Taito-Ojanen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Anaheim Ducks, Kärpät
Sekä finnishninjalle että nimimerkille olle**** yhteisesti vastausta.
Kyllä, olen samaa mieltä, että tässä ketjussa on aivan ylenpalttisesti negatiivisia uutisia ulkomaalaisten rötöksistä. Niillä suorastaan retostellaan. Tämä on väärin, enkä sitä kiistä. En kommentoi itse niitä, koska minusta ne eivät ole kovin mielekkäitä keskustelun kannalta. Ja ymmärrän tätä taustaa vasten, että halutaan tuoda esille vastakkaisia näkemyksiä ihan yksittäisinä kokemuksina.
Noista urbaaneista legendoista on hyvä esimerkki Suomessa (muistaakseni) Espoon betoniporsaat. Olen monta kertaa törmännyt tarinaan muodossa, jossa muslimit olisivat niistä loukkaantuneet ja että ne olisi poistettu siksi. Kyse oli kuitenkin siitä, että pelättiin lasten loukkaantuvan niiden päällä leikkiessä tjsp. ja sitten joku ihan supisuomalainen henkilö oli vielä todennut, että ehkä loukkaavat muslimejakin. Tarina lähti elämään omaa elämäänsä. Sinänsä kyllä täydellinen esimerkki ylikompensoinnista, jos edes ajattelee pelkän betoniporsaan olevan keskivertomuslimille kauhistus. Liekö sitten ollut vain heitto.
Kerron nyt kuitenkin, mikä minua poliittisessa keskustelussa hiertää, koska sitä yritin tuoda esille.
Kai tekin ymmärrätte, että negatiiviset tarinat ja uutiset jäävät elämään puolin ja toisin? Yritin tuoda esille, että on tosiaan uutinen, että vaikkapa somalia syrjittiin työnhaussa. Olennaista on tässä - ihan kuten maahanmuuttajien rikollisuuden uutisoinnissakin! - miettiä, mitä tästä voidaan päätellä, vai voidaanko mitään? Voidaanko siis tällaisen uutisen perusteella vetää yleistävä johtopäätös, että kyse on jostain mystisestä rakenteellisesta rasimista? Miten tämä rakenteellinen rasismi on todettu? Riittävätkö tähän yksittäiset tapaukset tai kenties jotkut tilastot? Missä ovat ne tutkimukset, jotka sen todistavat? Tämähän on termi, joka esintyy nimenomaan poliittisessa keskustelussa, jolloin sen merkitys korostuu, kun ihmiset, joilla on oikeasti valtaa, puhuvat siitä ja käyttävät sitä päätöksenteon tukena.
Miten on muuten mahdollista, että Suomi on niin voimakkaan rakenteellisen rasismin maa, mutta samalla koko Suomi pysähtyisi ilman maahanmuuttajia? Kuuluko väite siis niin, että suomalaisten ennakkoluuloista huolimatta maahanmuuttajat ovat taistelleet itselleen merkittävän roolin yhteiskunnassamme? Eli kun maahanmuuttaja jää palkkaamatta, kyse on syrjinnästä, mutta jos on palkattu, hän sai työpaikan syrjinnästä huolimatta? Syrjintä on kuitenkin ja pysyy?
Tämä keskustelu on siinäkin mielessä valaisevaa, että finnishninja on sitä mieltä, että somalien ei edes oleteta sopeutuvan vaikkapa siten, että työllistyvät hyvin. Heistä ei ns. tarvitse edes olla hyötyä. Samalla kuitenkin toinen nimimerkki (mikäli nyt oikein tulkitsen), eli olle****, on vahvasti sitä mieltä, että heitä syrjitään, koska heitä ei näy työelämässä. Miksi on siis ongelma, jos somaleja ei ole runsaasti työelämässä, jos heidän ei edes oleteta hakeutuvan sinne? Ja ymmärtääkseni suomalainen maahanmuuttopolitiikka lähtee kotouttamisesta ja siitä, että väkeä tarvitaan nimenomaan työvoimapulaa täyttämään. Tämä koskee myös humanitääristä maahamuuttoa, eli suomalaisessa retoriikassa ainakin pyritään siihen, että myös he työllistyisivät hyvin. En kyllä enää pysy kärryillä, milloin finnishninja puhuu Suomesta ja milloin Ruotsista.
Halla-ahosta. On kyllä totta, että Halla-aho on samanlainen paskiainen kuin mitä Kaarina Hazardkin on. Tajuavatkohan he edes, tai heidän kannattajansa, miten kumpikin on vain saman kolikon toinen puoli? En itse näe heidän välillään kovinkaan suurta eroa. Se, että joku on paskiainen, ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hän olisi ainakin osittain oikeassa. Paskiaisuus ei ainakaan vielä ole laitonta, ja luojan kiitos siitä.
Tuohon uhriutumiskeskusteluun en jaksa enää kommenttia laittaa, koska siitä kirjoitin enemmän Kaarina Hazardia käsittelevään ketjuun. Perimmäinen syy uhristatuksesta kilpailuun on tietenkin se, että sillä saa näkyvyyttä ja kenties etuja sekä valtaa. Käynnissä on erityinen uhriutumisen kilpavarustelu.
Pidän myös eriskummallisena sitä, että monesti samat ihmiset, jotka ovat huolissaan esim. lestadiolaisten naisten asemasta pelkkänä synnytyskoneena, eivät välttämättä osoita kovinkaan suurta huolestuneisuutta, jos samassa tilanteessa onkin humanitäärisen maahanmuuton avulla maahan saapunut nainen. Mikä olennainen ero noissa tilanteissa oikeasti on? Tähän liittyy ehkä osittain piirre, jota ei sanota ääneen, eli että maahan pitääkin saada huonosti koulutettuja naisia, koska koulutettu nainen ei auta väestöpulmassa, vaan todennäköisemmin tyytyy vain muutamaan lapseen.
Mitä tulee tuohon "pitää löytää rasisti/uhri" -kohtaan, se oli huono parodia siitä, miten se poliitikassa usein nähdään. Siis juuri siitä uhriutumiskilpailusta. Kyse on siitä, että jos tänne tuodaan toisen kulttuurin edustajia ja halutaan, että heidän kulttuurinsa myös näkyy ja kuuluu, myös niiden kulttuurien huonot puolet tulevat esille. Ei suomalainen kulttuuri ole ainoa, jossa on huonoja puolia. Niitä on kaikissa, ja iso osa ei sinänsä ole välttämättä hyviä tai huonoja piirteitä, vaan yksinkertaisesti erilaisia. Suhtautuminen konfliktitilanteisiin tulee olemaan avainasemassa. Esim. Varjon maintsemien romanien kohdalla tilanne pyörii kehää, jossa ensin todetaan, että heidän kulttuurinsa on erilainen ja se pitää hyväksyä, mutta samalla se kulttuuri on osittain se syy siihen, miksi he ovat ikään kuin eristyneet yhteiskunnasta.
Mielestäni tästä tuo Halla-ahon tapaus on vähän huolestuttava esimerkki, vaikka oikeudenkäynti on vielä kesken. Tällä hetkellä Suomen oikeuslaitos on virallisessa kannanotossaan sitä mieltä, että muslimit ovat herkkähipiäisempiä uskontonsa suhteen kuin vaikkapa kristityt. Yksikään muslimi ei kuitenkaan ilmoittanut loukkaantuneensa Halla-ahon vertauksista, mikä mielestäni osoitti sen, että Halla-ahon piikki meni vähän ohi. Miksi Suomen oikeuslaitos kuitenkin katsoi tarpeelliseksi julistaa, että kyllä tämä vaan muslimeja loukkaa?
Suomalaisen miehen väkivaltaisuus –keskusteluun kommentoin sen verran, että jos hyväksyy sellaisen yleistyksen, joutuu hyväksymään myös muut yleistykset. Sama koskee heitä, jotka yksittäisten uutisten perusteella yleistävät muiden kulttuurien edustajia. Keskustelun lähtökohdaksi en tule hyväksymään sitä, että yhden porukan kohdalla vedotaan aina yksittäistapauksiin, mutta toisten kohdalla yleistetään surutta.
Kyllä, olen samaa mieltä, että tässä ketjussa on aivan ylenpalttisesti negatiivisia uutisia ulkomaalaisten rötöksistä. Niillä suorastaan retostellaan. Tämä on väärin, enkä sitä kiistä. En kommentoi itse niitä, koska minusta ne eivät ole kovin mielekkäitä keskustelun kannalta. Ja ymmärrän tätä taustaa vasten, että halutaan tuoda esille vastakkaisia näkemyksiä ihan yksittäisinä kokemuksina.
Noista urbaaneista legendoista on hyvä esimerkki Suomessa (muistaakseni) Espoon betoniporsaat. Olen monta kertaa törmännyt tarinaan muodossa, jossa muslimit olisivat niistä loukkaantuneet ja että ne olisi poistettu siksi. Kyse oli kuitenkin siitä, että pelättiin lasten loukkaantuvan niiden päällä leikkiessä tjsp. ja sitten joku ihan supisuomalainen henkilö oli vielä todennut, että ehkä loukkaavat muslimejakin. Tarina lähti elämään omaa elämäänsä. Sinänsä kyllä täydellinen esimerkki ylikompensoinnista, jos edes ajattelee pelkän betoniporsaan olevan keskivertomuslimille kauhistus. Liekö sitten ollut vain heitto.
Kerron nyt kuitenkin, mikä minua poliittisessa keskustelussa hiertää, koska sitä yritin tuoda esille.
Kai tekin ymmärrätte, että negatiiviset tarinat ja uutiset jäävät elämään puolin ja toisin? Yritin tuoda esille, että on tosiaan uutinen, että vaikkapa somalia syrjittiin työnhaussa. Olennaista on tässä - ihan kuten maahanmuuttajien rikollisuuden uutisoinnissakin! - miettiä, mitä tästä voidaan päätellä, vai voidaanko mitään? Voidaanko siis tällaisen uutisen perusteella vetää yleistävä johtopäätös, että kyse on jostain mystisestä rakenteellisesta rasimista? Miten tämä rakenteellinen rasismi on todettu? Riittävätkö tähän yksittäiset tapaukset tai kenties jotkut tilastot? Missä ovat ne tutkimukset, jotka sen todistavat? Tämähän on termi, joka esintyy nimenomaan poliittisessa keskustelussa, jolloin sen merkitys korostuu, kun ihmiset, joilla on oikeasti valtaa, puhuvat siitä ja käyttävät sitä päätöksenteon tukena.
Miten on muuten mahdollista, että Suomi on niin voimakkaan rakenteellisen rasismin maa, mutta samalla koko Suomi pysähtyisi ilman maahanmuuttajia? Kuuluko väite siis niin, että suomalaisten ennakkoluuloista huolimatta maahanmuuttajat ovat taistelleet itselleen merkittävän roolin yhteiskunnassamme? Eli kun maahanmuuttaja jää palkkaamatta, kyse on syrjinnästä, mutta jos on palkattu, hän sai työpaikan syrjinnästä huolimatta? Syrjintä on kuitenkin ja pysyy?
Tämä keskustelu on siinäkin mielessä valaisevaa, että finnishninja on sitä mieltä, että somalien ei edes oleteta sopeutuvan vaikkapa siten, että työllistyvät hyvin. Heistä ei ns. tarvitse edes olla hyötyä. Samalla kuitenkin toinen nimimerkki (mikäli nyt oikein tulkitsen), eli olle****, on vahvasti sitä mieltä, että heitä syrjitään, koska heitä ei näy työelämässä. Miksi on siis ongelma, jos somaleja ei ole runsaasti työelämässä, jos heidän ei edes oleteta hakeutuvan sinne? Ja ymmärtääkseni suomalainen maahanmuuttopolitiikka lähtee kotouttamisesta ja siitä, että väkeä tarvitaan nimenomaan työvoimapulaa täyttämään. Tämä koskee myös humanitääristä maahamuuttoa, eli suomalaisessa retoriikassa ainakin pyritään siihen, että myös he työllistyisivät hyvin. En kyllä enää pysy kärryillä, milloin finnishninja puhuu Suomesta ja milloin Ruotsista.
Halla-ahosta. On kyllä totta, että Halla-aho on samanlainen paskiainen kuin mitä Kaarina Hazardkin on. Tajuavatkohan he edes, tai heidän kannattajansa, miten kumpikin on vain saman kolikon toinen puoli? En itse näe heidän välillään kovinkaan suurta eroa. Se, että joku on paskiainen, ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hän olisi ainakin osittain oikeassa. Paskiaisuus ei ainakaan vielä ole laitonta, ja luojan kiitos siitä.
Tuohon uhriutumiskeskusteluun en jaksa enää kommenttia laittaa, koska siitä kirjoitin enemmän Kaarina Hazardia käsittelevään ketjuun. Perimmäinen syy uhristatuksesta kilpailuun on tietenkin se, että sillä saa näkyvyyttä ja kenties etuja sekä valtaa. Käynnissä on erityinen uhriutumisen kilpavarustelu.
Pidän myös eriskummallisena sitä, että monesti samat ihmiset, jotka ovat huolissaan esim. lestadiolaisten naisten asemasta pelkkänä synnytyskoneena, eivät välttämättä osoita kovinkaan suurta huolestuneisuutta, jos samassa tilanteessa onkin humanitäärisen maahanmuuton avulla maahan saapunut nainen. Mikä olennainen ero noissa tilanteissa oikeasti on? Tähän liittyy ehkä osittain piirre, jota ei sanota ääneen, eli että maahan pitääkin saada huonosti koulutettuja naisia, koska koulutettu nainen ei auta väestöpulmassa, vaan todennäköisemmin tyytyy vain muutamaan lapseen.
Mitä tulee tuohon "pitää löytää rasisti/uhri" -kohtaan, se oli huono parodia siitä, miten se poliitikassa usein nähdään. Siis juuri siitä uhriutumiskilpailusta. Kyse on siitä, että jos tänne tuodaan toisen kulttuurin edustajia ja halutaan, että heidän kulttuurinsa myös näkyy ja kuuluu, myös niiden kulttuurien huonot puolet tulevat esille. Ei suomalainen kulttuuri ole ainoa, jossa on huonoja puolia. Niitä on kaikissa, ja iso osa ei sinänsä ole välttämättä hyviä tai huonoja piirteitä, vaan yksinkertaisesti erilaisia. Suhtautuminen konfliktitilanteisiin tulee olemaan avainasemassa. Esim. Varjon maintsemien romanien kohdalla tilanne pyörii kehää, jossa ensin todetaan, että heidän kulttuurinsa on erilainen ja se pitää hyväksyä, mutta samalla se kulttuuri on osittain se syy siihen, miksi he ovat ikään kuin eristyneet yhteiskunnasta.
Mielestäni tästä tuo Halla-ahon tapaus on vähän huolestuttava esimerkki, vaikka oikeudenkäynti on vielä kesken. Tällä hetkellä Suomen oikeuslaitos on virallisessa kannanotossaan sitä mieltä, että muslimit ovat herkkähipiäisempiä uskontonsa suhteen kuin vaikkapa kristityt. Yksikään muslimi ei kuitenkaan ilmoittanut loukkaantuneensa Halla-ahon vertauksista, mikä mielestäni osoitti sen, että Halla-ahon piikki meni vähän ohi. Miksi Suomen oikeuslaitos kuitenkin katsoi tarpeelliseksi julistaa, että kyllä tämä vaan muslimeja loukkaa?
Suomalaisen miehen väkivaltaisuus –keskusteluun kommentoin sen verran, että jos hyväksyy sellaisen yleistyksen, joutuu hyväksymään myös muut yleistykset. Sama koskee heitä, jotka yksittäisten uutisten perusteella yleistävät muiden kulttuurien edustajia. Keskustelun lähtökohdaksi en tule hyväksymään sitä, että yhden porukan kohdalla vedotaan aina yksittäistapauksiin, mutta toisten kohdalla yleistetään surutta.