Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Ilmari Ahde]

Julian Sancton - Jään ja pimeän vangit

Laivalla Antarktikselle, jäätävä reissu! Eihän se tietenkään putkeen mene, kuten kirjan nimikin kertoo. Kovaa hommaa on naparetkeily tänäkin päivänä, saatikka tuolla 1900-luvun taitteen liepeillä, sen ajan varusteilla ja ravinnolla. Melkoista mielenlujuutta kysyy olosuhteet muutenkin, entäs kun laiva juuttuu jäihin eikä vapautumista näy horisontissa, samat naamat ympärillä jatkuvasti ja hengenlähtö on herkässä tuossa vihamielisessä ympäristössä.

Hurja tositarina on tämäkin. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin Alfred Lansingin Kestävyys on tämän lajin klassikko.

 

[Zaster]

Julian Sancton - Jään ja pimeän vangit

Laivalla Antarktikselle, jäätävä reissu! Eihän se tietenkään putkeen mene, kuten kirjan nimikin kertoo. Kovaa hommaa on naparetkeily tänäkin päivänä, saatikka tuolla 1900-luvun taitteen liepeillä, sen ajan varusteilla ja ravinnolla. Melkoista mielenlujuutta kysyy olosuhteet muutenkin, entäs kun laiva juuttuu jäihin eikä vapautumista näy horisontissa, samat naamat ympärillä jatkuvasti ja hengenlähtö on herkässä tuossa vihamielisessä ympäristössä.

Hurja tositarina on tämäkin. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin Alfred Lansingin Kestävyys on tämän lajin klassikko.

Kerrassaan loistava kirjavinkki. Itse luin tämän reilu vuosi sitten ja pidin, pidin kovasti.

Uskomaton tositarina, monikerroksinen, upeasti kirjoitettu, kaunista luontokuvausta ja voi vain kuin kuvitella sitä taustatyön määrää mitä tämän kirjan kokoamiseen on tarvittu.

Kuten sanoit, mielenlujuutta tarvittiin ja tuo kulma on juuri yksi kirjan mielenkiintoisimmista.
Mitä tapahtuu kun joukko ihmisiä suljetaan pieneen tilaan ilman tietoa poispääsystä, miten tämä vaikuttaa ryhmädynamiikkaan, entä yksilöihin. Aina on niitä ihmisiä jotka ajattelevat, että tästä en selviä ja miten tuosta ennusteesta tuleekin itseään toteuttava. Sitten on Roald Amundsenin kaltaisia ihmisiä joiden sisäinen tuli roihuaa näissäkin tilanteissa kirkkaana.

 

[Ilmari Ahde]

Kerrassaan loistava kirjavinkki. Itse luin tämän reilu vuosi sitten ja pidin, pidin kovasti.

Uskomaton tositarina, monikerroksinen, upeasti kirjoitettu, kaunista luontokuvausta ja voi vain kuin kuvitella sitä taustatyön määrää mitä tämän kirjan kokoamiseen on tarvittu.

Kuten sanoit, mielenlujuutta tarvittiin ja tuo kulma on juuri yksi kirjan mielenkiintoisimmista.
Mitä tapahtuu kun joukko ihmisiä suljetaan pieneen tilaan ilman tietoa poispääsystä, miten tämä vaikuttaa ryhmädynamiikkaan, entä yksilöihin. Aina on niitä ihmisiä jotka ajattelevat, että tästä en selviä ja miten tuosta ennusteesta tuleekin itseään toteuttava. Sitten on Roald Amundsenin kaltaisia ihmisiä joiden sisäinen tuli roihuaa näissäkin tilanteissa kirkkaana.

Ei ole minussa Roald Amundsenia, ukkohan oli sitä tyytyväisempi mitä kurjemmat olot. Lukiessa tuli väkisinkin pohdiskeltua miten olisi itse pärjännyt, päädyin siihen että huonosti, tokkopa olisin tullut täysissä sielun voimissa pois, jos lainkaan. "Kirjanpitooni" kirjoitinkin, että hyvä kun napaseutuja tutkitaan ja joku tekee sen minun puolesta. Tuommoinen ääretön autius olisi mielenkiintoista nähdä ja kokea, muttei tuommoisissa oloissa ja noin pitkään.

 

[Sonny Burnett]

Tuntematon Rokka.

Petri Sarjasen vuonna 2000 kirjoittama romaani Viljami Pylkkään Talvi- ja Jatkosodasta sekä elämästä sotien jälkeen. Tätä voi suositella jos Tuntematon sotilas-teokset ja hahmot kiinnostaa. Mm oikea "Rahikainen" stm Rummukainen oli isosti esillä. Ja moni muu.

Tuntematon Rokka alias Viljam Pylkäs - Readme.fi

Antti Rokan hahmo on eräs Tuntemattoman sotilaan vaikuttavimmista ja rakastetuimmista persoonallisuuksista. Toisin kuin monilla Tuntemattoman sotilaan päähenkilöistä, Rokalla on selkeä ja kiistaton esikuva: Viljam Pylkäs, pienviljelijä Sakkolasta, Haparoisten kylästä. Kuten Rokkakin, Pylkäs oli...

www.readme.fi

 

[Dino]

Viimeksi luin minulle harvinaisempaa genreä, eli dekkarin. Kirja oli Jens Lapiduksen Paratiisikaupunki, joka kertoo vuoden 2025 Ruotsista, jossa maahanmuuttajat ja muu "ei toivottu" väestö on suljettu muurien taakse omille kielletyille alueilleen.

Nyt kesken on David Grannin Killers of the flower moon. Kyseessä siis tämä Osage-intiaanien oudoista murhista 1920-luvulla kertova kirja, josta Martin Scorsese teki viime vuonna elokuvan.

 

[Krepo]

Veikko Huovisen Hamsterit lukaisin tuossa yhtenä päivänä, kun rouva lainasi kirjastosta. Kuulemma sopii meidän meininkeihin aikas hyvin, enkä toki voi vastaankaan väittää. Joskus aiemminkin olin kyseisen kirjan lukenut kyllä. Oli erittäin viihdyttävä hetki tuon kirjan parissa, ja voin suositella, mikäli et ole vielä tuota lukenut.

Jälkiruuaksi katselin 2022 valmistuneen elokuvan, joka tuohon kirjaan perustuu. Tuolle en niin suuria suosituksia annakaan. Kovin jäi vaisuksi kirjaan verrattuna tuo filmatisointi.

 

[Kilgore Trout]

Luin Martha Wellsin kirjasarjasta Murhabotin päiväkirjat osan 3 Oikullinen protokolla. Viihdyttävää spefiä, hyvää huumoria, ei ihme että kirjasarjaa on myyty yli miljoona kappaletta.
Ainoa asia, josta antaisin kritiikkiä, on kirjan lyhyys. Sen lukee yhdessä illassa, vaikka lukemista jatkaisi mielellään pidempään.

 

[Skruf]

Ben Macintyre - Kova joukko, SAS ja erikoisjoukkojen synty.

Kirjassa käsitellään miten SAS syntyi ja toimi toisen maailmansodan aikana Afrikassa ja Euroopassa. Lopussa sitten lyhyesti, että miten SAS:n sotilailla meni sodan jälkeen.

 

[Stolk-2]

Nyt on lukuvuorossa Anne Applebaumin Punainen Nälkä kirja. Kirja kertoo kuinka neuvostojärjestelmä Stalinin johdolla johti Ukrainan nälänhätään. Kirjassa pohjustetaan hyvin niitä tapahtumia mitkä johtivat nälänhätään. Kirjassa käsitellään Ukrainan historiaa ensimmäisestä maailmansodasta lähtien itsenäistymispyrkimyksineen ja kuinka Stalin boakäärmeen lailla rutisti ne pois Ukrainan neuvostotasavallasta. Kannattaa lukea tämä kirja, koska se hyvin kuvaa kuinka historia toistaa itseään. Kuinka venäläisten suhtautuminen peilaa historian kautta nykytilanteeseen. Kuinka Putlerilla on samat asenteet ja raa'at keinot käytössä nyt Ukrainassa.

 

[Quethas]

Pitäisiköhän sitä liittyä tähänkin kirjakerhoon...

Olen teinistä lähtien tykännyt fantasiakirjallisuudesta. Taru sormusten herrasta johti muihin 90-luvun/2000-luvun aikakauden fantasiakirjallisuuteen (Dragonlancet & Forgotten Realmsit...). Vähän lukuinnostus kuitenkin lopahti aikuisuuteen hypätessä ja vaikkei lukeminen missään vaiheessa täysin loppunut, mm. Ajan pyörään sain kulutettua vuosikaudet.

Viime vuonna hoksasin ettei kirjoja ollut alkuvuonna tullut juurikaan luettua, joten otin itseäni niskasta kiinni. Lopullinen saldo viime vuonnakin yli 20. Tänä vuonna tämän hetken luku on jo päälle 30.

Viimeisimpänä Robin Hobbin Narri ja näkijä -sarjan kaksi ensimmäistä osaa. Tykkään kyllä Hobbin kirjoitustyylistä, jossa ei ole mikään kiire oikein mihinkään. Ja näkökulmakin siinä mielessä piristävä, ettei päähenkilö ole teini-ikäinen tai nuori aikuinen. Ensimmäinen osa Narrin salamurhaaja oli oikein hyvää kamaa ja toinen osa Narrin vaelluskin oli kelpo kamaa, vaikka välillä laahasi turhankin paljon.

Kolmas osa onkin sitten jo odottelemassa kirjahyllyssä, kun Salamurhaajan kohtalo löytyi vitosella Citymarketista.

 

[Zaster]

Ben Macintyre - Kova joukko, SAS ja erikoisjoukkojen synty.

Kirjassa käsitellään miten SAS syntyi ja toimi toisen maailmansodan aikana Afrikassa ja Euroopassa. Lopussa sitten lyhyesti, että miten SAS:n sotilailla meni sodan jälkeen.

Itse en ole tätä vielä lukenut, mutta jossain kohtaa olisi tarkoitus.

Onko Macintyren muu tuotanto tuttua? Jos et ole lukenut niin suosittelen ehdottomasti lukemaan. Toisen maailmansodan tapahtumathan ovat miehen kirjoissa keskiössä, kuten myös vetävä ja otteessaan pitävä kirjoitustyyli. Toki joissain teoksissa pientä pirstaleisuutta onkin havaittavissa ja nimien paljous myös hieman hankaloittaa juonessa pysymistä. Mutta kokonaisuudessaan loistavia kirjoja joita Macintyre kirjoittaa ns. tehtaantakuulla.

 

[Skruf]

Itse en ole tätä vielä lukenut, mutta jossain kohtaa olisi tarkoitus.

Onko Macintyren muu tuotanto tuttua? Jos et ole lukenut niin suosittelen ehdottomasti lukemaan. Toisen maailmansodan tapahtumathan ovat miehen kirjoissa keskiössä, kuten myös vetävä ja otteessaan pitävä kirjoitustyyli. Toki joissain teoksissa pientä pirstaleisuutta onkin havaittavissa ja nimien paljous myös hieman hankaloittaa juonessa pysymistä. Mutta kokonaisuudessaan loistavia kirjoja joita Macintyre kirjoittaa ns. tehtaantakuulla.

Juu, tuttua on. Olen tainnut lukea herran kaikki muut kirjat paitsi Agentti Sonja. Pitää sekin lukea jossain vaiheessa.

 

[axe]

Sain luettua tästä ketjusta bongaamani Kolmen kappaleen probleeman trilogian ja tykkäsin paljon. Hieno kaari kirjoilla, komeita visioita tulevaisuudesta ja melko synkkä teoria avaruuden älykkään elämän kontaktien puutteisiin jatkossakin. Välillä korkealentoista menoa esim. ulottuvuuksien suhteen mutta on sitä paljon hankalamminkin teknisteltyjä scifiöitä joskus kahlattu läpi.

Luin myös niin ikään täältä napsaistun Pierre Lemaitren Näkemiin taivaassa. Ei ihan yhtä lailla tempaissut mukaansa, että heti jatko-osille suuntaisin mutta eiköhän nekin vielä tule luettua.

Mullahan on siis tällainen lukemattomien kirjojen ongelma (pätee myös elokuviin ja tv-sarjoihin), että on ihan vitun vaikee keksiä itse mitään uutta luettavaa, vaan pitää tietää mitä hakee, muuten se on vaan turhauttavaa pyörimistä kirjastossa tai kirjapalvelussa ilman tuloksia. Nyt kuitenkin Bookbeatista osui jotenkin silmään ihan omana satunnaishakuna Kaliane Bradleyn Aikaministeriö, joka teki sen loksahduksen että tän mää voisin haluta lukea. Ideana siis, että nykyajasta käydään "varastamassa" menneiden vuosisatojen ihmisiä ja tuodaan heitä elämään tätä uutta aikaa. Hyvin alussa vielä, mutta alku on ollut kiinnostava.

Suosikki-lehden tarinaa odotellaan kans kirjastovarauksesta.

Sellaseen järkytykseen havahduin, että Stephen Kingiltä on edellinen tullut toukokuussa ja vieläkään ei julkaisuputkesta löytynyt seuraavaa. En muista tällaista tapahtuneen! Piti oikein etsiä ja sitten löytyi kesältä joku haastattelu, että ilmeisesti sitä saakelin Hollya olisi tulossa lisää. En ymmärrä Kingin fiksaatiota hahmoonsa. Ja tuo viimevuotinen hahmon oma romaanikin oli täysin meh. (Mikähän on nykyajan slangin versio tällaisesta blaahista tai mehistä, en vaan tiedä.)

 

[Rod Weary]

Jaa tää on trilogia? Kolmen kirjan probleema. Meillä on vaan yks osa ja se on mulla hiukan yli puolenvälin. Täytyy kyllä sanoa, että voisi olla aika heviä settiä, jos ei olisi asiaa liippaavia opintoja takana. Ihan lukion fysiikalla tuosta ei kaikki avaudu. Eikä tietokoneen teoriapuolestakaan haittaa ole.