Tämä tuhnuttelu kyllä pesee uutisen raflaavuuden mennen tullen. Tai ehkä raflaavuus olikin kantisten mollamisessa?
Tällaisia tuhnujahan löytyy joka ikäluokasta.
Helsinkiläinen nuori työllistyy tuossa firmassa -> hoidettavat festarit ovat esimerkiksi Hämeenlinnassa Wanaja-festivaalit -> kulkeminen ja/tai majoittuminen, työtunteja mahdollisesti päivää kohden 3-4, festarit kestävät viikonlopun jolloin tunteja tulee kasaan naurettavan vähän.Käsittääksen lähes kaikki festarit ovat asutuskeskusten läheisyydessä, joten en oikein ymmärrä mitkä kulut tuntiliksan painaisi 15 eurosta kahteen euroon. J
Helsinkiläinen nuori työllistyy tuossa firmassa -> hoidettavat festarit ovat esimerkiksi Hämeenlinnassa Wanaja-festivaalit -> kulkeminen ja/tai majoittuminen, työtunteja mahdollisesti päivää kohden 3-4, festarit kestävät viikonlopun jolloin tunteja tulee kasaan naurettavan vähän.
Tuosta vielä verot pois, niin ei siitä käteen mitään älyttömiä jää. Jos tuntiliksana on esimerkiksi kymppi tunnilta.
Jos yrityksen kotipaikka on Helsinki, saavat työntekijät käsittääkseni kulukorvaukset Hämeenlinnaan suuntautuvalta työkeikalta.
Aika nihkeää oli muutama vuosi takaperin.
Haluan siis vielä korostaa, että minä en ole tuollaisessa firmassa duunissa ollut, mutta tarpeeksi läheinen henkilö on, jotta tiedän tuon "tarinan" pohjautuvan faktoihin.
Yksi asia arvelluttaa noissa nollatuntisopimuksissa, otan esimerkin: työntekijä käy maanataina lääkärissä ja saa viikon sairauslomaa. Moneltako tunnilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa?
Mikäli työvuorolistaan ei ole piirretty vuoroja tai työnantaja ei ole ilmoittanut työntekijälle kyseisen viikon työvuoroista, niin vastaus on nolla. Mikäli työvuorolistaan on piirretty maanantai ja keskiviikko, ja sairasloma kestää viikon loppuun saa työntekijä maanantain ja keskiviikon palkan, mutta ei tiistaita ja loppuviikkoa. Aina siis ne "annetut" työvuorot korvataan, ei mitään muuta.
E: Ajatuskatkos korjattu.
Ei oman kokemukseni valossa ole suurtakaan eroa, paljon enemmän riippuu henkilöstä (ja sillä erolla että muualla maailmassahan ei ole niin suurta sisäänottoa korkeakoulutukseen mikä osittain vähän "valikoi" porukkaa) ja tietenkin on selvää että on sillä pientä eroa ovatko paperit kandi, maisteri tai tohtoritasoiset noin koulutuksen syvällisyyden osalta.
Loppukaneettina tähän keskusteluun haluan todeta, että lähes aina opettaja, joka opettaa äidinkieltään, on parempi kuin opettaja, jonka äidinkieli ei ole se opetettava kieli (tuhannet tekijät henkilön persoonassa yms. vaikuttaa, en aio aloittaa asiasta väittelyä), ja kielen oppiminen tapahtuu aina tehokkaimmin äidinkieltään sitä puhuvien kanssa jutellen.
Palstan opettajakaarti voi (jos nyt kiinnostaa) kommentoida tarkemmin, mutta sekin ulottuvuus tässä nimenomaisessa keississä yhä on, onko henkilöllä varsinaista _opetuspätevyyttä_. Eli on sitten eri asia kumpi on parempi opettaja, natiivi maallikko vai pedagogisesti pätevä paikallinen. En ehkä nyt liikaa korostaisi pedagogisten pätevyyden ylemmyyttä ja PISA-tuloksetkin osin johtuvat ihan muusta kuin opettajien laadusta mutta toisaalta, on silläkin syynsä että suomalainen opetusjärjestelmä on kohtalaisen hyvä koska opettajilla on konkreettisesti myös opetuksen osaamista, ei vain substanssiosaamista opettamastaan aineesta.
Mulle nyt on toisaalta ihan sama, tuleeko nuita mamuja 1000 vai 2000 vuosittain Suomeen. Vituttaa vaan maksaa, eläkettä hiljalleen lähestyvänä työssäkäyvänä veroja, tuleville sosiaalipummeille. Tuleva eläkepommi räjähtää pian, ja valtiolla ei ole siihen rahaa. Luulisi että kymmeniä vuosia työssäollessa veroja maksaneen ihmisen sosiaaliturva olisi tärkeämpi, kuin jonkun valimeren ylittäneen venepakolaisen?...
Tässä kohtaa sinun kannattaa osoittaa syyttävä sormi suuriin ikäluokkiin, jotka junailivat itselleen suuret eläkkeet halvalla. TEL maksu nousee edelleen, koska suuret ikäluokat eivät reagoineet tulevaan eläkepommiin, päästäkseen halvalla.
Maahanmuuttajat tai verot eivät liity mitenkään eläkkeisiin, työssä käyvät maksavat eläkemaksuilla eläkeläisten eläkkeet. Tässä kohtaa sinun kannattaa osoittaa syyttävä sormi suuriin ikäluokkiin, jotka junailivat itselleen suuret eläkkeet halvalla. TEL maksu nousee edelleen, koska suuret ikäluokat eivät reagoineet tulevaan eläkepommiin, päästäkseen halvalla.
Kyllä verot liittyvät hyvinkin eläkkeisiin. Ei tietenkään työeläkkeisiin, mutta kansaneläkkeisiin kyllä. Suomessa huomattava osa tämän hetken eläkkeensaajista työkyvyttömyys/vanhuuseläkkeiden saralla saa myös kansaneläkettä (ainakin osittain).
Maahanmuuttajat tai verot eivät liity mitenkään eläkkeisiin, työssä käyvät maksavat eläkemaksuilla eläkeläisten eläkkeet. Tässä kohtaa sinun kannattaa osoittaa syyttävä sormi suuriin ikäluokkiin, jotka junailivat itselleen suuret eläkkeet halvalla. TEL maksu nousee edelleen, koska suuret ikäluokat eivät reagoineet tulevaan eläkepommiin, päästäkseen halvalla.
En jaksa ottaa muusta selvää, mutta esimerkiksi neuvola-toiminnasta:Tässä kohtaa voit syyttää myös suuria ikäluokkia itse saamastasi koulutuksesta ja terveydenhoidosta neuvolaikäisestä aikuisuuteen. On ne pahoja, nuo suuret ikäluokat.
Hyvin tyypillistä puolustelua, mutkun... Tosiasia nyt vaan on, että huoltosuhde tulee olemaan Suomen haaste tulevaisuudessa, ei maahanmuutto. Suuret ikäluokat eivät tehneet mitään tämän ongelman suhteen vaan järjestivät itselleen hyvät eläkeet halvalla ja alhaisen eläkeiän kaupan päälle. Jos eläkeikää ja tel-maksua olisi nostettu esim. 90-luvulla, Suomen tulevaisuuden näkymä olisi täysin erilainen. Tällä hetkellä Suomessa on jokaista sataa työssä käyvää ihmistä kohden 137 ihmistä, jotka ovat työelämän ulkopuolella.
En jaksa ottaa muusta selvää, mutta esimerkiksi neuvola-toiminnasta:
Suomalaisen neuvolatoiminnan isänä pidetään Arvo Ylppöä, jonka aloitteesta ensimmäiset neuvolat perustettiin 1920-luvulla.[1] Vuonna 1944 annettiin laki, jonka mukaan joka kuntaan oli vuoteen 1949 mennessä perustettava äitiys- ja lastenneuvola
Suurten ikäluokkien henkilöiden vanhemmat tämän maan rakensivat, suuret ikäluokat elivät yli tulojensa ja jättävät nyt laskun jälkipolvilleen maksettavaksi.