Naisasiat

[Tulppu]

Edellisessä viestissäni kirjoitin ymmärtäväni, ettei vanhemmuus houkuttele kaikkia, mutta silloin kannattaisi pitää suunsa kiinni sellaisista vanhemmuuteen liittyvistä asioista, joiden ymmärtämiseen vaaditaan omakohtaista kokemusta.

Enemmänkin ikä- tai elämäntilannekysymys. Teini-ikä tuntuu aika monella nykyään jatkuvan tuonne kolmenkympin korville, ja siksi tätä lapsivastaista mutinaa kuulee nykyään yhä vanhemmilta. Sitten kun ne baarit on kierretty, pössyt polteltu, sängyissä pyöritty riittävästi, vaatteilla koreiltu ja kasvatettu vielä vähän sitä Lumenen liikevoittoa, voidaankin sopivan partnerin kohdalla huokaista ja yrittää asettua aloilleen. Tässä vaiheessa sitten aletaan miettiä, miten pesukonetta käytetään, kuinka nurmikko leikataan/parvekelasit pestään tai miksi sähkölasku on niin suuri. Alkuongelmien jälkeen se mukula tupsahtaa messiin ns. huomaamatta. Perinteinen tarina - kukin vuorollaan.

Ei, ei itsellänikään ole lapsen saamisesta kokemusta. Mutta muutamaa nuorta perhettä läheltä seuranneena uskallan väittää, että itsekkyys ja lapsivastaisuus kyllä karisee viimeistään ensirääkäisyn myötä.

 

[Pärde]

Pärde:

Mitä sitten jos et pysty hankkimaan lapsia? Sinun elämälläsi ei ole silloin mitään tarkoitusta eli käytännössä sinä olet silloin turha?

- tinke.80

Lajin säilymisen kannalta, kyllä. Tyhjä arpa, niin sanotusti. Kuulostaa kovin karulta, mutta näin sen asian näen tältä pohjalta. Toki ihmiskunta on kautta aikain etsinyt elämälleen suurempaa tarkoitusta, jotain hengellistä päämäärää, mutta tämähän on suoraan liitännäinen siihen, että olemme halunneet nostaa itsemme muun eläinkunnan yläpuolelle. Universaalit totuudet eivät päde meihin, ei. Olemmehan "Jumalan kuvia". Toki nykyaika tarjoaa mahdollisuuden luoda omalle elämälleen muuta sisältöä oman halunsa mukaisesti ja näin tehdä siitä itselleen mieluisaa.

Mutta jos esität kysymyksen, "mikä on elämän tarkoitus, mikä on minun tehtäväni siinä?", vastaus on: jatkaa sukuasi. Edelleen hyvin karua, mutta ei tää mikään "kaikki pelaa" -kampanja olekaan.

Komppaan silti 1Timeria: käyttäkää kumia. Ei kuulu ollenkaan tähän ketjuun tämä keskustelu, varmasti löytyy omakin ketju aiheelle.

 

[tant gredulin]

Mutta jos esität kysymyksen, "mikä on elämän tarkoitus, mikä on minun tehtäväni siinä?", vastaus on: jatkaa sukuasi. Edelleen hyvin karua, mutta ei tää mikään "kaikki pelaa" -kampanja olekaan.

Minä näen asian niin, että tarkoitus on kasvattaa seuraava sukupolvi. Se ei riipu siitä, onko kyseessä suoraan alenevassa polvessa oleva oma jälkeläinen. Yhtä hyvin voi kyseessä olla vaikkapa nuorempi työkaveri, jolle omia 'elämänviisauksiaan' voi ladella. Halusi tuo sitä sitten tai ei :)

 

[avatar]

Mutta jos esität kysymyksen, "mikä on elämän tarkoitus, mikä on minun tehtäväni siinä?", vastaus on: jatkaa sukuasi. Edelleen hyvin karua, mutta ei tää mikään "kaikki pelaa" -kampanja olekaan.

Mutta eikö voisi ajatella, että tänä päivänä ihminen pitää oman lajinsa elossa toki lisääntymällä, mutta osalle lajin edustajista on luotu toinen tehtävä. Esim. luoda olosuhteita, joissa muut tulevat jälkeläiset pystyvät elämään. Eikö tämä ole melko selvää, kun kyseessä on ehdottomasti älykkäin laji. Muut lajithan selviytyvät vain ja ainoastaan lisääntymällä mahdollisimman paljon, jolloin suuri kuolleisuus ei ole ongelma. Ihmisethän pyrkivät toiminnallaan pitämään kaikki lajinsa edustajat hengissä hinnalla millä hyvänsä ja se luo ylikansoitusta. Ihmiskuntahan meinaa tuhoutua juuri siihen, että tekee tällä hetkellä liikaa jälkeläisiä. Eikä mielestäni sillä ole mitään merkitystä, että missä niitä tehdään. Tietysti sitten oman rodun pysyminen on toinen asia, mutta ei ole varteenotettava argumentti perusajatusta puitaessa.

 

[Pärde]

Minä näen asian niin, että tarkoitus on kasvattaa seuraava sukupolvi. Se ei riipu siitä, onko kyseessä suoraan alenevassa polvessa oleva oma jälkeläinen. Yhtä hyvin voi kyseessä olla vaikkapa nuorempi työkaveri, jolle omia 'elämänviisauksiaan' voi ladella. Halusi tuo sitä sitten tai ei :)

Otetaan nyt vielä tähän kiinni..

Erittäin hyvä pointti, sikäli, että ihminen on tosiaan laumaeläin. Laumakulttuuriin kuuluu esim. susilla se, että vain alfapari lisääntyy, mutta kaikki osallistuvat pentujen hoitoon. Sama on toki ihmisilläkin.

Otetaan vaikka esimerkki omasta elämästä: siskoni sai kolme vuotta sitten tyttären, minusta tehtiin kummisetä. Olen siis osallisena pikkuisen kasvatuksessa, vaikkei oma lapsi olekaan. Kuuluu silti samaan heimoyhteisöön, samoin kuin niin ikään lapsen kasvatukseen osallistuvat isovanhemmat (4 kpl), molempien vanhempien sisarukset jne.

 

[Cube]

Lisään itsekin tähän vielä sen verran, että lapsettomuuden ymmärrän kyllä ihan hyvin (kunhan se ei ole abortin tulosta), eikä sitä mielestäni ole edes tarve mitenkään yrittää perustella. Sen sijaan lapsivastaisuutta en kykene käsittämään.

 

[Ted Raikas]

Sen sijaan lapsivastaisuutta en kykene käsittämään.

En minäkään käsitä maailmassa moniakaan asioita, mutta en silti tee siitä elämää suurempaa numeroa. Ei ole mitään pakonomaista tarvetta päteä ja olla muka oikeassa joka asiassa. Harmi vaan, että kaikilla se ei mene niin. No, heidän tappionsa se.

 

[Rinoa]

Lisään itsekin tähän vielä sen verran, että lapsettomuuden ymmärrän kyllä ihan hyvin (kunhan se ei ole abortin tulosta),

Mitenkä nämä kaksi asiaa nyt sitten oikeasti ovat sinun maailmassasi erilaisia? Ymmärrän jos takana on joku uskonnollinen vakaumus, mutta eikö kyse ole kuitenkin ihmisen omasta valinnasta? ( jota ei mielestäni tarvitse myöskään perustella... )

 

[tant gredulin]

Jos kysyy, että mitä järkeä perhepuuhastelussa on niin osa ei pysty käsittelemään asiaa tai pohtimaan sitä sen enempää, vaan närkästyvät, kun vanhaa toimintatapaa kritisoidaan.

Voi scholl, kun tuo olisikin ainoa asia mitä kritisoit ja argumentoisit jotenkin muuten kuin 'mitä järkeä' :)
Ihmissuhteet - ei järkeä, perhe - ei järkeä... Get some help, son!

 

[Alamummo]

Erittäin hyvä pointti, sikäli, että ihminen on tosiaan laumaeläin. Laumakulttuuriin kuuluu esim. susilla se, että vain alfapari lisääntyy, mutta kaikki osallistuvat pentujen hoitoon. Sama on toki ihmisilläkin.

Ikävä kyllä, kuka tahansa ihmiseksi kutsuttu saa lisääntyä. Ja surullista on se, että ne kaikista vähälahjaisimmat tuntuvat olevan kaikkein nopeimpia sikiämään.

 

[Cube]

Mitenkä nämä kaksi asiaa nyt sitten oikeasti ovat sinun maailmassasi erilaisia? Ymmärrän jos takana on joku uskonnollinen vakaumus, mutta eikö kyse ole kuitenkin ihmisen omasta valinnasta? ( jota ei mielestäni tarvitse myöskään perustella... )

Abortti on tietysti vaikea kysymys. Joskus se on ratkaisuna varmasti ihan paikallaan, mutta minun on vaikea kunnioitaa sitä, jos aborttiin turvaudutaan vielä sellaisessakin tilanteessa, jossa kaikki edellytykset lapsen saamiselle ovat olemassa, mutta ei vain viitsitä kantaa vastuuta. Näin varsinkin sellaisissa tapauksissa, jossa sitä käytetään ikään kuin jälkiehkäisynä (ja niitähän riittää).

Takana ei ole mikään uskonnollinen vakaus, vaan ihan yksinkertainen arvostus ihmiselämää kohtaan. Abortti on "oma valinta" samassa määrin kuin itsemurha tai heroiinin käyttö. Ei sinällään ole kuitenkaan tarkoitus verrata näitä asioita keskenään muuten kuin siten, että mielestäni ei ole tervettä antaa ihmiselle vapaat kädet tehdä keholle mitä haluaa. Tämä siis periaatteellisella tasolla: Ymmärrän kyllä, että todellisessa maailmassa asiat ovat paljon monimutkaisempia.

 

[Cube]

En minäkään käsitä maailmassa moniakaan asioita, mutta en silti tee siitä elämää suurempaa numeroa. Ei ole mitään pakonomaista tarvetta päteä ja olla muka oikeassa joka asiassa. Harmi vaan, että kaikilla se ei mene niin. No, heidän tappionsa se.

Voisit edes yrittää perustella lapsivastaisuutesi ennen tällaiseen martyrismiin alentumista.

 

[Ted Raikas]

Voisit edes yrittää perustella lapsivastaisuutesi ennen tällaiseen martyrismiin alentumista.

Perusta oma ketju ko. asialle, niin setvitään sitä siellä, jos tarve on. Tämän ketjun aihe on ihan eri. Menee tolkku koko jutusta.

 

[timmi]

Olen parhaani mukaan yrittänyt pysytellä erossa naisasioista viimeisimmän eroni jälkeen (puolisen vuotta). Aika hyvin olen tavoitteessani onnistunutkin, mutta nyt alkaa ote lipsumaan, minkäs sitä tunteilleen tekee.

Haluaisinko tosissani alkaa vakavaan suhteeseen? On tässä vuosien varrella kyllä monen yrityksen ja erehdyksen kautta mennyt usko rakkauteen... Jospa nyt kuitenkin tälläkertaa homma toimisi? Välimatkaa on kyllä aika paljon, parisataa kilometriä, mutta se ei saa olla este.

Neitokainen on kyllä upea. Nätti, fiksu, mukava yms. Oikeastaan kaikkea mitä naiselta haluan. Jotenkin vaan tuntuu, että defenssimekanismit iskevät päälle... No, se ei pelaa joka pelkää. Eiköhän sitä kuitenkin kannata ennemmin katsoa kuin katua?

Asiaa ei helpota yhtään, että näimme viimeksi lauantaina ja olin tuhannen päissäni, eikä muistini suostu kertomaan mitä olen mennyt sanomaan. Muistaakseni jotain PERUStilitystä on tullut tehtyä. Noo, kyllä tuo sunnuntaina kuitenkin vielä yhteyksissä suostui olemaan...

 

[ms.qvist]

Sen sijaan lapsivastaisuutta en kykene käsittämään.

Mikä on niin vaikeaa ettet kykene käsittämään jonkun ihmisen lapsivastaisuutta? (En nyt puhu omasta puolestani).

Ihmisiä on erilaisia ja joukkoon mahtuu myös sellaisia jotka eivät pidä lapsista, se on eräällä tapaa kulttuurisen lajikehityksen tulos, toisissa kulttuureissa sitä tuskin esiintyy siinä määrin kuin länsimaisessa kulttuurissa.

Minusta ainakin on varsin luontevaa, että löytyy ihmisiä jotka eivät pidä lapsista tai jotka jopa vihaavat lapsia. Ihmiset ovat erilaisia joten tässäkin suhteessa skaalan molemmat päät ovat edustettuina.

Jokaisella on sitten omat (perustellut) syynsä joko pitää tai olla pitämättä lapsista. Yhteiskunnallisella tasolla (vaikka lasten teko on tärkeää) voi olla hyödyllinen osanen vaikka ei itse niitä lapsia tekisikään.

vlad.

 

[scholl]

Se nimenomaan on meriitti - puhtaasti biologiselta kannalta katsottuna lähes ainoa meriitti, jolla on oikeasti merkitystä.

Tuossa asiassa olen täysin eri mieltä kanssasi. Itse koen, että lastentekeminen ei yksissään riitä siihen, että henkilö on tehnyt olemassaolostaan oikeutetun. Ihminen poikkeaa monista eläimistä sillä, että älykapasiteetti on sitä luokkaa, ettei ihmisen tarvitse täällä pelkästään hengailla, syödä ja lisääntyä, vaan voi kehittää yhteiskuntaa eteenpäin. Se, missä ihminen mitataan, on se, että kuinka tässä on suoriutunut. Siinä sivussa sitten voi tehdä lapsia, jos tahtoo, mutta se ei ole merkittävä detalji sinänsä. Itse en ole esim. lainkaan kiinnostunut tekivätkö Aleksis Kivi, Alvar Aalto tai muut tunnetut suomalaiset aikoinaan lapsia vai eivät. Se ei ole merkittävää.

Sen sijaan otetaan esimerkiksi vaikkapa talkkari, joka on hankkinut ison lapsikatraan ja pitää sitä jollain tavalla kovana juttuna. Puhuu ympäristössään lapsista ja luulee sen jotakin kiinnostavan. Samanaikaisesti hän ei tee mitään merkittävää, eikä edes pyri tekemään. Siinä sitä sitten yhteiskunnan rahoilla kasvatetaan tulevaisuuden talkkareita ja katsotaan salkkareita. Ja sekö olisi meriitti. Heh. Vitsikkyydelläkin on rajansa.

 

[scholl]

Yhtä kaikki omasta mielestäni ihmisen tehtävä on paljon paljon enemmän kuin suvunjatkaminen. Jos voin itse päättää, oma sukuni katkeaa geneettisesti minuun, mutta en aio itkeä juuri sitä asiaa kuolinvuoteellani, jos mielestäni olen saavuttanut kuitenkin elämässäni ne tavoitteet, joihin olen pyrkinyt.

Totta puhut. Ei suvunjatkamista voi pitää minkäänlaisena tehtävänä. Kyllä tänne maailmaan on tultu tekemään ihan muita asioita. Presidentti saisi lopettaa ne kaikki naurettavat palkitsemiset, missä joku saa prenikoita siitä, että on tehnyt maksimaalisen määrän lapsia.

 

[scholl]

En siis suoraltakädeltä tuomitse itsekeskeistä ajattelua mutta henkilön joka näin ajattelee on kuitenkin tiedostettava se, että toistaiseksi hän ainakin on ajatuksineen vähemmistössä ja toinen mikä on tiedostettava, on se, että lapset ovat kokonaisuus huomioon ottaen merkityksellisiä.

Kumpaa pidät tässä itsekeskeisenä ajatteluna? Itse olen sitä mieltä, että monesti ne lapsia puuhaavat ovat niitä itsekeskeiseen ajatteluun pyrkiviä. Usein henkilö, jolla ei ole lapsia, käyttää aikaansa laajemmin pohtiakseen yhteiskuntaa kokonaisuutena ja kenties käyttää työpanostaan tai rahaa yhteiskunnan hyväksi. Jos pikaisesti pitäisi sanoa niin itse ainakin olen sitä mieltä, että lapsia hankkivat ovat keskimäärin enemmän itsekeskeiseen ajatteluun pyrkiviä. Minä, minä, meidän lapset, lapsilisät, eduskunta ei ymmärrä lapsiperheitä, vaimo, minä, meidän lapset blaa blaa blaa.

 

[scholl]

mutta tämän otsikon alla nuo sinun mielipiteesi lähinnä vituttavat.

Kiitoksia. Scholl on tuosta kommentista hyvin ylpeä.

 

[scholl]

Enemmänkin ikä- tai elämäntilannekysymys.
...

Alkuongelmien jälkeen se mukula tupsahtaa messiin ns. huomaamatta. Perinteinen tarina - kukin vuorollaan.

Eli jossain vaiheessa on pakko antaa periksi ja taantua? Tulee mieleen se anssi kelan biisi, jossa luokkatovereilla on kaikilla unelmia, mutta lopputulos on se, että kaikki on mennyt päinhelvettiä. Tämänkin ketjun parin viimeisen sivun tarkoitus on sama kuin peruskoululla. Pitää saattaa ihmiset yhteen tasapaksuun, keskinkertaiseen muottiin. Huvittavimpia ovat kommentit, jossa todellakin luullaan, että elämäntapa on ikäkysymys.

Hauska havaita, että harmaa massa pyrkii murtamaan toisinajattelijat. Esim. Ted Raikas on jo hyvää vauhtia matkalla roviolle.

EDIT: 1Timerille lisäisin sen, että mielummin klamppa joskus tassussa kuin pelaaminen kondomeilla. Pääasia, että naiset hoitavat ehkäisynsä.

 

[Rinoa]

Onko ihmisten todella näin vaikeaa hyväksyä sitä, että toiset ihmiset ( niin miehet kuin naisetkin ) haluavat lapsia ja toiset sitten taas eivät. Mikään normi tuskin määrittelee kumpiakaan sen paremmiksi tai huonommiksi ihmisinä tässä yhteiskunnassa.

Mitä on nämä viimeiset sivut tätäkin taas lukenut, ei voi kuin kummastella. Miehet taistelevat keskenään Naisasiat-ketjussa siitä kuka on kovin, itsenäisin ja muutenkin paras ja yrittävät tosissaan saada toisiaan vakuuttuneiksi siitä olisi vain yksi autuaaksi tekevä tapa. Löytäkää ensin se nainen, jonka vuoksi olisitte valmiit pyörtämään kaikki luulonne lapsista ja niiden hankkimisesta tai käyttäkää herran jumala edes ehkäisyä siihen asti ; )

 

[ms.qvist]

Kumpaa pidät tässä itsekeskeisenä ajatteluna?

Yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta ajateltuna itsekeskeisiä ihmisiä ovat sellaiset jtoka eivät halua (millään tavalla) olla osallisena tässä jatkumossa, yhteiskunnalle on siis tärkeää, että se pysyy toimintakuntoisena ja siihen tarvitaan uusia sukupolvia ihmisiä ts. jos tältä kantilta asiaa tarkastellaan niin ihminen joka ei halua missään mielessä lapsia (ja jos loivennetaan käsitystä - olla kehittämässä yhteiskuntaa) on itsekeskeinen ihminen.

Toisaalta voidaan tarkastella, että yhtälailla moni lapsia hankkinut ihminen on itsekeskeinen joska hankkii lapsia vaikka ei välttämättä olisi edellytyksiä tai kysyä kasvattaa niistä lapsista yhteiskuntakelpoisia jäseniä.

Sanoisin, että kummastakin ryhmästä on löydettävissä niitä itsekeskeisiä ihmisiä mutta yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta lapsettomat tai sellaiset lapsettomat jotka eivät halua olla kehittämässä yhteiskuntaa paremmaksi ovat niitä todella itsekeskeisiä ihmisiä jotka kuuluvat mainitsemaani vähemmistöön.

Henk.koht. en kuitenkaan ole tuomitsemassa ketään koska minulle on periaatteessa aivan sama kuinka tälle yhteiskunnalle loppujen lopuksi käy ja jatkuuko sukuni vai ei - jos mahdollisuus sen jatkamiseen tulee niin voi olla, että se jatkuu mutta mikään prioriteetti numero yksi se ei missään mielessä ole.

vlad.

 

[Ted Raikas]

Löytäkää ensin se nainen, jonka vuoksi olisitte valmiit pyörtämään kaikki luulonne lapsista ja niiden hankkimisesta tai käyttäkää herran jumala edes ehkäisyä siihen asti ; )

Niinpä. Palatakseni siis itse ketjun aiheeseen, niin tällä hetkellä rintamalla näyttää taas hieman kirkkaammalla. Ehkä jopa positiivisimmalta aikoihin. Pitkä matka mihinkään toki vielä, mutta lupauksia herättävää. Pitää vaan edetä maltillisesti ja järkevästi.

Muutaman viikon päästä tietää vähän paremmin, kunhan tapaan tämän henkilön eräässä tapahtumassa. Hassua, että ollaan hänen kanssaan oltu vaikka missä tapahtumissa samaan aikaan, mutta ei vaan olla törmätty. Nyt toista kautta sitten havaitsimme toisemme ja sitä rataa.

Tässähän vähän jännittää, mutta jalat maassa nyt Ted Raikas ja jäitä hattuun. =)

 

[ms.qvist]

Onko ihmisten todella näin vaikeaa hyväksyä sitä, että toiset ihmiset ( niin miehet kuin naisetkin ) haluavat lapsia ja toiset sitten taas eivät. Mikään normi tuskin määrittelee kumpiakaan sen paremmiksi tai huonommiksi ihmisinä tässä yhteiskunnassa.

Ehkäpä olen itsekin kirjoittanut hivenen liian jyrkin kannanotoin mutta tarkennetaan omalta kohdalta sen verran, etten määrittele ihmisiä paremmiksi tai huonommiksi sen perusteella haluavatko he tehdä lapsia vai eivät - muut seikat ovat loppujen lopuksi niitä tärkeitä asioita joiden perusteella määrittelen sen mihin kategoriaan ihminen loppujen lopuksi kuuluu.

vlad.

 

[scholl]

Löytäkää ensin se nainen, jonka vuoksi olisitte valmiit pyörtämään kaikki luulonne lapsista ja niiden hankkimisesta

Meinaatko, että jokainen nainen kiristää miestä? Entä ne naiset, jotka eivät halua lapsia? Vai onko tilanne niin, että jos nainen on löytynyt niin sen jälkeen miehen pitäisi luopua omista arvoistaan ja näkemyksistään ja alistua naisen tahtoon?

Itse pidän hyvin käsittämätöntä, että arvomaailma ja se, että millainen ihminen on, rinnastetaan johonkin ennakkoluuloihin. Jos ei pidä lapsista tai ei halua olla niiden kanssa tekemisissä tai jos kokee, että ihmisen elämäntehtävä on joku muu tai priorisoinnissa menee paljon asioita ennen lapsia niin onko se ennakkoluuloisuutta?