, vai kenties passaus/luovutus heti alkuun?

Kuullostaa todella hämärältä. Ei tuossa nyt ihan parhaat lähtökohdat vuosisadan rakkaustarinaan ole. Kaikista helpoin tähän on saada käsitystä on niin että käännät asetelman toisinpäin. Voisitko sinä kysyä sun parhaan kaverilta sen entisen naisen numeroa? "Onko sulla vielä "Terhin" numero? Mua vähän kiinnostais se?" Kehtaisitko kysyä? Saisitko kaveriltasi turpaan?

Ajatusleikkiä, mietippä tuota.

Mutta kannattaa se katsoa tietenkin, toinen pakka takataskussa kuitenkin.

 

[Ender00]

Mitä te tekisitte vastaavassa tilanteessa? Katsoisitte toisen kortit, ehkä korottaisitte, vai kenties passaus/luovutus heti alkuun?

Itselläni menossa seitsemäs vuosi yhdessä exän parhaan kaverin kanssa.
Eli voi se toimia näinkin.

 

[Corbucci]

Itselläni menossa seitsemäs vuosi yhdessä exän parhaan kaverin kanssa.
Eli voi se toimia näinkin.

Kiitos tästä rohkaisusta, niinkuin JZZ totesikin, niin taitaa olla aika laittaa "all-in".

Voi olla, että pian tulen tänne itkemään ratkaisua, onnesta tai surusta.

 

[Ted Raikas]

Mitäs väliä sillä tosiaankaan on, kenen kanssa seurustelee, vaikka sitten exän bestiksen tai jopa tämän siskon kanssa, jos edellinen suhde on kerran ollutta ja mennyttä? Mitä ihmeen velvollisuuksia siinä enää sitä exää kohtaa enää on, ettei saisi sitten toisen ihmisen kanssa yrittää jos vieläpä tuntuu menevän asiat hyvin.

Muuta vastustuksen syytä en keksi kuin sen, että itsellä tai sillä toisella on tilanteesta riippuen jotain sen verran vahvoja tunteita yhä jäljellä, että heittäytyy katkeraksi ja vastahankaiseksi.

 

[Corbucci]

Mitäs väliä sillä tosiaankaan on, kenen kanssa seurustelee, vaikka sitten exän bestiksen tai jopa tämän siskon kanssa, jos edellinen suhde on kerran ollutta ja mennyttä? Mitä ihmeen velvollisuuksia siinä enää sitä exää kohtaa enää on, ettei saisi sitten toisen ihmisen kanssa yrittää jos vieläpä tuntuu menevän asiat hyvin.

Muuta vastustuksen syytä en keksi kuin sen, että itsellä tai sillä toisella on tilanteesta riippuen jotain sen verran vahvoja tunteita yhä jäljellä, että heittäytyy katkeraksi ja vastahankaiseksi.

Niin tottahan tuokin, mutta itselläni ei kyllä tulisi mieleenkään kokeilla parhaan kaverin exää..

Toki, juttu on ollutta ja mennyttä, ei (suoraan sanottuna) vaan kauheasti jaksaisi enää tuota exää katella. Ja kyllähän nyt tyttöystävän kavereihin on järkevää jonkinlaiset välit pitää.

 

[eagle]

Tässä lueskellut monta tarinaa ja yhden neuvon tohdin antaa näitä rumasti päättyneitä suhteita koskien. Vaikka alkuun tunteet velloo, ahdistaa ja pää tuntuu hajoavan, niin yrittäkää silti kaikin keinoin välttää katkeroitumista. Nimittäin jos sen olotilan pystyy välttämään tai ohittamaan mahdollisimman nopeasti, on ihminen jo paljon vahvempi. Siitä taas tulee "sivuvaikutuksina" ainoastaan positiivisia asioita, etenkin tulevissa ihmissuhteissa.

Tähän liittyen itse tahdon korostaa, vaikka moin varmasti tämän nyt täysin tietääkin, että rehellisyyttä myös peliin. Itse ainakin olen huomannut sen että jos on jäänyt jotain epäselvää jommaltakummalta puolelta, niin se on jättänyt sellaisen olon että myöhemmin kaihertanut mieltä. Paljon parempi kerralla kunnolla ns. tyhjentää pöytä, kuin että se jää sitten vellomaan mieliin.

 

[Ted Raikas]

Niin tottahan tuokin, mutta itselläni ei kyllä tulisi mieleenkään kokeilla parhaan kaverin exää..

Ei, vaikka tuntisi tähän suurta vetoa ja tämä toinen myös sinuun?

Mikä silloin muka estäisi mitään. En ymmärrä, mutta jokainen tietysti omalla tavallaan näkee ja kokee asiat. Minusta rakkaus on asia joka ylittää kaikki tuollaiset näennäiset muurit, mutta hei taidankin olla romantikko.

 

[JWill]

Ei, vaikka tuntisi tähän suurta vetoa ja tämä toinen myös sinuun?

Mikä silloin muka estäisi mitään. En ymmärrä, mutta jokainen tietysti omalla tavallaan näkee ja kokee asiat. Minusta rakkaus on asia joka ylittää kaikki tuollaiset näennäiset muurit, mutta hei taidankin olla romantikko.

Näkisin itse tilanteen siltä kannalta, etten mielelläni näkisi omaa exääni samoissa kaveripiireissä enää eron jälkeen, varsinkaan mikäli ei miksikään sydänystäviksi jäätäisi. Sama toiseenkin suuntaan. Jos kaverini ei haluaisi ex-muijaansa raahattavan mukaan minun toimestani illanviettoihin yms., niin kyllä sen verran miestä pitää olla notta joko:

1) Ei ala sen exän kanssa

2) Pistää välit kylmäksi kaveriin

Juuri vittumaisempaa voi olla, kuin teutaroida siinä välissä, jos jollain osapuolista on jotain hampaankolossa.

Tietenkin jos kellään osallisista ei asiaa vastaan mitään ole, niin mikäs siinä sitten... Aika monesti kuitenkin on ja sen ymmärrän kyllä täysin. Puistattaa kyllä ajatuskin iskeä puukko kaverin selkään, jolle asia ei olisi ok.

 

[Mats Bedö]

Tohon on ihan vastauskin olemassa. Sama kun tahan kysymykseen:

Paras kaveri vai pi**u?

 

[pettter]

Noh, kinkkinen kysymys.

Joillakin ihmisillä on tapana alkaa olemaan lähes jokaisen kanssa jotka vaan haluaa olla sen kanssa. Tai sitten jotkut alkavat melko pian vaan ensin olemaan yhdessä, ja sitten myöhemmin miettivät että toimiiko se juttu. Se on varmaankin vähän tyhmää tapailla seurustelumielessä jonkin aikaa ex-kumppanin parasta kaveria, ja sitten jos sekin juttu menee pian poikki.

Kyllähän sitä voi tapailla tavallaan "ihan kaverina vaan", ja katsoa miten menee. Sitten jos siltä tuntuu, ja kun kunnolla tuntee toisen, ja tietää että oikeasti molemmat on tosissaan ja täysillä mukana, niin sitten miettii juttua vakavammaksi.

Toisaalta, mikä mäkin oon täällä ketään neuvomaan, kun kaiken mitä mä oon naisista oppinut, oon oppinut pornoleffoista.

 

[Tulppu]

Mitäs väliä sillä tosiaankaan on, kenen kanssa seurustelee, vaikka sitten exän bestiksen tai jopa tämän siskon kanssa, jos edellinen suhde on kerran ollutta ja mennyttä? Mitä ihmeen velvollisuuksia siinä enää sitä exää kohtaa enää on, ettei saisi sitten toisen ihmisen kanssa yrittää jos vieläpä tuntuu menevän asiat hyvin.

Muuta vastustuksen syytä en keksi kuin sen, että itsellä tai sillä toisella on tilanteesta riippuen jotain sen verran vahvoja tunteita yhä jäljellä, että heittäytyy katkeraksi ja vastahankaiseksi.

Kaikesta jeesustelusta huolimatta exän kavereiden kanssa seurustelemisen esteenä oli ainakin omassa nuoruudessani useimmiten se, että myöhemmin elämässä, kun kävit tämän nykyisen heilasi kanssa ulkona, jouduit ennemmin tai myöhemmin todistamaan exäsi elämän jatkumista toisen kanssa. Usein tilanteissa on itsesi lisäksi kolme muutakin helvetin vaivautunutta henkilöä. Tämä on useimmille liikaa, ja ainakaan itse halusin suhteen päättyessä kääntää uuden lehden ja aloittaa katselemaan ns. uusia maitotonkkia sen sijaan että jatkaisin samoissa porukoissa pyörimistä. Tosin olen kyllä suhteideni katketessa osannut tehdä sen sen verran tyylillä ettei ole tarvinnut jälkeenpäin edes vilkuilla exien lähipiiriin.

 

[Alamummo]

Itselläni menossa seitsemäs vuosi yhdessä exän parhaan kaverin kanssa.
Eli voi se toimia näinkin.

Onnea vaan. Ovatko exä ja nykyisesi edelleen parhaat kaverit?

 

[Grub]

Täytynee avautua tähän ketjuun ensimmäistä kertaa.

Itsellä on 5,5 vuoden suhde tulossa tiensä päähän. Nainen haluais vielä yrittää, mutta itse en enää millään jaksaisi. Kun ei toimi suhde hyvin, niin ei toimi... turha tässä on itseään kiduttaa. Syitä on useita, jotenkin tämä vain on kuivunut kasaan ja onpa sitä olemassa sen verran suuria eroja mielipiteissä ja elämäntilanteessa, ettei tämä enää kannata. Nyt sitten vaan pitäisi miettiä, että miten saan kerrottua tämän naiselle... ei ole maailman helpoimpia sanottavia asioita. Kai sitä sen verran tunteellinen hölmö on.

Tosin elämääni on hiljattain ilmaantunut myös toinen nainen, joka on samanlaisessa tilanteessa. Jotenkin uskomattomasti meillä vaan on heti kolahtanut ja halua on molemmilla oikeasti katsoa, voisiko tästä tulla jotain. Tietenkään tässä vaiheessa on vielä aikaista mitään sanoa.

 

[JWill]

Tosin elämääni on hiljattain ilmaantunut myös toinen nainen...

No sattuipa sopivasti... Parisuhteen ongelmat kyllä moninkertaistuvat, kun aidan portti vihreämmän veran ääreen avautuu. :)

 

[Tony Esaias Vaapukka]

Grub

Ihan vaan tuli mieleen, että ei ehkä ihan heti kannata lähteä leikkimään uuteen suhteeseen, jos edes vanha suhde ei ole loppunut..

Ite on tässä kärvistellyt kohta vuoden sinkkuna edellisestä suhteesta. Ja nyt alkaa vasta suurin piirtein olemaan selvät ajatukset. Neljä vuotta meilläkin kuitenkin meni lopulta kärvistellessä.

 

[Jeihki]

Ihan vaan tuli mieleen, että ei ehkä ihan heti kannata lähteä leikkimään uuteen suhteeseen, jos edes vanha suhde ei ole loppunut..

Ite on tässä kärvistellyt kohta vuoden sinkkuna edellisestä suhteesta. Ja nyt alkaa vasta suurin piirtein olemaan selvät ajatukset. Neljä vuotta meilläkin kuitenkin meni lopulta kärvistellessä.

Olen sitä mieltä, että tämä riippuu myös osittain ainakin ihmistyypistäkin. Kenelle sopii mikäkin. Itse olen sitä mieltä, että tärkeintä on ettei ole koko elämäänsä ollut jonkun kanssa, vaan on ainakin välillä ehtinyt myös "itsenäistymään".

Itse löysin uuden kun vanha oli kuoliniskua vaille valmis. Nyt ollaan menty reilu vuosi ja täytyy sanoa (varoitteluista huolimatta) että oikein tein. Luoja tietää mikä on tilanne viiden vuoden päästä, mutta ei se mua niin hirveästi kiinnostakaan. Elän yleensä aina seuraavaan päivään. Täytyy vaan muistaa pitää kumppanistaan huolta ja arvossaan..

 

[Kaivanto]

Tosin elämääni on hiljattain ilmaantunut myös toinen nainen, joka on samanlaisessa tilanteessa.

Pikaisen lukemisen jälkeen intuitiivinen analyysi on sama kuin JWillillä. Pitkä suhde muuttuu väistämättä rutiiniksi (eli "kuivuu kasaan") eikä tässä mielessä voi "toimia" siinä mielessä, että tuntuisi samalta kuin uusi hullaantuminen. Jokainen suhde on tietenkin yksittäistapaus enkä tunne tilannettasi ollenkaan; voihan olla, että olet tosiaan aikanaan ajautunut ja jäänyt väärän ihmisen syliin ja olette tämän uuden tuttavuuden kanssa taivaassa tehty pari, mutta kovin klassiselta toisen naisen aiheuttamalta vipinältä tuo kuulostaa, jopa varsin lähellä ns. seven-year itchin ajankohtaa. Kannattaa varmaan pohtia tykönään itselleen rehellisesti, alkoiko nykyinen suhde tuntua karille ajaneelta ennen uutta naistuttavuutta vai sen jälkeen.

 

[Grub]

Kannattaa varmaan pohtia tykönään itselleen rehellisesti, alkoiko nykyinen suhde tuntua karille ajaneelta ennen uutta naistuttavuutta vai sen jälkeen.

Kyllä nykyinen suhde on tuntunut karille ajaneelta jo paljon ennen tätä uutta naistuttavuutta. Joten ei tässä ole taustalla tätä yleistä kyllästymistä, jolloin iskee halu uuteen hullaantumiseen. Olisi pitänyt erota jo paljon aikaisemmin, jotenkin sitä vain on halunnut uskoa valoisampaan tulevaisuuteen, nyt en enää jaksa. Uusi nainen tuli vain kuvioihin hieman yllättäen ja etuajassa, eikä ole aiheuttamassa eroa nykyiseen... kenties vain hieman helpottaa ja jouduttaa sitä.

 

[mtmela]

Kyllä nykyinen suhde on tuntunut karille ajaneelta jo paljon ennen tätä uutta naistuttavuutta. Joten ei tässä ole taustalla tätä yleistä kyllästymistä, jolloin iskee halu uuteen hullaantumiseen. Olisi pitänyt erota jo paljon aikaisemmin, jotenkin sitä vain on halunnut uskoa valoisampaan tulevaisuuteen, nyt en enää jaksa. Uusi nainen tuli vain kuvioihin hieman yllättäen ja etuajassa, eikä ole aiheuttamassa eroa nykyiseen... kenties vain hieman helpottaa ja jouduttaa sitä.

Eli saman tien uutta putkeen, eli et toivu rauhassa pitkästä suhteesta ja pohdi asioita, mieti miksi kävi niin? teitkö sinä oikein? mikä toisessa mätti? mitä oisit kaivannut enemmän? puhuitteko asioista mitä haluatte? Jos uusi mamma helpottaa eroa niin huh huh. Mahtaa olla tosi otettu kun todellisuus iskee, eli on vaan rebound. Vaikuttaa nyt siltä, ettet ole kyllä täysin rehellinen itsellesi.

 

[BitterX]

Kyllä se vaan niin on, että kun menee suhde kiville ja lähipäivinä sen jälkeen saa vaikkapa kuppilasta naisseuraa, niin kummasti se piristää mielialaa. Joka muuta väittää, on tekojeesus.

 

[Osmo Rapeli]

Kyllä se vaan niin on, että kun menee suhde kiville ja lähipäivinä sen jälkeen saa vaikkapa kuppilasta naisseuraa, niin kummasti se piristää mielialaa. Joka muuta väittää, on tekojeesus.

Näin on.

Joka paikassa on ihmisiä jotka jonkun kolmen kuukauden suhteenpuolikkaankin jälkeen heittäytyvät riutumaan itsesäälissä, rupeavat siinä sitten vetämään järkyttävät lärvät koko ajan ja antavat muidenkin asioiden mennä perseelleen yhden ihmissuhteen puolikkaan takia. Se on typerää ja naurettavaa. Pidemmän suhteen tai jopa avioeron jälkeen elämä muuttuu tietysti ihan totaalisesti, joskus menee talot ja lapset jakoon ja on ymmärrettävää että kupoliin sattuu mutta se ei ole mikään tekosyy pistää kaikkea elämää sen takia ojanpohjalle.

Ottaahan se parhaimmillaan ihan perkeleen koville eikä kaikista ihmisistä pääse koskaan yli, mutta silloin täytyy muistaa että elämässä on vieläkin pahempia asioita ja tilanteita, kortteja jaossa eikä se oma perseilyksi heittäytyminen auta yhtään, ainoa mikä auttaa on keskittyä löytämään niitä positiivisia puolia ja jatkamaan sitä elämäänsä mahdollisimman normaalisti, ja olemaan aktiivinen sekä liikkumaan paljon, sillä uusia tilanteita siunautuu yrittämällä ja kokeilemalla. Yhtenä päivänä sitten huomaa että tässähän kävikin ihan hyvin.

Tai jos ei käy niin on pihassa ainakin perkeleen hiano kärry.

 

[ms.qvist]

Kyllä se vaan niin on, että kun menee suhde kiville ja lähipäivinä sen jälkeen saa vaikkapa kuppilasta naisseuraa, niin kummasti se piristää mielialaa. Joka muuta väittää, on tekojeesus.

Ilmeisesti minä kuulun sarjaan "tekojeesukset" koskapa en todellaan voi mennä iskemään hetimiten suhteen päätyttyä uutta seuraa itselleni baarista - ei vaan onnistu vaan ennemminkin tuntisin itseni epäonnistuneeksi ja hylkiöksi jos näin tekisin, etenkin hylkiöksi omia periaatteitani kohtaan. Eikä tämä välttämättä tarkoita sitä, että riutuisin itsesäälissä tämän ajan vaan kyse on prosessoinnista.

Asiaa on ehkäpä vaikeahko selvittää mutta ei vaan sovellu minulle olla hakemassa seuraa heti suhteen päätyttyä - suhde on selvitettävä mielessä ja sen päättyminen on "analysoitava" ja annettava aikaa itselle ennenkuin voin mennä etsimään seuraa itselleni - tähän voi mennä aikaa kuukausi, ½ vuotta tai kauemminkin. Riippuu tietty paljon siitä millainen päättynyt suhde oli ja kuinka voimakkaat tunteeni olivat toista kohtaan suhteen päättyessä - jos todella voimakkaat niin entistäkin vaikeampi minun on lähteä etsimään seuraa lyhyenajan kuluttua suhteen päättymisestä.

vlad.

 

[Ted Raikas]

Kyllä se vaan niin on, että kun menee suhde kiville ja lähipäivinä sen jälkeen saa vaikkapa kuppilasta naisseuraa, niin kummasti se piristää mielialaa. Joka muuta väittää, on tekojeesus.

Olen tiukasti erimieltä. Joskin yksilöllistä puuhaa.

T: Tekojeesus.

 

[Osmo Rapeli]

Riippuu tietty paljon siitä millainen päättynyt suhde oli ja kuinka voimakkaat tunteeni olivat toista kohtaan suhteen päättyessä - jos todella voimakkaat niin entistäkin vaikeampi minun on lähteä etsimään seuraa lyhyenajan kuluttua suhteen päättymisestä.

Niin tarkennetaan tuota minun tekstiäni siten että eihän seuraa ole pakko hakemalla hakea, eikä aina niin löydäkään seuraa. Tärkeintä on kuitenkin pysyä liikkeellä ja aktiivisena ja prosessoida siinä sivussa. Joskus sitten löytää uuden tärkeän ihmisen vaikkei luullutkaan olevansa valmis. Joskus ei, mutta pelkästä kotona makaamisesta ei hyödy kukaan. Jos haluaa todellakin maata ja eristäytyä niin makaa sitten välillä maaseudulla, mökillä, luonnon helmassa tms.