Olen taas vaihteeksi joutunut suhteeseen muijan kanssa, joka on täysin sekopää. Miten voi aina käydä näin!
Eli tapasin tuossa kesällä yhden kivan tytön, joka asuu Helsingissä ja ikää hänellä on 17-vuotta(vuoden minua nuorempi). No hän vaikutti mukavalta ja meillä synkkasi hyvin...ja aluksi suhde lähti seksi suhteesta liikkeelle välillämme. Sitten suhde "astui" astetta vakavemmaksi 1 kk jälkeen ja vaikka olin yrittänyt välttää mitään vakavia suhteita, jossa joutuu leikkimään kotia, niin taas vaan meikäpoika huomasi, että vakavassa ja täyspainoisessa suhteessa sitä ollaan liikkeellä.
Mutta se ei ahdistanut ja oikestaan tunsin oloni jopa ihan mukavalta suhteessa, sillä sain käydä kuitenkin viihteellä v-loppuisin ja pääosin emme tämän muijan kanssa nyhvänneet neljän seinän sisällä kotia leikkimässä...kaikki näytti niin täydelliseltä tältä osin. Sitten eräs aamu tämä muija pyysi minua hoitamaan hänen kanssaan serkkunsa(30 wee yksinhuoltaja) 3- ja 5-vuotiaita lapsia yhden pe-la välisenä yönä. Mutta olin jo kaverille lupautunut että lähden sinä iltana baariin, joten en voinut luonnollisesti suostua pyyntöön, sillä itse ainakin pidän suht koht tärkeänä, että pidän lupauksen, jota olen luvannut myös kaverille.
No se taas ei sopinut tälle neidille ja ilmi riita siittä syntyi, sitä paitsi en muutenkaan edes pidä lasten hoitamisesta. Olin jo muutenkin havainnut merkkejä siittä, että hän yrittää saada minut tossun alle, mm. puuttumalla harrastuksiini ja siittä keitä naispuoleisia kavereita saan nähdä ja keitä en. Siksi otinkin sitten jämäkämmän linjan, enkä ihan piruuttani suostunut niitä kararoita mennä hoitamaan, sillä vaikka sitä seurustelee, niin kaiketi sitä omaakin aikaa nyt pitää sentään olla.
No sitten alkoi kiristys seksistä, ja uhkaus oli tätä muotoa: Jos en tule leikkimään kotileikkiin isäpuolta, niin seksiä on kuulemma turha odottaa. Ja lisäksi kuulemma baareissa ramppaaminen saa jäädä ja v-loput pitäisi viettää neljän seinän sisällä hänen serkkunsa kakaroiden kanssa. Hänen serkkunsa sen sijaan saa rampata viihteellä, on kuulemma ansainnut sen. Tässä vaiheessa nousi vitutuskäyrä huippuunsa, miksi helvetissä minun täytyy hoitaa tyttöystäväni serkun kakaroita. Tähän totesin sitten tyttöystävälleni, ettei tohtori ota osaa tähän leikkiin, kun sännöt ovat näin epäreilut....ei tule kauppoja.
Tästä syntyikin taas vaihteeksi riita + mykkäkoulu ja eilen sitten kun homma ei ollut käytännössä edennyt mihinkään, päätin aloittaa lähestymisen ja sovinnon teon. Mutta eihän siittä tullut lasta eikä p*skaa, joten kysyin yksinkertaisen kysymyksen: Minä tai kakaroiden hoito, kumpaakin ei voi saada. Vastauksena tuli "molemmat"...niin naismainen vastaus taas.. :/ .
Nyt olen alkanut miettimään vaihtoehtona vakavasti eroa. En todellakaan ryhdy miksikään 17- vuotiaan lähihoitaja opiskelijan(opiskelee siis lähihoitajaksi) puudeliksi, jotakin rajaa sentään. Lisäksi olen miettynyt, minne se mukava ja puoleensa vetävä seurustelun alkuaikoina oleva tyttöystäväni on mennyt? Miksi tilalle on tullut sosiaalitanttamainen feministi pirttihirmu? Mikä vittu tätä naista vaivaa? En oikeasti haluaisi erota, sillä tiedän kuinka mukava ja puoleensavetävä tämä naishenkilö osaa olla.
Mitä muuta voin enään tehdä, kun erota. Viisaita(ja vähemmän viisaita myös) neuvoja kaivataan nyt todella!