Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

[Geezer]

Tällaisia tuhnujahan löytyy joka ikäluokasta.

Tämä tuhnuttelu kyllä pesee uutisen raflaavuuden mennen tullen. Tai ehkä raflaavuus olikin kantisten mollamisessa?

 

[Nick Neim]

Käsittääksen lähes kaikki festarit ovat asutuskeskusten läheisyydessä, joten en oikein ymmärrä mitkä kulut tuntiliksan painaisi 15 eurosta kahteen euroon. J

Helsinkiläinen nuori työllistyy tuossa firmassa -> hoidettavat festarit ovat esimerkiksi Hämeenlinnassa Wanaja-festivaalit -> kulkeminen ja/tai majoittuminen, työtunteja mahdollisesti päivää kohden 3-4, festarit kestävät viikonlopun jolloin tunteja tulee kasaan naurettavan vähän.

Tuosta vielä verot pois, niin ei siitä käteen mitään älyttömiä jää. Jos tuntiliksana on esimerkiksi kymppi tunnilta.

 

[TosiFani]

Helsinkiläinen nuori työllistyy tuossa firmassa -> hoidettavat festarit ovat esimerkiksi Hämeenlinnassa Wanaja-festivaalit -> kulkeminen ja/tai majoittuminen, työtunteja mahdollisesti päivää kohden 3-4, festarit kestävät viikonlopun jolloin tunteja tulee kasaan naurettavan vähän.

Tuosta vielä verot pois, niin ei siitä käteen mitään älyttömiä jää. Jos tuntiliksana on esimerkiksi kymppi tunnilta.

Jos yrityksen kotipaikka on Helsinki, saavat työntekijät käsittääkseni kulukorvaukset Hämeenlinnaan suuntautuvalta työkeikalta.

 

[Nick Neim]

Jos yrityksen kotipaikka on Helsinki, saavat työntekijät käsittääkseni kulukorvaukset Hämeenlinnaan suuntautuvalta työkeikalta.

Aika nihkeää oli muutama vuosi takaperin.

Haluan siis vielä korostaa, että minä en ole tuollaisessa firmassa duunissa ollut, mutta tarpeeksi läheinen henkilö on, jotta tiedän tuon "tarinan" pohjautuvan faktoihin.

 

[TosiFani]

Aika nihkeää oli muutama vuosi takaperin.

Haluan siis vielä korostaa, että minä en ole tuollaisessa firmassa duunissa ollut, mutta tarpeeksi läheinen henkilö on, jotta tiedän tuon "tarinan" pohjautuvan faktoihin.

Ne firmat, joissa olen ollut festarihommia tekemässä, ovat aina hoitaneet kuljetuksen työkohteeseen, majotuksen koulun yms. lattialla ja yhden ruokailun päivässä (ja kahvit). Tällöin ei tietysti kulukorvauksia maksettu. Väittäisin, että suurinosa festarihommia tekevistä firmoista toimii samalla tavalla.

 

[kalkkifredi]

Ihan rehellisyyden nimissä on todettava, että tämä Iltalehden siteeraama yrittäjä vaikuttaa vähän saman henkiseltä bisnesmieheltä kuin ne muutamat puhelinmyyntisuharit, joilla on aina puolen vuoden välein uusi oy pystyssä. En siis lähtisi vielä suurempia johtopäätöksiä yhden some-avautumisen perusteella tekemään - vielä vähemmän nyt, kun pohjana on iltapäivälehden toimittajan vapaasti alkuperäistä avautumista siteeraava juttu.

 

[Jannacci]

Saattaa toi nollasopimus joissakin tapauksissa kannattaa. Ansiosidonnaisella olevan ei kuitenkaan kannata sellaiseen mukaan lähteä enkä kyllä ole varma kannattaako se myöskään Kelan rahoilla oleville. Yksi asia arvelluttaa noissa nollatuntisopimuksissa, otan esimerkin: työntekijä käy maanataina lääkärissä ja saa viikon sairauslomaa. Moneltako tunnilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa?

 

[kahden suunnan sentteri]

Jätän tämän vain tähän.

Sosiaalisen työllistäjän työvoimapula | Uuninpankkopoika Saku Timonen

"Maan festivaalialueita siivoamassa siis kiertää sosiaalista työllistämistä harjoittava yritys, joka ei ole ennakkoperintärekisterissä eikä työnantajarekisterissä. Sen toimitusjohtaja valittaa suureen ääneen, että laiskat työttömät eivät halua tulla hänen firmaansa keikkatöihin.

En minä väitä etteikö yrittäjä oikeasti etsi palkattavaa väkeä, mutta omituiselta juttu kokonaisuudessaan vaikuttaa. Jos yrittäjällä on oikeasti palkatun työvoiman tarve, niin miksi hän julistaa sitä Facebookissa sen sijaan, että ilmoittaisi TE-toimistoon avoimista työpaikoista? Kyllä TE-toimiston kirjoista löytyy pitkäaikaistyöttömiä, jotka rahaa vastaan työtä tekevät."

 

[Nick Neim]

Yksi asia arvelluttaa noissa nollatuntisopimuksissa, otan esimerkin: työntekijä käy maanataina lääkärissä ja saa viikon sairauslomaa. Moneltako tunnilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa?

Mikäli työvuorolistaan ei ole piirretty vuoroja tai työnantaja ei ole ilmoittanut työntekijälle kyseisen viikon työvuoroista, niin vastaus on nolla. Mikäli työvuorolistaan on piirretty maanantai ja keskiviikko, ja sairasloma kestää viikon loppuun saa työntekijä maanantain ja keskiviikon palkan, mutta ei tiistaita ja loppuviikkoa. Aina siis ne "annetut" työvuorot korvataan, ei mitään muuta.

E: Ajatuskatkos korjattu.

 

[Eikka86]

Mikäli työvuorolistaan ei ole piirretty vuoroja tai työnantaja ei ole ilmoittanut työntekijälle kyseisen viikon työvuoroista, niin vastaus on nolla. Mikäli työvuorolistaan on piirretty maanantai ja keskiviikko, ja sairasloma kestää viikon loppuun saa työntekijä maanantain ja keskiviikon palkan, mutta ei tiistaita ja loppuviikkoa. Aina siis ne "annetut" työvuorot korvataan, ei mitään muuta.

E: Ajatuskatkos korjattu.

Joissakin työehtosopimuksissa on yhden päivän karenssi ennen tietyn työssäoloajan täyttymistä mutta muuten juurikin kuvailemallasi tavalla.

Lisäyksenä vielä, osassa (tai liki kaikissa) työehtosopimuksissa saurausajan palkka lasketaan KTA:n mukaan.

 

[Timbit]

Ei oman kokemukseni valossa ole suurtakaan eroa, paljon enemmän riippuu henkilöstä (ja sillä erolla että muualla maailmassahan ei ole niin suurta sisäänottoa korkeakoulutukseen mikä osittain vähän "valikoi" porukkaa) ja tietenkin on selvää että on sillä pientä eroa ovatko paperit kandi, maisteri tai tohtoritasoiset noin koulutuksen syvällisyyden osalta.

Eksakteissa tieteissä erot varmasti ovat huomattavasti kapeammat kuin vaikka humanistisissa tai filologiassa. Jos joku osaa antaa tiedon siitä, miksi Suomi ei hyväksy vaikka tätä esimerkin espanjalaista tutkintoa, niin pistäkääpä tietoa jakoon. Oma arvaus on "kun ei meidän tarvii", ja vara-arvaus on "ei ole kunnolla vertailtu tutkimuksia". Se on mielestäni totta, että ylemmän asteen kieltenopettajan ei tarvitse osata oppilaiden äidinkieltä, mutta esimerkiksi peruskoulussa tilanne on toinen. Toisaalta oma poikani aloittaa espanjan opiskelun nyt syksyllä neljännelle luokalle mennessään enkä tiedä, osaako opettaja suomea, mutta tuo tapahtuukin englanninkielisessä koulussa. Loppukaneettina tähän keskusteluun haluan todeta, että lähes aina opettaja, joka opettaa äidinkieltään, on parempi kuin opettaja, jonka äidinkieli ei ole se opetettava kieli (tuhannet tekijät henkilön persoonassa yms. vaikuttaa, en aio aloittaa asiasta väittelyä), ja kielen oppiminen tapahtuu aina tehokkaimmin äidinkieltään sitä puhuvien kanssa jutellen.

 

[Kulkija]

Satu Lidman on ottanut kantaa kunniaväkivaltaan HS:ssa. Hieman tuosta tekstistä huokuu jälleen se "Ei saa tuomita, kyllä mekin osataan tehdä samoin." Olisi myös ollut mielestäni fiksua avata hieman enemmän, miten tuota kunniaväkivaltaa löytyy Euroopasta ja myös miten meidän pitäisi ottaa enemmän mallia Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Eihän näissä kahdessa maassa taida olla, kuin isoimpia ongelmia maahanmuuton kanssa.

 

[varjo]

Loppukaneettina tähän keskusteluun haluan todeta, että lähes aina opettaja, joka opettaa äidinkieltään, on parempi kuin opettaja, jonka äidinkieli ei ole se opetettava kieli (tuhannet tekijät henkilön persoonassa yms. vaikuttaa, en aio aloittaa asiasta väittelyä), ja kielen oppiminen tapahtuu aina tehokkaimmin äidinkieltään sitä puhuvien kanssa jutellen.

Palstan opettajakaarti voi (jos nyt kiinnostaa) kommentoida tarkemmin, mutta sekin ulottuvuus tässä nimenomaisessa keississä yhä on, onko henkilöllä varsinaista _opetuspätevyyttä_. Eli on sitten eri asia kumpi on parempi opettaja, natiivi maallikko vai pedagogisesti pätevä paikallinen. En ehkä nyt liikaa korostaisi pedagogisten pätevyyden ylemmyyttä ja PISA-tuloksetkin osin johtuvat ihan muusta kuin opettajien laadusta mutta toisaalta, on silläkin syynsä että suomalainen opetusjärjestelmä on kohtalaisen hyvä koska opettajilla on konkreettisesti myös opetuksen osaamista, ei vain substanssiosaamista opettamastaan aineesta.

 

[TosiFani]

Palstan opettajakaarti voi (jos nyt kiinnostaa) kommentoida tarkemmin, mutta sekin ulottuvuus tässä nimenomaisessa keississä yhä on, onko henkilöllä varsinaista _opetuspätevyyttä_. Eli on sitten eri asia kumpi on parempi opettaja, natiivi maallikko vai pedagogisesti pätevä paikallinen. En ehkä nyt liikaa korostaisi pedagogisten pätevyyden ylemmyyttä ja PISA-tuloksetkin osin johtuvat ihan muusta kuin opettajien laadusta mutta toisaalta, on silläkin syynsä että suomalainen opetusjärjestelmä on kohtalaisen hyvä koska opettajilla on konkreettisesti myös opetuksen osaamista, ei vain substanssiosaamista opettamastaan aineesta.

Riippuu millä tasolla opetetaan. Alakoulussa kasvatetaan, yläkoulussa kasvatetaan ja opetetaan, tämän jälkeen koulu onkin sitten opiskelua varten, jolloin opettajan substanssiosaamisen merkitys korostuu. Ala- ja yläkoulun opetussuunnitelmien sisällöt ovat sen verran kevyitä ja oppilaina on koko ikäluokka, tuolloin pedagoginen osaaminen on tärkeämmässä roolissa.

 

[Jussih]

Tosifani kiteyttää tuossa yläpuolella ihailtavan hyvin suomalaisen koulujärjestelmän olemuksen.

 

[Rankkari]

Mulle nyt on toisaalta ihan sama, tuleeko nuita mamuja 1000 vai 2000 vuosittain Suomeen. Vituttaa vaan maksaa, eläkettä hiljalleen lähestyvänä työssäkäyvänä veroja, tuleville sosiaalipummeille. Tuleva eläkepommi räjähtää pian, ja valtiolla ei ole siihen rahaa. Luulisi että kymmeniä vuosia työssäollessa veroja maksaneen ihmisen sosiaaliturva olisi tärkeämpi, kuin jonkun valimeren ylittäneen venepakolaisen? Ihmisinä mamut ovat ok, sen mitä olen ollut tekemisissä. Toki nykyisin näitä jotka vaatii yhteiskunnalta kaiken mahdollisen, ja sen ylikin, näkyy olevan yhä enemmän myös mamuissa.
En toistaiseksi viitsi tästä vääntää enempää. Hyvää loppukesää niille, jotka on "joutuneet" lukemaan kirjoituksiani.

 

[TosiFani]

Mulle nyt on toisaalta ihan sama, tuleeko nuita mamuja 1000 vai 2000 vuosittain Suomeen. Vituttaa vaan maksaa, eläkettä hiljalleen lähestyvänä työssäkäyvänä veroja, tuleville sosiaalipummeille. Tuleva eläkepommi räjähtää pian, ja valtiolla ei ole siihen rahaa. Luulisi että kymmeniä vuosia työssäollessa veroja maksaneen ihmisen sosiaaliturva olisi tärkeämpi, kuin jonkun valimeren ylittäneen venepakolaisen?...

Maahanmuuttajat tai verot eivät liity mitenkään eläkkeisiin, työssä käyvät maksavat eläkemaksuilla eläkeläisten eläkkeet. Tässä kohtaa sinun kannattaa osoittaa syyttävä sormi suuriin ikäluokkiin, jotka junailivat itselleen suuret eläkkeet halvalla. TEL maksu nousee edelleen, koska suuret ikäluokat eivät reagoineet tulevaan eläkepommiin, päästäkseen halvalla.

 

[Yläpesä]

Tässä kohtaa sinun kannattaa osoittaa syyttävä sormi suuriin ikäluokkiin, jotka junailivat itselleen suuret eläkkeet halvalla. TEL maksu nousee edelleen, koska suuret ikäluokat eivät reagoineet tulevaan eläkepommiin, päästäkseen halvalla.

Tämänpäivän seitsemänkymppiset ovat meidän Kreikka.

 

[The_Trooper]

Maahanmuuttajat tai verot eivät liity mitenkään eläkkeisiin, työssä käyvät maksavat eläkemaksuilla eläkeläisten eläkkeet. Tässä kohtaa sinun kannattaa osoittaa syyttävä sormi suuriin ikäluokkiin, jotka junailivat itselleen suuret eläkkeet halvalla. TEL maksu nousee edelleen, koska suuret ikäluokat eivät reagoineet tulevaan eläkepommiin, päästäkseen halvalla.

Kyllä verot liittyvät hyvinkin eläkkeisiin. Ei tietenkään työeläkkeisiin, mutta kansaneläkkeisiin kyllä. Suomessa huomattava osa tämän hetken eläkkeensaajista työkyvyttömyys/vanhuuseläkkeiden saralla saa myös kansaneläkettä (ainakin osittain).

 

[TosiFani]

Kyllä verot liittyvät hyvinkin eläkkeisiin. Ei tietenkään työeläkkeisiin, mutta kansaneläkkeisiin kyllä. Suomessa huomattava osa tämän hetken eläkkeensaajista työkyvyttömyys/vanhuuseläkkeiden saralla saa myös kansaneläkettä (ainakin osittain).

Jos Rankkari ei ole ollut työelämässä, hän voi tosiaan syyttää mamuja verovarojen "tuhlauksesta". Käsittääksen hän on kuitenkin ollut työelämässä ja tullee saamaan työeläkettä.

 

[Ahar]

Maahanmuuttajat tai verot eivät liity mitenkään eläkkeisiin, työssä käyvät maksavat eläkemaksuilla eläkeläisten eläkkeet. Tässä kohtaa sinun kannattaa osoittaa syyttävä sormi suuriin ikäluokkiin, jotka junailivat itselleen suuret eläkkeet halvalla. TEL maksu nousee edelleen, koska suuret ikäluokat eivät reagoineet tulevaan eläkepommiin, päästäkseen halvalla.

Tässä kohtaa voit syyttää myös suuria ikäluokkia itse saamastasi koulutuksesta ja terveydenhoidosta neuvolaikäisestä aikuisuuteen. On ne pahoja, nuo suuret ikäluokat.

 

[TosiFani]

Hyvin tyypillistä puolustelua, mutkun... Tosiasia nyt vaan on, että huoltosuhde tulee olemaan Suomen haaste tulevaisuudessa, ei maahanmuutto. Suuret ikäluokat eivät tehneet mitään tämän ongelman suhteen vaan järjestivät itselleen hyvät eläkeet halvalla ja alhaisen eläkeiän kaupan päälle. Jos eläkeikää ja tel-maksua olisi nostettu esim. 90-luvulla, Suomen tulevaisuuden näkymä olisi täysin erilainen. Tällä hetkellä Suomessa on jokaista sataa työssä käyvää ihmistä kohden 137 ihmistä, jotka ovat työelämän ulkopuolella.

 

[Tadu]

Tässä kohtaa voit syyttää myös suuria ikäluokkia itse saamastasi koulutuksesta ja terveydenhoidosta neuvolaikäisestä aikuisuuteen. On ne pahoja, nuo suuret ikäluokat.

En jaksa ottaa muusta selvää, mutta esimerkiksi neuvola-toiminnasta:

Suomalaisen neuvolatoiminnan isänä pidetään Arvo Ylppöä, jonka aloitteesta ensimmäiset neuvolat perustettiin 1920-luvulla.[1] Vuonna 1944 annettiin laki, jonka mukaan joka kuntaan oli vuoteen 1949 mennessä perustettava äitiys- ja lastenneuvola

Suurten ikäluokkien henkilöiden vanhemmat tämän maan rakensivat, suuret ikäluokat elivät yli tulojensa ja jättävät nyt laskun jälkipolvilleen maksettavaksi.

 

[Ahar]

Hyvin tyypillistä puolustelua, mutkun... Tosiasia nyt vaan on, että huoltosuhde tulee olemaan Suomen haaste tulevaisuudessa, ei maahanmuutto. Suuret ikäluokat eivät tehneet mitään tämän ongelman suhteen vaan järjestivät itselleen hyvät eläkeet halvalla ja alhaisen eläkeiän kaupan päälle. Jos eläkeikää ja tel-maksua olisi nostettu esim. 90-luvulla, Suomen tulevaisuuden näkymä olisi täysin erilainen. Tällä hetkellä Suomessa on jokaista sataa työssä käyvää ihmistä kohden 137 ihmistä, jotka ovat työelämän ulkopuolella.

Kuten sanoin, on ne pahoja.

 

[Ahar]

En jaksa ottaa muusta selvää, mutta esimerkiksi neuvola-toiminnasta:

Suomalaisen neuvolatoiminnan isänä pidetään Arvo Ylppöä, jonka aloitteesta ensimmäiset neuvolat perustettiin 1920-luvulla.[1] Vuonna 1944 annettiin laki, jonka mukaan joka kuntaan oli vuoteen 1949 mennessä perustettava äitiys- ja lastenneuvola

Suurten ikäluokkien henkilöiden vanhemmat tämän maan rakensivat, suuret ikäluokat elivät yli tulojensa ja jättävät nyt laskun jälkipolvilleen maksettavaksi.

Mutta kuka maksoi -70 ja -80 -luvuilla syntyneiden koulutukset ja hoidot?