Kyllä tämä pelitaktinen keskustelu on aivan liian suuressa roolissa. Ajatellaan vaikka Kanadaa, se on aivan sama, millä tavalla he pelaavat, he olisivat silti ylivoimainen suosikki voittamaan tämän turneen. Enemmän Kanadankin hyvyyden taustalla on pelaajien laatu, hyvät ketju- ja erikoistilannekoostumukset, hyvät maalivahdit ja pelaajien asenne sekä sitoutuminen yhteispelaamiseen. Kanada voisi pelaa träppiä, viivelähtöjä, ultraprässäävä kiekkoa, ultrafyysistä kiekkoa, ihan mitä vain ja olisivat silti selvä ennakkosuosikki, koska nuo edellä mainitut seikat ovat kunnossa.
Suomi ei ole mielestäni löytänyt hyviä ketjukoostumuksia, Suomella on ollut hiukan epävarmuutta maalivahtipelaamisessa, erikoistilanteissa olisi parantamisen varaa ja Suomen pelaajamateriaali antaa kyllä monelle joukkueelle paljon eteen. Asenne on kuitenkin mielestäni ollut kohdallaan ja ilman sitä joukkue ei olisi yltänyt kahdeksan parhaan joukkoon. Olisiko joukkueen suoritus ollut parempi, jos taktiikassa olisi tehty muutoksia hyökkäävämpään tai puolustavampaan suuntaan, hitaampaan tai nopeampaan suuntaan? Jos nuo edellä mainitut tekijät pysyvät ennallaan, niin tuskin.
Suomi ei ole mielestäni löytänyt hyviä ketjukoostumuksia, Suomella on ollut hiukan epävarmuutta maalivahtipelaamisessa, erikoistilanteissa olisi parantamisen varaa ja Suomen pelaajamateriaali antaa kyllä monelle joukkueelle paljon eteen. Asenne on kuitenkin mielestäni ollut kohdallaan ja ilman sitä joukkue ei olisi yltänyt kahdeksan parhaan joukkoon. Olisiko joukkueen suoritus ollut parempi, jos taktiikassa olisi tehty muutoksia hyökkäävämpään tai puolustavampaan suuntaan, hitaampaan tai nopeampaan suuntaan? Jos nuo edellä mainitut tekijät pysyvät ennallaan, niin tuskin.