Mainos

Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

  • 3 152 340
  • 24 186

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Melkein oikein, mut ei taaskaan ihan sit kummiskaan.

Humamuraiskarien PLUS niiden kymmenien tuhansien humamujen jotka eivät raiskaa.

Okei, korjataan siis että sulle niiden humamuraiskarien PLUS niiden kymmenien tuhansien humamujen jotka eivät raiskaa mahdollisuus saada vastikkeeton "parempi elämä" on tärkeämpi asia kuin naisen oikeus seksuaaliseen koskemattomuuteensa.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Jokseenkin näin. Tuntuu jossain, mutta vaakakuppi on vastinpariinsa nähden huomattavasti kevyempi.

On kyllä jo kohtalaisen veikeä heitto, joku voisi Halla-ahoa lainaten todeta että toivottavasti sitten osuu omaan lähipiiriisi koska sitähän tuollainen arvovalinta noin periaatteessa tarkoittaa, joku sen hinnan maksaa valinnastasi.
Se hankaluus idealismissa on että se harvoin perustuu arkipäivän ongelmatilanteisiin ja omakohtaisiin negatiivisiin kokemuksiin, tavallaan vähän sama kuin olla käyttämättä turvavöitä autossa koska ei itse ole ajanut koskaan kolareita. Mutta niinhän se ylipäänsä poliittisissa päätöksissä menee, joku on aina maksumiehen roolissa, pidempijänteinen ongelma tietenkin on että löytyykö niitä maksumiehiä.
 
Okei, korjataan siis että sulle niiden humamuraiskarien PLUS niiden kymmenien tuhansien humamujen jotka eivät raiskaa mahdollisuus saada vastikkeeton "parempi elämä" on tärkeämpi asia kuin naisen oikeus seksuaaliseen koskemattomuuteensa.
Kyllä, vuositasolla tuhansien raiskarien plus ei-raiskarien elämänlaadun kohennus on (matemaattiselta, ei ettiseltä) itseisarvoltaan huomattavasti suurempi kuin kymmenien raiskattujen naisten elämänlaadun heikennys.

Määrättömästi hiekkanekrumamuja eli raiskauksia ei kuitenkaan sovi lisätä, sillä minusta yhtälössä oleellista on myös keskimääräisen naisen riski tulla raiskatuksi. Kuten tässä ketjussa kieli poskessa esittämääni laskuharjoitukseeni vedoten toistelen, Helsingissä nainen kuolee tai vakavasti loukkaantuu suojatieonnettomuudessa todennäköisemmin kuin tulee mamun raiskaamaksi. Loputtomiin tätä raiskauksen riskiä ei kuitenkaan voi nostaa, siis huolimatta siitä, että riskiä nostettaessa yhteenlaskettu "mamuelämänlaadunkohennuksen" itseisarvo repii kaiken aikaa huomattavaa kaulaa yhteenlaskettuun "raiskatunelämänlaadunheikennykseen" ja humanitäärisen maahanmuuton kokonaishyödyn siten kasvaessa raiskausten lisääntymisestä huolimatta. Käytännössä taloudelliset realiteetit kuitenkin rajoittavat mamuvirtaa ennen kuin keskimääräisen naisen raiskatuksi tulemisen riski nousee lähellekään mitään kestämättömiä tasoja.

On kyllä jo kohtalaisen veikeä heitto, joku voisi Halla-ahoa lainaten todeta että toivottavasti sitten osuu omaan lähipiiriisi.
Tätähän saankin usein kuulla. Sen kun keittiöpsykologisoitte kaikessa rauhassa sitä, millä tasolla mitäkin ilmiöitä kykenen hahmottamaan, ei ilahduta eikä vihastuta, ihan hmv osastoa. Toisille pahaa toivovien ihmisten heitotkin pystyn helposti laskemaan samantien "toisesta korvasta ulos".
 

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Lieveilmiöitä tulee aina, tehokas kotouttaminen vähentää niitä.

Itsekin olen erityisesti kotouttamiseen panostamisen kannalla ja sitä olen jonkin verran täälläkin toitottanut. Satuin sitten katsomaan jotain Halla-Ahon löpinöitä ja siellä tuli kyllä yksi erittäin hyvä kysymys, johon itse en kovin tyhjentävää vastausta osaisi antaa. Hän kysyi, että miten kotouttamista pitäisi tehostaa? Itsekin olen puhunut aina kotouttamiseen panostamisesta ja saattanut sinne jonkin kielenopiskelun heittää sekaan, mutta muuten en kyllä osaa konkreettisesti määritellä, että miten kotouttamista voidaan tosiaan tehostaa? Suomenkielen opiskelussakin on ilmeisesti myös laajemminkin sellainen ongelma, että moni ei halua sitä syystä tai toisesta opiskella tai oppia, miten tässäkin voitaisiin kasvattaa motivaatiota ja tehostaa muutenkin oppimisprosessia?

Tämän jälkeen aloin miettimään, että onko historiassa yhtään esimerkkiä maasta, jossa kotouttamisprosessi on onnistunutta ja lieveilmiöitä poikkeuksellisen vähän? Minä en ainakaan keksinyt yhtään näin äkkiseltään. Kanada saattaisi olla yksi sellainen? Jos Kanada tai joku muu maa on esimerkillinen kotouttamisessa, mitä he tekevät toisin ja mitä me voisimme oppia siitä?

Maahanmuuttokysymyksessä olen siis sitä mieltä, että maahanmuuttoa tulisi muuttaa sillä tavalla, ettei tänne tulisi niitä ns. "shoppailijoita", vaan karsittaisiin heistä, jotka eivät ole niitä vainottuja/todellisen hädän alaisia ja sitten vaikka sama määrä niitä sisään, ketkä sitä apua oikeasti tarvitsevat. Työperäistä maahanmuuttoa saa olla käytännössä niin paljon kuin sielu sietää minun puolestani. Suomeen ei tule Ruotsin tavoin kontrolloimattomia määriä maahanmuuttajia, jotta maahanmuuttajien määrää tarvitsisi erityisen paljon karsia, mutta kotouttamisprosessissa olemme epäonnistuneet, kuten jokainen muukin Pohjoismaa ja Euroopan valtiot.

Lievän valikoinnin kannalla kuitenkin maahanmuuttajien kohdalla olisin, sillä toivoisin, että tänne tulisi mieluiten työhön pyrkiviä maahanmuuttajia tai pakolaisia ja valmiit rikolliset tai muut maleksijat saataisiin minimoitua. En kyllä tiedä, että miten tämä valikointi tapahtuisi ja millä parametreillä, mutta tämän valikoinnin myötä moni huutelee, joten tästäkin voisi joku minulle kertoa, että miten tämä valikointi käytännössä tapahtuisi.

Tämä kysymys ei siis ole pelkästään TosiFanille, vaan ihan yleensä kaikille, jotka osaavat kertoa aiheesta.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Itsekin olen erityisesti kotouttamiseen panostamisen kannalla ja sitä olen jonkin verran täälläkin toitottanut. Satuin sitten katsomaan jotain Halla-Ahon löpinöitä ja siellä tuli kyllä yksi erittäin hyvä kysymys, johon itse en kovin tyhjentävää vastausta osaisi antaa. Hän kysyi, että miten kotouttamista pitäisi tehostaa? Itsekin olen puhunut aina kotouttamiseen panostamisesta ja saattanut sinne jonkin kielenopiskelun heittää sekaan, mutta muuten en kyllä osaa konkreettisesti määritellä, että miten kotouttamista voidaan tosiaan tehostaa? Suomenkielen opiskelussakin on ilmeisesti myös laajemminkin sellainen ongelma, että moni ei halua sitä syystä tai toisesta opiskella tai oppia, miten tässäkin voitaisiin kasvattaa motivaatiota ja tehostaa muutenkin oppimisprosessia?...

Keppiä ja porkkanaa, oikeudet edellyttävät velvollisuuksien hoitamista. Suomi on vaikea kieli, osa porukasta ei opi sitä koskaan. Tässä voisi miettiä, olisiko joissain tapauksissa järkevämpi opettaa englantia tai ruotsia. Resurssit ovat avainasemassa eli ruohonjuuritasolle täytyy saada tarpeeksi tekijöitä.
 
Itsekin olen erityisesti kotouttamiseen panostamisen kannalla ja sitä olen jonkin verran täälläkin toitottanut. Satuin sitten katsomaan jotain Halla-Ahon löpinöitä ja siellä tuli kyllä yksi erittäin hyvä kysymys, johon itse en kovin tyhjentävää vastausta osaisi antaa. Hän kysyi, että miten kotouttamista pitäisi tehostaa? Itsekin olen puhunut aina kotouttamiseen panostamisesta ja saattanut sinne jonkin kielenopiskelun heittää sekaan, mutta muuten en kyllä osaa konkreettisesti määritellä, että miten kotouttamista voidaan tosiaan tehostaa?
Onneksi nämä maahanmuuttoa ja kotouttamiseen eli ns. mamubisnekseen käytettäviä verorahoja hallitusvastuullaan lisäävät persut osaavat. Toki hallitusohjelma Sipilän älynväläysten mukaisesti on mahdollisimman epätarkka ja ylimalkainen, mutta tarkennuksia on kuulemma luvassa ja mennään nyt toistaiseksi tällä:

"Kotouttamista tulee tehostaa esimerkiksi lisäämällä kielen opetusta kotoutettavien nykyistä paremmalla lähtötaitotason huomioimisella, parantamalla tukihenkilötoimintaa ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen."

"Toiminnan tulee olla poikkihallinnollista ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa tulee vahvistaa. Kannustamme eri yhteiskunnallisia toimijoita lisäämään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteyksiä. Maahanmuuttajanuorten erityinen syrjäytymisriski tunnistetaan ja kouluttamattomien, kotona olevien naisten kotoutumiseen kiinnitetään erityisesti huomiota."

Hallitusohjelma - Valtioneuvosto
 

Rankkari

Jäsen
Otsikkoon vastaus: Vitsaus. Satojen miljoonien huonoissa elävien joukossa, tuhannen tai kahdentuhannen mamun ottaminen Suomeen sosiaalipummiksi, ei auta pätkän vertaa heikoissa oloissa asuvia.
Verorahoja tulisi käyttää kantasuomalaisten hyväksi, ei mamujen. Jos joku on hädänalaisten ihmisten "tosifani", niin antakoon omantuntonsa mukaan rahaa niihin järjestöihin, jotka tukevat apua tarvitsevia ihmisia kaukomaissa. Lompakko auki, ja "hyvä omatunto" ?
Maailmassa on liikaa ihmisiä. Kaikkien kohtalo, ei siksi voi olla hyvä. Rumasti kirjoitettu, valitettavasti totta.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Jos joku on hädänalaisten ihmisten "tosifani", niin antakoon omantuntonsa mukaan rahaa niihin järjestöihin, jotka tukevat apua tarvitsevia ihmisia kaukomaissa. Lompakko auki, ja "hyvä omatunto" ?
Maailmassa on liikaa ihmisiä. Kaikkien kohtalo, ei siksi voi olla hyvä. Rumasti kirjoitettu, valitettavasti totta.

Hoidetaanko suomalaisten sosiaaliturvakin samalla tavalla? Pelastan ihmisiä mielummin katastrofien keskeltä, kuin maksan kaljarahaa lähiöpubissa ryypiskelevälle sossupummille.
 

Rankkari

Jäsen
Hoidetaanko suomalaisten sosiaaliturvakin samalla tavalla? Pelastan ihmisiä mielummin katastrofien keskeltä, kuin maksan kaljarahaa lähiöpubissa ryypiskelevälle sossupummille.
Siinä olit täysin oikeassa, että kantasuomalaisten sosiaalipummimahdollisuudet on perseestä. Jos luet hieman aikaisemman kirjoitukseni, niin huomaat että mielestäni kantasuomalaistenkin sosiaalipummi mahdollisuutta tulee kiristää.

Niin, ja kannatan työperäistä monikulttuurisuutta, en sosiaalipummeja, kuten valitettavan usein tietyistä valtioista tulevat ovat.
 
Viimeksi muokattu:

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Hoidetaanko suomalaisten sosiaaliturvakin samalla tavalla? Pelastan ihmisiä mielummin katastrofien keskeltä, kuin maksan kaljarahaa lähiöpubissa ryypiskelevälle sossupummille.

Tässä on kylläkin se päättelyketjun virhe että periaatteessa yhteiskunnassamme elävä ihminen noin biologisena olentona pyrkii lisääntymään. Ja tällöin siis yhteiskunnan eheyteen liittyvät kulut ovat eräänlainen turvaverkko myös yksilön omien lasten kohdalla. Eli osallistumalla suomalaisten sossupummien elatukseen veronmaksaja ylläpitää systeemiä mikä tarvittaessa huolehtii sitten ongelmatilanteessa myös hänestä itsestään tai jälkeläisistään, perussettiä siis.
Samanlaista hyötynäkökulmaa ei maahanmuuttajien elatuksessa ole, päinvastoin, pari naista nyt vain sitten tulee joukkoraiskatuksi, vaan kärsivät ihmiset ovat konkreettisesti Jonkun Toisen Ongelma. Jos edes olisi näyttöä että maahanmuutto auttaa lähtömaan tilannetta ts. sillä tavoin ehkäistään tilanteen eskaloituminen vielä pahemmaksi länsimaiden kannalta, olosuhteiden heikennykset vain jakautuvat laajemmin eli lähtömaan tilanne ei juurikaan parane mutta kohdemaan turvallisuus ja huoltosuhde heikkenee (tämä kai lienee se demarihenkinen näkökulma maahanmuuttoon, kun kaikilla on kurjaa, kukaan ei joudu katsomaan sivusta menestyjiä ja kurjistumaan lisää).
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Iltalehden uutisotsikot, jotka tippuvat puhelimeen tekivät tahtomattaan oivan ja faktapohjaisen huomion.

1. Suomen osuus 792 pakolaista
2. YT Suomen ahdinko syvenee
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Hoidetaanko suomalaisten sosiaaliturvakin samalla tavalla? Pelastan ihmisiä mielummin katastrofien keskeltä, kuin maksan kaljarahaa lähiöpubissa ryypiskelevälle sossupummille.

Minäkin pelastan mielälläni ihmisiä katastrofin keskeltä.
Miten pelastamme ihmiset tuomatta katastrofia mukana? Miten saamme asian hoidettua niin, ettei "pelastettu" ole se seuraava kaljaa lähiöpubissa ryypiskelevä sossupummi? (Älkää nyt sanoko: Muslimit eivät juo..).
Kotouttaminen onnistuu ainoastaan jos on rajattu määrä kotoutettavia, ja tässä Suomi on toiminut mielestäni tähän asti järkevästi.(Vertaa Ruotsi).
Jos ongelman aikoo hoitaa järkevästi, otetaan se määrä joka saadaan hoidettua.
Minulle se raiskattu kotimainen nainen on ihan yhtä suuri uhri, kun se katastrofialueelle jäävä mitä ei pystytä auttamaan.
Päikseen en vaihtaisi.
 
Samanlaista hyötynäkökulmaa ei maahanmuuttajien elatuksessa ole, päinvastoin, pari naista nyt vain sitten tulee joukkoraiskatuksi, vaan kärsivät ihmiset ovat konkreettisesti Jonkun Toisen Ongelma.
Otetaan laskuharjoituksena sadan irakilaisen otos. Irakilaiset tekevät Suomessa keskimäärin kolme lasta, ja koska luku on kovassa laskussa, voidaan olettaa toisen polven irakilaisten tekevän enää keskimäärin kaksi. Ensimmäisen polven irakilaisia on siis tarkastelussa 100, näiden lapsia 300, ja lastenlapsia 600, eli 50v aikajänteellä yht. 1000 kpl irakilaisia joista vain ensimmäinen ulkomailla syntynyt polvi eli 10% poikkeaa merkittävästi kantiksista työllistymisnäkökulmasta. Eikös täällä sitä kestävyysvajetta pitänyt paikata? Eikö tässä ole myös taloudellista hyötynäkökohtaa? (Vaikka se onkin humamujen kohdalla, ellei nyt ihan merkityksetöntä, niin ainakin täysin toissijaista).
 

Powerplay

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues, Jokerit, NHL
Hoidetaanko suomalaisten sosiaaliturvakin samalla tavalla? Pelastan ihmisiä mielummin katastrofien keskeltä, kuin maksan kaljarahaa lähiöpubissa ryypiskelevälle sossupummille.

Onneksi lähiöpubissa ryypiskelevä maksaa ryypiskelemällä jotain valtiolle takaisin ja kyllähän tuo sinun pelastamisesi taitaa olla aika pientä. Kyllähän minäkin mielelläni auttaisin hädässä olevaa mieluummin, mutta itse kun ei saa päättää kuka sitä apua saa.
 
Minulle se raiskattu kotimainen nainen on ihan yhtä suuri uhri, kun se katastrofialueelle jäävä mitä ei pystytä auttamaan.
Päikseen en vaihtaisi.
Suhde ei ole 1:1, vaan lähempänä 1:100.

Eli kysymys ei kuulu vaihdatko päikseen, vaan eväätkö pääsyn 99:ltä (vai mikä se eksakti suhdeluku sitten onkaan, 70? 150?, juuri humamujen raiskauksista kun ei taida olla tarkkaa lukua) yhden raiskarin vuoksi vain siksi että sattuvat jakamaan saman kotimaan.
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Suhde ei ole 1:1, vaan lähempänä 1:100.

Eli kysymys ei kuulu vaihdatko päikseen, vaan eväätkö pääsyn 99:ltä (vai mikä se eksakti suhdeluku sitten onkaan, 70? 150?, juuri humamujen raiskauksista kun ei taida olla tarkkaa lukua) yhden raiskarin vuoksi vain siksi että sattuvat jakamaan saman kotimaan.

Lainaan itseäni: "Kotouttaminen onnistuu ainoastaan jos on rajattu määrä kotoutettavia, ja tässä Suomi on toiminut mielestäni tähän asti järkevästi.(Vertaa Ruotsi).
Jos ongelman aikoo hoitaa järkevästi, otetaan se määrä joka saadaan hoidettua."

En pysty yrittämälläkään ymmärtämään tuota sinun vähättelyäsi rikoksen uhrin asemasta.
 
En pysty yrittämälläkään ymmärtämään tuota sinun vähättelyäsi rikoksen uhrin asemasta.
No jos yritettäisiin vähän lisää.

Minulle se raiskattu kotimainen nainen on ihan yhtä suuri uhri, kun se katastrofialueelle jäävä mitä ei pystytä auttamaan.
Päikseen en vaihtaisi.
Minullekin nainen on yhtä suuri uhri kuin se hiekkis, itseasiassa suurempi koska suomalainen nyt vaan merkkaa meille enemmän. Konginkangas, Jokela ja Sello järkyttää meitä vuosia vaikka aavikolla on Konginkangas, Jokela ja Sello vuoden joka ikinen päivä vuosikymmenestä toiseen eikä se saa meissä mamurakastajamädättäjissäkään aikaan kuin lähinnä epätoivoisen huokauksen ja olankohautuksen.

Mikäli humamamuja kuitenkin tulee esim. se sata aina yhtä humamuraiskausta kohden, niin silloin yhden raiskauksen vähentääkseen maahanmuuttoa rajoittamalla aavikolle tuleekin jättäneeksi sata hiekkistä. Sata hiekkistä on suurempi uhri kuin yksi suomalainen nainen, vaikka yksi suomalainen nainen olisi viisi kertaa niin suuri uhri kuin yksi hiekkis.
 

Runtulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eli kysymys ei kuulu vaihdatko päikseen, vaan eväätkö pääsyn 99:ltä (vai mikä se eksakti suhdeluku sitten onkaan, 70? 150?, juuri humamujen raiskauksista kun ei taida olla tarkkaa lukua) yhden raiskarin vuoksi vain siksi että sattuvat jakamaan saman kotimaan.

En pysty yrittämälläkään ymmärtämään tuota sinun vähättelyäsi rikoksen uhrin asemasta.

Asian luonne on juurikin sellainen, kuin kahden suunnan sentteri sen ilmaisee. Kyseessä on niin sanotu trade-off. Toisaalta maahanmuuttajat tuovat hyvää, toisaalta lieveilmiöitä. Kanta maahanmuuttoa kohtaan selittyy monilla juuri hyvien ja huonojen puolien suhteesta. Jotkut ovat valmiita sietämään enemmän lieveilmiöitä (kuten raiskauksia), kuin toiset. Tämän sietokyvyn takia olemme esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta kahden suunnan sentterin kanssa eri mieltä.

Olisi kuitenkin naiivia väittää, etteikö jonkinlaista sietokykyä pitäisi olla. Jos kuvitellaan tilanne, jossa maahamme saapuisi 1000 irakilaista, joista kaikki perustaisivat veroja maksavan yrityksen ja työllistäisivät vielä kukin kymmenen suomalaista, ei yksi raiskaus tekisi tästä irakilaisporukasta Suomelle haitallista. Tällä hetkellä itse näen tietyt maahanmuuttajaryhmät vahingollisina Suomen kannalta juuri mm. yliedustuksen takia raiskaustilastoissa.
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
No jos yritettäisiin vähän lisää.

Juuri esittämäsi esimerkin takia, täällä keskusteluissa mukana oleminen on äärimmäisen tuskallista tai vaihtoehtoisesti huvittavaa. Ihan sama oli vaalien alla vihreiden teltoilla.
Otetaan yksi lause jota jauhetaan, luitko sen muun jossa haettiin ajatusta järkevään ratkaisuun?
Voin kertoa, yksi useimmin kuultu lause vaalien alla oli: yksikään saari ei kuulu ihmiselle. Silläkö mennään..
 

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Tämän ikiliikkujan eli raiskaukset vs. auttamisen sijaan itsellä riittäisi motivaatiota keskustella tuosta kotouttamisesta lisää.

Hallitusohjelman kehotukset eivät vaikuta järin konkreettisilta, joten sen kanssa on ehkä parempi odottaa niitä tarkennuksia, sillä tuo ei toistaiseksi tarkoita vielä mitään. Taino ehkä määrärahojen lisäämistä johonkin suuntaan, mutta niitäkin pitäisi koordinoida.

Lueskelin maahanmuuttajien kotouttamisesta mm. infopankista, mistä löysinkin seuraavaa: "Kotoutumissuunnitelma täytyy tehdä viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä kun saat ensimmäisen oleskeluluvan tai rekisteröit oleskeluoikeutesi." Tuo on mielestäni aika pitkä aika saada vain lepäillä toimeentulo- tai työmarkkinatuella. Löysin sitten toisaalta tietoa, että mikäli kotoutumissuunnitelmaa ei noudata, lähtee kotoutumistuki eli työmarkkinatuki alta. Tämän jälkeenkö kuitenkin jatketaan toimeentulotuen maksamista? Tässä ainakin olisi mielestäni oiva paikka lyödä keppi porkkanan kaveriksi. Jos tätä suunnitelmaa ei noudateta, irroitetaan työmarkkinatuesta ja toimeentulotukeenkin tehdään pidätyksiä. Nythän toimeentulotukea voi luullakseni saada jopa suuremman määrän kuin työmarkkinatukea vai olenko ihan väärässä?

Jos nyt jotain kehitysehdotuksia tulee mieleeni, niin tuo B-lupa voisi pysyä ennallaan vuoden mittaisena eli kyseessä on siis tilapäinen oleskelulupa. A-lupa eli jatkuva oleskelulupa olisi voimassa puolitoista vuotta. Oleskeluluvat siis jaetaan perusteluiden mukaan ja A-luvalla on ilmeisesti ketterämpää hakea jatkolupaa. A-luvan venyttäisin nykyisestä vuodesta puoleksitoista vuodeksi, mutta sitä vastoin ensimmäinen kotoutumissuunnitelma olisi tehtävä jo puolen vuoden aikana oleskeluluvan myöntämisestä, sillä kyllä puolessa vuodessa pitäisi keritä saada asiat järjestettyä sille mallille, että pystyy käymään sossulla tai työkkärissä tekemässä alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman. Sanktiot tuosta noudattamatta jättämisestä jo kerroinkin.

Jatko-oleskelulupaa varten sitten puolentoista vuoden kuluttua oleskeluluvan saannista pitää ensinnäkin tehdä jokin koe (mallia USA:n citizenship test), jossa osoitetaan, että on opittu suomalaisen kulttuurin perusteet ja auttavasti suomenkieltä. Tämän jälkeen tehdään kotoutumisen jatkosuunnitelma ja kaiken mennessä kuten pitää, voidaan oleskelulupaa jatkaa 2,5 vuotta. Tämän aikana suunnitelman toteuttamisessa sama juttu. Tämän 4 vuoden oleskelun jälkeen voidaan katsoa jo sitten kansalaisuutta, jota varten tehdään vielä vähän vaativampi koe suomesta ja sen kultturistä ynnä kielestä, sekä perusmatematiikasta ja luetun ymmärtämisestä, vaikka sitten omalla kielellä. Mitä näitä perusedellytyksiä nyt on. Kun kokeesta on suoriuduttu, voidaan kansalaisuus myöntää. Jos ei suoriudu, saa vaikka vuoden lisäaikaa tjsp. ja sitten jos kusee uudestaan, niin ei muuta kuin onnea elämän etsintään jossain muualla.

Joku about tämänmoinen järjestelmä karsii pois jo hakijoissa sellaiset, jotka eivät edes aio yrittää sopeutua. Toisekseen se edistää sopeutumista varmasti paremmin kuin nykyinen malli, sekä uskoakseni parantaa varmasti efforttinsa kautta myös maahanmuuttajien elintasoa Suomessa keskimäärin mm. työllistymisen ja sopeutumisen kautta.

Tähän, kun vielä lisätään se, että tietyn pisteen ylittävistä rikoksista tulee lähtö maasta, niin oltaisiin mielestäni varsin oikeilla urilla. Toki tämä on varsin uunituore hahmotelmani ja vaikka se varmasti pientä hiontaa, sekä eritoten luonnollisesti yksityiskohtaistamista tarvitsee, uskoisin sen toimivan ja olevan loppujen lopuksi jopa parempi vaihtoehto kaikille osapuolille. Vaatii, mutta palkitsee varmasti myöhemmässä elämässä myös maahanmuuttajaa. En kyllä osaa sanoa, että kuinka paljon lisäkustannuksia tämä nykyiseen toisi, mutta olisin valmis tällaisen vuoksi nostamaan kahta keskimmäistä arvonlisäveroluokkaa prosentilla Suomessa ja tästä nyt varmaan jäisi ylijäämää valtion kirstuunkin.

Problem solved, mitä sitten ratkotaan?
 
Viimeksi muokattu:

Rankkari

Jäsen
Yksikin yhteiskuntakelpoisuus haluton (lue, terve ihminen käy työssä + maksaa veronsa ja ei tee rikoksia), ihminen lisää Suomeen on liikaa. Mikäli ensin luodaan järjestelmä, jossa mamu pakkovelvoitetaan työhön, ja voidaan karkoittaa Suomesta lopullisesti, rikokostuomion vuoksi, muutan välittömästi kantaani mamuihin huomattavasti suvaitsemammaksi.
 
Otetaan yksi lause jota jauhetaan, luitko sen muun jossa haettiin ajatusta järkevään ratkaisuun?
Luin, ja olen siitä kanssasi täysin samaa mieltä. En kymmenkertaistaisi tai edes viisinkertaistaisi vastaanottoamme, sillä emme kuitenkaan kykenisi onnistuneen kotouttamisen lisäämiseen samassa suhteessa, vaan ongelmat mamua kohden lisääntyisivät. Kaksinkertaistamisesta suostuisin ehkä jo keskustelemaan, vaikka nykyiseenkin määrään olen ihan tyytyväinen, meidän osuutemme virrasta vastaa aikalailla kokoamme EU:ssa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tässä on kylläkin se päättelyketjun virhe että periaatteessa yhteiskunnassamme elävä ihminen noin biologisena olentona pyrkii lisääntymään. Ja tällöin siis yhteiskunnan eheyteen liittyvät kulut ovat eräänlainen turvaverkko myös yksilön omien lasten kohdalla. Eli osallistumalla suomalaisten sossupummien elatukseen veronmaksaja ylläpitää systeemiä mikä tarvittaessa huolehtii sitten ongelmatilanteessa myös hänestä itsestään tai jälkeläisistään, perussettiä siis...

Ymmärrän perusturvan tarpeen, @Rankkari n "tosifani" voi omalla rahalla hyysätä pakolaisia ajatus vaati vaan vastineen. Meillä on monia turhia menoeriä valtionbudjetissa, ehkä ne kaikki pitäisi käydä samalla tavalla läpi. Esimerkiksi jääkiekon rahoittamisen voisi lopettaa, jotta saataisiin rahaa yliopistollisten sairaaloiden lastenosastoille.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Itsekin olen puhunut aina kotouttamiseen panostamisesta ja saattanut sinne jonkin kielenopiskelun heittää sekaan, mutta muuten en kyllä osaa konkreettisesti määritellä, että miten kotouttamista voidaan tosiaan tehostaa?

Itse olen miettinyt mm. seuraavia asioita:

* Kielitaito. Sopeutumista helpottaa kummasti se, että puhuu edes englantia. Paremmin homma etenee jos on halua oppia kunnasta riippuen joko suomea tai ruotsia. Molempien vaatiminen saattaa olla vähän liikaa, varsinkin kun valtaosalle ns. kantaväestöstä ei ruotsi uppoa edes pakollisista kursseista huolimatta. Hyvä minimivaatimus olisi, että parin vuoden maassaolon jälkeen vaadittaisiin vähintään sen tason kielitaito, että joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi pystyy hoitamaan asiansa valtion laitoksissa. Toki englanti ei ole Suomessa virallinen kieli, mutta käytännössä tuolla on monessa kunnassa helpompi asioida kuin ruotsilla.

* Asuntopolitiikan pitäisi tukea integraatiota. Tietyillä alueilla tuntuu olevan niin suuri maahanmuuttajaryhmittymä, että integraatiolle ei tule edes välttämätöntä tarvetta. Arkipäivän asioihin saa apua "omalta väeltä", lapset leikkivät "samanlaisten" kanssa ja jopa ruokaostoksia tehdessä palvelu pelaa omalla kielellä. Ei tuo palvele integroitumista samalla tavalla kuin paikallisten tapojen oppiminen pakon kautta, lasten leikkiminen keskenään ja vanhempien katselu siinä vieressä. Mielummin yksi mamu Eiraan, yksi Westendiin ja yksi Kauniaisiin kuin kolme vaikka nyt Itäkeskukseen. Mielellään toki vielä maantieteellinen jakuma siten, että varsinkaan valtion/kunnan asunnoissa eläviä asutettaisiin ensisijaisesti laajemmalle alalle. Yksityiset markkinat sitten erikseen.

* Tiukemmat kriteerit maahanmuutolle noin lähtökohtaisesti. Jos tiedossa on työtä, kielitaito on kohdillaan ja esimerkiksi koulutus tai varallisuus ovat kohdillaan, niin todennäköisesti ihminen sopeutuu ympäristöönsä. Jos taas tullaan maahan vähän "epämääräisemmin" kriteerein, niin todennäköisemmin sopeutuminen vaikeutuu. Mun puolesta maahanmuuttajia voidaan ottaa vaikka nyt aluksi vähintään tuplat nykyisestä, kunhan näiden sopeutumismahdollisuuksista ollaan varmempia. Yksilötasolla tulee näitä epäonnistuneita yksilöitä, jotka täydellisistä lähtökohdista huolimatta muuttuvat ongelmaksi. Samoin aivan luokattomista lähtökohdista ponnistaa ihmisiä, joiden kohdalla integraatio menee aivan täydellisesti nappiin. Siltikin, massoista puhuttaessa pitäisi pystyä integroimaan mahdollisimman iso määrä väkeä. Jos A, B ja C lähtökohdat integroituu paremmin kuin X, Y ja Z lähtökohdat omaava, niin yksilölliset erot eivät mielestäni saa liikaa painaa. Varsinkin kriisialueilta tulevien kohdalla on mielestäni oleellista käsitellä joukkoa massana: ei se Donetskista tulevan täydellisen kandidaatin seulominen muiden joukosta paljoa auta jos kriisi on vienyt hänet jo hautaan.

* Selkeät ja tiukat kriteerit maahantulon estämiseksi, karkottamiseksi ja käännyttämiseksi. Jos puhutaan puhtaasti humanitaarisesta avusta, niin kymmenen tai sadan kunnollisen tuloa ja integroitumista ei saa haitata se, että yhtä mätäpaisetta joudutaan pitämään maassa pakolla. Samoin kantaväestön on varmasti helpompi suhtautua inhimillisesti tulijoihin jos ns. mädistä omenoista päästään eroon ja jatkuvasti ongelmia aiheuttavat saadaan karsittua minimiin. Jos se 1% aiheuttaa ongelmia, niin se 1% voi päätyä mun puolesta vaikka minne. Otetaan tilalle vaikka kaksinkertainen määrä ihmisiä jotka sopeutuvat paremmin.

* Noin ylipäätään tasa-arvoisempi suhtautuminen molemmin puolin. Positiivisen syrjinnän nimissä tapahtuva tiedotus, rekrytointi ja vastaavat ovat mielestäni aivan perseestä. Oli syy tähän sitten sukupuoli, uskonto, kulttuuritausta tai mikä tahansa. Toisaalta jos noiden tekijöiden perusteella syrjitään vastaavassa tilanteessa, niin sekin on aivan perseestä. Jos rekryssä haetaan inssin hommiin parasta kaveria ja tarjolla on Jaana 24-vuotias lesbo elämänkoululainen, Muhammad 25-vuotias dippainssi ja Arska 53-vuotias entinen rekkakuski ja nykyinen alkoholisti, niin Muhammad pitäisi palkata pätevyytensä ja sopivuutensa takia. Ja jos noita kokemuksia, taustoja ja muita tarpeeksi pyörittelee, niin myös Jaanalle ja Arskalle voisi tarjota töitä. Paras saakoon paikan (oletettavasta) ihonväristä, uskonnosta, poliittisesta kannasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai vastaavasta riippumatta tai huolimatta. Samoin jos esimerkiksi rikoksen kannalta tyttörakkauteen viittaavat tuntomerkit, maahanmuuttajatausta ja ihonväri tai setämiesmäinen deeguilu voivat paljastaa syyllisen, niin noita pitäisi voida käyttää mediassa aivan vapaasti.

* Valtion ja kuntien tasolta tasa-arvoistava politiikka esimerkiksi rahoituksen osalta. Henkilökohtaisesti olen ateisti, mutta mun puolesta Helsinkiin voidaan bygätä vaikka miljoona ihmistä vetävä synagooga, kirkko tai moskeija. Niin kauan kuin se tehdään yksityisellä ja puhtaalla rahalla. Toisaalta täältä ei pitäisi valtion tai kunnan rahoilla rahoittaa yhdenkään kirkon uusia ikkunoita, moskeijan tai synan kosher-ateriaa. Sama juttu eri yhdistysten kanssa mitä rahoitukseen tulee: ei valtioiden tai kuntien pitäisi rahallisesti tukea sellaisia yhdistyksiä, jotka jakavat kansaa uskonnollisten, seksuaalisten tai rodullisten (jumalauta kun tuo kuulosta natsilta...) asioiden perusteella.

* Sosiaalitoimisto voisi harkinnanvaraista myöntäessä julkistaa esimerkiksi verkossa syyt eri tapauksissa. Ei noissa tarvitsisi nimiä, taustoja tai muuta tuoda esille, mutta jo ihan julkisella ja avoimella tiedottamisella olisi varmasti hyvä puolia. Jos esimerkiksi Kauniaisissa myönnettäisiin harkinnanvaraista huomattavan usein esimerkiksi työkäytössä olevan Lamborginin sytytystulppiin, niin jossain voisi soida hälytyskellot. Toisaalta jos esimerkiksi Lieksassa ei mene harkkinnanvaraisena poikkeuksellisen paljon johonkin tiettyyn muuhun asiaan, niin pitäisi senkin olla merkki tasa-arvoisesta kohtelusta. Mitä paremmin näiltä "kaverilta kuulluilta" tai "hommafoorumilta luetuilta" todisteilta saadaan katkottua siivet, sitä parempi.

Tl;dr:
Molemminpuolinen avoimuus, toiminta yhdessä ja väärien mielikuvien korjaaminen puolin ja toisin. Tulijat eivät ole täydellisiä ja mukana on oikeastti huonoja yksilöitä. Vastaanottava taho ei sekään ole täydellinen ja mukana on ihan vitunmoisia idiootteja. Sopu sijaa antaa ja sopu löytyy parhaiten siten, että tulijoilla on parhaat mahdolliset eväät tulla ja vastaanottavilla faktatiedot saatavilla.
 

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
@kahden suunnan sentteri Tuli vain mieleeni, että mistä otit sen turvapaikanhakijan keskimääräiskustannuksen olevan 12 500€/vuosi? Taitaapa melkein tukiin mennä tuo, sekä sosiaaliviranomaisia ja TE-toimistoja kuormittava vaikutus, unohtamatta heitä varten perustettuja palveluita, niin varmasti päästään yli tuon lukeman.

tänne tänäkin vuonna päästetään noin 8000 turvapaikan hakijaa...

Mistä tämä lukema on? Minä löysin vain viime vuoden kaikkien hakijoiden määrän maahanmuuttoviraston sivuilta, joka on 3706 hakijaa ja myönteisiä päätöksiä näistä on 1346. Mistä tällainen pompsahdus?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös