Tämä puuhastelu kuitenkin tarjoaa maailman viihdyttävintä jääkiekkoa ja tahkoaa ylivoimaisesti eniten rahaa kaikista maailman kiekkoliigoista ja -turnauksista..
Niin tekee. Samoin USAn kansantalous tahkoaa rahaa. Onko tämä nyt jokin argumentti sille, että eurooppalaisten pitäisi olla nöyrä NHL:n edessä ja niellä purematta kaikki se, mitä sieltä tulee ja päätetään?
En tiennytkään että NHL on vaatinut IIHF:ltä pienempiä kaukaloita? Voisiko pienen kaukalon harkinnassa olla syy enemmänkin pelin laadun lisäämisestä kuin NHL:n haluista?
Missä muuten väitin, että NHL on sanellut kapean kaukalon. Pelin laadusta taas voidaan olla montaa mieltä. Kapean kaukalon peli voi olla erittäin puuduttavaa katseltavaa, toisaalta leveä taas erittäin viihdyttävää. Lisätietoa Sihvoselta aiemmin. Paljon olennaisempaa on se, miltä tällainen päätöksenteko näyttää ja mitä se kertoo eurooppalaisista kiekkovaikuttajista. Kapeaan kaukaloon siirtyminen olisi voinut olla kortti, jota pelataan, ei kortti, joka heitetään pois.
Esimerkiksi MM-futista pelataan kerran neljässä vuodessa kesäisin, kun suuret liigat ovat tauolla. Lajissa ei myöskään pelata 60-82 ottelun runkosarjoja joiden päälle vielä pudotuspelit.
Mutta vaikkapa NBAssa pelataan 82 matsia runkosarjassa. Futista taas ei voida pelata monta matsia viikossa, koska pelaajat juoksevat 10 kilsaa matsissa eli on rasittavuudeltaan eri luokkaa kuin koris tai lätkä, jossa pelaajat ovat vaihtopenkillä varsin pitkän aikaa eikä tehokasta peliaikaa ole 90 minuuttia.
Ensin sanot ettei syy ole pelaajien vaan NHL:n, sitten sanot syyn olevan jälleen pelaajien, sitten taas NHL:n ja sen jälkeen jälleen pelaajien - kumpaa mieltä nyt oikein olet? En tiennyt näköjään siitäkään, että seuroissa ja liitoissa tehdään töitä ilmaiseksi. Tiedätkö sinä, että esimerkiksi jokaisesta varatusta NHL-pelaajasta kasvattajaseura saa korvauksen? Jääkiekkoseurat ja -liitot, varsinkin IIHF, on täysi vastakohta talkootoiminnasta.
Lukeminen voi auttaa asiaa, siis kaksi pääsyytä ja muita riittää miestä myöden. Onko juniorityö kokonaan tuntematon käsite sinulle? Vanhempien osuus? Jos puhutaan suurista massoista, silloin ei jokaiselle toimijalle heru leipää tärkeästä vapaaehtoistyöstä. Mikään korvaus ei riitä siihen, että parhaat pelaajamme viihdyttävät yleisöä ihan muissa kaukaloissa.
Eli kun jo nyt taistellaan siitä menestytäänkö vai ei, niin vielä pitäisi alkaa karsia pelaajien yksilötaidostakin? Nyt on kyllä mahtavia ideoita! Uusi punakone kasaan ja sillä mennään! Pelataan Suomessa vain suomalaisten pelaajien tarjoamaa suomalaista lätkää paskalla yksilötasolla vailla minkäänlaista kiekollista- tai pelinlukutaitoa. Siinähän sitä viihdyttävää kiekkoa vasta olisikin.
Koitan valaista asiaa niille, jotka eivät asiaa ole tiedostaneet; kukaan pelaaja ei ole saavuttanut menestystä ilman että taustalla on häärinyt paljon henkilöitä, jotka ovat tehneet pyyteetöntä työtä. Näiden ihmisten mielestä varmaan olisi kiva, jos pelaaja esiintyisi vielä maajoukkueessakin. Tilanne oli erilainen vielä 20 vuotta sitten, jolloin pääsääntönä oli, että pelaaja tuli terveenä maajoukkueen käyttöön ilman erityistä maanittelua. Nyt on kulttuuri muuttunut, ehkäpä Kale ei enää ole pelote.
Miesten MM-kisojen merkitys ja taso on tullut roimasti alaspäin viime vuosikymmeninä. Varsinkin 2010-luvulla MM-kiekko on lähinnä Karjalaturnaus-tasoinen mittelö, josta voidaan ehkä käydä hakemassa hyvänmielenmitali pois pyörimästä. Väitätkö nyt ihan tosissasi, että riskeeraisit itse miljoonien arvoisen sopimuksen sillä, että saatat rikkoa itsesi MM-kisoissa? Tai vastaavasti pilata mahdollisuutesi pelata siitä suurimmasta jääkiekkopalkinnosta: Stanley Cupista?
Anna tulla, valista minua nyt siitä, kuka pelaajista on miljoonadiilin menettänyt maajoukkueen vuoksi? Kerätään kolehti kaverille ja ilmainen range kuolemaan asti. Jääkiekkoa se muuten vain Stanley Cupkin on: "alkuperäinen" pysti olisi moneen kertaan hajotettu, jos äijät saisivat sitä juhlissaan käyttää. On taas henkilökohtainen kysymys, kumpaa pelaaja arvostaa enemmän, voittaa olympiakultaa vai Stanley Cupin.
MM-kisat ovat mitä ovat ja pahalta näyttää, että se on ensi vuosikymmenen parasta, mitä maajoukkueella on tarjota. Kyse on taas siitä, onko leijonilla vielä merkitystä pelaajille vai ei. Kysymys on monitahoinen, ei niin mustavalkoinen kuin haluat väittää minun väittävän.
Olet pudonnut Stanley Cupin pudotuspeleistä, jossa taistellaan maailman himoitummasta jääkiekkopokaalista. Siinä saattaa olla takki aika tyhjä, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Stanley Cup on niin iso palkinto, että pelaajat pelaavat loukkaantuneinakin saavuttaakseen sen, MM-mitali ei ole lähelläkään samaa tasoa ja senkin eteen pitäisi jaksaa tehdä töitä.
Tai pikemminkin, golfkausi on sen verran houkuttelevampaa, että maajoukkue ei kiinnosta. Tuttu psykologia-argumentti, jolla vedotaan, voi päteä johonkin pelaajaan. Mutta mietitään nyt vielä pelaajaa, joka tahkoaa joukkueessa, jolla ei ole mitään toivoa pelata mistään nakkia arvokkaammasta. Onko hän välttämättä nyt niin kauhean yllättynyt siitä, että kausi ei jatku keväällä? Sammuuko se rakkaus jääkiekkoon samalla: tai pelaajilla, jotka ovat valmistautuneet pitkään kauteen? Voisi voittaa tälläkin kaudella jotakin.
Silloin kun minä kävin armeijan niin kapteeni veti meitä kaikkia anneliin halutessaan, ei ole mikään niin kuin ennen. Pullamössöjä kaikkI! Nyt otan huikan viinaa Karjala-lippiksestäni.
Ota vain, jos se helpottaa. Kun kerran ovat pullamössöjä, niin kannattaisi sitten maajoukkuefanien hemmotella kuin prinsessaa jotakin NHL-tähteä, jotta saavat MM-kisoihin jotakin nautittavaa.
Minä taas peräänkuulutan sitä, että täydellinen antautuminen NHL:n edessä näivettää kv. jääkiekon. Aikaa myöten tämä heijastuu takaisin myös jäänpinnan tasolle, rahoittajillekin. Miksi tukea toimintaa, joka ei tuota mitään hyötyä suomalaisille katsojille? Olisiko fiksumpaa siirtyä futiksen pariin, jossa katsojat saavat nauttia oman maajoukkueen esityksista vuodesta toiseen parhailla pelaajilla? Tässä luonnollisesti Suomi on vielä pienellä varauksella, mutta Kanerva toivottavasti muuttaa tilanteen.