Alkulohkon pelit ovat ohi ja ne tarkasti seuranneena ajattelin itsekkin lisätä oman lusikkani soppaan ja hiukan spekuloida Leijona-joukkueemme esityksiä ja muita asioita:
Suomen peli-ilme -ja tapa näyttää alkulohkon kolmen ensimmäisen pelin (vs. "Zimbabwea", "Tansaniaa" & Tshekkiä) jälkeen mielestäni suht' hyvältä, paljon paremmalta kuin pariin aiempaan Jalosen aikana pelattuun turnaukseen ja siinä on menty onneksi eteenpäin. Maalinteko on jälleen ollut se suurin murheenkryyni joukkueessa ja tuntuu ettei kiekkoa saada mistään sisälle, saatika edes maalia päin. Maalinteko kun olisi onnistunut ja pari tolppaa mennyt sisään, tilanne olisi aivan toisennäköinen tällä hetkellä, mutta jossittelu ei auta ja se tulos joka jää pelin päätteeksi tulostaululle merkitsee. Toki Tshekki onkin koko turnauksen yksi potentiaalisimmista voittajasuosikeista pelaajamateriaalinsakkin ansiosta, mutta joka tapauksessa maalinteko näyttää huolestuttavan paskalta suoraan sanoen.
Suomi hallitsee pelitilanteitakin hyvin, mutta sekin on tosin aikalailla näennäistä, koska esim. ykköskenttä ((Ruutu ja Koivu) paransi peliään tosin näitä "kovempia maita vastaan")) ajautuu aivan liikaa kulmiin ja kiekonkuskaaminen päättyy siihen eikä todellisia huippupaikkoja saada. Siinä olisikin yksi syy miksi itse lähtisin muokkaamaan hiukan ketjuja vielä tässä vaiheessa. Asiassa myös on se että onko järkevää vaihtaa kenttiä vai näyttää luottamus joukkueeseen, jos se maalinteko sittenkin alkaisi luonnistua, kun joukkueen peli kuitenkin kulkee paremmin kuin ennen? Ainoa todella näkymätön ketju on ollut kakkosketjua, joka on ollut todella näkymätön. Joka tapauksessa Leijonien pitäisi nyt saada enemmän rohkeutta ja suoraviivaisuutta maalintekoon ja saada laukaukset kohti maalia, eikä yrittää rikkoa pleksejä paskaksi tai yrittää Aaltosmaisesti kuljettaa kiekkoa suoraan maaliin.
Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomi aloitti kisat kuitenkin perus 5-1 voitolla Tanskasta ja jatkoaikavoitto Latviasta, eikä ongelmia näissä sinällään ollut toisin kun muilla mailla (Ruotsi, Venäjä, Slovakia ja varauksella myös Sveitsi + Saksan peli Sloveniaa vastaan) on ollut tiukkaa näitä paljon huonompia vastaan (itse pidän Latviaa jopa paljonkin parempana kuin esim. Norja, Slovenia ja Ranska). Silti tähän suomalaiseen jääkiekkoa seuraavaan kuvaan kuuluu se, että jos joka peli ei ole helppo, vähintään kolmen maalin voitto kaikkia vastaan, niin koko kansa joutuu ihmeelliseen paniikkiin.
Maalivahtipeli on omasta ja monien muidenkin ennakkoluuloista huolimatta hyvässä kunnossa. Huonosti pelattujen EHT-pelien jälkeen Vehanen näyttää taas ihana rauhalliselta ja luotettavalta, siltä maalivahdilta joka on parina kautena ollut KHL:n parhaita maalivahteja. Lassila ensimmäisen MM-kisapelin aikana hiukan pomputti, mutta rauhallinen ja varma rangaistuslaukauskilpailun kopit tekivät varmasti hänen itseluottamukselleen ja koko joukkueelle hyvää, että kaikki tietävät ettei hänen pitäisi tarvittaessa täysi floppi ollakkaan maalissa.
Puolustuspeli on sujunut jopa yllättävänkin hyvin, ja varsinkin Väänänen on yllättänyt minut todella positiivisesti pelillään kisoissa. Myös Puistola hänen vierellään on pelannut hyvin ja ansaitsee kehut. Salmela näyttää saanen hiukan ajatuksesta kiinni pelattuaan nyt muutaman pelin isossa kaukalossa, kun aluksi näytti niin prkln vaikealta tuo peli yhdessä Lepistön kanssa. Avauspeliä pitäisi parantaa rutkasti vielä kuitenkin. Kukkonen ja Jaakola hoitaneet paikkansa pienellä peliajalla tyydyttävästi. Niskala saisi käyttää pyssyään enemmän koska potentiaalia löytyy. Yksi ainoa ei-erikoistilanne maali vain takana kolmesta pelistä. Sekin kertoo hyvästä peruspelitavasta joka joukkueeseen on ajettu hyvin sisään, mutta erikoistilannepelaaminen on ollut tavallaan huonoa ja sitä olisi syytä parantaa.
Ykkösylivoima ei saa käytännössä mitään aikaan. Itse olen sitä porukkaa joka ihmettelee Lahden paikkaa kisamiehistössä. Itse olisin mielummin ottanut todellakin sen Pulkkisen josta moni on täälä jo kauan kovaan ääneen huudellut ja tulevaisuutta ajatellen olisi ollut hyvä olla jo nyt mukana, mukaanlukien järjettömän mahtavan ja tarkan laukauksensa ansiosta, mutta kuten joku jo aiemmin sanoi, olisihan se jopa tavallaan ollut silkkaa hulluutta jättää tämä SM-Liigan maalipörssin hyvällä maalimäärällä voittaneen pelaajan pois. Mutta sitten tuleekin toinen kysymys; miksei Jalonen yritä käyttää tätä valttia, jonka Lahden mukaan tulossa sai ? Uskon itse, että Lahti olisi parempi pelaaja ylivoimaan kun Aaltonen ja hän osaisi laittaa sitä kiekkoa reppuunkin, eikä lähteä tukka hulmuten maalintekopaikalta maalin edestä suoraan maalin taakse. Lisäpeliaika voisi avatakkin Lahden maalihanat, ei hän liikaa ole tosiaan saanut pelata. Vielä kuitenkin on hiukan varaa tälläisiä asiota testata, jos jo hyvän aikaa testattu ykkösylivoima ei täysin toimi. Kakkosylivoiman peli näyttää hyvältä yksinkertaisesti Immosen ja varsinkin Granlundin kohdalla.
Lisäksi turhat jäähyt on todellakin otettava pois (Välivaaraan jäähyt Latviaa vastaan ja eilen esim. Komarovin aivan turha jäähy kun meni hakkaamaan Tshekki-maalille), näillä oltaisiin säästytty jo HELPOSTI parilta takaistumaalilta. Kupolin pitää kyllä kestää.
Kuten jo aiemmin mainitsin ketjujen muutoksista, Saksa-pelissä voisi kyllä vielä yrittää muokata kenttiä hiukan. Ykkösketju pörrää nätisti kulmiin > ei tulosta. Koivu ja Ruutu tosiaan parantaneet ja uskon siihen, että peli lähtee sujumaan paremmin ja paremmin, mutta onko se sitten Aaltonen joka ei sovi heidän yhteispeliinsä? Jotkut asiantuntijat pistävät tehottumuuden täysin hänen syykseen, jotkut hehkuttavat hänet maasta taivaisiin. Mielestäni vika on hänessä. Kakkosketju on todella näkymätön, mauton ja hajuton, vaikka Pihlström kaikkensa sielä yrittää pörrätä joka paikassa. Hiukan pettynyt olen siihen, että Kapanen on ikäänkuin hautautunut piiloon, vaikka ei huonosti sinällään pelaakkaan. Ennaakkoon ajattelin, että saisi Lahden kanssa paremmin(=tehokkaammin) pelin kulkemaan. Kolmosketju pelannut hienosti yhteen. Granlund ja Immonen mahtavia, tässäkin kokeilisin Lahtea tai Aaltosta heidän kanssaan, mutta vaikka Pesonenkin hiukan pimennossa ei näillä vaihdoilla varmaankaan saisi mitään sykähdyttävää aikaan ja viime pelissä Pesonen kuitenkin jo paransi hiukan.
Neloskenttä pelaa sitä peliään mitä pitääkin. Sen verran neloskentästä, että vaikka itse näkisin Joensuun ennemmin Pyörälän tilalla, niin voiko joku oikeasti väittää, että Pyörälä olisi pelannut ketjussaan pelit päin v*tt** ? Ei lässytys "köyhänmiehenJereLehtisestä" ole mielestäni lainkaan turhaa, pelaa hienosti ja tunnollisesti molempiin suuntiin, ja jos joku pelaaja saa olla ja on hyvällä tapaa "JukkaJalosmainenJaHänenTyyliinsäSopivaPelaaja" niin se on Pyörälä ja hän hoitaa hommansa hyvin.
Omasta mielestäni paras ratkaisu parin pelaajan ja kentän kohdalla olisi 2 pelaajaa, jotka saadaan jatkossa nimetä joukkueeseen. Nimet Filppula ja Leino olisivat todellinen lottovoitto Suomen hyökkäykseen. Näiden herrojen mukana tulisi rutkasti taitoja, pelivarmuutta, maalintekovoimaa ja kokemusta, mikä täydentäisi joukkueessa pari tärkeää kohtaa, varsinkin ylivoimapelissä. Leinoa tuskin nähdään mukana, koska sopimus on katkolla ja ei varmastikkaan riskeeraa tulevaa muhkeaa sopimustaan milläänlailla.
Miltä kuulostaisi ketjut tähän tyyliin, jos nämä herrat saapuisivat mukaan?:
1. Ruutu - Koivu - Filppula(Leino)
2. Leino(Lahti) - Kapanen - Aaltonen
3. Pesonen - Immonen - Granlund
4. Komarov - Nokelainen - Pihlström
Olisi myös todella mielenkiintoinen nähdä, kuinka Granlund pelaisi Koivun ja Ruudun kanssa.