Mitä pelejä pelaat juuri nyt?

  • 243 803
  • 1 550

Poro24

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Minulle tuo Alan Wake toimi edelleen. Välillä rehti putkijuoksukin on ok ja tässä se oli viihdyttävästi tehty. Koko ajan edettiin eteenpäin ilman että olisi tullut väkinäisiä puzzleja tai olisi pitänyt kelata pelialuetta taaksepäin. Pitäisinkin tätä sellaisena pelinä jonka parissa voi rentoutua ja vain uppoutua tarinan ja tunnelman vietäväksi. Simppeli taistelusysteemikään ei tökkinyt kun vasta ihan loppumetreillä hieman.

Kakkososan pitäisi olla enemmän selviytymiskauhuun nojaava, kun tuon ykkösen miellän itse ihan toimintaseikkailuksi. Eiköhän tuo tule hankittua heti julkaisupäivänä.
 

BaronFIN

Jäsen
Hävettää myöntää, mutta GTA vitosen yksinpelin lopputekstit tuli katsottua ensimmäisen kerran kymmenen vuoden yrittämisen jälkeen. Peli on aloitettu ensimmäisen kerran PS3:lla. Jatkettu XBox Onella ja aloitettu kahdesti uudestaan Series X:llä.

Jotenkin vain tuo juoni on aina ollut niin kyllästyttävän kliseinen, että mielenkiinto aina loppui kesken, mutta tulipa nyt väännettyä.

Kyllähän tuo aika näkyy kummasti tuossa pelissä ja tämän jälkeen on nähty niin huikeita avoimen pelimaailman suorituksia, että kutosen on tulevaisuudessa oltava aikamoinen parannus aikaisempaan.

Nyt seuraavaksi työn alle Red Dead Redemption kakkonen. Tämäkin ollut työn alla viimeiset neljä vuotta, joten näin tätä backlogia puretaan. Tämän jälkeen vuoroon Witcher 3, Cyperpunk ja Hogwarts Legacy, järjestys vapaa. Ja sitten Starfield kun alun bugeista on päästy eroon.

Ou dear, so much to play, so little time.
 

Spidy#29

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Falcons, Nhl
Etsi Youtubesta joku termarivideo, ja yritä katella mikä jäi uupumaan, ja sitten pelaa vain se episodi, niin ei tarvii koko peliä pelata uudestaan...
Oli siinä platinassa aika urakka kyllä, juurikin keräilyn takia, ei tuo nightmare ollut niin vaikea, vaikka jossakin kohdissa kyllä meni hermo...

Tässä on yksi:



Joo siis juurikin tuollaisen videon kanssa kävin tuon pelin kolmannen kerran läpi, mutta joku termari oli jäänyt puuttumaan. Ja oon muutaman täsmäiskun tehnyt sellaisiin termareihin mitkä ei tutulta näyttäneet mutta toistaiseksi turhaan.

Nightmare oli tosiaan suhteellisen helppo, varsinkin jos jaksoi vähänkin keräillä ammuksia ja pattereita matkan varrelta.
 

Draco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Hävettää myöntää, mutta GTA vitosen yksinpelin lopputekstit tuli katsottua ensimmäisen kerran kymmenen vuoden yrittämisen jälkeen. Peli on aloitettu ensimmäisen kerran PS3:lla. Jatkettu XBox Onella ja aloitettu kahdesti uudestaan Series X:llä.

Jotenkin vain tuo juoni on aina ollut niin kyllästyttävän kliseinen, että mielenkiinto aina loppui kesken, mutta tulipa nyt väännettyä.
Mulla oli ihan samat fiilikset aikanaan kun pelasin tota, mutta sain sen tarinan raastettua läpi kuitenkin. Jotenkin sekin on vähän vanhentunutta, että siitä saa sitten sen millin rahaa vai mitä siitä sai. Olen tuolla jossain muussa ketjussa jo pariinkin kertaa todennut, että pelin suurin ongelma on se, että se juoni ja muu säheltäminen, mikä melkein on pelissä hauskinta, on ihan irrallaan toisistaan. Muu sählääminen ei pahemmin auta juonessa ja sitten kun juonen pelattuaan saa sen millin rahaa, niin oikeastaan mielenkiinto pelata lopahtaa, kun ei sillä rahalla oikein mitään hauskaa kuitenkaan saa. Mallia voisi ottaa vaikka Death Strandingista, jossa se muu touhuaminen pikkuisen silottaa tietä kokoajan myös juonen osalta.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Diablo IV:sta edelleen pelaan. Jossain vaiheessa pitäisi aloitta PC:llä A Plague Tale: Requiemin pelaaminen. Syyskuussa sitten Mortal Kombat 1 PS 5:lla. Steamissa olisi minulla tällä hetkellä seuraavat pelit myös pelailulistalla: Age of Empires IV ja Ori and the Will of the Wisps.
 

Incorrect

Jäsen
Suosikkijoukkue
Olli Salo Sexy Hockey
Elden Ring tuli viimein poistettua kaupan hyllyltä. Mulla ei ole mitään kokemuksia Souls sarjan peleistä, Skyrimin ostin joskus aikoja sitten mutta jäi hyllyyn muutaman tunnin jälkeen.
Ekat pari tuntia meni tässäkin sekoillessa, ”You died” teksti tuli turhankin tutuksi, eikä peli juuri anna vinkkejä miten tässä pärjää. Nyt n.10h myöhemmin päässyt jo ihan ok sisään pelin mekaniikkoihin yms, leveliä taitaa olla ~24 ja hahmotyyppinä Astrologer. Muutama tunti sitten sain juuri tuon yhden perkeleen pussihousujen kuninkaan, Tree Sentinelin kaadettua, kun äkkäsin miten multiplayer toimii.
On kyllä visuaalisesti upea peli. Milloinhan tässä kannattaisi nostaa kytkintä ja suunnata eteenpäin? Ihan kaikkea Limgravesta ei ole vielä tullut tutkittua.
 

L. Öysä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valioliiga
Last of Us 2 ollut tässä työn alla jonkin aikaa. Kyllähän tämä edelleen erittäin hyvä peli on ja tarinan puolesta ihan siellä parhaiden joukossa, mutta vähän puuduttaa jatkuva vihollislaumojen teurastus. Tunti on aikalailla maksimi mitä jaksaa kerralla pelata.
 

KovaT

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, seurannassa TPS
Last of Us 2 ollut tässä työn alla jonkin aikaa. Kyllähän tämä edelleen erittäin hyvä peli on ja tarinan puolesta ihan siellä parhaiden joukossa, mutta vähän puuduttaa jatkuva vihollislaumojen teurastus. Tunti on aikalailla maksimi mitä jaksaa kerralla pelata.
Sama peli menossa. Ekaa kertaa pelaan. En oikeastaan tiedä tarinasta mitään, mutta työkaveri aiemmin maininnut, että luuli olevan jo lähellä pelin loppua, mut jatkuukin vain. Olen ymmärtänyt nyt tuon itsekin ja hieman tylsistyttää, mutta pelattavahan se on vain!
 

L. Öysä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valioliiga
Sama peli menossa. Ekaa kertaa pelaan. En oikeastaan tiedä tarinasta mitään, mutta työkaveri aiemmin maininnut, että luuli olevan jo lähellä pelin loppua, mut jatkuukin vain. Olen ymmärtänyt nyt tuon itsekin ja hieman tylsistyttää, mutta pelattavahan se on vain!
Mulla on uusintakierros menossa, viimeksi rankka tarina veti sen verran hiljaiseksi, että en ole halunnut muutamaan vuoteen koskea tähän lainkaan. Minua ei pituus sinänsä häiritse ja tarina tosiaan on ihan timanttia edelleen, mutta sienipäitä ja eläviä vihollisia saa teurastaa jatkuvalla syötöllä läjäpäin. Ja kun pelin tunnelma on onnistuneen ahdistava, kestän itse tuon n. tunnin ennenkuin möykky rinnassa kasvaa liian suureksi ja pakko laittaa pleikkari kiinni.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aidosti Sysipaska
Hakkasin aikanaan TLoU2:n grounded modella per chapter permadeathilla. Vaikeimmat kohdat selvitä on mielestäni järjestyksessä 1. Ellien seraphite tetsaus. Yllättävän pitkä pätkä selvittäväksi. 2. Finding Strings. Ellien ja Joelin eka puhdistus on paha rasti kun koko paska pitää vetää yhdellä otolla. 3. Abbyn startti skidien kanssa. Alkukin on paha mutta se taloon jumiin jäänti on painajainen. Monia muitakin pahoja paikkoja on. On nostettava hattua jos joku vetää per act tasolla läpi. Puhumattakaan koko pelistä!

Itse olen pelannut remasteroitua GTA5:sta viime aikoina. On huikea peli myös. Mutta jää tauolle kun BG3 tulee!

Ja Elden Ring on edelleen kesken. Vitutti kun en saanut sitä tulijättiläistä millään hengiltä. No nyt olen ottanut taukoa jo pari kuukautta. Pakkohan se on joskus pelata läpi.
 

Poro24

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Death Stranding viimein tulilla (Directors cut). Kellossa 20 tuntia ja Chapter 4 taisi juuri mennä läpi.

Paikoitellen raivostuttava. Paikoitellen aivan maaginen ja rauhoittava kokemus. Joku tässä on koukuttanut ja tarinan avautumista seuraa mielenkiinnolla. Vaikea sanoa mikä lopullinen mielipide tulee olemaan, mutta en millään usko, että tarvitsee pelikokemusta katua. Ehdottomasti koettava loppuun asti
 

Lankershim

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Detroit Red Wings, Los Angeles Dodgers
Aiemmalla sivulla mainitsemani Jedi: Fallen Order tuli pelattua läpi, ja sellainen pikkupeukku ylöspäin kyllä kokemukselle, vaikka edellisellä sivulla kertomani asiat vähän rassasivatkin ihan loppuun saakka. Jatko-osaa ei taida tulla pelattua ihan hetkeen.

Aloitin eilen pelaamaan PS Extrasta bongaamaani Kena: Bridge of Spiritsiä, joka muistuttaa mun mielessäni jossain määrin aikanaan Xboxille ilmestynyttä Kameo: Elements of Poweria. Nätti peli ja pienet rotit ovat ihan hauskoja, mutta mietin, onko aika ajanut meikäläisestä jo ohi näiden platformerien ja melee-taistelupelien kanssa - pelkästään keskimmäinen vaikeustaso tuntuu paikoitellen ihan törkeän vaikealta bosseja vastaan. Tämä sekä Fallen Orderissa, että nyt Kenassa. Jälkimmäisessä heitin lusikan nurkkaan esimerkiksi Corrupted Taroa vastaan noin parikymmentä kertaa ennen kuin sain ukon juuri ja juuri kaatumaan. Toki videopelejä on tullut jauhettua kolmisenkymmentä vuotta, ettei tässä ihan nuoria enää olla, mutta en mä aiemmin muista ihan näin kuppainen suorittaja olleeni. Onko kenelläkään muulla samanlaisia kokemuksia?
 

L. Öysä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valioliiga
Onko kenelläkään muulla samanlaisia kokemuksia?
On. Itse olen huomannut, että näin 40+ ikäisenä ei enää riitä kärsivällisyys käyttää tuntikausia aikaa jonkun saman kohdan hinkkaamiseen uudelleen ja uudelleen. Lisäksi kun katson poikani Fortniten pelaamista, huomaan etten oikeastaan edes haluaisi yrittää opetella ampumaan ja rakentamaan samaan aikaan. Koko homman nopea sykkiminen tuntuu hieman luotaantyöntävältä.

Pelailen nykyään lähinnä tarinavetoisia pelejä ja häpeilemättä easy - normal vaikeusasteilla. En saa mitään kickseja siitä, että läpäisen pelin mahdollisimman vaikeasti.

Setämies.
 

Draco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ja Elden Ring on edelleen kesken. Vitutti kun en saanut sitä tulijättiläistä millään hengiltä. No nyt olen ottanut taukoa jo pari kuukautta. Pakkohan se on joskus pelata läpi.
Ehkä pienet vinkit tästä siihen, jotta voit päästä jäämään jumiin sinne, minne itse jumahdin. Eli hieman pitemmälle, jossa tulee Beast Clergyman joka muuttuu Malekithiksi, kun energiat saa putoamaan puoleen.
Se Beeat Clergyman vielä kellistyy, mutta sen Malekithin kanssa ei tuntunut olevan mitään jakoa. ei oikein ideaakaan, että miten sen voisi voittaa. Jos jollain on, niin voi heittää...

Mutta se tulijättiläinen meni lukuisten yritysten jälkeen lopulta niin, että painetaan heti alussa kovaa vauhtia sinne sen jalkoihin ja hakataan niitä - toinen jalka on heikko ja murtuukin melko pian. Tässä kohtaa ainoa selkeä vaatimus on, että oma äijä kannattaa olla riittävän ketterä, jotta kykenee väistämään vihollisen kilven lyönnin siihen jalkoihin koska jos se osuu, niin sitä on kerrasta vainaa.

No sitten se putoaa kontalleen ja alkaa ampua tulipalloja. Niitä kannattaa mennä suojaan kivien ja puiden taakse. Se kutsuttava henkiapuri kannattaa säästää tähän toiseen vaiheeseen, koska ensimmäisestä selviää ilmankin. Kun se ei ammu niitä palloja, sitten juostaan sinne sen takasivulle hakkaamaan. Tässäkin on tärkeää olla vähän siellä "takakulmassa" enemmän kuin keskellä sivulla, sillä se kierähtää sivulle ja siihen jos alle jää, niin taas on kerrasta vainaa. Näin se kaatuu ja saat huomata että kohta on vaan pahempaa edessä. Ja näemmä tuon oman jumikohdan jälkeenkin on vielä viitisen päävastustajaa edessä, että noinkohan sitä jaksaisi rueta hinkkaamaan vielä, nyt olen antanut olla sitten viime kevään.
 

Expendable

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Tampa Bay Lightning
Pelailen nykyään lähinnä tarinavetoisia pelejä ja häpeilemättä easy - normal vaikeusasteilla. En saa mitään kickseja siitä, että läpäisen pelin mahdollisimman vaikeasti.

Setämies.
Kuin omalta näppäimistöltä! Pelaamisesta pitää pystyä nauttimaan, itsellä jäisi ainakin pelit kesken jos olisi liian vaikeaa.
 

L. Öysä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valioliiga
Kuin omalta näppäimistöltä! Pelaamisesta pitää pystyä nauttimaan, itsellä jäisi ainakin pelit kesken jos olisi liian vaikeaa.
Tämähän se. Toki ymmärrän, että joku saa tyydytyksen siitä, että ratkaisee vaikeita pulmia jne. Itselle pelaaminen on ennenkaikkea keino irtautua hetkeksi arjesta ja kun oma työ on pulmanratkaisua, ei huvita tehdä sitä samaa enää illalla sohvalla.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaossseura
Tämähän se. Toki ymmärrän, että joku saa tyydytyksen siitä, että ratkaisee vaikeita pulmia jne. Itselle pelaaminen on ennenkaikkea keino irtautua hetkeksi arjesta ja kun oma työ on pulmanratkaisua, ei huvita tehdä sitä samaa enää illalla sohvalla.
Siis tässä juuri pelaan Baldur's Gate 3:sta ja jatkuvasti joutuu ratkomaan moraalisia/eettisiä pulmia. Kumartaa toiseen suuntaan niin pyllistää toiseen, ja vielä kun päätökset saattaa tulla puraisemaan takapuolesta jälkikäteen kun sitä vähiten odottaa.

Mutta että jotain mikä vaatisi mikrosekunnin reaktioaikoja, niin nääh, olen jo liian vanha siihen.
 

L. Öysä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valioliiga
Siis tässä juuri pelaan Baldur's Gate 3:sta ja jatkuvasti joutuu ratkomaan moraalisia/eettisiä pulmia. Kumartaa toiseen suuntaan niin pyllistää toiseen, ja vielä kun päätökset saattaa tulla puraisemaan takapuolesta jälkikäteen kun sitä vähiten odottaa.

Mutta että jotain mikä vaatisi mikrosekunnin reaktioaikoja, niin nääh, olen jo liian vanha siihen.
Joo siis tarkoitin ennenkaikkea perinteistä pulmanratkaisua. Toisaalta, ehkä tämäkin hieman riippuu viitekehyksestä, sillä esim. Football Manageria jaksan hinkata ja optimoida koska se ei tunnu työltä. Nopeita reaktioaikoja vaativiin peleihin sama. Niiden aika on itseltäni ohi.
 

Kulkija

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Vaikka en itseäni kovinkaan vanhaksi koe niin aikalailla samoja ajatuksia ylhäällä olevien kanssa. Itsehän kutsun noita pelejä adhdjonnepeleiksi. Tällä hetkellä pelailussa juurikin Baldurs Gate, joka on ainakin ensimmäisten 20 tunnin aikana ihan GoY-tasoa. Juurikin sellaista roolipeliä mitä kaipaillut monta vuotta. Fallout New Vegas päässyt samalle tasolle.
 

Glove

Jäsen
Käynnistin Football Managerin pitkästä aikaa.Ei tätä hetkeen ole tullut pelattua. Nyt tuli heti ekassa pelissä voitto Champions Leaguen lohkovaiheessa Spartak Moscowia vastaan 5-0, laukaukset 28-2 ja kohti maalia 12-1. Rumastihan tuo vastustaja pelasi kun sai yhteensä seitsemän varoitusta.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Nyt kun tässä on menty tovi pienessä pelityhjiössä niin tuo Baldur's Gate 3 kiinnostaisi jo pelkän näkemäni palautteen perusteella. Aiemmista osista ei ole mitään kokemusta, eikä kyllä oikeastaan tuontyylisistä peleistä muutenkaan ellei lasketa jotain Skyrimia, joten kertokaas kokeneemmat voiko tällainen keltanokka hypätä suorilta tuon kolmosen pariin, ja onko peli ylipäätänsä sellainen jonka tyylin ja systeemi ummikkokin voi omaksua suht matalalla kynnyksellä, vai meneekö omaksumisessa pitkäänkin? Sillä vähän kyselen kun tuota ei ole PS5:lle saatavilla kuin digitaalisena, ja hintaakin on se 70e eli peliä ei voi pistää kiertoonkaan jos ei syystä tai toisesta iske.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaossseura
Nyt kun tässä on menty tovi pienessä pelityhjiössä niin tuo Baldur's Gate 3 kiinnostaisi jo pelkän näkemäni palautteen perusteella. Aiemmista osista ei ole mitään kokemusta, eikä kyllä oikeastaan tuontyylisistä peleistä muutenkaan ellei lasketa jotain Skyrimia, joten kertokaas kokeneemmat voiko tällainen keltanokka hypätä suorilta tuon kolmosen pariin, ja onko peli ylipäätänsä sellainen jonka tyylin ja systeemi ummikkokin voi omaksua suht matalalla kynnyksellä, vai meneekö omaksumisessa pitkäänkin? Sillä vähän kyselen kun tuota ei ole PS5:lle saatavilla kuin digitaalisena, ja hintaakin on se 70e eli peliä ei voi pistää kiertoonkaan jos ei syystä tai toisesta iske.
Tarinassa on viittauksia aikaisempiin peleihin, sekä joitain (jokseenkin turhia omasta mielestä) cameoita, mutta voit lähteä liikkeelle ihan puhtaalta pöydältä. Tosin ehkä kannattaa välillä googlata että mikäs tuo rotu/jumala/jne onkaan.

Pelimekaniikkojen suhteen jos tällaisesta ei ole kokemusta, niin lähin verrokki olisi Xcom. Eli tappelu on vuoropohjaista, ja kannattaa mahdollisimman paljon käyttää ympäristöä hyväksi. Myös jos liikkuu jonkun vihollisen melee rangen ulkopuolelle (ja oli aiemmin vieressä) niin yrittävät saada yhden ilmaisen osuman, tämä kannattaa pitää mielessä. Ja on järkevämpää tappaa yksi vihollinen kuin saada kahdelle paljon damagea aikaan, kerta saavat silti hyökkäysvuoron.

Jos roolipeli missä omat valinnat oikeasti vaikuttaa tapahtumiin ja saa tehdä täysin omanlaisensa hahmon kiinnostaa, niin ei voi kuin suositella erittäin lämpimästi.
 

lainelaser

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL Leijonat Huuhkajat JYP
Kuin omalta näppäimistöltä! Pelaamisesta pitää pystyä nauttimaan, itsellä jäisi ainakin pelit kesken jos olisi liian vaikeaa.

Minä vihaan vaikeita pelejä. Elämässä on tarpeeksi haasteita joten peleiltä en kaipaa sellaista. Jotkut vuoropohjaiset jutut erikseen missä saa rauhassa pohtia asiaa.
Cities Skylinesiin olen käyttänyt satoja tunteja vain suunnitellekseni kaupunkeja, ei siinäkään mitää ”peliä” ole taustalla. Mukavaa pakoa arjesta,
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Menin tänään läpi A Plague Tale: Requiem . Peli on jatkoa A Plague Tale: Innoncenselle. Mielestäni ei ollut niin hyvä peli, kuin Innocense oli, mutta kyllähän tuostakin pelistä nautti. Kaunis peliympäristö ja -musiikki olivat pelin parasta antia.

Tänään aloitin Horizon: Zero Dawnin läpipeluun PC:llä. Myöhemmin illalla sitten aloitan Mortal Kombat 1:en (2023) Story Moden PS 5:lla, jahka pääsee pelaamaan.
 

Ronikki73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Nyt muistan miltä tuntui, kun odotti tenavana joulua... Olispa jo helmikuu...
Tuossa näyttää olevan kaikki, mitä tuolta jatkolta toivoi...

 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös