Kari Enqvist: Uskomaton matka uskovien maailmaan.
Hetimmiten alkuun minun on todettava, että on ihailtavaa kuinka Enqvist on laittanut oman persoonansa peliin kirjoittaessaan tämän lukemisen arvoisen teoksen uskomattomasta matkasta uskovien maailmaan. Sen oheen, että hän on hankkinut paljon kirjaviisautta erilaisista uskonlahkoista ja uskomusjärjestelmistä on hän käynyt "kentällä" kokemassa ja näkemässä mitä erilaisimpia uskonnollisia tilaisuuksia nähdäkseen mitä todellisuudessa tapahtuu. Pidän todella arvostettavana sitä, että tässä teoksessa hän on kasvosta kasvoihin katsonut saarnamiehiä ja uskovaisia - tehnyt työtä jotta kirja saa lihaa kansien väliin.
Pidin kirjan tietynlaisesta vakavahenkisestä ilmeestä mutta samalla Enqvistillä on paikoin pilke silmäkulmassa ja vakavahenkisyyden viittakin riisutaan ja seistään tulessa likimain "aatamin asussa".
Minusta kirjassa on hyvin tavoitettu uskonnollisten lahkojen liikkeiden kirjavuus tämä hetken Suomessa. Kaikille on tarjolla jotain - niin tapauskoville luterilaisuuden piiristä, kuin myös suurelle joukolle saarnojen ja saarnamiesten kuulijoita. Toki olen ollut tietoinen siitä, että Suomestakin löytyy joukko mitä erilaisimpia saarnamiehiä mutta silti jaksoi hämmästyttää se, että kuinka monenlaisissa tilaisuuksissa kirjoittaja on viettänyt aikaa ja kuinka karismaattisiakin - tai siltä vaikuttavia - saarnamiehiä Suomestakin löytyy. Ja vaikka Enqvist on käynyt lukuisissa tilaisuuksissa kuuntelemassa ja kokemassa "uskonherätystä" ja moni liike on vieläpä kirjallisen tutkimustyön myötä noukittu kirjan sivuille esiin niin voinen olla varma, että toinen mokoma pieniä liikkeitä jäi tyystin käsittelemättä. Meitä on todellakin moneen junaan ja näin uskonnottomana en voi kuin hämmästellä sitä, että vielä tänä päivänä löytyy ihmisiä jotka haluavat etsiä totuutta uskosta. Itsekukin tietty saa tehdä valintansa siitä mihin uskoo ja mihin ei, joten tässä suhteessa en kiellä ketään uskomasta, mutta kun sopimuksia tehdään myös muidenkin puolesta - taloudellisia sellaisia - niin niitä minun on vaikeampi hyväksyä.
Enqvist otti oikein esille myös kirkon verotusoikeuden kuin myös tavan liittää jäseniä kirkkoon kasteen myötä. Hän ei todellakaan pitänyt ja arvostanut kirkon tapaa liittää jäseniä itseensä kasteen myötä. Hän esitti vaihtoehtoisia tapoja toimia, sellaisia joissa ihminen itse aikuistuttuaan tekee valinnan liittymisestä tai liittymättä jättämisestä. Ja aivan oikein Enqvist toi esille sen, että ev.lut.kirkon valta piilee jäsenissä ja jäsenkadon estämiseksi se tullee pitämään kiinni kynsinhampain nykyisestä käytännöstä liittää lapsi kirkkoon kasteessa hetimmiten syntymän jälkeen. Enqvist ei kiellä uskonnollista kasvatusta, se on huomioitava, sen sijaan hän "kieltää" lapsen puolesta tehtävän sopimuksen, jolla on pahimmassa tapauksessa taloudellisia velvotteita ennen kuin lapsi itse voi aikuistuttuaan tehdä päätöksen itsenäisesti erotako vai ei.
Kaikkiaan pidin kirjasta mutta en myöskään olisi itkenyt vaikka kirja olisi ollut vieläkin seikkaperäisempi katsaus uskomattomasta matkasta uskovien maailmaan mutta epäilemättä kirjoittajan oli tehtävä päätös mihin vetää raja sen suhteen mitä käsittelee ja kuinka paljon. Tätä aihetta ei kuitenkaan voi kaluta loppuun yhdessä kirjassa vaikka kuinka monta sataa sivua siihen uhraisi. Jaksan siis uskoa - ja toivoa - että tulevaisuudessa Enqvist tavalla tai toisella palaa myös uskovien maailmaan tulevissa kirjoissaan, jos hänellä riittää halua kirjoittaa pohdintojaan kirjojen muotoon.
vlad.