Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Mitä pelejä pelaat juuri nyt?

  • 274 429
  • 1 694

Lankershim

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Detroit Red Wings, Los Angeles Dodgers
Itse sain Life is Strange: True Colorsin loppuun. Tai "loppuun". Pelissä on vieläkin se bugi, josta muistan joskus julkkariaikana etäisesti lukeneeni. Eli ihan pelin lopussa - kun peli on käytännössä jo loppu - kun tulee valintojen luomaa tapahtumakavalkadia päähahmon elämästä pelin tapahtumien jälkeen, niin peli vain kaatuu. Jopa streamattuna PSPlussan kautta. Jos olisi tarinalisäri ostettuna, niin sitä ei pääsisi pelaamaan ennen kuin pääpeli on läpäisty. Tietysti voisi kokeilla ladata pelin PS5-version tai ladata peli konsolille streamauksen sijaan, tai mulkata noita kuva-asetuksia mikä kiertänyt ongelman monilla, mutta ei taida jaksaa turhan takia. Mutta olipas näin muuten jälleen hyvä peli tuon Life is Strange 2 -pettymyksen jälkeen, joka oli huti. Ydinongelmana oli, etten tiedä miten siitä pikkuveljestä olisi pitänyt millään tapaa pitää. Joka käänteessä kurittomasti perseilemässä ja sitten kun isoveljenä läksyttää vastuullisuudesta, niin se vaan vastaa että "dont worry, i know, i've got this, trust me". Kun on kerta toisensa jälkeen todistettu, että siihen ei ole mitään luottamista ja pelaajana vaan joutuu nielemään tuon selityksen kerta toisensa jälkeen odottaen seuraavaa kertaa, kun tuo pikkuveli aktiivisesti aiheuttaa kurittomuuttaan vaikeuksia ja vaaratilanteita. Yritä siinä sitten pitää siitä. Mihin päälle sitten sinänsä pelille ihan yllättäviä vahvoja poliittisia vivahteita, jotka ovat kuitenkin aivan liian pinnallisia, mustavalkoisia ja geneerisen kliseisiä - jopa vähän lapsellisia. Oli aika askare vääntää loppuun. Olihan siinä hetkensä, mutta pahviveljesten välinen keskinäinen suhde oli aika monotoninen.

Tällä hetkellä Syphon Filter 3 menossa ja Classic-puolelta plussasta löytyy myös Syphon Filter Dark Mirrors. Näitä kahta en olekaan koskaan pelannut. Kolmonen hukkui/meni täysni ohi PS1-PS2 transition aikana ja Dark Mirrorsin pelisarja taisi vain tuntua jo niin vieraalta GTA:n, Call of Dutyn ja muiden viedessä mielenkiinnon sekä viikkorahat.
Allekirjoittanut on aika lailla samaa mieltä Life is Strange-pelisarjasta, nyt kun tuli Mass Effect 2:n jälkihöyryissä pelattua True Colors läpi. Ykkönen, True Colors, ja osittain myös Before the Storm ovat mielestäni aivan helkkarin hyviä pelejä, varsinkin kaksi ensinnä mainittua. Alkuperäinen peli tarjoili aikanaan sellaisia viboja itselleni, että en muista vastaavanlaista pelikokemusta ihan heti. Nyt True Colors sai aikaiseksi samankaltaisia tuntemuksia. Kannatti todella pelata läpi, ja suosittelen muillekin, jos verkkaisempi erittäin tarinavetoinen peli kiinnostaa. Pituutta olisi tosin saanut olla vähän lisää!

LiSin kakkososasta olen pitkälti samoilla linjoilla. Taisin pelata ensimmäiset pari episodia suht nopeaa tahtia, mutta tarina ja hahmot eivät sitten kuitenkaan vieneet mukanaan alkuperäisen tavoin. Sama myös tuon vastuullisuusaspektin kanssa; isompi veli koitti jatkuvasti sammuttaa pikkuveljen aiheuttamia tulipaloja. Päätin myöhemmin pelata loputkin episodit alta pois, mutta mitään älyttömän positiivisia fiiliksiä pelistä ei jäänyt.

Pistän spoiler-tagin alle vielä muutaman ajatuksen True Colorsista. Ja Syphon Filterit ovat ihan törkeän kovia, vaikka en ole niitä pelannutkaan yli 20 vuoteen. Blast from the past.

Ensimmäiset neljä episodia olivat mun mielestäni ihan perhanan timanttisia, ja tarinankerronta Life is Strange-tyyliin loistavaa. Kun neljännen episodin cliffhanger-loppu vihdoin saapui ja Alex tippui hylättyyn kaivokseen, tuijotin ruutua ihmeissäni ja mietin, että ei perkele, siltähän lähti henki. Jedin osuuden pahantekijänä arvasin vasta, kun hän pyysi Alexin alakerran baariin, ja Jed alkoi kyselemään erikoisia. Tähän ei tosin kummempaa Sherlock Holmesia tarvita. Viides ja viimeinen episodi sitten vähän lässähti henkilökohtaisesti suht nopeasti, ja jatkuvat pelattavat flashbackit eivät miellyttäneet meitsiä erityisemmin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin erinomainen teos!
 
Viimeksi muokattu:

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
No niin. Kun kerta The Walking Deadia on tullut katseltua tässä uusiksi, niin ettei jäisi Norman Reedusia liian ikävä, niin tässä pyörii nyt ruudulla Death Strandingin alkuanimaatiot.
 

Kulkija

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tuli pitkästä aikaa kokeiltua Hell let Loosea ja tällä kertaa vei kyllä mukanaan. Parina iltana kavereiden kanssa samassa ryhmässä ja muutamana iltana randomien kanssa. Todella armoton peli tuo edelleen on ja välillä turhauttavaa, jos olet squadissa/ryhmässä missä Officer ei hoida tehtäviään ja jokainen rynnii omia reittejä pitkin. Kavereiden tai hyvän randomporukan kanssa on sotiminen todella tyydyttävää, kun menet ryhmässä ja outposteja ja garrisoneja on fiksusti sijoitettuna. Tuohon tuli eilen päivityskin, jossa lisättiin Brittiarmeija ja taisi sinne pari uutta kenttääkin ilmestyä.
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
No niin. Kun kerta The Walking Deadia on tullut katseltua tässä uusiksi, niin ettei jäisi Norman Reedusia liian ikävä, niin tässä pyörii nyt ruudulla Death Strandingin alkuanimaatiot.
Aluksi sitä oli niin hemmetin hämillään, että mitä tapahtuu ja mikä viten maailma tämä tämmöinen on ja köpötteli menemään pari laatikkoa selässä. Nythän se on ilmaissut täysin mukaansa ja köpöttely jatkuu.
 

Kuopionkukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Red Wings, ManU, Kups
Assassin's Creed Valhalla tuli korkattua. Tyttöystävä vetelee Hogwarts Legacy.

Valhalla näyttää kyllä todella hienolle. Vähän on hankala lähtee liikenteeseen kun ei oikein tiedä mitä tekis, seuraisko sokeasti vaan tehtävälinjaa vai mitä.
 

KVANTAA

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Vantaa
Assassin's Creed Valhalla tuli korkattua. Tyttöystävä vetelee Hogwarts Legacy.

Valhalla näyttää kyllä todella hienolle. Vähän on hankala lähtee liikenteeseen kun ei oikein tiedä mitä tekis, seuraisko sokeasti vaan tehtävälinjaa vai mitä.
Itse juuri vedin Valhallan tarinan läpi ja kaikki lisärit, vielä löytyy tekemistä silti, harvoin on kiinnostanut etsiä pelissä koko maailman kulmat.
 

Minor

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Horizon Forbidden West alkaa olemaan loppusuoralla, pelitunteja on rapiat 70 h ja nyt alkaa olemaan maailma sen verran myllätty läpi, että vois vetää päätarinan maaliin. Sen jälkeen sitten AC:n Valhalla pitäis paketoida, näitä kahta massiivia ei pysty pelaamaan samaan aikaan.
 

Draco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
tässä pyörii nyt ruudulla Death Strandingin alkuanimaatiot.
Mulla on kanssa nyt tekele peluussa ja hieman tunnustelevan alun jälkeen, niin pelihän ihan loistava! Ymmärrän kyllä, ettei ehkä mikään kärsimättömien peli, mutta itselleni tämä rupesi maistumaan, kun oivalsin kunnolla kupletin juonen. Tässä on sellainen iso kokonaisuus syntyy pienistä teoista fiilinki ja aiheuttaa ihan hauskaa pohdintaa, että mitä seuraavaksi tekisi. Ja läpi ei ole kiire päästä, koska kiireellä ei selvästikään tule myöskään paras lopputulema.
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Mulla on kanssa nyt tekele peluussa ja hieman tunnustelevan alun jälkeen, niin pelihän ihan loistava! Ymmärrän kyllä, ettei ehkä mikään kärsimättömien peli, mutta itselleni tämä rupesi maistumaan, kun oivalsin kunnolla kupletin juonen. Tässä on sellainen iso kokonaisuus syntyy pienistä teoista fiilinki ja aiheuttaa ihan hauskaa pohdintaa, että mitä seuraavaksi tekisi. Ja läpi ei ole kiire päästä, koska kiireellä ei selvästikään tule myöskään paras lopputulema.
On kyllä ollut viihdyttävä peli kaikkinensa, varsinkin kun hoksasi maailman meiningin. Riittää puuhailtavaa pitkäksikin aikaa.
 

Larry David

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Dragon Age: Inquisition tuli pelailtua läpi. On vuoden 2014 peli ja se kyllä näkyi ja tuntui alkuun eräänlaisena kökköytenä kentissä ja pelimekaniikassa. Lopulta kuitenkin peli vei mennessään, ja sanoisinkin, että kyseessä on ihan hyvä peli. On ilmeisesti saanut vuoden peli -palkinnon aikanaan. Hahmotarinat ja hahmojen kehitys tuossakin ovat se homman ydin, samaan tapaan kuin Mass Effectissä. Samaan pakettiin tuli lisäosa, jonka mieluusti pelaisin myös läpi, tarina jatkuu siinä mielenkiintoisesti. Mutta: siinä vaikeustaso onkin nostettu tappiinsa enkä pääse hommassa edes alkuun kun ei omien hahmojen levelit riitä edes ensimmäisen "kentän" läpi. Sen verran kovia örkkejä on vastassa, että omat ukot kuolee viimeistään parin osuman jälkeen. Itse tuo peruspeli taasen on hyvin helppo pelata läpi. Lisäosa siis vaikuttaa naurettavan haastavalta suhteessa siihen. Tai sitten vika on täällä ohjaimen päässä.

Egypti-fanina pelasin taannoin Assassin's Creed: Originsin läpi. Pelisarjan pelit kuitenkin ovat niin samasta puusta veistettyjä, että menee varmaan useampi vuosi ennen kuin jaksaa koskeakaan esim. Valhallaan. Jotenkin alkoi tuossa Originsissakin pelaaminen tuntumaan loppuvaiheessa vähän puurtamiselta. Pelattavaakin olisi vielä jäänyt. Mutta jumalauta se Egypti oli hieno!
 

disco-stu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JK Mylly
Heh, olen päässyt (muistaakseni) alkuvuonna 2019 alkaneessa Assassins Creed -sarjan läpäisemisprojektissa "jo" Black Flagin seuraajaan, eli Rogueen. Semisti nauratti, kun ko. peliä ei meinannut löytyä ensin mistään, vaikka tiesin sen satavarmasti ostaneeni. Noh, tuohan oli tosiaan ostettu xbox 360, mutta hyvin rullaa ja hyvältä tuntuu uudemmallakin boxilla.

On nää kyllä vaan viihdyttäviä pelejä, ja vaikka toistavat itseään, tällaisella pari tuntia viikossa tahdilla ei käy tylsäksi missään vaiheessa. Ja kaikki paikat tietysti pitää koluta, joskaan ei sentään kädet riitä ihan 100% kaikkea suorittaman.

Eihän tässä enää ole jäljellä kuin ehkä puolet Roguesta, sitten Unity, Syndicate, Origins, Odyssey ja Valhalla! Ja kohta tulee taas joku uus. Montakohan peliä ne kerkee julkaista, saanko mä niitä koskaan kiinni?

Tää projekti kun on maalissa, niin jonossa onkin semmoisia pikkupelejä kuin Red Dead Redemption 2, Fallout 4, Mass Effect: Andromeda, Skyrim, Witcher 3, Dragon Age 2 ja Inquisition, kaikki Batmanit Arkham Asylumin jälkeen, Shadow of Mordor & War ja varmaan joku vielä unohtuikin. Eiköhän näitä pellailla vielä eläkkeelläkin!
 

Poro24

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mulla on kanssa nyt tekele peluussa ja hieman tunnustelevan alun jälkeen, niin pelihän ihan loistava! Ymmärrän kyllä, ettei ehkä mikään kärsimättömien peli, mutta itselleni tämä rupesi maistumaan, kun oivalsin kunnolla kupletin juonen. Tässä on sellainen iso kokonaisuus syntyy pienistä teoista fiilinki ja aiheuttaa ihan hauskaa pohdintaa, että mitä seuraavaksi tekisi. Ja läpi ei ole kiire päästä, koska kiireellä ei selvästikään tule myöskään paras lopputulema.
Mukavan rohkaisevia kommentteja Death Strandingista kiitos näistä. Olen tässä miettinyt näiköhän peliä uskaltaa aloittaa kun on ilmeisesti yksi historian suurimmista kävelysimulaattoreista. Samoin mietityttää, kun itsellä aikaa pelata viikossa ehkä max 4-5 tuntia, niin miten peli soveltuu tälläisiin lyhkäisiin pelisessioihin. Toisaalta hyvät tarinat kiinnostaa aina ja kävelysimulaattorikin voi hyvin toteutetussa maailmassa olla rentouttava kokemus.

Olen ostanut tämän jostain vuoden 2019 alennusmyynnistä ja kympillä saisi nyt päivityksen PS5 versioon tehtyä. Kaipa se on tämän vuoden aikana aloitettava... Ehkä Alan Wake 2 vielä ensin.
 

JjZz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit. Sympatiat kaikille paskoille.
Mukavan rohkaisevia kommentteja Death Strandingista kiitos näistä. Olen tässä miettinyt näiköhän peliä uskaltaa aloittaa kun on ilmeisesti yksi historian suurimmista kävelysimulaattoreista. Samoin mietityttää, kun itsellä aikaa pelata viikossa ehkä max 4-5 tuntia, niin miten peli soveltuu tälläisiin lyhkäisiin pelisessioihin. Toisaalta hyvät tarinat kiinnostaa aina ja kävelysimulaattorikin voi hyvin toteutetussa maailmassa olla rentouttava kokemus.

Olen ostanut tämän jostain vuoden 2019 alennusmyynnistä ja kympillä saisi nyt päivityksen PS5 versioon tehtyä. Kaipa se on tämän vuoden aikana aloitettava... Ehkä Alan Wake 2 vielä ensin.
Tuosta Death Strandingista on oikeastaan mahdoton etukäteen sanoa, tykkääkö siitä vai ei. Itselleni se oli yksi pahimpia hutiostoksia. Ei vain ollut tippaakaan minun juttuni. Siitä nauttiminen ilmeisesti vaatii että hommaan pääsee kunnolla sisälle, minulla sitä ei tapahtunut sellaisessa ajassa että olisi riittänyt mielenkiintoa jatkaa, ja peli jäi kesken.

Sille on sitten myös oma vankkumaton fanikuntansa. Eli joillekin se kuitenkin näyttää hyvinkin toimivan.
 

Ronikki73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks

JeReTN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Heh, olen päässyt (muistaakseni) alkuvuonna 2019 alkaneessa Assassins Creed -sarjan läpäisemisprojektissa "jo" Black Flagin seuraajaan, eli Rogueen. Semisti nauratti, kun ko. peliä ei meinannut löytyä ensin mistään, vaikka tiesin sen satavarmasti ostaneeni. Noh, tuohan oli tosiaan ostettu xbox 360, mutta hyvin rullaa ja hyvältä tuntuu uudemmallakin boxilla.

On nää kyllä vaan viihdyttäviä pelejä, ja vaikka toistavat itseään, tällaisella pari tuntia viikossa tahdilla ei käy tylsäksi missään vaiheessa. Ja kaikki paikat tietysti pitää koluta, joskaan ei sentään kädet riitä ihan 100% kaikkea suorittaman.

Eihän tässä enää ole jäljellä kuin ehkä puolet Roguesta, sitten Unity, Syndicate, Origins, Odyssey ja Valhalla! Ja kohta tulee taas joku uus. Montakohan peliä ne kerkee julkaista, saanko mä niitä koskaan kiinni?

Tää projekti kun on maalissa, niin jonossa onkin semmoisia pikkupelejä kuin Red Dead Redemption 2, Fallout 4, Mass Effect: Andromeda, Skyrim, Witcher 3, Dragon Age 2 ja Inquisition, kaikki Batmanit Arkham Asylumin jälkeen, Shadow of Mordor & War ja varmaan joku vielä unohtuikin. Eiköhän näitä pellailla vielä eläkkeelläkin!
Sulla ei pitäis aika ainakaan käydä pitkäksi. Assassins Creedien lisäksi noi sun seuraavat pelit on melkeinpä kaikki loistavia(kaikkia en oo koittanu). Skyrim julkaistiin 12 vuotta sitten ja vieläkin vois aloittaa uudestaan. Kertoo myös pelistä, että itse ostanut pelin PS3, PS4, PC ja VR-versiona.
 

JMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät NHL Azzurri
Anno 1800 tilattuna lopultakin Xboxiin. Jostain syystä tykkään noista levyversioista enemmän kuin digital downloadseista ja sijoitan mieluummin niihin mikäli pelistä löytyy tuo formaatti. Yhdessä Crusader kingin ja Civilization 6 kanssa strategiaa riittämiin, jälkimmäinen ollut tosin pitkällä breikilla. RDR2 pitäisi hiljalleen saada loppuun ja aloittaa sitten AC-pelisarja.
 
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin pallokerho
Lake nimistä peliä olen pelaillut tässä kesälomalla. Rentoa tekemistä. Pelissä jaetaan postia pikkukaupungissa ja ratkotaan pienen kaupungin ongelmia.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Diablo IV:sta pelaa tällä hetkellä ja ACT III:sta teen tällä hetkellä. Olen tehnyt sivutehtäviä + aukaissut kartta-alueita. Pelaan necromancer-hahmolla, joka on tällä hetkellä 52 lvl:inen.
 

Tonnikala

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Yksinpeleistä pelattuna viimeaikoina Re4:R pelattu läpi 1,5x ja aloitin Mass Effect 1 ehkä 6 pelikerran tällä kertaa remasterina.

Muista peleistä tällaisen swat4 & orkkis Rainbow Six fanin uutena kestosuosikkina Ready or Not.

Squad kiinnostaa myös, mutta tässä on vähän korkeampi kynnys pelata ilman hyvää seuraa.

Jos kahdelle viimeksimainitulle löytyy joku hyvä suomi community niin vinkit kiinnostaa.
 

JMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät NHL Azzurri
Pitkä ilo ollut Crash Bandicoot 4 it's about time-peli ja uusia kenttiä kenttien perään vaikka monesti ollut fiilis että tähän tämä täytyy loppua mutta peli senkuin jatkuu. Pitkään pelailtu siskonpojan kanssa ja molemmat tykkää, suosittelen!
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Final Fantasy XVI:n lopputekstit tuli nähtyä eilen, ja... onpas ristiriitaiset fiilikset. En missään nimessä käynyt koko sisältöä läpi, koska a) peli on jokseenkin helppo jos on yhtään kokemusta Devil May Cry -tyyppisistä peleistä, New Game+ tarjoaa "Final Fantasy"-vaikeustason että on vähän haastettakin, ja b) onpas sivutehtävät tuubaa, niin perustason fetch questia että luulisi kyseessä olevan ilmainen mobiili-MMO.

(Lukemisen helpottamiseksi, "Eikon" on vähänniinku jumala, periaatteessa "summon" aiemmista peleistä, Ifrit/Shiva/Bahamut/jne. Mutta toisin kuin aiemmissa peleissä, "Eikon"ien voimat on käytettävissä jatkuvasti eikä pelkästään satunnaisena summonina.)

Suurin ero oikeastaan mihinkään edelliseen "pääsarjan" Final Fantasyyn on että tämä uusin on käytännössä toimintapeli tyyliin DMC (ko. pelistä on tekijöitä mukana tiimissä, näkyy oikein selvästi). Eli täysin reaaliaikainen tappelu, mutta myöskään teamille ei voi antaa komentoja (koiraa lukuun ottamatta, sille voi antaa muutaman käskyn). Ja taikoja ei varsinaisesti ole (vaikka juoni pyöriikin, ironista kyllä, pitkälti taikuuden ympärillä). Riippuen mikä "Eikon" pelaajalla on valittuna voi käyttää erilaisia abilityjä, jotka sikäli muistuttavat (hyökkäys)taikoja, mutta ei ole mitään buff/debuffeja, ja ei ole väliä mitä elemental damagea tekee vaikka olisi mikä vastustaja kyseessä. "Fight fire with fire" voi pitää paikkansa, mutta se vain tuntuu väärältä tässä kontekstissa.

Mutta ei pelin "DMC"-mäistäminen rajoitu pelkästään tappeluun. Gear on... niin tylsää ettei mitään rajaa. Voit ostaa/craftata jutun joka on +10 parempi kuin edellinen, mutta ei muuten mitään erikoisattribuutteja, joten ei sitä tee mieli hirveästi harrastaa. Käytin koko pelin käytännössä vain yhtä miekkaa, josta sai craftattua seuraavan version aika ajoin. En kertaakaan erikseen yrittänyt etsiä materiaaleja, kaikki tulee jokseenkin automaattisesti lootin mukana (lue: loot on myös todella turhauttavan tylsää).

Ja kentät, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, ovat ihan pelkkää putkijuoksua (jonkun kulman takana saattaa olla potion, mutta ei muuten mitään syytä poiketa reitiltä). Välillä tulee sellainen olo, että on vain tehty ensin normaalikokoinen kenttä, joka on sitten skaalattu 10x että vaikuttaa eeppiseltä. Ne muutamat avoimemmat kentät eivät silti tarjoa oikein mitään syytä tutkiskella paikkoja (pääosin peltoa). Peli ei siis ole millään muotoa open-world, world mapilta valitaan kenttien välillä.

Kaikki ylläoleva saattaa kuulostaa että vihaisin tätä, mutta ei sekään oikein ole totta. Lähinnä ennakkovaroituksena, jos etsit perinteistä Final Fantasyä (jos sellaista edes on, sen verran vaihtelua on eri osien välillä) niin tämä ei ole sitä. Mutta fantasiaseikkailuna miksei. Juoni ei ole ehkä parasta FF:ää ikinä, mutta täysin riittävä ja sopivan mahtipontinen. Tekninen toteutus on oikein hieno. Tappelu, olkoonkin vähän DMC-lite, on oikein viihdyttävää, varsinkin kunhan saa vähän enemmän Eikoneita käyttöön.

Ja Eikonien väliset tappelut, olkoonkin pelimekaniikoiltaan vähän turhan yksinkertaistettuja, voivat olla sellaista spektaakkelia että ei ole pelisarjassa aiemmin nähty. Yhdistettynä aivan huikeaan soundtrackiin, pelissä on parhaimpia pomotappeluita mitä olen pelannut pitkään aikaan. Ei siis haasteen vuoksi, ihan vain kokemuksena.

Eli... pidin osittain tosi paljon. Osin en. Ja osin odotin täysin erilaista peliä. Mitäs tuosta tulisi loppuarvosanaksi, en oikein osaa sanoa.
 
Viimeksi muokattu:

Konteksti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Final Fantasy XVI:n lopputekstit tuli nähtyä eilen, ja... onpas ristiriitaiset fiilikset. En missään nimessä käynyt koko sisältöä läpi, koska a) peli on jokseenkin helppo jos on yhtään kokemusta Devil May Cry -tyyppisistä peleistä, New Game+ tarjoaa "Final Fantasy"-vaikeustason että on vähän haastettakin, ja b) onpas sivutehtävät tuubaa, niin perustason fetch questia että luulisi kyseessä olevan ilmainen mobiili-MMO.

(Lukemisen helpottamiseksi, "Eikon" on vähänniinku jumala, periaatteessa "summon" aiemmista peleistä, Ifrit/Shiva/Bahamut/jne. Mutta toisin kuin aiemmissa peleissä, "Eikon"ien voimat on käytettävissä jatkuvasti eikä pelkästään satunnaisena summonina.)

Suurin ero oikeastaan mihinkään edelliseen "pääsarjan" Final Fantasyyn on että tämä uusin on käytännössä toimintapeli tyyliin DMC (ko. pelistä on tekijöitä mukana tiimissä, näkyy oikein selvästi). Eli täysin reaaliaikainen tappelu, mutta myöskään teamille ei voi antaa komentoja (koiraa lukuun ottamatta, sille voi antaa muutaman käskyn). Ja taikoja ei varsinaisesti ole (vaikka juoni pyöriikin, ironista kyllä, pitkältä taikuuden ympärillä). Riippuen mikä "Eikon" pelaajalla on valittuna voi käyttää erilaisia abilityjä, jotka sikäli muistuttavat (hyökkäys)taikoja, mutta ei ole mitään buff/debuffeja, ja ei ole väliä mitä elemental damagea tekee vaikka olisi mikä vastustaja kyseessä. "Fight fire with fire" voi pitää paikkansa, mutta se vain tuntuu väärältä tässä kontekstissa.

Mutta ei pelin "DMC"-mäistäminen rajoitu pelkästään tappeluun. Gear on... niin tylsää ettei mitään rajaa. Voit ostaa/craftata jutun joka on +10 parempi kuin edellinen, mutta ei muuten mitään erikoisattribuutteja, joten ei sitä tee mieli hirveästi harrastaa. Käytin koko pelin käytännössä vain yhtä miekkaa, josta sai craftattua seuraavan version aika ajoin. En kertaakaan erikseen yrittänyt etsiä materiaaleja, kaikki tulee jokseenkin automaattisesti lootin mukana (lue: loot on myös todella turhauttavan tylsää).

Ja kentät, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, ovat ihan pelkkää putkijuoksua (jonkun kulman takana saattaa olla potion, mutta ei muuten mitään syytä poiketa reitiltä). Välillä tulee sellainen olo, että on vain tehty ensin normaalikokoinen kenttä, joka on sitten skaalattu 10x että vaikuttaa eeppiseltä. Ne muutamat avoimemmat kentät eivät silti tarjoa oikein mitään syytä tutkiskella paikkoja (pääosin peltoa). Peli ei siis ole millään muotoa open-world, world mapilta valitaan kenttien välillä.

Kaikki ylläoleva saattaa kuulostaa että vihaisin tätä, mutta ei sekään oikein ole totta. Lähinnä ennakkovaroituksena, jos etsit perinteistä Final Fantasyä (jos sellaista edes on, sen verran vaihtelua on eri osien välillä) niin tämä ei ole sitä. Mutta fantasiaseikkailuna miksei. Juoni ei ole ehkä parasta FF:ää ikinä, mutta täysin riittävä ja sopivan mahtipontinen. Tekninen toteutus on oikein hieno. Tappelu, olkoonkin vähän DMC-lite, on oikein viihdyttävää, varsinkin kunhan saa vähän enemmän Eikoneita käyttöön.

Ja Eikonien väliset tappelut, olkoonkin pelimekaniikoiltaan vähän turhan yksinkertaistettuja, voivat olla sellaista spektaakkelia että ei ole pelisarjassa aiemmin nähty. Yhdistettynä aivan huikeaan soundtrackiin, pelissä on parhaimpia pomotappeluita mitä olen pelannut pitkään aikaan. Ei siis haasteen vuoksi, ihan vain kokemuksena.

Eli... pidin osittain tosi paljon. Osin en. Ja osin odotin täysin erilaista peliä. Mitäs tuosta tulisi loppuarvosanaksi, en oikein osaa sanoa.
Itselläni on tämä myös työn alla ja hyvin samat mietteet. Pelisarjaan kuuluvat elementit siitä kyllä löytyy, mutta onhan tämä varsin outolintu pääsarjan osaksi. Tavallaan olen pitänyt tästä paljonkin, mutta menee silti hyvin kauas siitä, mitä sarjan peliltä pääosin odottaa. Jos aikeissa on tutustua sarjaan, niin ei mahtuisi suositeltavien listalle jos pitäisi mainostaa mistä aloittaa.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Itselläni on tämä myös työn alla ja hyvin samat mietteet.
Toiselta foorumilta poimittua ja vapaasti suomennettua: God of War on nykyään enemmän roolipeli kuin Final Fantasy. Ja Final Fantasy on enemmän God of War kuin God of War. (jälkimmäisellä viitataan GoW osiin 1-3, missä oli enemmän noita eeppisiä pomotappeluita kuin nykyversiossa)

Noh tosiaan, aika aikaansa kutakin ja pelisarjat kehittyy suuntaan tai toiseen. Aiheeseen (FF XVI siis) liittyen, keksin huonon vitsin. Mikä on Cliven lempikodinkoneketju?

Eikon Kone
 
Suosikkijoukkue
KalPa, Detroit Red Wings
Sain Fallout 4:n loppuun (kyllä, aloitin vasta tänä vuonna) ja olen ottanut tavoitteeksi pelata vain yhtä peliä, ja sekin sitten loppuun asti. Pelailin FF-fanina XVI-demon, mutta ei nyt oikein vakuuttanut ja ylläolevat arvostelut voisivat ihan yhtä hyvin tulla omalta näppäimistöltä. Joten ehkä odottelen että tuon löytää alelaarista.

Löysin kuitenkin Witcher 3n uudestaan, joka oli jäänyt 2018 kesken noin puoliväliin. Ja ai saakeli, onhan tuo mahtava peli joka nyt FFXV, GTA 5, RDR2 ja Fallout 4 jälkeen suorastaan imaisee mukaansa! Niin paljon säädettävää ja tutkittavaa, että pökerryttää.
 

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
Solasta pelattiin kaverin kanssa juuri läpi ja nyt odottelen että Baldur's Gate 3:nen ilmestyisi niin aletaan sitä hakkaamaan porukalla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös