Naisasiat

[scholl]

Mulle on käynyt monta kertaa niin että olen nukkunut naisen kanssa, jolloin illalla olen vaan odottanut että se nainen nukahtaa, jonka jälkeen olen noussut ylös tekemään niitä juttuja joita haluan silloin tehdä. Vaikkapa katsomaan telkusta pornoa ja juomaan kaljaa. Mua ärsyttää suunnattomasti tämä juttu itsessäni, siis että olen alistunut joskus jonkun tossun alle noin. Siis kun se on feikkia että joutuu näyttelemään naiselle tolleen. Parisuhde sitoisi mua liikaa. Ehkä mä joskus 40-vuotiaana haluan sitoitua, en mä tiedä, mutta nyt 25-vuotiaana mä haluan olla vapaa ja tehdä niitä asioita joita haluan ja joista nautin.

Suosittelen erillisiä makuuhuoneita. Itse en ainakaan pysty nukkumaan naisen kanssa. Sitä on sen jälkeen tosi väsynyt, jos joku hengaa samassa sängyssä. Vkonloppuna se voi mennä ihan hyvin. Sitä on kuitenkin jurrissa ja muutenkin voi olla aivot narikassa, joten sellainen löysäily sängyssä jonkun mimmin kanssa ja samalla vaikkapa läppäri sylissä ja juttua jatkoaikaan tai ihan mitä tahtoo, onnistuu hyvin. Sen sijaan arkisin pitää olla kyllä niin, että voi mennä nukkumaan siihen aikaan kuin tahtoo ja nukkuu sitten täyspainoista unta. Ja jos herää yöllä tekemään jotain muistiinpanoja niin sen voi tehdä ilman mitään hankaluuksia. Niinpä palataan taas siihen aiemmin esillä olleen etäsuhteen eduista. Muutenkin tuntuu, että useimmat seikat, mitä kerrot viestissäsi, kuvaavat nimenomaan sitä, että sinulle sopii etäsuhde, joka sisältää tapaamisen esim. vkonloppuna.

 

[Cube]

Tuo on hyvä pointti mielestäni. Juuri se, että ihmistä voi kiinnostaa muut asiat. Yhteiskunnassa jauhetaan liikaa lapsista, vaikka ne loppujen lopuksi eivät ole kovin merkittäviä asioita.

Veikkaan, että aika moni vanhempi olisi kanssasi eri mieltä. Mutta turha tästä sen kummempia alkaa jankkaamaan, toki scholl tietää tämänkin taas parhaiten.

Ihmetyttää kyllä suuresti miten innokkaasti ja sinnikkäästi jaksat puuttua muiden asioihin. Vieläpä sellaisiin asioihin, joista sinulla ei tunnu olevan iästäsi huolimatta edes pienintä kokemusta (parisuhde). Viimeksi et suostunut vastaamaan, joten kokeillaan vielä uudestaan: scholl, oletko koskaan seurustellut naisen kanssa?

 

[scholl]

Eikö asiat voi olla merkittäviä, vaikka ne sinusta eivät olisi? Hauskaa aina lukea kuinka kaveri on niin maailman napaa, että jos jotkut tekevät jotain toisin, kuin itse niin se on sitten automaattisesti väärin.

Voi toki, mutta lapset eivät ole. Niistä hössötetään aivan liikaa. Nykyäänhän on perustettu yhdistyskin kai niille naisille, jotka eivät pidä lapsista. Jos joku on hankkimassa lapsia niin siitä pitää puhua kaikille ja jos lapsi on syntynyt niin siitä pitää kertoa kaikille. Jopa mitat pitää kertoa. Yhteiskunnassa jaksetaan nostaa hirveätä haloota ja jauhaa asiasta, joka on itse asiassa mielettömän helppoa. Jokainen osaa paneskella. Sen sijaan merkittävämpiä asioita ei arvosteta riittävästi. Ei osata priorisoida. Se olisi ihan ok, jos homma ei menisi veronmaksajien rahoilla. Hienoa, että joku nainen otti julkisuudessa esille kotihoidontuen poistamisen. Onhan nimittäin ennenkuulumatonta, että jollekin maksetaan laiskottelusta. Ensin paneskellaan kuin kanit ja sen jälkeen ei huvita mennä töihin, vaan paneskellaan lisää vaan veronmaksajien ajalla.

Tokihan lapsia voi tehdä, mutta se pitää olla muun elämän lisäksi. Ei kenellekään paitsi rocco siffredille paneskelu ole mikään meriitti.

 

[scholl]

scholl, oletko koskaan seurustellut naisen kanssa?

käsittääkseni olen vastannut tuohon kysymykseen.

Se, että joku vanhempi on eri mieltä, ei tunnu missään. On asioita, mitä pystytään absoluuttisesti arvioimaan ja mitkä eivät ole mielipidekysymyksiä. Paneskelu ei ole mikään saavutus. Se on perusrutiinihommaa, mitä jokainen osaa tehdä. Toki lapsia voi tehdä, jos on muutakin jo tehnyt, mutta ei se ole mikään itseisarvo. Sanoisin, että monet arvostetut osaajat eivät ole hankkineet lapsia tai sitten ovat hankkineet, mutta se hankkiminen sinänsä ei ole merkittävää.

Perusjuntit eivät tässä yhteiskunnassa hyväksy sitä, että vallitseva toimintanormi kyseenalaistetaan. Jos kysyy, että mitä järkeä perhepuuhastelussa on niin osa ei pysty käsittelemään asiaa tai pohtimaan sitä sen enempää, vaan närkästyvät, kun vanhaa toimintatapaa kritisoidaan.

 

[sampio]

Voi toki, mutta lapset eivät ole. Niistä hössötetään aivan liikaa. Nykyäänhän on perustettu yhdistyskin kai niille naisille, jotka eivät pidä lapsista. Jos joku on hankkimassa lapsia niin siitä pitää puhua kaikille ja jos lapsi on syntynyt niin siitä pitää kertoa kaikille. Jopa mitat pitää kertoa. Yhteiskunnassa jaksetaan nostaa hirveätä haloota ja jauhaa asiasta, joka on itse asiassa mielettömän helppoa. Jokainen osaa paneskella. Sen sijaan merkittävämpiä asioita ei arvosteta riittävästi. Ei osata priorisoida. Se olisi ihan ok, jos homma ei menisi veronmaksajien rahoilla. Hienoa, että joku nainen otti julkisuudessa esille kotihoidontuen poistamisen. Onhan nimittäin ennenkuulumatonta, että jollekin maksetaan laiskottelusta. Ensin paneskellaan kuin kanit ja sen jälkeen ei huvita mennä töihin, vaan paneskellaan lisää vaan veronmaksajien ajalla.

Tokihan lapsia voi tehdä, mutta se pitää olla muun elämän lisäksi. Ei kenellekään paitsi rocco siffredille paneskelu ole mikään meriitti.

Käsittääkseni lapsia ei tehdä vain paneskelun vuoksi, paneskeluahan voi harrastaa ilman lisääntymistäkin. Oikeastaan koko lainaus on taas sitä samaa tuubaa, mitä kokoajan suollat: puhut asioista, joista sinulla ei ole kokemusta. Lapsi ei ole mikään helppo "asia". Sen vuoksi ymmärrän sen, että joku ei halua vanhemmuutta vastuun vuoksi, mutta sitä en, että joku laukoo älyttömyyksiä ja aliarvioi vanhemmuutta. Lasten kasvatus ei ole laiskottelua normaalille vastuuntuntoiselle aikuiselle.

 

[Cube]

käsittääkseni olen vastannut tuohon kysymykseen.

Et ole ainakaan minulle. Jollekin toiselle myönsit, että et ole asunut naisen kanssa, mutta minä kysyn seurustelusta ylipäätään. Joitain muutamia treffejä ei lasketa. Ja jos et ole, niin millä kompetenssilla ohjeistat täällä muita? En usko, että edes osaisit seurustella, scholl.

 

[scholl]

Paitsi että ne ovat juuri niitä kaikkein merkittävimpiä asioita. Ilman lapsia kun ei olisi koko ihmis- saati sitten yhteiskuntaa. Lisääntyminen on kaikkien lajien, myös ihmisen, tärkein tehtävä.

Ja mikä on ulkoistettu hyvin pitkälti.

Länsimaissa tehdään lapsia vähemmän, syntyvyys on alhaista. Fiksummat eivät enää harrasta samalla asenteella kuin ennen. Paitsi että keskimäärin tyhmemmät tekevät lapsia niin samalla lapsia puuhataan paljon kehitysmaissa. Niinpä Vanhasen tyyliin voisi sanoa, että ihmiskunta tyhmistyy jatkuvasti. Joku voisikin sanoa, että paitsi syntyvyyden rajoittaminen niin myöskin jonkinlainen valinta pitäisi tehdä.

Tai sitten pitäisi tehdä noissa kehitysmaissa niin, että siirtomaaherrat siittäisivät niitä lapsia, koska jos kouluttamaton porukka tehtailee lapsia pelkästään keskenään niin yhteiskunta ei todellakaan siellä mene eteenpäin. Eikä se siittäminen itse asiassa niin paha tehtävä ole, jos on organisaatio, joka huolehtii siitä eteenpäin.

 

[RajatOn]

Scholl kirjoitti:

Perusjuntit eivät tässä yhteiskunnassa hyväksy sitä, että vallitseva toimintanormi kyseenalaistetaan. Jos kysyy, että mitä järkeä perhepuuhastelussa on niin osa ei pysty käsittelemään asiaa tai pohtimaan sitä sen enempää, vaan närkästyvät, kun vanhaa toimintatapaa kritisoidaan.

Siis ihan oikeasti...? En nyt ymmärrä miten jaksat noin kovin kritisoida lapsien tärkeyttä. Eiköhän se oo fakta, että jokainen on joskus ollut lapsi ja osa taitaa olla vieläkin, sellasta ihmistä ei vielä oo ollutkaan joka ei joskus olisi ollut kersa. Jos jokainen ajattelis kun Scholl, niin 70 vuoden päästä vois ihmisrodun jatkuminen näyttää kovin synkältä.

Itse ainakin joskus hamassa tulevaisuudessa haluan omia lapsia, kasvattaa ne järkeviks muita kunnioittaviks ihmiks, nähdä miten pärjää tässä maailmassa ja jatkaa sukua. Ei lapsien hankkiminen ole mikään velvollisuus, se tehdään omasta halusta jne.

Ja jos ei nyt aivan menis off-topiciks, niin löysin oikein helmen naisen tässä aivan vähän aikaa sitten. On pirun mukava, sporttinen, hyvännäköinen ja fiksunoloinen neitokainen. Ikäeroa on nelisen vuotta neidon hyväks, mutta eipä sekään mitään haittaa, oikeastaan hyvä vaan. Täytyypi toivoa, että tästä jotain tulis, tähän tapaukseen olisin itse ainakin valmis panostamaan. :)

 

[scholl]

Et ole ainakaan minulle. Jollekin toiselle myönsit, että et ole asunut naisen kanssa, mutta minä kysyn seurustelusta ylipäätään. Joitain muutamia treffejä ei lasketa. Ja jos et ole, niin millä kompetenssilla ohjeistat täällä muita? En usko, että edes osaisit seurustella, scholl.

Niin en ole asunut naisen kanssa, mutta joskus nainen on asunut luonani.
Ja mikä on sitten seurustelua. Jonkun naisen mielestä olen seurustellut, mutta en ole häntä rakastanut tai joskus olen voinut rakastaa jotain toista, jonka kanssa seurustelu ei ole ollut mahdollista. Ja kun tilanne ei ole ollut julkinen niin onko se ollut seurustelua. En pysty vastaamaan kysymykseesi. Olen tapaillut jotain naista joskus vuosiakin, mutta en ota kantaa, olenko seurustellut.

Sampio pyrkii taas tekemään vanhemmuudesta jotain korkeampaa tiedettä. Tottakai kaikki, mitä elämässään tekee, sisältää vastuun. Työssä on vastuuta ja omassa elämässä on vastuuta. Ei se lasten kasvattaminen sen ihmeellisempää touhua ole, vaikka sisältääkin vastuuta. Se menee siinä elämässä siinä sivussa, mutta ei ole niin tärkeätä puuhaa kuin esimerkiksi työ, vaan se sitoo paljon aikaa muilta merkittäviltä asioilta ja, jos ei ole organisaatiota niin se on hankalaa. Eli jos on iso villa ja henkilökuntaa niin sen pystyy varmasti hoitamaan ilman mitään ongelmaa. Samoin varmaan vanhemmalla iällä, mutta se vanha tapa, että lapset on pakko hankkia ja nuorella iällä, ei mielestäni enää päde nyky-yhteiskunnassa ja on hyvä, että se kyseenalaistetaan. Eikä lapsen hankkiminen ole mikään meriitti.

Se, mitä ohjeistukseen tulee niin ei kaikkea kaikkien tarvitse kokea kantapään kautta. Yhteiskunnassa osa ihmisistä on ajattelijoita ja he pystyvät ajattelemaan, analysoimaan ja tekemään päätöksiä ilman, että pitäisi kokeilla kaikkea.

 

[scholl]

Näistä(kin) syistä jokaisen kynnelle kykenevän fiksun länsimaalaisen ihmisen tulisi kantaa kortensa kekoon - tai siis tuikata tikkunsa tuheroon - ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi.

Sitä taidetaan kutsua kehitysyhteistyöksi vai mitä se on. Paikallisille jannuille kondomeja ja sitten itse jyystetään ilman kondomia. Suomessahan moni poliitikkokin mainostaa harrastavansa tätä nykyä avustustyötä.

 

[Ted Raikas]

Minä en pidä lisääntymistä ns. elämän tarkoituksena, tai ehkä jatkuvuuden kannalta sen on alunp. ollut sitä ja on edelleenkin, nimenomaan yleisellä tasolla. Ihminen on kuitenkin kehittynyt osin yläpuolelle tuosta yksinkertaisesta jatkumosta, joten näen, että ihmisen tärkein tehtävä henkilökohtaisella tasolla on tiedostaa oma paikkansa maailmassa, on se sitten mikä hyvänsä. Jollakin se voi olla menestyksekäs ura ja suuri omaisuus, jollakin se voi olla taiteen luominen, jollakin se voi olla korkeat henkiset päämäärät. Jokainen valitsee sen tien sisäisen tuntemuksensa mukaan, mikään niistä ei ole sen enempää väärin kuin toisetkaan. Osalle tietysti se päämäärä elämässä on perhe ja lapset.

Yhtä kaikki omasta mielestäni ihmisen tehtävä on paljon paljon enemmän kuin suvunjatkaminen. Jos voin itse päättää, oma sukuni katkeaa geneettisesti minuun, mutta en aio itkeä juuri sitä asiaa kuolinvuoteellani, jos mielestäni olen saavuttanut kuitenkin elämässäni ne tavoitteet, joihin olen pyrkinyt.

Ylevät aatteet, siinä ihmiselle vaatteet.

 

[Cube]

Se, mitä ohjeistukseen tulee niin ei kaikkea kaikkien tarvitse kokea kantapään kautta. Yhteiskunnassa osa ihmisistä on ajattelijoita ja he pystyvät ajattelemaan, analysoimaan ja tekemään päätöksiä ilman, että pitäisi kokeilla kaikkea.

Kyllä kyllä, aivan varmasti. Kysymys kuuluukin: Kuka sinut on asettanut tällaisen ajattelijan asemaan?

 

[Cube]

Ihminen on kuitenkin kehittynyt osin yläpuolelle tuosta yksinkertaisesta jatkumosta, joten näen, että ihmisen tärkein tehtävä henkilökohtaisella tasolla on tiedostaa oma paikkansa maailmassa, on se sitten mikä hyvänsä.

Hmm, muistelin, että olisit ollut joissain muissa ketjuissa "luonnon" kannalla, mutta vaikuttaisi silti sillä, että tuossa yllä annat ymmärtää, että ihminen on luonnon yläpuolella. Ihanko oikeasti näin?

Ei lapsien hankkiminen mikään minunkaan elämäni missio ole, mutta joskus ottaa kyllä kovasti päähän tämä individualismia hehkuttava aivopesu, jota joutuu joka puolella kuuntelemaan. (Tällä en viittaa Tediin, enkä hänen viestiinsä.)

 

[Pärde]

Yhtä kaikki omasta mielestäni ihmisen tehtävä on paljon paljon enemmän kuin suvunjatkaminen.

Kerro toki, mikä se mielestäsi on. Löytää Jumala? Syrjäyttää Jumala?

Kaikki tuo puhe taiteesta ynnä muusta paskasta on kovin ylevää ja runollista, mutta loppupeleissä irrelevanttia. Jos puhutaan taiteesta, kulttuurista tai vaikkapa yhteiskuntarakenteesta, se on jokseenkin sama asia kuin puhuttaisi kakun kermavaahtokuorrutuksesta: se on kovin kaunista ja hienoa, mutta ei loppupeleissä se asia, joka pitää kakun koossa. Kermavaahtokuorrutus ei ole kakun ydin.

Mikä on mielestäsi syömisen tarkoitus, parahin Ted? Makunautinnot?

 

[Tinke-80]

Pärde:

Mitä sitten jos et pysty hankkimaan lapsia? Sinun elämälläsi ei ole silloin mitään tarkoitusta eli käytännössä sinä olet silloin turha?

- tinke.80

 

[ms.qvist]

Sen ymmärrän, että vaikka kokonaisuutta tarkasteltaessa lapset ovat tärkeitä niin yhteiskunnan jatkumisen kannalta kuin myös ihmissuvun jatkumisen kannalta niin tiedostan kuitenkin sen, että löytyy yksilöitä joiden mielestä lapset eivät ole missään mielessä merkityksellisiä (toki tuolloin olisi näiden yksilöiden hyvä ottaa huomioon se ettei heidän "totuutensa" ole ainoa oikea "totuus").

Löytyy siis yksilöitä joille kulttuuri, tiede tms. asiat ovat tärkeämpiä kuin oman suvunjatkaminen - minullekaan se suvun jatkaminen ei ole prioriteetti nro. yksi mutta jos sellainen on ajankohtaista niin en katso sitäkään pahalla.

Eräällä tapaa on kuitenkin "harhaista" väittää etteikö suvunjatkaminen ole tärkeää - sitä se on nimenomaa kokonaisuuden toimimisen kannalta, yksittäiset poikkeukset ovat vain ja ainoastaan niitä poikkeuksia (joihin eräiltä osin itsenikin lasken).

Toisaalta on kuitenkin myös huomioitava se, että ihminen voi olla todella tärkeä vaikka ei jatkaisikaan sukuaan - mikä monilta myös tuntuu unohtuvan.

En siis suoraltakädeltä tuomitse itsekeskeistä ajattelua mutta henkilön joka näin ajattelee on kuitenkin tiedostettava se, että toistaiseksi hän ainakin on ajatuksineen vähemmistössä ja toinen mikä on tiedostettava, on se, että lapset ovat kokonaisuus huomioon ottaen merkityksellisiä.

vlad.

 

[Ted Raikas]

Hmm, muistelin, että olisit ollut joissain muissa ketjuissa "luonnon" kannalla, mutta vaikuttaisi silti sillä, että tuossa yllä annat ymmärtää, että ihminen on luonnon yläpuolella. Ihanko oikeasti näin?

Kyllä minä olenkin ja kuten sanoin, totta kai lisääntyminen ja jatkuvuus sitä kautta on elämän kannalta olennaista. Ihmisistä osa joka tapauksessa hoitaa sen puolen, joten en näe sitä jokaisen yksilön kannalta merkittävänä. Vai ollaanko täällä kenties sitä mieltä, että jokaisen velvollisuus on synnyttää lapsia? Sellaista velvollisuutta ei ole yhtään kenelläkään ja vastustan kaikkia sellaisia velvollisuuksia henkeen ja vereen.

Mitä tulee siihen, että onko ihminen luonnon yläpuolella, niin sanon, että ei tietenkään. Ihmiselle on kuitenkin annettu keinot valita, myös sen, mitä elämältään hakee ja mikä tuottaa täyttymyksen ja sen tarkoituksen. Siinä missä eläinkunnalle ainoa päämäärä on tuottaa vahvoja jälkeläisiä. Ihmisellä päämäärä voi olla saavuttaa monia eri merkittäviä asioita tässä maailmassa.

Enkä minäkään loppujen lopuksi sano 100%:sti, ettenkö jälkikasvua joskus "hommaisi", tällä hetkellä se vaan ei tunnu kovin todennäköiseltä.

Edit: Pitäisiköhän tämä keskustelu käydä muualla. Ei liity enää paljoa naisasioihin oikeastaan...

 

[Germanicus]

En ymmärrä tälläista vääntämistä tässä lapsiasiassa. Itse olen todella rikkonaisesta kodista, jossa alkoholi ja väkivalta olivat vieraanamme lähes päivittäin. Osaksi tämän takia vietin itsekin todella rauhatonta elämää monta vuotta, kunnes kohtasin nykyisen vaimoni. Hänellä oli edellisestä suhteesta lapsia, mutta silti hän teki minun kanssani vielä yhden. Tuollaista asiaa ei kovin helposti unohda ja olenkin hänelle todella kiitollinen, että hän vielä ns. vanhoilla päivillään lähti tuohon savottaan mukaan.

Olen aina halunnut lapsia, mutta toki minuakin mietitytti todella paljon se vastuu, joka tuollaisesta luonnollisesti seuraa. Minkäänlaisia ongelmia ei kuitenkaan ole ilmaantunut, päinvastoin, minä olen todella tyytyväinen elämääni isänä, isäpuolena ja puolisona. Työelämää ja sen mukana tulevaa vastuuta ei voi verratakaan isänä olemiseen. Uskallan tämänkin mielipiteen lausua, sillä olen toiminut yrittäjänä 15 vuotta ja työ jatkuu.

Scholl voi keskittyä vain siihen rahan keräämiseen, koska näissä naisasioissa tunnut olevan täysin pihalla. Välillä nuo sinun tuotoksesi jopa naurattavat, mutta tämän otsikon alla nuo sinun mielipiteesi lähinnä vituttavat.

 

[avatar]

Se nimenomaan on meriitti - puhtaasti biologiselta kannalta katsottuna lähes ainoa meriitti, jolla on oikeasti merkitystä. Kyllähän nyt suora vaikuttaminen lajin säilymiseen on tärkeydeltään ihan eri sarjassa melkein minkä tahansa muun asian kanssa.

Tässä olen hiukan eri mieltä siinä mielessä, että siis meriittihän se on, tavallaan. Kuitenkin nythän on niin, että vaikka onkin tahdonvastaisesti lapsettomia pareja jo melkoisesti, niin teorian tasolla kuka vain voi pykätä kakaroita tähän maailmaan ja valitettavasti näin myöskin tapahtuu. Joku tutkinto ja lupakirja siihen pitäisi kyllä suorittaa. Sen verta retuperällä on osan kasvatusmetodit. Eli siis jos ajatellaan biologisesti niin ihmisen elämän kannaltahan se tosiaan on ainoa meriitti, mutta nykypäivänä jos ajatellaan sitä, että mitä kaikkea pitää tehdä minkäkin eteen saavuttaakseen jotain niin lapsen tekeminen on niitä helpoimpia, että sinällään se ei ole meriitti. Ompas taas turhaa pohdintaa.

Alamummolle sen verran, että mielestäni myöskään lapsen tekemättä jättäminen ei ole mitenkään itsekästä. En käsitä, mitä itsekästä siinä on. Elämä on valintoja.

 

[Timbit]

Täällähän on keskustelu mennyt mielenkiintoiseksi, vakiotrollailuineen kaikkineen. Palautetaan nyt tuohon lisääntymiskeskusteluun yksi pieni perusjuttu joka on ehkä hieman unohtunut. Lapsen hankkiminen ja lapsen kasvattaminen ovat kaksi täysin eri asiaa, ja tuo jälkimmäinen ei taatusti onnistu itsekkäällä asenteella. Lasta ei todellakaan kannata hankkia jos ei halua, koska se kasvatusvastuu on aika pitkä.

 

[Ted Raikas]

Lasta ei todellakaan kannata hankkia jos ei halua, koska se kasvatusvastuu on aika pitkä.

Viisaita sanoja. Silti täällä on runsaasti ihmisiä, jotka ovat valmiita tuomitsemaan toisen, jos tällä on mielestään omassa elämässään suurempia ja merkittävämpiä pyrkimyksiä kuin hankkia jälkikasvua. Puhumattakaan, että tälläinen lapsettomuuden kannattaja näkee, ettei ole riittävän kelvollinen ja vastuullinen vanhemmuuden raskaaseen ja vaativaan taakkaan. Eikö se ole rehellisyyttä ja vastuunkantoa myös?

 

[Mats Bedö]

Mulla ei ole tassa Naisasiat-keskustelussa mitaan muuta sanottavaa tahan lapsi-asiaan paitsi, etta kayttakaa niita kondomeita.

Tamakin keskustelupalsta on hyva esimerkki siita miksi.

 

[Tulppu]

Minä en pidä lisääntymistä ns. elämän tarkoituksena, tai ehkä jatkuvuuden kannalta sen on alunp. ollut sitä ja on edelleenkin, nimenomaan yleisellä tasolla. Ihminen on kuitenkin kehittynyt osin yläpuolelle tuosta yksinkertaisesta jatkumosta, joten näen, että ihmisen tärkein tehtävä henkilökohtaisella tasolla on tiedostaa oma paikkansa maailmassa, on se sitten mikä hyvänsä. Jollakin se voi olla menestyksekäs ura ja suuri omaisuus, jollakin se voi olla taiteen luominen, jollakin se voi olla korkeat henkiset päämäärät. Jokainen valitsee sen tien sisäisen tuntemuksensa mukaan, mikään niistä ei ole sen enempää väärin kuin toisetkaan. Osalle tietysti se päämäärä elämässä on perhe ja lapset.

Yhtä kaikki omasta mielestäni ihmisen tehtävä on paljon paljon enemmän kuin suvunjatkaminen. Jos voin itse päättää, oma sukuni katkeaa geneettisesti minuun, mutta en aio itkeä juuri sitä asiaa kuolinvuoteellani, jos mielestäni olen saavuttanut kuitenkin elämässäni ne tavoitteet, joihin olen pyrkinyt.

Ylevät aatteet, siinä ihmiselle vaatteet.

Ted, ehdin jo olla parista asiasta kanssasi samaa mieltä, mutta vaihtelu virkistää:

En tiedä mistä olet tuon ylläolevan napannut. Keskustelimme aiemmin parisuhteista itseriittoisuutta ja itsekkyyttä sivuten. Nyt olet valmis asettamaan oman päämääräsi niin, että sinä saavutat mitä olet täältä maan päältä tullut hakemaan eikä millään muulla ole mitään merkitystä.

Jos jokainen suomalainen mies ajattelisi noin, asuisi täällä jonkin ajan kuluttua vain somaleja ja kiinalaisia. Ainiin ja pohjois-korealaisia toki.

Mieluummin ehkä kuitenkin meidän lapsiamme!

 

[Ted Raikas]

TNyt olet valmis asettamaan oman päämääräsi niin, että sinä saavutat mitä olet täältä maan päältä tullut hakemaan eikä millään muulla ole mitään merkitystä.

Eli minun tulisi asettaa standardit sille, mitä haluan elämässäni ja elämältäni sen mukaan, mitä muut ovat mieltä? Selvä.

 

[sampio]

Sampio pyrkii taas tekemään vanhemmuudesta jotain korkeampaa tiedettä.

En pyri. Puutun vain siihen, että höpiset omiasi asioista, joista sinulla ei ole kokemusta, ja joista et ole omien sanojesi mukaan edes kiinnostunut. Myöntäisit edes tämän. Minua ei sinänsä kiinnosta muiden perhesuunnitelmat tai niiden puute. Edellisessä viestissäni kirjoitin ymmärtäväni, ettei vanhemmuus houkuttele kaikkia, mutta silloin kannattaisi pitää suunsa kiinni sellaisista vanhemmuuteen liittyvistä asioista, joiden ymmärtämiseen vaaditaan omakohtaista kokemusta. Esim. Ted Raikas on tämän ymmärtänyt, mutta sinä et.

Ei se lasten kasvattaminen sen ihmeellisempää touhua ole, vaikka sisältääkin vastuuta. Se menee siinä elämässä siinä sivussa, mutta ei ole niin tärkeätä puuhaa kuin esimerkiksi työ...

Ehkä todellakin on parempi, että kasvatat sen kiharan takatukan, hankit kestorusketuksen ja painut Cannesiin jahtaamaan misuja. Retalejengi (©scholl) hankkii kusipäisiä mukuloita tähän maahan jo ihan tarpeeksi ilman avustustasi.