Naiset & kaveruus
Tuli erottua pitkäaikaisesta kumppanista tuossa pari vuotta sitten, jonka jälkeen olen pitänyt visusti kiinni sinkkuudestani, joten olen pyrkinyt kaikille uusille naistuttavuuksilleni olemaan mahdollisimman rehellinen heti alusta lähtien sen suhteen, etten kaipaa vakavaa suhdetta. Kahden vuoden aikana on käynyt jo nelisen kertaa niin, että olen tutustunut mukavaan naiseen (mm. netissä, baarissa), jonka kanssa juttu on luistanut jouhevasti alusta lähtien. Sitten kun olen selostanut oman taustani ja nykyisen tilanteeni, ollaan päästy yhteisymmärrykseen siitä, että "ollaan vaan kavereita". Vielä sellainen tarkennus, että toki kahdessa vuodessa on tullu tutustuttua useampaankin kuin neljään naiseen (yeah, right), mutta näitä ns. esimerkkitapauksia on neljä.
Käsite 'kaveruus' taitaa kuitenkin tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Koska näissä neljässä tapauksessa on käynyt niin, että nainen onkin halunnut tehdä lähempää tuttavuutta, jonka jälkeen kaveruus on kyllä mielestäni ollutta ja mennyttä. Fuckbuddyt ovat asia erikseen, tarkoitan ihan vaan platonista kaveruutta miehen ja naisen välillä. Tarkennettakoon nyt kuitenkin, etten ole ihan kovasti vastahangassakaan ollut, jos nainen on aloitteen tehnyt, en mä mikään saatanan munkki ole...
Pointtihan on siis se, että olen usein kuullut naisen suusta tämän "ollaan vaan kavereita", mikä käytännössä on (mielestäni) tarkoittanut yleistä hengaamista silloin tällöin, ilman fyysistä kanssakäymistä. Halaaminen toki sallittakoon kavereiden kesken. Mutta sitten se julistus pelkästä kaveruudesta kuitenkin jossain vaiheessa haihtuu jonnekin. Voiko siinä olla jotain niinkin "perverssiä" taustalla, että kun en osoita avoimesti kiinnostustani naista kohtaan, eli en yritä iskeä tätä, muutun yhtäkkiä helvetin kiinnostavaksi? Koska vaikka suplikointi lienee kohtalaisesti hallussa, ei tässä kuitenkaan mitään prädpittejä olla.
Voisko joku selvittää, mistä helvetistä tässä on kyse? Enkä siis suinkaan valita vallitsevaa tilannetta, kunhan ihmettelen =)