Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

[Kirjoittelija]

Kieltenopetuksessa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa en pitäisi välttämättömänä edes suomenkielen osaamista edellytyksenä, sillä englannin pitää käytännössä jo tuolla tasolla taipua, että pitäisi laadukkaaseen englanninkieliseen opetukseen pystyä jo osallistumaan. Toki jotain perusjuttuja on opettajankin hyvä tietää, siis lähinnä, että miten joku lauseen osaa nimeävä termi tunnetaan suomenkielessä yms., mutta muuten opetus voi pääsääntöisesti pohjautua myös englanninkieleen ja käydä läpi englanninkielisenä. Saapahan samalla hyvää täydennyskoulutusta englantiinkin.

Ei yliopistossa englannin kieltä opettavan tarvitse suomen kieltä osata.

 

[Baldrick]

Ei yliopistossa englannin kieltä opettavan tarvitse suomen kieltä osata.

Aahh... Olen siis sisäistänyt jossain vaiheessa jotakin vihtaksilleen, kun luulin viime sivulla jonkun viitanneen, että suomen kieltä pitää osata (tarkistin, ei ole viitattu) opettaakseen. Olenkin elänyt oikeassa käsityksessä viimeistä tuntia ennen ja epäilykseni siitä, että kaverini espanjanopettaja ei tosiaan puhu suomea ollenkaan, taitaa myös pitää paikkansa. Olenkin siis jauhanut tässä jo olemassa olevia itsestäänselvyyksiä, joten kiitos oikaisusta.

 

[varjo]

Tätä kirjoittaessa heräsi mielenkiinto: onko tekniikan alan tutkinnoissa paljon eroavaisuuksia vaikka Suomen, Saksan ja Espanjan välillä? Paljonko noista maista tulevan tulisi täydentää tutkintoaan Suomeen töihin tullessaan? Olen @varjo siinä käsityksessä, että työskentelet tekniikan alalla melko syvää asiantuntevuutta vaativissa tehtävissä, joten näkemyksesi olisi kiinnostava tietää.

Ei oman kokemukseni valossa ole suurtakaan eroa, paljon enemmän riippuu henkilöstä (ja sillä erolla että muualla maailmassahan ei ole niin suurta sisäänottoa korkeakoulutukseen mikä osittain vähän "valikoi" porukkaa) ja tietenkin on selvää että on sillä pientä eroa ovatko paperit kandi, maisteri tai tohtoritasoiset noin koulutuksen syvällisyyden osalta. Toki sitten yksi erovaisuus tulee siinä että esim. briteissä yliopistoon mennään lukemaan se kanditutkinto ja mennään töihin 22-vuotiaana, jolloin henkisessä kypsyydessä on iso ero vaikkapa saksalaiseen diplomi-insinööriin joka valmistuu vähän suomalaiseen tapaan 25-vuotiaana. Tohtoreissa vielä isompi ero kun briteissä perusfiksu kaveri väittelee 25-vuotiaana ja ei ole oikeastaan elämässään tehnyt mitään itsenäistä siinä missä suomalainen, saksalainen tai pohjoismaalainen tohtori on tietyllä lailla ollut paljon autonomisemmassa asemassa jatko-opinnoissaan. Sama koskee aikalailla Espanjaa ja olettaisin että muutakin Etelä-Eurooppaa, siellä monet jatko-opiskelijat asuvat vielä kotona ja ovat aikalailla "opiskelijoita" mutta tutkintomielessä toki väikkäri on väikkäri ja jos sattuu omaavan hyvän ja tunnetun ohjaajan, avautuvat kyllä kaikki ovet ongelmitta (mutta tällöin toki juuri henkilön oma kyvykkyys voi olla mitä sattuu).

Ja olen jatko-opintoaikoina tehnyt myös "kehitysyhteistyötä" afrikkalaisten tutkijoiden (paikallisesta mustien yliopistosta) kanssa, mutta eipä siitä sen enempää...

Ts. teollisuudessa tai akateemisessa maailmassa efektiivisesti akkreditoidut tutkinnot nähdään kelvollisiksi sellaisinaan ja ainakin kaikki omat nykyiset ja entiset kollegat ovat olleet ihan tuottaviakin ihmisyksilöitöitä vaikka välillä on mietityttänyt paljonko tehottomuutta syntyy kielimuureista (siis ihan englanninkin kanssa), toki huomioiden että Suomesta ei kyllä saman asiantuntemuksen osaamista löydy juurikaan joten kielimuuri on vain hinta sille osaamiselle jota ei muuten saataisi. Julkissektorista en sitten tiedä mutta tietenkin esim. lääkärien kohdalla on vähän tiukemmat kriteerit ja tasokokeet joilla näyttö pätevyyden myöntämiselle osoitetaan.

 

[Runtulin]

Olkoon menneeksi, mutta siinä tapauksessa suosittelisin videon katsomisen perään lukemaan ajatuksella sitä kohtaan osoittamani vasta-argumentit: Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus? | sivu 519 | Jatkoajan keskustelupalsta

Vasta-argumenttisi tarkastelevat asiaa vähän eri lähtökulmasta, kuin millaisena argumenttina tuon videon esitin. Ideani oli mm. tuon videon avulla osoittaa, että humanitäärinen maahanmuutto ei ole mitenkään kovin moraalista toimintaa, jos keskustelemme siitä, otammeko maahan 800,1000, vai 50 000 humamua. Määrä on siis täysin mitätön, mikä ilmeni myös hyvin tuosta videosta. Siksi on itsensä kusettamista, tai äärimmäistä vaatimattomuutta, jos on kokee jonkinlaista tyydytystä siitä, että Suomi ottaa humamuja vastaan, esimerkiksi 5000/vuosi.

Tähän näkökulmaan tekstisi ei tarjoa vasta-argumenttia.

 

[kahden suunnan sentteri]

Tähän näkökulmaan tekstisi ei tarjoa vasta-argumenttia.

Minun mielestäni tämä esittämäsi näkökulma nyt on täysin kestämätön. Eikös samalla logiikalla resurssien mahdollistama vain about sadan tyypin poimiminen hengissä myrskyisestä ja tappavan kylmästä saaristomerestä M/S Estonian onnettomuusaamuna "ei ollut kovin moraalista toimintaa", ja olisi itsensä kusettamista tuntea tyydytystä siitä että pelastuivat?

(Ja sitten vain odotellaan perinteisesti ensimmäistä purkausta jossa paheksutaan kuinka kehtaan verrata (elintaso?)pakolaisia traagisessa onnettomuudessa hukkuviin)

 

[Runtulin]

Minun mielestäni tämä esittämäsi näkökulma nyt on täysin kestämätön. Eikös samalla logiikalla resurssien mahdollistama vain about sadan tyypin poimiminen hengissä myrskyisestä ja tappavan kylmästä saaristomerestä M/S Estonian onnettomuusaamuna "ei ollut kovin moraalista toimintaa", ja olisi itsensä kusettamista tuntea tyydytystä siitä että pelastuivat?

Ei suinkaan. Estonian kohdalla ei ollut enää muuta tehtävissä, kuin pelastaa se, mikä voidaan pelastaa. Sen sijaan konflikti- ja alemman elintason valtioden kohdalla löytyy monia politiikkavaihtoehtoja. Kaupankäynti ei ole huonoimmasta päästä - jollain tavalla tuonne pitäisi voida lisätä investointeja, eikä vain hukata varoja tehottomaan kehitysyhteistyöhön.

Vaarallisinta humamujen ottamisessa on todellakin se, että siitä tunnetaan jonkinnäköistä moraalista mielihyvää, vaikka se oikea ongelma ja ne 99,99999999999......% apua tarvitsevista ovat vielä ongelmissa. Estonian kohdallakin sadan ihmisen evakuointi toiseen laivaan olisi ollut typerää, mikäli Estonian olisi voinut vielä korjata ja pelastaa täten moninkertainen määrä.

Ajattelutapa "hyvä, jos saadaan yksikin ihminen pelastettua" , on kyllä ihan tunnistettava moraalinen näkökulma, mutta täysin populistinenhan se on.

 

[TosiFani]

...Ajattelutapa "hyvä, jos saadaan yksikin ihminen pelastettua" , on kyllä ihan tunnistettava moraalinen näkökulma, mutta täysin populistinenhan se on.

Miksi? Miksi ihminen ei saisi tuntea aitoa mielihyvää siitä, että edes jokunen ihminen on pakolaisleiriltä pelastettu?

Ihmetyttää sellainen ajattelumalli, jossa ihmisjoukko on lukuja, sille on annettu nimitys ja poistettu inhimillisyys.

 

[Runtulin]

Miksi? Miksi ihminen ei saisi tuntea aitoa mielihyvää siitä, että edes jokunen ihminen on pakolaisleiriltä pelastettu?

Saa tuntea ja nimenomaan moni ihminen tunteekin. Siksi se onkin juuri sitä populismia - yksinkertaista ja "kansan" moraaliin vetoavaa, mutta vailla rationaalisuutta.

En ymmärrä, miten luvut ovat jotenkin vastakohtainen asia inhimillisyydelle tässä asiassa? Mielestäni inhimillisyys kasvaa siinä, missä pelastettujen ihmisten lukumääräkin tässä asiassa. On se kumma, että luvut ja tilastot ovat vain kylmää dataa ja niiden kautta argumentointi on jotenkin ilkeämielistä maahanmuuttoasioissa. Sitten kuitenkin esimerkiksi ympäristöasoissa kaivetaan ne samat tilastot (niin kuin pitääkin), ja naureskellaan elämänkoululaisille, jotka eivät niistä mitään ymmärrä.

 

[TosiFani]

Saa tuntea ja nimenomaan moni ihminen tunteekin. Siksi se onkin juuri sitä populismia - yksinkertaista ja "kansan" moraaliin vetoavaa, mutta vailla rationaalisuutta...

Miten yksittäisen ihmisen pelastaminen on vailla rationaalisuutta?

 

[Runtulin]

Miten yksittäisen ihmisen pelastaminen on vailla rationaalisuutta?

Jos sen sijaan voisi pelastaa kaksi tai enemmän.

 

[TosiFani]

Jos sen sijaan voisi pelastaa kaksi tai enemmän.

Eihän sinun jutuissasi nyt ole mitään logiikkaa. Purukumi videonko pohjalle perustat näkemyksesi?

Tehokas kehitysapu on varmasti paras tapa auttaa kehitysmaita, mutta ei se silti poista sodan ja muiden katastrofien jäljilta olevia pakolaisleirejä. Minusta Suomen pitää ottaa sellainen määrä kiintiöpakolaisia, joita se pystyy auttamaan.

 

[Runtulin]

Minusta Suomen pitää ottaa sellainen määrä kiintiöpakolaisia, joita se pystyy auttamaan.

Mielestäni voitaisiin aloittaa vaikka jollain miljoonalla-kahdella/vuosi, jotta tehtäisiin jonkinlainen vaikutus, vaikka edes esimerkki muille maille. Jos tuo ei onnistu, niin käytetään nykyiset humanitääriseen maahanmuuttoon kuluvat rahat esimerkiksi tyttöjen koulutukseen kehitysmaissa, ja otetaan 0 humamua. Säästänee pitkässä juoksussa enemmän henkiä, mutta ei ole yhtä seksikästä.

 

[TosiFani]

Mielestäni voitaisiin aloittaa vaikka jollain miljoonalla-kahdella/vuosi, jotta tehtäisiin jonkinlainen vaikutus, vaikka edes esimerkki muille maille. Jos tuo ei onnistu, niin käytetään nykyiset humanitääriseen maahanmuuttoon kuluvat rahat esimerkiksi tyttöjen koulutukseen kehitysmaissa, ja otetaan 0 humamua. Säästänee pitkässä juoksussa enemmän henkiä, mutta ei ole yhtä seksikästä.

Kuten arvelinkin, sotket kehitysavun ja pakolaisuuden. Kehitysavulla on tarkoitus vaikuttaa pidemmällä aikavälillä, esim. tyttöjen koulutuksen kehittämisellä. Kiintiöpakolaisten vastaanottamisella pelastetaan taas ihmishenkiä katastrofien jäljiltä. Se, että pidät ihmishenkien pelastamista populistisena, kertoo vain sinusta. Jos maiden päättäjät ajattelisivat sinun tavallasi, maailmassa olisi tälläkin hetkellä käynnissä useita kansanmurhia ja luonnonkatastrofit tarkoittaisivat massakuolemia.

 

[kahden suunnan sentteri]

Ei suinkaan. Estonian kohdalla ei ollut enää muuta tehtävissä, kuin pelastaa se, mikä voidaan pelastaa. Sen sijaan konflikti- ja alemman elintason valtioden kohdalla löytyy monia politiikkavaihtoehtoja. Kaupankäynti ei ole huonoimmasta päästä - jollain tavalla tuonne pitäisi voida lisätä investointeja, eikä vain hukata varoja tehottomaan kehitysyhteistyöhön.

Ymmärrän, mutta mielestäni pakolaisten hyväksyminen aidatuille telttaleireille ja siitä edelleen pohjoiseen, jossa ihmisten positiiviset ja taloudelliset vapaudet piisaavat ihmisarvoisen elämän elelyyn, ei juurikaan ole nollasummapeliä muiden ratkaisujen kanssa, johtuen siitä että meidän mahdollisuutemme vaikuttaa Lähi-idän resurssisotiin ovat hyvin vähäiset. Tänään kommentoin tulikivenkatkuisesti valtionsa ulkopolitiikan- ja energiasektorilla työskentelevän jenkkikaverin ISIS-päivitystä, ja se on oikeastaan ainoa keino, siis sormen heristely ja järkeen vetoaminen, jonka ylimpänä asteena kaikensorttinen rauhantutkimus, rauhanvälitys, yms.

Jos tätä nollasummapeliä nyt kuitenkin ajatusleikkinä lähdetään pelaamaan, ja otetaan esimerkiksi nuo viime vuonna Suomesta turvapaikan saaneet irakilaiset, niin heidän nettovaikutuksensa julkiseen talouteen on persujen laskelmien mukaan tänä vuonna noin 4,5 miljoonaa euroa (noin 12,5k per lärvi). Miten ihmeessä näiden irakilaisten asemaa olisi samoilla resursseilla voinut parantaa vähintään yhtä paljon siellä epäjärjestäytyneessä yhteiskunnassa pommien ja kemiallisten aseiden ryskeessä? Entä jos ajatusleikissä aikahaarukaksi otetaan heidän koko elinaikansa, eli huomioidaan myös heidän joko täällä tai vaihtoehtoisesti siellä syntyvät lapsensa ja lapsenlapsensa.

Voisimme tietysti esim. lopettaa asekauppamme Lähi-itään, jonka tuotto lienee samaa luokkaa kuin noiden mainittujen yhtenä vuonna otettujen irakilaisten elättämiskustannukset. Millä aikavälillä tämän hyödyt näkyisivät pommisateeseen tai telttaleireille jätettyjen irakilaisten arjessa niin paljon, että hyödyn voitaisiin katsoa saavuttaneen täällä elättämisen hyödyn? Tuskinpa millään aikavälillä.

Väitän että olemme aika lähellä sitä vertauskuvallista tilannetta Estonian kanssa, ettei meillä ole korjauskeinoja, tai jos on, niin ne eivät ole nollasummapeliä pelastuskeinojen kanssa.

Jos maiden päättäjät ajattelisivat sinun tavallasi, maailmassa olisi tälläkin hetkellä käynnissä useita kansanmurhia ja luonnonkatastrofit tarkoittaisivat massakuolemia.

Erittäin hyvin sanottu.

 

[varjo]

Kysymys on kylläkin se, voisiko länsimaishenkinen (lasken siis mukaan Japanit yms.) kehittynyt yhteiskunta tuottaa ihmiskunnalle jotain hyödyllistä jos tuo raha investoitaisiin R&D-toimintaan sen sijaan että kaadetaan kehitysmaihin ja/tai länsimaiden sosiaalihuoltoon. Nimittäin ei malarialääkkeitä kehitetä kehitysmaiden rahalla, puhumattakaan puhtaista energiantuotantotekniikoista tai ruoantuotantoa parantavista maatalousinnovaatioista.
Muuten tilanne on kohta se ettei länsimailla ole varaa auttaa eikä kehittää niitä asioita jotka tuntevat myös ehkä prosentilla pieleen menevän yleistermin "kaikki maailmassa kehitetty hyvä". Nytkin siis käytännössä Suomi auttaa kehitysmaita velalla ja rahoittaa turvapaikka&pakolais-toimintaa velaksi, syöden samalla toimintaedellytyksiä pitkän tähtäimen ratkaisuihin.

Populistisena heittona voisin kylläkin yhä jatkaa, että niitä massakuolemia aikaansaavia luonnonkatastrofeja edistetään juuri siten että otetaan kehitysmaista ihmisiä elämään kehittyneisiin maihin, toisinsanoen kasvattaen maapallon resurssien nettokuormitusta.

 

[Runtulin]

Kuten arvelinkin, sotket kehitysavun ja pakolaisuuden. Kehitysavulla on tarkoitus vaikuttaa pidemmällä aikavälillä, esim. tyttöjen koulutuksen kehittämisellä.

En sekoita mitään, vaan voisin siirtäisin rahaa paikasta A paikkaan B verrattuna nykytilaan. Tyttöjen koulutus oli vain esimerkki. Eivät kaikki katastrofit ole mitään luonnonkatastrofeja, joita ei voisi millään toimilla ennakoida, kuten varansiirroilla.

Jos maiden päättäjät ajattelisivat sinun tavallasi, maailmassa olisi tälläkin hetkellä käynnissä useita kansanmurhia ja luonnonkatastrofit tarkoittaisivat massakuolemia.

Henkilökohtaisuuksiin en viitsi kommentoida, mutta hiljattain ISIS on riehunut ja Intiassa on kuoltu massoittain kuumuuteen. Vinkkaan kuitenkin, että en ole Obama, enkä Merkel - muiden osalta saa arvuutella, toki sääntöjä rikkomatta.

Ymmärrän, mutta mielestäni pakolaisten hyväksyminen aidatuille telttaleireille ja siitä edelleen pohjoiseen, jossa ihmisten positiiviset ja taloudelliset vapaudet piisaavat ihmisarvoisen elämän elelyyn, ei juurikaan ole nollasummapeliä muiden ratkaisujen kanssa, johtuen siitä että meidän mahdollisuutemme vaikuttaa Lähi-idän resurssisotiin ovat hyvin vähäiset.

Ymmärrän tämän näkökulman, mutta itse uskon hyvin vahvasti siihen, että varat toisaalla ovat pois varoista toisaalta. Erityisen tärkeää olisi myös keskittyä estämään aivovuoto kehitysmaista, ja pelkän rahan antamisen sijaan pyrkiä kasvattamaan kauppaa afrikkalaisten kanssa.

 

[TosiFani]

...Ymmärrän tämän näkökulman, mutta itse uskon hyvin vahvasti siihen, että varat toisaalla ovat pois varoista toisaalta. Erityisen tärkeää olisi myös keskittyä estämään aivovuoto kehitysmaista, ja pelkän rahan antamisen sijaan pyrkiä kasvattamaan kauppaa afrikkalaisten kanssa.

Eiköhän Suomi edistä mahdollisuuksiensa mukaan kehitysmaiden oman talouden positiivista kehitystä. Kyse on neuvottelupöydissä tapahtuvasta vaikuttamisesta, ei rahan jakamisesta. Meidän ero ajattelussa on se, että sinä jättäisit katastrofien jaloista pakenevat pakolaiset kuolemaan ja satsaisit pitkäjänteisempään vaikuttamiseen. Minä taas katson, että yksittäisellä ihmishengellä on arvonsa ja tästä syystä hyväksyn ne noin 1000 kiintiöpakolaista vuosittain.

 

[kahden suunnan sentteri]

Ymmärrän tämän näkökulman, mutta itse uskon hyvin vahvasti siihen, että varat toisaalla ovat pois varoista toisaalta. Erityisen tärkeää olisi myös keskittyä estämään aivovuoto kehitysmaista, ja pelkän rahan antamisen sijaan pyrkiä kasvattamaan kauppaa afrikkalaisten kanssa.

Jotta tästä usko-tasolta päästäisiin siihen että humamu-elätysrahojen uudelleenallokointi johonkin muuhun olisi uskonasian sijaan perusteltua, tulisi sinun kyetä kertomaan mihin ne tarkalleen allokoitaisiin, ja jotenkin osoittamaan, että se hyöty sillä kasvaa nykyiseen verrattuna.

Kääntäen voidaan tietysti arvioida, onko se 12 500e/v. ok hinta humamun hengissä pitämisestä ja elämänarvoisesta elämästä. Mielestäni on, heittämällä. Työttömän ylläpidon sanotaan maksavan noin 18 000e/v. ja harvat kritisoivat sosiaaliturvaa. Monien sairauksien kohdalla mennään kuusinumeroisiin summiin.

Toki kuten nimim. @varjo pohdinnassaan toi esiin, näitä hyötyjä voidaan arvioida lukemattomin eri tavoin ja siten on mahdollista rakentaa hyvinkin monimutkaisia kysymyksiä. Vertautuuko esimerkiksi viaton malarian uhri viattomaan lennokkiaseen uhriin, eli jos malarialta voidaan pelastaa hieman vähemmin resurssein kuin lennokkiaseelta niin onko valittava se, vai voidaanko malarian aiheuttama kuolema katsoa tietyllä tapaa hyväksyttävämmäksi kuin liipaisimen vedon aiheuttama kuolema? Tai ultimaattumina voitaisiin jopa yrittää arvioida, että voisiko joillain (libertaarihkoilla) hyödyn eri määritelmillä neljä miljoonaa kuollutta muslimia ja miljardit miljardit suruntäyteiset päivät olla jopa ihan ok hinta miljardin länkkärin öljyyn perustuvasta leppoisasta elämästä ja biljoonista biljoonista ilontäyteisistä päivistä? Loputon suo.

Minä taas katson, että yksittäisellä ihmishengellä on arvonsa ja tästä syystä hyväksyn ne noin 1000 kiintiöpakolaista vuosittain.

Hyväksyisitkö 1500? Entä 2000? 5000?

 

[TosiFani]

...Hyväksyisitkö 1500? Entä 2000? 5000?

5000 kiintiöpakolaista ei heilauttaisi tätä maata mihinkään. Olennaista on hoitaa maahanmuuttajien asiat siten, että he pystyvät sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin. Mikäli tähän ei löydy rahaa, ongelmia on varmasti tiedoss.

 

[kahden suunnan sentteri]

5000 kiintiöpakolaista ei heilauttaisi tätä maata mihinkään. Olennaista on hoitaa maahanmuuttajien asiat siten, että he pystyvät sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin. Mikäli tähän ei löydy rahaa, ongelmia on varmasti tiedoss.

Entä raiskaukset? Niitähän olisi satoja per vuosi.

 

[Runtulin]

Jotta tästä usko-tasolta päästäisiin siihen että humamu-elätysrahojen uudelleenallokointi johonkin muuhun olisi uskonasian sijaan perusteltua, tulisi sinun kyetä kertomaan mihin ne tarkalleen allokoitaisiin, ja jotenkin osoittamaan, että se hyöty sillä kasvaa nykyiseen verrattuna.

Moni asiantuntija ja taloustieteilijä suosittelee tukemaan tyttöjen koulutusta, ja luotan siihen. Nimimerkillä @varjo oli myös hyvä näkökulma mm. siihen malaria-rokotukseen. Pitää myös muistaa, että nykytila perustuu uskomuksiin (mm. moraalikäsityksiin), eikä mihinkään tieteelliseen näyttöön. Siksi nykytilan muuttaminen ei kyllä vaadi minulta mitään tieteellisiä tutkimuksia todisteiksi.

Kääntäen voidaan tietysti arvioida, onko se 12 500e/v. ok hinta humamun hengissä pitämisestä ja elämänarvoisesta elämästä. Mielestäni on, heittämällä.

Toki voidaan arvioida kääntäen, mutta mielummin arvioin asioita trade-offien kautta. Näen tämän asian nollasummapelin kautta.



Toki kuten nimim. @varjo pohdinnassaan toi esiin, näitä hyötyjä voidaan arvioida lukemattomin eri tavoin ja siten on mahdollista rakentaa hyvinkin monimutkaisia kysymyksiä. [/QUOTE]

Niin, näistä noussee ne näkemyserot, joita meillä on.

Entä raiskaukset? Niitähän olisi satoja per vuosi.

Raiskauksia kestäisimme kyllä vielä paljon nykyistä enemmänkin, ei tunnu missään. Vai mitä?

 

[kahden suunnan sentteri]

Raiskauksia kestäisimme kyllä vielä paljon nykyistä enemmänkin, ei tunnu missään. Vai mitä?

Jokseenkin näin. Tuntuu jossain, mutta vaakakuppi on vastinpariinsa nähden huomattavasti kevyempi.

 

[Kisapuisto]

Jokseenkin näin. Tuntuu jossain, mutta vaakakuppi on vastinpariinsa nähden huomattavasti kevyempi.

Sulle siis niiden mamuraiskarien mahdollisuus saada vastikkeeton "parempi elämä" on tärkeämpi asia kuin naisen oikeus seksuaaliseen koskemattomuuteensa?

 

[kahden suunnan sentteri]

Sulle siis niiden mamuraiskarien mahdollisuus saada vastikkeeton "parempi elämä" on tärkeämpi asia kuin naisen oikeus seksuaaliseen koskemattomuuteensa?

Melkein oikein, mut ei taaskaan ihan sit kummiskaan.

Humamuraiskarien PLUS niiden kymmenien tuhansien humamujen jotka eivät raiskaa.

 

[TosiFani]

Entä raiskaukset? Niitähän olisi satoja per vuosi.

Lieveilmiöitä tulee aina, tehokas kotouttaminen vähentää niitä.