Naisasiat

[Ted Raikas]

TItse en ehkä elämänkatsomuksellisista syistä haluaisi lapsia, mutta jos on pakko niin sitten on :)

Mikä ihmeen pakko? Ei sellaista mitään pakkoa ole olemassakaan. Ketään ei mielestäni voi pakottaa hankkimaan lapsia. Sen tulee olla täysin molempien tahtoma asia. Minkä hiton takia miehen tulisi aina myöntyä, jos nainen haluaa synnyttää kersoja maailmaan? Ei mitään tolkkua moisessa jutussa. Olen tasa-arvon kannattaja, mutta hittovie, jos aletaan määräileemään, että nyt ukko siität ipanoita... niin huhhuh. Toivottavasti siihen pisteeseen ei mene koskaan. Senpä takia kartoitankin aina hieman sellaisia naisia, joilla ei ole kauheata hoivaviettiä ja lisääntymishalua, joille lapsienhankinta ei ole edellytys ns. perheidyllille. En nimittäin näe moisia ihmisalkioita sopivaksi omaan elämääni vielä lähivuosina, ehken koskaan. Ne sotkisivat liikaa mahdollisuuksiani elää vielä vapaasti nimenomaan itselleni.

 

[avatar]

Mikä ihmeen pakko? Ei sellaista mitään pakkoa ole olemassakaan. Ketään ei mielestäni voi pakottaa hankkimaan lapsia. Sen tulee olla täysin molempien tahtoma asia. .

Siis tottakai. Vähän ilmaisin itseäni huonosti. Meinasin, että kun oma näkemykseni maailman tulevaisuudesta on niin huono, että nyt syntyvät lapset eivät mielestäni tule näkemään eläkeikää, koska paikka hautautuu a) paskaan b)ydintalven jäämassoihin & radioaktiivisuuteen niin siksi en haluaisi lapsia, mutta siis jos esim. tämä nykyinen treffikumppanini haluaisi joskus lapsen, niin kun ei minulla mitää lapsia vastaan ole, niin toki suostun, koska hänestä pidän niin paljon, että en sen vuoksi alkaisi nokittelemaan. En tiedä ymmärrätkö, mutta siis tämä ei ollut niin suuri asia, kuin ehkä annoin ymmärtää.

 

[scholl]

Itse olen nyt Tedin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Maailma on muuttunut ja globalisoitunut. Jokainen ei ehkä halua enää sellaista perinteistä normielämää. Ja jotkut eivät pidä lapsista kuten minä. En pysty olemaan samassa tilassa alle kymmenvuotiaiden kanssa. Eikä se ole edes missään tapauksessa mielekästä. Ainakin parikymmentä vuotta pitäisi nyt pyrkiä tekemään olemassaolonsa oikeutetuksi luomalla jotain ja siinä samassa kokien paljon ja nähden myöskin paljon.

Se on hauskaa, että jos joku hankkii naisen niin oletetaan heti, että olisi puuhaamassa perhettä. Tai jos ihmettelee perhepuuhastelua niin ei vastata perhettä koskevilla argumenteilla, vaan vedetään naisen hankkiminen siihen. Montmelalta kysyisin vielä, että eikö voi olla rakastunut, vaikka olisi sinkku?

 

[sampio]

Montmelalta kysyisin vielä, että eikö voi olla rakastunut, vaikka olisi sinkku?

Eikö mtmelan pointteja voi soveltaa myös lapsiperheeseen? Miksi työnnät kikkelisi jatkuvasti asioihin, joista sinulla ei ole pienintäkään kokemusta? En minä sinulta mielipiteitä kiellä, mutta yrittäisit välillä ymmärtää, etteivät sinun fantasiasi kiharasta takatukasta, kestorusketuksesta ja kaksikymppisestä naisystävästä välttämättä ole kaikkien unelma viisikymmentä vuotta täytettyään.

 

[Prof. Puck]

Ihmiset ovat siinä mielessä kummallista porukkaa, että uutta satoa tulee koko ajan, joten ei tarvitse huolestua siitä, että ei irtoaisi...

Toki, mutta kuten scholl tuossa sanoi, että uutta sukupolvea puskee koko ajan..

No shit Sherlock? Onkohan mun kirjoitustaitoni päässyt ruostumaan, vai oliko pointtini tosiaan noin epämääräisesti ilmaistu? Siis rautalangasta väännettynä; Tottai kai nuorta satoa pukkaa koko ajan, mutta se on poijjaat sillä tavoin, että te huomaatte olevanne jossain vaiheessa ylikypsää kauraa kelvataksenne siemenviljaksi, varsinkin niille, jotka poimitaan ensimmäisessä erässä.

Tottakai rahalla saa ostettua monia asioita, jos ei rakkautta niin ainakin naisia, mutta väitättekö tosiaan, ettei ikäero ala teistä itsestännekin tuntumaan jossain vaiheessa sanotaanko... häiritsevältä? Avatar saattaa olla liian nuori jannu tätä vielä ymmärtämään, mutta Schollin viesteistä olen käsittänyt, ettet enää ihan nuori poikanen ole, ainakaan noin iältäsi?

 

[JWill]

Vaikka asiaa kuinka pohtisi niin sitä ei kertakaikkiaan pysty ymmärtämään.

Schollihan vastasi jo kysymykseen. Hän ei sitä pysty ymmärtämään. Peitsen vääntö sellaisesta asiasta, mitä toinen osapuoli ei kykene tajuamaan lienee aika turhaa. Sama kuin yrittäisi keskustella uskonnosta Jehovan todistajien kanssa. ;)

 

[Flu]

Sitä en kiellä, eli ulkonäölläkin on oma merkityksensä, mutta osa siitä himosta syntyy myöskin toisen ihmisen persoonasta. Tosin tämänkaltaisia tuntemuksia sitten ehkä jotkut kutsuvat jo rakkaudeksi.

Pitkässä suhteessa jollain ulkonäöllä ei ole enää mitään merkitystä. Itse ainakin olisin paljon mielummin ylipainoisen mukavan naisen kanssa kuin vittumaisen tyhmän mallin miehenä. Tosin ulkonäöllä on erittäin suuri merkitys, että seurusteluasteelle pääsee. En ainakaan itse koskaan mennyt baarissa juttelemaan näiden ylipainoisten kanssa. Ja kyllä vaimoonikin kinnostus aluksi heräsi ulkonäön perusteella.

Ihmettelen tosin yhä vielä ihmisiä, jotka aloittavat ns. vakavan seurustelun 18 vuotiaana. Kyllä ihan oikeasti ihmiselle tekee hyvää asua yksin ja treffailla useita naisia ennen kuin valitsee sen "oikean". Mistä ihmeestä edes tiedätte, onko tuo kyseinen nainen teille juuri se oikea, kun eihän teillä ole mitään tilastollista todistusaineistoa. Minä en ainakaan halunnut herätä nelikymppisenä pohtimaan, että olisikohan sittenkin pitänyt kokeilla muitakin naisia.

Tekis mieli kysellä tässä lauantai-illan merkeissä, että mikä siinä perhepuuhastelussa on siistiä? Näin telkkarissa tänään sellaista ja mielestäni se oli lähinnä vastenmielistä. Ei mitään, mikä tarjoaisi haasteita, virikkeitä tai mielihaluja - puhumattakaan luksuksesta. Se on lähinnä tylsää elämää. Tuntuu, että moni kuolee pystyyn. Vaikka asiaa kuinka pohtisi niin sitä ei kertakaikkiaan pysty ymmärtämään.

Jokainen ihminen haluaa viettää elämänsä sellaisten ihmisten kanssa, jotka tekevät elämisen sen arvoiseksi. Joillekkin se on ystävät, joillekkin oma seura ja sitten joillekkin se on elämänkumppaninsa. Minä vietän mieluiten lauantaipäiväni vaimoni kanssa yhteisellä lenkillä, matkustellen, ystäviä tapaillen tai tehden jotain muuta mukavaksi kokemaamme asiaa.

Kun matkustelemme yhdässä niin tällöin kyllä tuo luksus on yleensä olennaisena osana. Kun olen yksin matkalla ei paljon itsensä hemmottelulle jää aikaa vaan matkat ovat sellaista duunin ja hotelli välistä ravaamista. Mutta yhteisillä matkoillamme ei yleensä kustannuksi säästetä, kun lomaa on nyt kuitenkin niin vähän.

 

[1936]

Tekis mieli kysellä tässä lauantai-illan merkeissä, että mikä siinä perhepuuhastelussa on siistiä?

Eilen töistä kotiin, lämmin ruoka valmiina ja nainen kauniiksi laittautuneena. Syödään hitaasti ja keskustellaan asioista. Ollaan mukavia toisillemme ja illalla rakastellaan kaksi kertaa.

-----------------------------------------------------------------------------

Schall niminen henkilö saapuu Stockmanilta bratwurst-paketti kainalossaan kotiin. Avaa paketin ja makkaroita popsiessa katselee televisiosta saksalaista dekkarisarjaa. Televisiossa näkyvä puolialaston nainen alkaa kiihottamaan Schallia. Nopeasti hän ottaa uusimman helmen dvd-pornokokoelmastaan ja suorittaa Die Schlangemanin tahdissa rehellistä nahkahissiä. Toisessa kädessään bratwurst ja toisessa..kyynel silmässä Schall hoitaa asian loppuun ja pyyhkii miljoonannen kerran elämässään miesmehunsa uuteen, ekstra pehmeään silkkiDeluxe-wcpaperiin. Loppuillasta hän kirjoittaa jääkiekkoaiheiselle palstalle 6 viestiä ja menee nukkumaan.

-----------------------------------------------------------------------------

Virikkeitä, haasteita, luxusta, mielihaluja. Kummassa pelaa?

 

[Alamummo]

Eikö naista voi olla vaikkei puuhastelisi perhettä? Siis oikeasti haloo.

Itselläni ei ole vähäisintäkään kiinnostusta perheen perustamiseen. Ei se minusta silti kummajaista naisena tee. Joku on joskus sanonut, että naisesta tulee nainen vasta lasten myötä - pidän tällaista kommenttia naiivina ja loukkaavana. Pidän lapsista, mutta muut asiat vaan kiinnostavat enemmän. En silti ole mielestäni sen itsekeskeisempi kuin muutkaan ihmiset.

 

[Tinke-80]

Itsekään en aio ikinä hankkia lapsia. Pidän lapsista ja vietän mieluusti aikaa esim veljen skidien kanssa mutta lapsia en aio hankkia. Todennäköisyys sille että löydän naisen itselleni joka myöskään ei aio hankkia lapsia on erittäin epätodennäköistä joten tinke on asennoitunut elämään elämänsä ilman vakituista kumppania.

- tinke.80

 

[pikkukatti]

Jälkeenpäin ajateltuna on ihan hyvä juttu etten silloin 18-vuotiaana alkanut mihinkään vakavaan juttuun. Silloin olisi ehkä halua ollut, mutta kyseisellä miehellä ei. Vaikka hän olikin minua useita vuosia vanhempi. Silloin tuli tosiaan vielä kotona asuttua. Reilu kolme vuotta nyt itsekseni asunut ja on ollut hyvää aikaa. Onhan siinä ollut miehiäkin matkassa, ei tosin pidempiä aikoja. Ja sitä on viidessä vuodessa oppinut aika paljon elämästä. Tosin sitä on itsestä osannut huolen pitää jo koko ikänsä perhetaustoista johtuen. No nyt yksin asuessa ei onneksi tarvitse pitää huolta kuin itsestään.

Onhan se vakiintuminen jo pikkuhiljaa alkanut kiinnostamaan. Niinkuin varmaan aika monella naisella ja myös miehellä tässä iässä. Yllättävän moni täällä ei halua lapsia. No miehillä tuo lienee muutenkin yleisempää. Itse olen ehkä kauhukseni huomannut, että haluaisin. Toki olen tuon ikäni tiennyt, mutta ajatellut ettei se toteudu pitkään aikaan. No ei nytkään toteudu moneen vuoteen. Haluan kuitenkin löytää sellaisen miehen jonka kanssa sitten haluaa olla lopunikänsä ja että hänkin haluaa lapsia. Koska haluan että lapsillani on myös välittävä isä.

En myöskään ymmärrä miksi sen elämän pitäisi olla tylsää jos on vakiintunut. Ei minua haittaisi jos mies kävisi välillä kaverien kanssa kaljalla. Kunhan ei joka päivä kuitenkaan. Kävisin varmaan itsekin toisinaan. Tosin jos niitä tenavia olisi niin se rajottaisi jo enemmän. No kukin elää tyylillään. Itse on saanut jo tulla ja mennä miten huvittaa tarpeeksi. Ja olisihan se mukavaa jos aamulla vieressä olisi joku muukin kuin nuo kaksi kissaa. Ja ei se parisuhde estä noita omiakaan menoja. Ihan samalla tavalla kävisin tapaamassa kavereita entisessä kotipuolessa ym. Sitä ei kuitenkaan montaa kertaa kuussa tapahdu, ja jos ei joku mies sitä ymmärrä niin saa lähteä.

 

[Snakster]

Itselläni ei ole vähäisintäkään kiinnostusta perheen perustamiseen. Ei se minusta silti kummajaista naisena tee. Joku on joskus sanonut, että naisesta tulee nainen vasta lasten myötä - pidän tällaista kommenttia naiivina ja loukkaavana. Pidän lapsista, mutta muut asiat vaan kiinnostavat enemmän. En silti ole mielestäni sen itsekeskeisempi kuin muutkaan ihmiset.

Tässä ollaan siinä mielessä asian ytimessä, että nimenomaan perheen perustaminen on itsekeskeistä toimintaa, enkä missään tapauksessa sorru ajattelemaan, että perheettömät olisivat jotenkin itsekeskeisimpiä. Minä ainakin olen mennyt naimisiin ja hommannut lapsen ennen kaikkea siksi, että oma elämänlaatuni paranisi. Totta kai tuollaisen valinnan jälkeen on pakko ottaa vastuuta lähelleen haalimista ihmisistä, mutta syyt siihen miksi asun noidan kahden naisen kanssa ovat ensisijaisesti itsekeskeisiä.

Schollille puolestaan haluaisin saattaa tiedoksi, että ei se perhepuuhastelu ole mikään itse elämästä irrallaan oleva juttu tai harrastus. Samalla tavalla kuin Scholl ei harrasta Punavuoressa yksin asumista vaan se on hänen elämäänsä, niin perhe-elämän viettäminen on nimenomaan päivästä toiseen sitä peruselämää. Sitä minkälaisessa virityksessä kukin haluaa elämäänsä viettää on kai aika hankala kenekään muun ymmärtää. Jokainen tekee joka päivä erilaisen määrän isoja ja pieniä valintoja ja ihmisen yksilöllisyys takaa, että jokaisen valinnat ovat ainutlaatuisia ja että muiden valintoja on monesti mahdoton ymmärtää.

 

[Ted Raikas]

Tässä ollaan siinä mielessä asian ytimessä, että nimenomaan perheen perustaminen on itsekeskeistä toimintaa, enkä missään tapauksessa sorru ajattelemaan, että perheettömät olisivat jotenkin itsekeskeisimpiä.

Minä pidän sitä, ettei perusta perhettä taas sellaisena vastuuntuntoisena asiana. Tiedostaa, mihin omat resurssit riittää ja mihin ei. Eikä lähde rakentamaan sellaista vastentahtoista maailmaa, missä ei sitten mahdollisesti pärjääkään ja ole kypsä, kun sydän haluaakin jotain muuta. Tälläisiä epäonnistuneita epäkypsiä perheitä varmasti Suomessakin on riittämiin. Kun vanhemmista toinen tai molemmat haluaa elää elämäänsä, mutta esim. lapsi tai useampi rajoittaa. Ei kaikista ole vaan vanhemmiksi. Itseäni en pysty millään muotoa näkemään isänä kellekään tässä vaiheessa, vastuunottokykyni hauraasta ihmisalkiosta ei ole riittävää ja motivoitunutta.

En tietenkään edelleenkään voi sanoa, että muuttuuko mieleni esim. kymmenen vuoden sisällä tai sen jälkeen. Se voi olla mahdollista, mutta yhtä hyvin asiat voivat säilyä ennallaan. Ajatustasolla en pistäisi sitä ollenkaan pahakseni, olen aina ollut tietyltä kantilta aika erakkoluonne, tavallaan tullut isääni tietyissä luonteenpiirteissä. Eikä hänkään ole ihan täysin sujuva isä ollut, jos nyt ei huonokaan.

Menee kyllä vähitellen jo aika kauas itse aiheesta, mutta kaikki liittyy kaikkeen.

Sujuvaa ja tasapainoista parisuhdetta vastaan ei ole mitään, se on tervetullutta, en vaan haluaisi, että sen pitää muuttua jokseenkin perinteiseksi ja mielestäni sovinnaiseksi "idylliksi", johon kuuluu ne kaikki kliseet. Itse lasken lapset myös siihen. Toivon mukaan maailmassa on useampia sellaisia naisia, joilla ei tuo lapsensaanti ole niin tärkeää.

 

[avatar]

No shit Sherlock?

Tottakai rahalla saa ostettua monia asioita, jos ei rakkautta niin ainakin naisia, mutta väitättekö tosiaan, ettei ikäero ala teistä itsestännekin tuntumaan jossain vaiheessa sanotaanko... häiritsevältä? Avatar saattaa olla liian nuori jannu tätä vielä ymmärtämään, mutta Schollin viesteistä olen käsittänyt, ettet enää ihan nuori poikanen ole, ainakaan noin iältäsi?

Tulihan se ikäkorttikin sieltä. Joo tosiaan ikään on vasta 26 vuotta, mutta elämä on riepotellut henkilökohtaisella tasolla melkoisesti tähän saakka, mutta toki ei se tarkoita sitä, että naisasioista mitään toki ymmärtäisin. Ei olisi tuohon uuden sukupolven tulemiseen pitänyt ottaa kantaa ollenkaan, koska en ihan schollin mielipiteitä jaa, mutta totesin vain, että onhan siinäkin pointtinsa.

Korjataan nyt sen verran, että minusta tuskin mitään rahamiestä koskaan tulee enkä edes kuvittele, että rahalla saisi mitään sellaista, mikä tekisi minut oikeasti onnelliseksi. Oma onneni syntyy nyt esim. siitä, että odotan erittäin innolla tapaavani naisen, jota treffaan. Ei sitä rahalla saa sitä euforian tunnetta, kun on rakastavan ihmisen kanssa. Toki sen ikäeron ymmärrän, mutta olen nähnyt vain sen verta monta suhdetta, jossa ikäeroa on paljon ja ne ovat olleet hyvin onnellisia suhteita. Oma siskoni on vuosia jo seurustellut itseään 15-vuotta vanhemman miehen kanssa ja miehellä on itseäni vuotta nuorempi poika. En tällä sano, että vieläkään mistään mitään tietäisin, mutta joskus vaan huvittaa se, kun vedetään ikäkortti aina tähän. Tiedän hyvin kypsiä parikymppisiä ihmisiä ja erittäin epäkypsiä, miltei holhouksen alle joutavia, viisikymppisiä, että se on vähän miten sen milloinkin ja mistäkin katsoo. Joopa.

 

[pettter]

Eilen töistä kotiin, lämmin ruoka valmiina ja nainen kauniiksi laittautuneena. Syödään hitaasti ja keskustellaan asioista. Ollaan mukavia toisillemme ja illalla rakastellaan kaksi kertaa.

Ööö.. Mun mielestä se toinen mainitsemasi esimerkki vaikutti paljon paremmalta kuin tuo yllänäkyvä. Jos mä tuun töistä kotiin, ja varsinkin jos työpäivä on ollut pitkä ja rankka, niin mielummin mä katsoisin telkusta vaikka pornoa, ottaisin kaljan tai kaksi ja löhöilisin sohvalla. Siis kun mä tykkään sellaisesta.

Jos nainen olisi tehnyt mulle ruokaa kun tuun töistä, niin en mä tiedä mitä ruokaa se on tehnyt tai mitä mausteita se on siihen pistänyt. Itse jos teen niin tiedän tasan tarkkaan, ja teen just sellaista mitä haluan syödä. Mitä jos mulla ei olisikaan töiden jälkeen nälkä? Mistä se nainen sen tietäisi milloin mä haluan syödä ja milloin mulla on nälkä ja mitä ruokaa mulla tekee milloinkin mieli. En mä halua elää toisen ihmisen rytmin mukaan. Tai mitä jos olisinkin töiden jälkeen mennyt yksin tai kavereiden kanssa ravintolaan syömään. Joutuisinko erikseen soittamaan naiselle tästä ja kertomaan. Tai mitä jos kaverit soittaisi työpäivän jälkeen kotimatkalla että lähe kaljalle, joituisinko kieltäytymään siitä kivasta (tai mistä tahansa mistä kukin tykkää) pelkästään sen takia, että joku nainen on tehnyt mulle ruokaa ja mun pitää totella sitä ja mennä kotiin. Mitä ne kaverit musta silloin ajattelisivat? Siis jos joskus lupaa toiselle että viettää koti-iltaa, niin silloin se on ihan ookoo, ja varmaan tosi kivaakin, mutta en mä käsitä jos se olisi joka päiväinen rytmi, tai varsinkaan jos hauskanpito ja elämästä nauttiminen kärsisivät siitä. Tai kaverisuhteet kärsisi, siis vaikkapa kymmenen kaveria + mä itse, yhden ihmisen takia...

Jos nainen vaikka pesisi mun pyykkiäni, niin silloin voisi tulla sellainen tilanne että vaikkapa juuri se paita tai housut, joita ajattelin pistää päälle, ei olisikaan pesty. Jos itse pesisin tietäisin tarkkaan mitkä on puhtaana milloinkin. Edelleenkin jos nainen (tai kuka tahansa muu) pesisi mun pyykkiäni, en välttämättä tietäisi minne se on piilottanut mun sukkani jne. Itse jos pesisin niin tietäisin minne ne pistän. Mulla on oma tapa pestä pyykkiä ja viikata lakanoita ja omat tottumukset mistä kaapista löytyy mitäkin. En mä halua että joku toinen, siis tässä tapauksessa nainen kotona pesisi aina mun pyykit, tai tiskaisi mun tiskit, päättäisi milloin mä nukun ja herään, tai päättäisi mitä ruokaa mä haluan syödä ja milloin, tai mitä tahansa.

Nämä ovat ihan tavallisia ja arkisia esimerkkejä, eikä se mua haittaisi jos yksi näistä tai vaikkapa kymmenen ei toteutuisi, mutta kun mä voisin keksiä näitä esimerkkejä vaikka sata. Siis sata mulle huonoa juttua mitä parisuhteessa on. Montako hyvää mä keksin, ööö, nolla. Mulle on käynyt monta kertaa niin että olen nukkunut naisen kanssa, jolloin illalla olen vaan odottanut että se nainen nukahtaa, jonka jälkeen olen noussut ylös tekemään niitä juttuja joita haluan silloin tehdä. Vaikkapa katsomaan telkusta pornoa ja juomaan kaljaa. Mua ärsyttää suunnattomasti tämä juttu itsessäni, siis että olen alistunut joskus jonkun tossun alle noin. Siis kun se on feikkia että joutuu näyttelemään naiselle tolleen. Parisuhde sitoisi mua liikaa. Ehkä mä joskus 40-vuotiaana haluan sitoitua, en mä tiedä, mutta nyt 25-vuotiaana mä haluan olla vapaa ja tehdä niitä asioita joita haluan ja joista nautin.

 

[avatar]

Siis sata mulle huonoa juttua mitä parisuhteessa on. Montako hyvää mä keksin, ööö, nolla. Mulle on käynyt monta kertaa niin että olen nukkunut naisen kanssa, jolloin illalla olen vaan odottanut että se nainen nukahtaa, jonka jälkeen olen noussut ylös tekemään niitä juttuja joita haluan silloin tehdä. Vaippaka katsomaan telkusta pornoa ja juomaan kaljaa. Mua ärsyttää suunnattomasti tämä juttu itsessäni, siis että olen alistunut joskus jonkun tossun alle noin. Siis kun se on feikkia että joutuu näyttelemään naiselle tolleen. Parisuhde sitoo mua liikaa. Ehkä mä joskus 40-vuotiaana haluan sitoitua, en mä tiedä, mutta nyt 25-vuotiaana mä haluan olla vapaa ja tehdä niitä asioita joita haluan ja joista nautin.

On muuten helvetin hienoa, että sentään viitsit sanoa asian niinkuin se on. Itse en toki ymmärrä tätä, mutta käsitän sen kyllä. Siinä on selkeä ero. Itselle jotenkin tuntuu, että tuo jatkuva pornon katselu ja juottolapokaaminen riittää ja löydän hyvästä parisuhteesta nyt niin paljon hienoja puolia, että en voi enää millään sanoa, että sinkkuilu olisi kivempaa. Oma vapautensa siinä toki on, mutta eihän parisuhteessa eläminen ole mitään tossun alla olemista. Tai jos on, niin se on silloin epäterve parisuhde.

 

[FaceOffs]

Tuokin, että haluaako sen naisen yhdeksi yöksi vai kenties vaikka hieman pidemmäksikin aikaa on kai asia, josta voi olla montaa mieltä. Kyllähän toisista varmaan on ihan mukavaa, kun ei ole nainen rajoittamassa elämää.

Itse kuitenkin toivoisi vielä jokin päivä löytävänsä sellaisen naisen, jonka kanssa voisi tuota tulevaisuutta suunnitella yhdessä. Eikä se, että joutuisi tekemään kompromisseja menojen suhteen kovin kamalalta ajatukselta kuulosta. Joskus sitä voisi aikaa vietellä sen naisen haluamalla tavalla, joskus taas itse haluamalla tavalla. Ja voihan sitä joskus viettää aikansa ilman kumppanin seuraa. Eiköhän tuo olisi mahdollista, jos vain pystyy luottamaan toiseen. Siihenhän se suhde perustuukin, luottamukseen. Jos pystyy olemaan luottamuksen arvoinen, niin mikä estää menemästä.

Täällä tuntuu nyt olevan näitä ihmisiä, joiden mielestä he eivät kaipaa nykyiseen elämäntapaansa muutosta. Kaikki kunnioitus sille. Koittakaa nyt kuitenkin kunnioittaa myös muiden ihmisten mielipiteitä, kun jokaisella on näistä asioista täysin oma näkökulma.

Itselle ei lapset ainenkaan tässä vaiheessa elämää kyllä kuulu tulevaisuuden suunnitelmiin. Mielipide asiaan toki voi muuttua tulevaisuudessa. Tuo tietty riippuu niin monesta eri tekijästä. Jos kuitenkin jälkikasvua tulevaisuudessa hankkisi, niin kyllä oma elämä pitäisi olla aika hyvällä mallilla. Kun tuntuu välistä, että kannattaako näin "pahaan" maailmaan edes alkaa lapsia omasta puolesta tuomaan. No aika näyttää kuin käy...

 

[puuha-pete]

Jotenkin nyt on vaikeaa, nainen jännittää yllättävän kovasti yhä ja vaikka kuinka puhun ja selitän, ei rentoudu kunnolla..Ei luota itseensä yhtään, tavallaan jopa vähän kiusallista, itse kun olen aika itsevarma. Vaikea tilanne alkaa ihmeitä tekemään, kai se luottamus siitä kasvaa. Hope so..

 

[scholl]

Eilen töistä kotiin, lämmin ruoka valmiina ja nainen kauniiksi laittautuneena. Syödään hitaasti ja keskustellaan asioista. Ollaan mukavia toisillemme ja illalla rakastellaan kaksi kertaa.

Tuo ei liity mitenkään perhepuuhasteluun suoranaisesti.

 

[scholl]

Pidän lapsista, mutta muut asiat vaan kiinnostavat enemmän. En silti ole mielestäni sen itsekeskeisempi kuin muutkaan ihmiset.

Tuo on hyvä pointti mielestäni. Juuri se, että ihmistä voi kiinnostaa muut asiat. Yhteiskunnassa jauhetaan liikaa lapsista, vaikka ne loppujen lopuksi eivät ole kovin merkittäviä asioita.

 

[scholl]

Scholl ei harrasta Punavuoressa yksin asumista.

Schollilla ei ole myöskään minkäänlaisia pyrkimyksiä aloittaa Punavuoressa asumisen harrastamista. Sanotaan se nyt jo valmiiksi.

 

[eagle]

Tuo on hyvä pointti mielestäni. Juuri se, että ihmistä voi kiinnostaa muut asiat. Yhteiskunnassa jauhetaan liikaa lapsista, vaikka ne loppujen lopuksi eivät ole kovin merkittäviä asioita.

Eikö asiat voi olla merkittäviä, vaikka ne sinusta eivät olisi? Hauskaa aina lukea kuinka kaveri on niin maailman napaa, että jos jotkut tekevät jotain toisin, kuin itse niin se on sitten automaattisesti väärin.

 

[ms.qvist]

Tuo on hyvä pointti mielestäni. Juuri se, että ihmistä voi kiinnostaa muut asiat. Yhteiskunnassa jauhetaan liikaa lapsista, vaikka ne loppujen lopuksi eivät ole kovin merkittäviä asioita.

Tämä riippuu täysin siitä miltä kantilta asiaa tarkastellaan, pelkästään yhteiskunnalliselta kantilta tarkasteltuna lapset ovat tärkeä asia koska ilman lapsia yhteiskunnan jatkuminen vaarantuu lopulta ja jos tilanne kääntyy oikein pahaksi niin se voi lakata totaalisesti.

Yllä oleva siis yhdeltä kantilta tarkasteltuna. Henkilökohtaisesti voi elää elämäni ilman, että minulla on lapsia - tosin en toisaalta pistä vastaan vaikka kanssani haluttaisikin tehdä lapsia. En siis ole lapsivihamielinen vaan suhtautuminen niihin on eräällätapaa neutraali.

vlad.

 

[scholl]

Mulle on käynyt monta kertaa niin että olen nukkunut naisen kanssa, jolloin illalla olen vaan odottanut että se nainen nukahtaa, jonka jälkeen olen noussut ylös tekemään niitä juttuja joita haluan silloin tehdä. Vaikkapa katsomaan telkusta pornoa ja juomaan kaljaa. Mua ärsyttää suunnattomasti tämä juttu itsessäni, siis että olen alistunut joskus jonkun tossun alle noin. Siis kun se on feikkia että joutuu näyttelemään naiselle tolleen. Parisuhde sitoisi mua liikaa. Ehkä mä joskus 40-vuotiaana haluan sitoitua, en mä tiedä, mutta nyt 25-vuotiaana mä haluan olla vapaa ja tehdä niitä asioita joita haluan ja joista nautin.

Suosittelen erillisiä makuuhuoneita. Itse en ainakaan pysty nukkumaan naisen kanssa. Sitä on sen jälkeen tosi väsynyt, jos joku hengaa samassa sängyssä. Vkonloppuna se voi mennä ihan hyvin. Sitä on kuitenkin jurrissa ja muutenkin voi olla aivot narikassa, joten sellainen löysäily sängyssä jonkun mimmin kanssa ja samalla vaikkapa läppäri sylissä ja juttua jatkoaikaan tai ihan mitä tahtoo, onnistuu hyvin. Sen sijaan arkisin pitää olla kyllä niin, että voi mennä nukkumaan siihen aikaan kuin tahtoo ja nukkuu sitten täyspainoista unta. Ja jos herää yöllä tekemään jotain muistiinpanoja niin sen voi tehdä ilman mitään hankaluuksia. Niinpä palataan taas siihen aiemmin esillä olleen etäsuhteen eduista. Muutenkin tuntuu, että useimmat seikat, mitä kerrot viestissäsi, kuvaavat nimenomaan sitä, että sinulle sopii etäsuhde, joka sisältää tapaamisen esim. vkonloppuna.

 

[Cube]

Tuo on hyvä pointti mielestäni. Juuri se, että ihmistä voi kiinnostaa muut asiat. Yhteiskunnassa jauhetaan liikaa lapsista, vaikka ne loppujen lopuksi eivät ole kovin merkittäviä asioita.

Veikkaan, että aika moni vanhempi olisi kanssasi eri mieltä. Mutta turha tästä sen kummempia alkaa jankkaamaan, toki scholl tietää tämänkin taas parhaiten.

Ihmetyttää kyllä suuresti miten innokkaasti ja sinnikkäästi jaksat puuttua muiden asioihin. Vieläpä sellaisiin asioihin, joista sinulla ei tunnu olevan iästäsi huolimatta edes pienintä kokemusta (parisuhde). Viimeksi et suostunut vastaamaan, joten kokeillaan vielä uudestaan: scholl, oletko koskaan seurustellut naisen kanssa?