Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Shardik]

Klassikkolistaltani kuuntelen nyt James Joycen Finnegan's Wakea. Aika paljon olen klassikoita lukenut/kuunnellut (myös pari Joycea) ja nyt on eka kertaa kirja, josta en tajua niin maar yhtään mitään. Oon käyny etukäteen lukemassa kappalesynopsiksiakin, mutta ei vaan pysty seuramaan narratiivia yhtään millään tasolla. Iso osa sanoista on keksittyjä/ei-englanninkielisiä ja ne mitkä ei ole on hemmetin hankalissa lauserakenteissa. Ja ne lauseet, jotka ymmärtää on joko päättömiä tai täysin irrallisia. Kieli on rikasta, mutta eipä tuosta muuta jää käteen. No, onpa 30 h kuunneltavaa työmatkoille. Ehkä lukien voisi paremmin pysyä mukana, mutta enpä taida tähän teokseen toista kertaa tarttua.

Edit: kävinpä vielä wikipediassa ja ilmeisesti kirjallisuuspiirit eivät ole 85 vuodessa oikein kunnolla vielä selvittäneet romaanin juonta, niin ehkäpä en ota tätä kovana kolhuna itsetunnolleni.

Noni, nyt on tämä kuunneltu. Jatkoi loppuun asti valitsemallaan linjalla, eli tarinasta en saanut edes vähän päästä kiinni mistään kohtaa. En voi kuitenkaan sanoa, etten sanaakaan ymmärtänyt, kun tähän kunnianarvoisaan kaunokirjallisuuden merkkiteokseen sisältyivät luettelot viikonpäivistä sekä numeroista 1-12 suurimmasta pienimpään. Suomeksi.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin täältä löytyy lainauksia kirjasta: Finnegans Wake Quotes by James Joyce Tuommoista tekstiä se oli alusta loppuun.

 

[aalto]

Noni, nyt on tämä kuunneltu. Jatkoi loppuun asti valitsemallaan linjalla, eli tarinasta en saanut edes vähän päästä kiinni mistään kohtaa. En voi kuitenkaan sanoa, etten sanaakaan ymmärtänyt, kun tähän kunnianarvoisaan kaunokirjallisuuden merkkiteokseen sisältyivät luettelot viikonpäivistä sekä numeroista 1-12 suurimmasta pienimpään. Suomeksi.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin täältä löytyy lainauksia kirjasta: Finnegans Wake Quotes by James Joyce Tuommoista tekstiä se oli alusta loppuun.

Tähän ei nyt oikein pysty edes tykkäystä antamaan, pitäisi olla jokin muu reaktio. Iso peukku kuitekin sinnikkyydestä, itselle riitti noiden lainausten selailu. Laitetaan tuo lukulistan hännille, vähän ennen Karalahden ja Halmeen elämänkertoja.

 

[Ilmari Ahde]

Noni, nyt on tämä kuunneltu. Jatkoi loppuun asti valitsemallaan linjalla, eli tarinasta en saanut edes vähän päästä kiinni mistään kohtaa. En voi kuitenkaan sanoa, etten sanaakaan ymmärtänyt, kun tähän kunnianarvoisaan kaunokirjallisuuden merkkiteokseen sisältyivät luettelot viikonpäivistä sekä numeroista 1-12 suurimmasta pienimpään. Suomeksi.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin täältä löytyy lainauksia kirjasta: Finnegans Wake Quotes by James Joyce Tuommoista tekstiä se oli alusta loppuun.

Tähän ei nyt oikein pysty edes tykkäystä antamaan, pitäisi olla jokin muu reaktio. Iso peukku kuitekin sinnikkyydestä, itselle riitti noiden lainausten selailu. Laitetaan tuo lukulistan hännille, vähän ennen Karalahden ja Halmeen elämänkertoja.

Samalla linjalla, ei minun lukuhermo kestäisi. Onhan “bababadalgharaghtakamminarronnkonnbronntonnerronntuonnthunntrovarrhounawnskawntoohoohoordenenthurnuk!” sangen puhutteleva ja kaunis sana, keskeyttää kiusallisen hiljaisen hetken tai polveilevan keskustelun oivasti kun tuon täräyttää ilmoille. Liekö Joyce kirjoitellut puuta heinää partaansa naureskellen, että lukekaapa kulttuurikeijot tämä ja yrittäkää selvitellä mitä tässä haetaan.

 

[Voranen]

Samalla linjalla, ei minun lukuhermo kestäisi. Onhan “bababadalgharaghtakamminarronnkonnbronntonnerronntuonnthunntrovarrhounawnskawntoohoohoordenenthurnuk!” sangen puhutteleva ja kaunis sana, keskeyttää kiusallisen hiljaisen hetken tai polveilevan keskustelun oivasti kun tuon täräyttää ilmoille. Liekö Joyce kirjoitellut puuta heinää partaansa naureskellen, että lukekaapa kulttuurikeijot tämä ja yrittäkää selvitellä mitä tässä haetaan.

“In the ignorance that implies the impression that knits knowledge that finds the nameform that whets the wits that convey contacts that sweeten sensation that drives desire that adheres to attachment that dogs death that bitches birth that entails the ensuance of existentiality.” -James Joyce, Finnegans Wake

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=IUWPwP0EJbc

 

[Skruf]

Laura Arffmanin "Krista Pärmäkosken" historiaa!

 

[Patarouva]

Eilen sain loppuun Fredrik Backmanin Mies, joka rakasti järjestystä.

On hyvä kirja, joka nauratti ja välillä itketti. Oli hienoa löytää kirjasta myös jotakin itseen ja omaan elämäänsä sopivaa. Voi meitä kaikkia järjestyksen ja periaatteiden ihmisiä, jotka tomppeleiden kanssa elämässämme luovimme.

 

[Jancky]

Eilen sain loppuun Fredrik Backmanin Mies, joka rakasti järjestystä.

On hyvä kirja, joka nauratti ja välillä itketti. Oli hienoa löytää kirjasta myös jotakin itseen ja omaan elämäänsä sopivaa. Voi meitä kaikkia järjestyksen ja periaatteiden ihmisiä, jotka tomppeleiden kanssa elämässämme luovimme.

Backman on hieno kirjailija. Varaukseton suositus herran Kiekkokaupunki -trilogialle mikäli se ei kaikille ole tuttu

 

[Zaster]

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat on julkaistu. Itse en ole näistä mitään lukenut, tulee muutenkin luettua tosi harvoin romaaneja. Mutta siitä lukuvinkkejä, eittämättä ovat hyviä kirjoja.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat ovat tässä – kirjoissa etsitään äitiä ja sukelletaan huumemaailmaan

Kuudessa ehdokasromaanissa käsitellään muun muassa sodan seurauksia, seksuaalista väkivaltaa ja vanhemmuutta.

yle.fi

 

[Paloposti]

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat on julkaistu. Itse en ole näistä mitään lukenut, tulee muutenkin luettua tosi harvoin romaaneja. Mutta siitä lukuvinkkejä, eittämättä ovat hyviä kirjoja.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat ovat tässä – kirjoissa etsitään äitiä ja sukelletaan huumemaailmaan

Kuudessa ehdokasromaanissa käsitellään muun muassa sodan seurauksia, seksuaalista väkivaltaa ja vanhemmuutta.

yle.fi

Ihan sattumalta olen tuon Hanna-Riikka Kuisman Korvaushoidon lukenut, osui silmään kirjaston uutuus-hyllyllä kesällä. Oli aivan loistava, ja suosittelen lämpimästi.

 

[Patarouva]

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat on julkaistu. Itse en ole näistä mitään lukenut, tulee muutenkin luettua tosi harvoin romaaneja. Mutta siitä lukuvinkkejä, eittämättä ovat hyviä kirjoja.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat ovat tässä – kirjoissa etsitään äitiä ja sukelletaan huumemaailmaan

Kuudessa ehdokasromaanissa käsitellään muun muassa sodan seurauksia, seksuaalista väkivaltaa ja vanhemmuutta.

yle.fi

Kaikki Tommi Kinnusen muut romaanit mulla on, mutta Kaarnaa ole vielä lukenut enkä hankkinut. Odotellaan pokkaripainosta. Suosittelen lukemaan ainakin Ei kertonut katuvansa.

 

[Mäyräkoira]

Minulla on parasta aikaa meneillään 2 elämänkertaa, Heikki Silvennoisen ja Alpo Suhosen,
ihan mielenkiintoisia kirjoja molemmat, Alpon osalta olen tosin vasta ihan alussa,
Silvennoisen osalta olen jo Kummeli-ajassa.

 

[Zaster]

Itsellä luennassa Tommi P. Lankilan- Antiikin viimeinen keisari. Kirjassa tehdään matkaa antiikista aina varhaiskeskiajalle, 46 vuotta frankkien kuninkaana olleen Kaarle Suuren toimiessa keskushenkilönä. Tietoa ja historiaa, politiikkaa ja uskontoa. Mielenkiintoinen kirja.

Aloitin myös lukemaan Yuval Noah Hararin- Nexus, tietoverkon lyhyt historia. Erittäin ajankohtainen aihe, kirjoitustyyli taattua Hararia.

Elämänkerroista menossa, Erkko Meri, Gert Remmel- Perparin Hetemaj, selviytyjä. Tämä kirja on saanut todella hyvät arvostelut, itse ehtinyt ottaa vasta ensipuraisut. Odotukset ovat korkealla noiden arvostelujen vuoksi, mutta myös siksi että Perpa on aina ollut yksi suosikkipelaajistani. Ja hei, noin 300 pelia Serie A:ssa.

@Mäyräkoira tuossa ylempänä mainitsi, että hänellä on meneillään samaan aikaan kaksi elämänkertaa.

Tästä tulikin mieleen kertoa että oma lukutyylini on aina ollut sellainen, että luennassa on useampi kirja, yleensä 3-4 kirjaa. Vaikka kirja olisi niin sisällöltään kun kirjoitusasultaan 5/5, niin oma keskittymiseni ei tahdo millään riittää siihen että pystyisin lukemaan vain sitä yhtä kirjaa.

 

[SM84]

Minulla on parasta aikaa meneillään 2 elämänkertaa, Heikki Silvennoisen ja Alpo Suhosen,
ihan mielenkiintoisia kirjoja molemmat, Alpon osalta olen tosin vasta ihan alussa,
Silvennoisen osalta olen jo Kummeli-ajassa.

Tuon Silvennoisen kirjan luin itsekin vasta. Oli kyllä mielenkiintoinen kirja, varsinkin se aika ennen Kummelia kiinnosti ja ylipäänsä Kummelin ulkopuoliset jutut. Monessa on ehtinyt olla Heikki Silvennoinen mukana. Kummeli-ajat on jo dokumentoitu siihen Kummeli-kirjaan, joten niissä ei ollut paljoakaan uutta.

Nyt on menossa Johannes Lahtelan kirjoittama Samuli Edelmannista kertova Pimeydestä valoon. Melkoisen rankkaa juopottelua ollut Edelmannilla ennen raitistumista. Kirja keskittyy enemmän tuohon raitistumisprosessiin ja aikaan ennen sitä, hänen uraansa käydään läpi tosi pintapuolisesti, mikä on harmi. Samulilla on kuitenkin paljon hyviä rooleja sekä projekteja, joista olisi ollut mielenkiintoista tietää enemmän.

Edit. Sain luettua tuon Lahtelan Edelmann-kirjan loppuun ja loppuosa oli enemmänkin jopa Lahtelan oman alkoholismin käsittelyä Samulin ollessa sivuosassa.

 

[Sudden Death]

Ranskassa on noussut jättimenestykseksi ranskalaisen kirjoittama romaani Suomen talvisodasta ja tarkka-ampuja Simo Häyhästä.
Vinkiksi siltä varalta että joku sattuu lukemaan ranskankielisiä kirjoja, meidän muiden täytyy odottaa ensi kesään jolloin on odotettavaissa suomennos.
Käännösoikeudet on muuten myyty kuulemma myös Venäjälle.

Otava julkaisee ranskalaisen Olivier Norekin megahitiksi ampaisseen, talvisodasta kertovan romaanin kesällä 2025 | Otava

Olivier Norekin historiallinen lukuromaani tarkka-ampuja Simo Häyhästä ja talvisodasta on noussut Ranskan myydyimmäksi kirjaksi ja on ehdokkaana Ranskan merkittävimpien kirjallisuuspalkintojen saajaksi. Otava julkaisee teoksen suomennoksen osana kesän 2025 kustannusohjelmaansa.

otava.fi

 

[Mäyräkoira]

Tuon Silvennoisen kirjan luin itsekin vasta. Oli kyllä mielenkiintoinen kirja, varsinkin se aika ennen Kummelia kiinnosti ja ylipäänsä Kummelin ulkopuoliset jutut. Monessa on ehtinyt olla Heikki Silvennoinen mukana. Kummeli-ajat on jo dokumentoitu siihen Kummeli-kirjaan, joten niissä ei ollut paljoakaan uutta.

Samaa mieltä, en tiennytkään miten monipuolinen ura muusikkona Silvennoisella onkin ollut,
se on vähän harmi että suuri yleisö muistaa sen vaan Kummeli-miehenä.

Kävin viime kesänä katsomassa Silvennoisen blues-musaan keskittyneen keikan, ihan hyvää
settiä oli.

 

[Tinke-80]

R.A.Salvatoren Drowin perintö sarjaa aloitin toissapäivänä lukemaan. Ihan hyvää aivot narikkaan viihdettä tietokoneella opiskelun vastapainoksi.

Drowin perintö

Pääsarja Drizztin legendaSarja on jatkoa Jäätuulen laakso- ja Musta haltia -trilogioille.

www.risingshadow.fi

 

[Hakki#20]

Seppo Lampela, Pekka Haverinen & Jari Veijalainen: Ajojahti

Mielenkiintoinen tositarina poliisien tutkimuksista arvokuljetusryöstöissä. Mukana on myöskin Matti Sarenin haastatteluja joka suunnitteli ja teki näitä ryöstöjä.

 

[Stolk-2]

Nyt luen Geezer Butlerin muistelmia. Black Sabbath fanina on kirja mielenkiintoinen.

 

[Tarinankertoja]

Backman on hieno kirjailija. Varaukseton suositus herran Kiekkokaupunki -trilogialle mikäli se ei kaikille ole tuttu

Tästä on tehty myös viisiosainen ruotsalainen TV-sarja "Björnstad" HBO:n toimesta 2020

 

[Jancky]

Tästä on tehty myös viisiosainen ruotsalainen TV-sarja "Björnstad" HBO:n toimesta 2020

Totta ja itse koitin vuosi sitten katsoa kyseistä sarjaa mutta tuntui ainakin silloin kadonneen tyystin hbo:lta.

 

[Tarinankertoja]

Totta ja itse koitin vuosi sitten katsoa kyseistä sarjaa mutta tuntui ainakin silloin kadonneen tyystin hbo:lta.

Ai.. katoin sen tuoreeltaan aikanaan... Justwatchin mukaan ois nyt Ruutu, SkyShowtime.. mutta kirjan lukeneelle toki vähän "meh" koska se tv sarjan jännitysmomentti rakennetaan alussa niin ettei tiedä keitä on "tilanteessa" ja kun tiätää, niin tuon mysteerin rakentaminen jää ohjueksi. Ihan laatutyötä toki ja onhan siinä suomalainen Tobias Zilliacus isossa roolissa

 

[Useful Idiot]

Nyt luen Jolo: 140 päivää panttivankina viidakossa. Tuon kun saan luettua, niin seuraavana vuorossa on Laukku Leena - naiskulkurin tarina.

Meillä on täälläpäin kirjastot kiinni järjestelmävaihdon takia, joten käytin Laukku-Leenan kirjan kanssa törkeästi asemaani hyödyksi työntekijänä. Kirja kun juuri saapui uutuutena tarroitukseen ja muovitukseen ja se ei täältä kenellekään lainaan lähde sulkuaikana, niin muovituksen ja tarroituksen jälkeen nappasin sen itselleni kotiin luettavaksi ohi varausjonon.

Me teemme täällä vain isoja rikoksia.

 

[penalalli]

Aloitan tänään Arja Paajasen 'Kiehtova, kavala Venäjä'

 

[Rod Weary]

Taru Sormusten Herrasta, eli 40 vuotta sitten aloitettu urakka jatkuu. Edellisellä yrityksellä jaksoin ehkä 30 sivua. Nyt leffat katsoneena tuota on hiukan helpompi seurata. Tai siinä mitään seuraamista ole. Pääsin jo Kahteen torniin asti eikä tässä ole tapahtunut vielä mitään. Saivat ne sentään Boromirin hengiltä.

Liki tuhannen sivun urakkaa helpottaa, kun voi skipata ne loputtomat laulut yli. Onneksi ei ole äänikirja. En ehkä kestäisi. Mutta en luovuta, edes verta.

Kun tästä selviän, täydennän kesken jääneiden klassikoiden hattutempun kahlaamalla Sinuhen ja Alastalon salin loppuun asti. Nuo jaksoin viimeksi n. puoleen väliin. Sitten joskus maaliskuussa jotain tuoreempaa tavaraa käteen.

 

[Tarinankertoja]

Rebeccka Roanhorse: Fevered Star

Tämä siis toinen osa Between Earth and Sky trilogiasta. Ensiommäinen Black Sun voitti Hugon ja luin siksi. Aivan loistava, vaan jäi ”kesken” josta Fevered Star jatkaa.

Rebecca Roanhorse: Mirrored Heavens
Between Earth and Sky -trilogian päätösosa.


Rebecca Roanhorsen fantasiasarja ” Between Earth and Sky” oli yx vaikuttavimmista fantasiasarjoista, jonka olen lukenut pitkään aikaan ja tän saagan päättää Mirrored Heavens, jolta odotin suurta draamaa ja järkyttäviä hetkiä… niitäs saatiin

Roanhorse opastaa lukijaa päätarinan ohessa tän maailman monimutkaisten ja usein ristiriitaisten tarinoiden ja historiallisten tapahtumien läpi. Niiden jotka johtaa tarinan nykyiseen kaaokseen ja jotka muodostavat sen, mitä pidämme "historiallisena tosiasiana" tässä maailmassa. Maailma rakentuu lukijalle todelliseksi hämmentävän hyvin. Kuten tossa aiemmin kerroin, tämä ammentaa siis Amerikan alkuperäiskansojen mytologioista ja on todella erilainen kuin ”tolkielnilainen” Euroopan keskiajasta ammentava fantasia.

Nebula-, Lambda-, Locus- ja Hugo Awards -ehdokkuudet, American Library Associationin Alex-palkinto ja Fiyah-lehden Ignyte-palkinto voittaja.. siinä jotain trilogian statuksesta.

Miks näitä ei käännetä prkl?
(tosin samaa itkin N. K. Jemisin ”Broken Earthin” kaa, ja sehän saatiin lopulta kokonaan mutta kuka näitä jaksaa odottaa)