Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Tarinankertoja]

Ookoo, en lähde nyt ihan hirveästi väittelemään

Niin, makuasioitahan nämä on, väittelemällä parane :-)


Mutta Koskisesta sen verran, että ne tuntuu olevan juurikin kirjoja, joita lukee ne, jotka muuten ei paljon lue. Hianoa sinänsä, mutta itse ihmetellen, että jos vähänkään enemmän dekkareita lukenut jaksaisi kovin montaa Koskista kahlata. Vertaa nyt vaikka Hole sarjaan tai edes Wallandereihin.. (verrokkeina kaupunkipoliisit) tai nyt itselle uutena tuttavuutena Cormoran Strikeeen. Tamperelaisena Koskisessa tietty kiehtoo Tampere bongailu, mutta aika monta vuotta täytyy aina kirjain välillä pitää ja tais viimesin yritys jäädä aika nopsaan kesken.

..ja edelleen, makuasioitahan nää

 

[Kilgore Trout]

Niin, makuasioitahan nämä on, väittelemällä parane :-)


Mutta Koskisesta sen verran, että ne tuntuu olevan juurikin kirjoja, joita lukee ne, jotka muuten ei paljon lue. Hianoa sinänsä, mutta itse ihmetellen, että jos vähänkään enemmän dekkareita lukenut jaksaisi kovin montaa Koskista kahlata. Vertaa nyt vaikka Hole sarjaan tai edes Wallandereihin.. (verrokkeina kaupunkipoliisit) tai nyt itselle uutena tuttavuutena Cormoran Strikeeen. Tamperelaisena Koskisessa tietty kiehtoo Tampere bongailu, mutta aika monta vuotta täytyy aina kirjain välillä pitää ja tais viimesin yritys jäädä aika nopsaan kesken.

..ja edelleen, makuasioitahan nää

Minä luen paljon, joskin hyvin vähän dekkareita enää moneen vuoteen. Varsinkin nordic noir on pudonnut kokonaan pois, kun on lukenut Millenium-sarjan ja muutaman Holen, niin on lukenut ne kaikki. Silti ihailla pitää ruotsalaisten ja norjalaisten kirjailijoiden kykyä tuotteistaa kyseinen tyyli ja tehdä sillä hyvää tiliä kansainvälisesti.

Joka tapauksessa kesän tullen luen mielelläni uusimman Koskisen, se menee kevyenä välipalana, jonka lukee parissa illassa.

 

[Eddie]

Niin, makuasioitahan nämä on, väittelemällä parane :-)


Mutta Koskisesta sen verran, että ne tuntuu olevan juurikin kirjoja, joita lukee ne, jotka muuten ei paljon lue. Hianoa sinänsä, mutta itse ihmetellen, että jos vähänkään enemmän dekkareita lukenut jaksaisi kovin montaa Koskista kahlata. Vertaa nyt vaikka Hole sarjaan tai edes Wallandereihin.. (verrokkeina kaupunkipoliisit) tai nyt itselle uutena tuttavuutena Cormoran Strikeeen. Tamperelaisena Koskisessa tietty kiehtoo Tampere bongailu, mutta aika monta vuotta täytyy aina kirjain välillä pitää ja tais viimesin yritys jäädä aika nopsaan kesken.

..ja edelleen, makuasioitahan nää

Niin olisin ehkä voinut väitellä, mutta pitäisi ne kyllä uudestaan lukea ennen sitä. Ei minulla ne niin hyvässä muistissa ole, että pystyisin niitä uskottavasti puolustelemaan.

Sattumalta sain eilen viimeisimmän Cormoran Striken kuunneltua. Yhtä hyvinhän sitä sarjaa voisi sanoa Robin Ellacotiksi. Joo tämäkin sarja on kovaa tasoa. Kyllähän tässäkin on niitä juttuja, jotka rupeavat vähän ärsyttämään näissä pitkissä sarjoissa. Mutta tarinat ovat aina hyvin rakennettuja ja ennen kaikkea mielenkiintoisia. Tässä viimeisimmässä ollaan vastenmielisen uskonnollisen liikkeen/kultin kimpussa. Näitä on nyt ollut paljon true crimessakin, joten siinä mielessä ihan ajankohtaista menoa. Ja ainahan näistä aineksista saa mielenkiintoa ylläpitävän keitoksen kasaan. Rowling ehkä jopa yllättäen päättää pari sivujuonnetta, jotka ovat jokaisessa kirjassa olleet tarinan taustalla. Saapa nähdä miten näkyy jatkossa. Nämä saattavat myös olla juuri niitä pitkän sarjan ärsyttäviä puolia :).

Mainittakoon, että HBOn Strike sarja ei minusta ainakaan oikein tavoittanut kirjan tunnelmaa. Olen muutaman jakson katsonut, mutta en kyllä yhtään koukuttunut. Ehkä pitää vielä yrittää joskus. Ehkä ärsyttävin piirre siinä oli se, että Strikea näyttelevä henkilö ei kyllä tavoita kirjassa kuvailtua “karheutta/karskiutta".

 

[Stolk-2]

Jukka Korpelan Kiovan Rus tuli luettua. Aukaisi aika paljon Venäjän historiaa ja kuinka siellä on koko historian ajan väärennetty historiaa omaan vallan oikeutukseen. Suosittelen lukemaan tämän kirjan kun se myös avaa venäläistä mentaliteettia historian pohjalta. Kuinka myös Moskovan valtaan noususta on kirjattu pois monta kansallisuutta ja valtakuntaa, jotka auttoivat Moskovan nousemaan venäläisen maailman johtoon.

 

[alwahla]

Seuraava kirja, jonka aion lukea, on Delia Owensin Suon villi laulu. Tarina vaikuttaa mielenkiintoiselta eikä vähiten sen vuoksi, että kirjassa käsitellään sosiaalista eristäytymistä nuoren ihmisen silmin.

 

[Zaster]

Seuraava kirja, jonka aion lukea, on Delia Owensin Suon villi laulu. Tarina vaikuttaa mielenkiintoiselta eikä vähiten sen vuoksi, että kirjassa käsitellään sosiaalista eristäytymistä nuoren ihmisen silmin.

Vaikka luenkin varsin paljon, niin aika harvoin luettavaksi osuu nykyromaaneja. Mutta tätä hehkutettiin aikanaan niin paljon että päätin kirjan lukea. Enkä katunut päätöstä.

En tässä nyt käy tarinaa, en plussia, en miinuksia läpi. Mutta pakko todeta asia joko itseen teki suurimman vaikutuksen, eli kirjassa käytetty kieli joka parhaimmillaan oli suorastaan runollista. Ymmärrän että tämä ei välttämättä kaikkia miellytä, mutta itse pidin tuosta tyylistä. Siinä on tietynlaista kauneutta. Parhaiten tämä tulee esiin niissä monissa kohdissa jossa Owensin kuvaa ympäröivää luonto ja sen muuttumista.
Owenshan on etologian tohtori eli eiköhän faktat ainakin luontokuvauksissa ole kohdillaan.

 

[Mäyräkoira]

Sain juuri luettua toimittaja Johanna Aatsalon kirjan Hiihtoliiton dopingkuvioiden paljastuksesta,
se oli aika mielenkiintoista luettavaa, ja myös järkyttävää millaiseen helvettiin voi joutua
jos hyppii väärien ihmisten silmille, kirja kuvailee ansiokkaasti miten umpilikainen porukka
se Hiihtoliitto silloin ysärin lopussa, ja 2000-luvun alussa oli.

Varsinkin yksi entinen pääministerimme saa kirjassa varsin kylmää kyytiä.

Suosittelen kyllä jos tutkiva journalismi kiinnostaa, ja oli rohkea teko ottaa asia käsittelyyn.