Mainos

Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

  • 693 032
  • 5 755

Zaster

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Maija Vilkkumaa, Miina Supinen- Vilkkumaa.

Mikko Kuustonen- Mikko Kuustonen omaelämänkerta.

Sakari Kuosmanen, Tommi Saarela- Sakari Kuosmanen ihana elämä.

Heikki Silvennoinen, Tommi Saarela- Heikki Silvennoinen nousut ja laskut.

Mikään tarkoitushan ei kesän aikana ollut lukea neljää kirjaan suomalaisista viihteen tekijöistä, mutta yksi kirpparilöytö ja tutuilta lainaksi saadut kirjat ajoivat tähän tilanteeseen ja hyvä niin.
Kaikki hyvin kirjoitettuja ja elämää täynnä olevia kirjoja, paljon hauskoja tarinoita ja sattumuksia joita sai välillä nauraa ihan ääneen. Suomi myös pieni maa ja piirit pienet joten vastaan tuli samoja tapauksia joita sitten käytiin läpi hieman eri näkökulmasta. Tämä varsinkin Kuustosen ja Silvennoisen kirjojen kohdalla, miehethän ovat soittaneet ja tehneet musiikkia yhdessä.

Vaikken haluakkaan näitä kirjoja alkaa laittamaan paremmuusjärjestykseen, kirjoittaminen kun ei koskaan ole kilpailu, ei ainakaan minusta.
Mutta on silti pakko nostaa Mikko Kuustosen kirjaa esille. Kuustosen kirjaa lukiessa ja miehen kertomaa tarinaa kuunnellessa tulee tunne kuin kuuntelisi paljon elänyttä ja kokenut shamaania, jotain jolla on syvällisempää tietoa. Kulkee tarina sitten missä tahansa, tulee lukijalle vahva tunne siitä että hän olisi juuri sillä hetkellä juuri siellä, vahvasti preesensissä. Miehen kerronta on puhdasta ja syvällistä, johon on välillä pelottavan helppoa peilata omaa elämää ja elämässä tehtyjä valintoja. Siitäkin huolimatta että oma elämäni on niin kaukana show bisneksestä kun vain olla voi, mutta kun miehille tulee tarpeeksi ikää, niin väistämättä tulee myös niitä yhtymäkohtiakin.
Itselle Kuustonen on aina ollut muusikko. Muistan kuunnelleeni jo 80-luvun lopulla miehen gospel tuotantoa ja myöhemmin tietysti Q.Stone-yhtyettä. 90-luvalla tulikin sitten soolotuotantoa ja mm. sellaiset superlevyt kuten, Abrakadabra ja Aurora.
Musiikkiuran lisäksi käydään luonnollisesti läpi myös tv-uraa ja kaikkea muuta mitä mies on viihteen saralla ehtinyt tehdä. Nämä osat toivat itselle paljon uutta tietoa Kuustosesta ja hänen urastaan.

Mikä parasta, juuri tämä kirja oli se kirpparilöytö joten tätä ei tarvitse kenellekään palauttaa. Enkä ihmettelisi jos joskus lukisin tämä uudelleen.

Vilkkumaa. Teki vaikutuksen, ison sellaisen. Rohkean ja omaa polkuaan kulkevan vahvan naisen tarina. Vilkkumaa on useaan otteeseen tuonut esiin rakkautensa suomenkieleen ja sen tuntee tästä Vilkkumaan ja Supisen kirjoittamasta kirjasta. Teos on yhtä aikaa herkkä ja vahva.
Iso suositus myös tällä kirjalla. Ihan jo ihan siitäkin syystä että saa pienen käsityksen miltä musiikkimaailma näyttäytyy naisen silmin katsottuna ja koettuna.
 

Blue F

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Tänään tuli lämmitettyä saunaa Jari Tervon Aamenella, sekä Matriarkalla. Annoin molemmille aikaa sen kuutisenkymmentä sivua, mutta en sen pidemmälle. Myönnettävä, että televisiossa mies toimii, muttei paperilla.

Sen sijaan Christian Rönnbackan Hautalehto-sarja on lähtenyt suorastaan lentoon. Löysin tämän lopulta luettavaksi vasta parisen viikkoa sitten. Nyt on jo viides osa työnalla ja maistuu kyllä erittäin hyvältä. Lennokasta huumorilla höystettyä dekkaria.
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Arttu Tuomisen Lavastaja jatkaa hänen laadukkaan tuotannon sarjaa. Hän on mielestäni paras dekkaristi, mitä Suomesta tulee. En ainakaan ole lukenut/kuunnellut parempaa omaan makuun.
 

lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Arttu Tuomisen Lavastaja jatkaa hänen laadukkaan tuotannon sarjaa. Hän on mielestäni paras dekkaristi, mitä Suomesta tulee. En ainakaan ole lukenut/kuunnellut parempaa omaan makuun.
Sama juttu. Itsekin olen Tuomisen viimeistä äänikirjana lukemassa. Alku ainakin on ollut kovasti mielenkiintoa ylläpitävä. Ja kun hahmot ovat entuudestaan tuttuja ja mielenkiintoisia, niin mikäs tässä Arttu Tuomisen Lavastaja tarinaa kuunnellessa. Sen mitä olen ymmärtänyt, on tämä tämän sarjan päätöstarina. Arttu Tuomiselta odotan, että kasvaa dekkarien kirjoittajana vielä entisestään. Pori on varmaan aika pieni miljöö, mihin tarinat sijoittaa. Joku suurempi miljöö vaan seuraavaksi käsittelyyn - hyvin se Arttu Tuomiselta menee.
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Sama juttu. Itsekin olen Tuomisen viimeistä äänikirjana lukemassa. Alku ainakin on ollut kovasti mielenkiintoa ylläpitävä. Ja kun hahmot ovat entuudestaan tuttuja ja mielenkiintoisia, niin mikäs tässä Arttu Tuomisen Lavastaja tarinaa kuunnellessa. Sen mitä olen ymmärtänyt, on tämä tämän sarjan päätöstarina. Arttu Tuomiselta odotan, että kasvaa dekkarien kirjoittajana vielä entisestään. Pori on varmaan aika pieni miljöö, mihin tarinat sijoittaa. Joku suurempi miljöö vaan seuraavaksi käsittelyyn - hyvin se Arttu Tuomiselta menee.
Nyt ollaan tietysti vähän vaarallisilla vesillä, mutta jos on viimeinen, niin kirjan loppu on.. no jätetään tämä tähän. Pitää selvästikin kuunnella se loppu uudelleen ajatuksen kanssa.
 

lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Nyt ollaan tietysti vähän vaarallisilla vesillä, mutta jos on viimeinen, niin kirjan loppu on.. no jätetään tämä tähän. Pitää selvästikin kuunnella se loppu uudelleen ajatuksen kanssa.
Ei tietenkään mulla ole mitään varmuutta. Jostain vain luin jonkun kirjoituksen, josta ajattelin että aha, tämä on siis Delta-sarjan viimeinen osa. Mutta ei sen enempää tietoa.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Blake Crouch -maraton tuli ainakin väliaikaiseen päätökseen, kun sain Dark Matterin lukaistua. Ja täytyy sanoa, että olin hiukan pettynyt. Varsin perinteinen perhosvaikutus/rinnakkaistodellisuus -scifeily, kun sen ihan osiinsa purkaa. Lukija yritetään yllättää viemällä loppuhuipennus äärimmäisyyksiin, mutta minulle se oli kirjan heikoin osa. Mutta niinhän siinä helposti käy, kun kutoo tarpeeksi mahdottoman verkon.

Tuossa tarina vain ontuu niin pahasti pitkin matkaa, että ei sitä olisi mikään enää pelastanut, kun sen oli siihen pisteeseen päästänyt. Mutta siitä enemmän spoilerissa.

En tykännyt tarinasta, koska pää-Jason seikkailee rinnakkaistodellisuuksissa aivan liian pitkään, yllättäen kuuluisalla viimeisellä yrityksellä löytää oman maailmansa. BLAAH! Ja sitten siellä omassa maailmassa on kaikki muut perkeleen Jasonit häröilemässä. Olisi ollut vähemmän lukijan aliarvioimista jättää tarina pää-Jasonin ja Jason2:n miekkailuksi. Nyt ne muut olivat ihan statisteja eivätkä varsinaisesti tuoneet tarinaan mitään syvyyttä. Kun se pää-Jason oli niin saatanan fiksu, ettei lähtenyt väkivaltalinjalle itsejään vastaan, miksi siellä oli sitten läjä niitä, jotka yrittivät ratkaista väkivallalla itsensä kukkulan kuninkaaksi? Eihän tuo kestä minkäänlaista lähempää tarkastelua noin kirjoitettuna.

Niistä rinnakkaisista maailmoista jo kitisin. Jo ekan jälkeen olisi täytynyt käydä Jasonille täysin selväksi, ettei niillä ole hänelle mitään tarjottavaa. Miksi niissä piti käydä erikseen vielä ramboilemassa? Helvetin fiksu kaveri kun oli. Ja miksei noissa muissa maailmoissa ollut sataa muuta Jasonia etsimässä omaansa? Jos siellä oli sekaisin tiedeuran luoneita Jasoneita ja perheenisä-Jasoneita, miksi niitä oli niin helvetisti? Jos se tiedemies keksi sen pirun laatikon ja hommasi itsensä toiseen todellisuuteen, mistä ne muut tulivat? Ei mene läpi eikä jakeluun. Olisivat nyt edes liitoutuneet keskenään ja vertailleet todellisuuksiaan.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Blake Crouch -maraton tuli ainakin väliaikaiseen päätökseen, kun sain Dark Matterin lukaistua.
Applen TV sarja oli sitten aika kirjan mukanen, imo aika blaah... mutta sarja on uusittu tokalle kaudelle. Casting siinä toki oli kohdillaan, eikä tuotantoarvotkaan mätänneet.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Applen TV sarja oli sitten aika kirjan mukanen, imo aika blaah... mutta sarja on uusittu tokalle kaudelle. Casting siinä toki oli kohdillaan, eikä tuotantoarvotkaan mätänneet.
Kirjan kannessa oli ton sarjan puffausta. Sarjana se varmaan toimiikin jollain tasolla, jos sitä keskikohtaa venytetään ja varioidaan niin pitkälle kuin katsojia riittää.
 

Stolk-2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Heikki Kullan "Iceman - Kimin matkassa - This is it! Koko tarina" on kohta luettuna. Kirjassa on paljon aineistoa, ehkä vähän liikaakin. Paljon on hyppimistä edestakaisin ajassa ja tapahtumissa, mikä tekee kirjasta hieman sekavan. Aika paljon on monesta F1 kaudesta jätetty pois ja kerrottu vain jostain tapahtumasta sen kauden ajalta tai hypätään pari kautta eteenpäin. Sitten kirjassa on kaikenlaista muutakin tapahtumia ja muiden kertomuksia Kimistä. Muuten on mielenkiintoinen kirja.

 

Stolk-2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Nyt on luettavana Ray Manzarekin Matkani Doorsin kanssa. Densmoren ja Kriegerin muistelmat on luettu ja Morrisonista kertova kesytön Jim Morrison on luettu myös. Tulipahan samalla tilattua pari Doorsin live cd levyjä San Franciscosta ja Bostonista.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Zeic

Ilmari Ahde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukiputaan huorakuoro
Julian Sancton - Jään ja pimeän vangit

Laivalla Antarktikselle, jäätävä reissu! Eihän se tietenkään putkeen mene, kuten kirjan nimikin kertoo. Kovaa hommaa on naparetkeily tänäkin päivänä, saatikka tuolla 1900-luvun taitteen liepeillä, sen ajan varusteilla ja ravinnolla. Melkoista mielenlujuutta kysyy olosuhteet muutenkin, entäs kun laiva juuttuu jäihin eikä vapautumista näy horisontissa, samat naamat ympärillä jatkuvasti ja hengenlähtö on herkässä tuossa vihamielisessä ympäristössä.

Hurja tositarina on tämäkin. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin Alfred Lansingin Kestävyys on tämän lajin klassikko.
 

Zaster

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Julian Sancton - Jään ja pimeän vangit

Laivalla Antarktikselle, jäätävä reissu! Eihän se tietenkään putkeen mene, kuten kirjan nimikin kertoo. Kovaa hommaa on naparetkeily tänäkin päivänä, saatikka tuolla 1900-luvun taitteen liepeillä, sen ajan varusteilla ja ravinnolla. Melkoista mielenlujuutta kysyy olosuhteet muutenkin, entäs kun laiva juuttuu jäihin eikä vapautumista näy horisontissa, samat naamat ympärillä jatkuvasti ja hengenlähtö on herkässä tuossa vihamielisessä ympäristössä.

Hurja tositarina on tämäkin. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin Alfred Lansingin Kestävyys on tämän lajin klassikko.
Kerrassaan loistava kirjavinkki. Itse luin tämän reilu vuosi sitten ja pidin, pidin kovasti.

Uskomaton tositarina, monikerroksinen, upeasti kirjoitettu, kaunista luontokuvausta ja voi vain kuin kuvitella sitä taustatyön määrää mitä tämän kirjan kokoamiseen on tarvittu.

Kuten sanoit, mielenlujuutta tarvittiin ja tuo kulma on juuri yksi kirjan mielenkiintoisimmista.
Mitä tapahtuu kun joukko ihmisiä suljetaan pieneen tilaan ilman tietoa poispääsystä, miten tämä vaikuttaa ryhmädynamiikkaan, entä yksilöihin. Aina on niitä ihmisiä jotka ajattelevat, että tästä en selviä ja miten tuosta ennusteesta tuleekin itseään toteuttava. Sitten on Roald Amundsenin kaltaisia ihmisiä joiden sisäinen tuli roihuaa näissäkin tilanteissa kirkkaana.
 

Ilmari Ahde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukiputaan huorakuoro
Kerrassaan loistava kirjavinkki. Itse luin tämän reilu vuosi sitten ja pidin, pidin kovasti.

Uskomaton tositarina, monikerroksinen, upeasti kirjoitettu, kaunista luontokuvausta ja voi vain kuin kuvitella sitä taustatyön määrää mitä tämän kirjan kokoamiseen on tarvittu.

Kuten sanoit, mielenlujuutta tarvittiin ja tuo kulma on juuri yksi kirjan mielenkiintoisimmista.
Mitä tapahtuu kun joukko ihmisiä suljetaan pieneen tilaan ilman tietoa poispääsystä, miten tämä vaikuttaa ryhmädynamiikkaan, entä yksilöihin. Aina on niitä ihmisiä jotka ajattelevat, että tästä en selviä ja miten tuosta ennusteesta tuleekin itseään toteuttava. Sitten on Roald Amundsenin kaltaisia ihmisiä joiden sisäinen tuli roihuaa näissäkin tilanteissa kirkkaana.
Ei ole minussa Roald Amundsenia, ukkohan oli sitä tyytyväisempi mitä kurjemmat olot. Lukiessa tuli väkisinkin pohdiskeltua miten olisi itse pärjännyt, päädyin siihen että huonosti, tokkopa olisin tullut täysissä sielun voimissa pois, jos lainkaan. "Kirjanpitooni" kirjoitinkin, että hyvä kun napaseutuja tutkitaan ja joku tekee sen minun puolesta. Tuommoinen ääretön autius olisi mielenkiintoista nähdä ja kokea, muttei tuommoisissa oloissa ja noin pitkään.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tuntematon Rokka.

Petri Sarjasen vuonna 2000 kirjoittama romaani Viljami Pylkkään Talvi- ja Jatkosodasta sekä elämästä sotien jälkeen. Tätä voi suositella jos Tuntematon sotilas-teokset ja hahmot kiinnostaa. Mm oikea "Rahikainen" stm Rummukainen oli isosti esillä. Ja moni muu.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Dino

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Viimeksi luin minulle harvinaisempaa genreä, eli dekkarin. Kirja oli Jens Lapiduksen Paratiisikaupunki, joka kertoo vuoden 2025 Ruotsista, jossa maahanmuuttajat ja muu "ei toivottu" väestö on suljettu muurien taakse omille kielletyille alueilleen.

Nyt kesken on David Grannin Killers of the flower moon. Kyseessä siis tämä Osage-intiaanien oudoista murhista 1920-luvulla kertova kirja, josta Martin Scorsese teki viime vuonna elokuvan.
 

Krepo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Málaga CF
Veikko Huovisen Hamsterit lukaisin tuossa yhtenä päivänä, kun rouva lainasi kirjastosta. Kuulemma sopii meidän meininkeihin aikas hyvin, enkä toki voi vastaankaan väittää. Joskus aiemminkin olin kyseisen kirjan lukenut kyllä. Oli erittäin viihdyttävä hetki tuon kirjan parissa, ja voin suositella, mikäli et ole vielä tuota lukenut.

Jälkiruuaksi katselin 2022 valmistuneen elokuvan, joka tuohon kirjaan perustuu. Tuolle en niin suuria suosituksia annakaan. Kovin jäi vaisuksi kirjaan verrattuna tuo filmatisointi.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Luin Martha Wellsin kirjasarjasta Murhabotin päiväkirjat osan 3 Oikullinen protokolla. Viihdyttävää spefiä, hyvää huumoria, ei ihme että kirjasarjaa on myyty yli miljoona kappaletta.
Ainoa asia, josta antaisin kritiikkiä, on kirjan lyhyys. Sen lukee yhdessä illassa, vaikka lukemista jatkaisi mielellään pidempään.
 

Skruf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Kärpät
Ben Macintyre - Kova joukko, SAS ja erikoisjoukkojen synty.

Kirjassa käsitellään miten SAS syntyi ja toimi toisen maailmansodan aikana Afrikassa ja Euroopassa. Lopussa sitten lyhyesti, että miten SAS:n sotilailla meni sodan jälkeen.
 

Stolk-2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Nyt on lukuvuorossa Anne Applebaumin Punainen Nälkä kirja. Kirja kertoo kuinka neuvostojärjestelmä Stalinin johdolla johti Ukrainan nälänhätään. Kirjassa pohjustetaan hyvin niitä tapahtumia mitkä johtivat nälänhätään. Kirjassa käsitellään Ukrainan historiaa ensimmäisestä maailmansodasta lähtien itsenäistymispyrkimyksineen ja kuinka Stalin boakäärmeen lailla rutisti ne pois Ukrainan neuvostotasavallasta. Kannattaa lukea tämä kirja, koska se hyvin kuvaa kuinka historia toistaa itseään. Kuinka venäläisten suhtautuminen peilaa historian kautta nykytilanteeseen. Kuinka Putlerilla on samat asenteet ja raa'at keinot käytössä nyt Ukrainassa.
 

Quethas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Suomen maajoukkueet, Tampere United
Pitäisiköhän sitä liittyä tähänkin kirjakerhoon...

Olen teinistä lähtien tykännyt fantasiakirjallisuudesta. Taru sormusten herrasta johti muihin 90-luvun/2000-luvun aikakauden fantasiakirjallisuuteen (Dragonlancet & Forgotten Realmsit...). Vähän lukuinnostus kuitenkin lopahti aikuisuuteen hypätessä ja vaikkei lukeminen missään vaiheessa täysin loppunut, mm. Ajan pyörään sain kulutettua vuosikaudet.

Viime vuonna hoksasin ettei kirjoja ollut alkuvuonna tullut juurikaan luettua, joten otin itseäni niskasta kiinni. Lopullinen saldo viime vuonnakin yli 20. Tänä vuonna tämän hetken luku on jo päälle 30.

Viimeisimpänä Robin Hobbin Narri ja näkijä -sarjan kaksi ensimmäistä osaa. Tykkään kyllä Hobbin kirjoitustyylistä, jossa ei ole mikään kiire oikein mihinkään. Ja näkökulmakin siinä mielessä piristävä, ettei päähenkilö ole teini-ikäinen tai nuori aikuinen. Ensimmäinen osa Narrin salamurhaaja oli oikein hyvää kamaa ja toinen osa Narrin vaelluskin oli kelpo kamaa, vaikka välillä laahasi turhankin paljon.

Kolmas osa onkin sitten jo odottelemassa kirjahyllyssä, kun Salamurhaajan kohtalo löytyi vitosella Citymarketista.
 

Zaster

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ben Macintyre - Kova joukko, SAS ja erikoisjoukkojen synty.

Kirjassa käsitellään miten SAS syntyi ja toimi toisen maailmansodan aikana Afrikassa ja Euroopassa. Lopussa sitten lyhyesti, että miten SAS:n sotilailla meni sodan jälkeen.
Itse en ole tätä vielä lukenut, mutta jossain kohtaa olisi tarkoitus.

Onko Macintyren muu tuotanto tuttua? Jos et ole lukenut niin suosittelen ehdottomasti lukemaan. Toisen maailmansodan tapahtumathan ovat miehen kirjoissa keskiössä, kuten myös vetävä ja otteessaan pitävä kirjoitustyyli. Toki joissain teoksissa pientä pirstaleisuutta onkin havaittavissa ja nimien paljous myös hieman hankaloittaa juonessa pysymistä. Mutta kokonaisuudessaan loistavia kirjoja joita Macintyre kirjoittaa ns. tehtaantakuulla.
 

Skruf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Kärpät
Itse en ole tätä vielä lukenut, mutta jossain kohtaa olisi tarkoitus.

Onko Macintyren muu tuotanto tuttua? Jos et ole lukenut niin suosittelen ehdottomasti lukemaan. Toisen maailmansodan tapahtumathan ovat miehen kirjoissa keskiössä, kuten myös vetävä ja otteessaan pitävä kirjoitustyyli. Toki joissain teoksissa pientä pirstaleisuutta onkin havaittavissa ja nimien paljous myös hieman hankaloittaa juonessa pysymistä. Mutta kokonaisuudessaan loistavia kirjoja joita Macintyre kirjoittaa ns. tehtaantakuulla.
Juu, tuttua on. Olen tainnut lukea herran kaikki muut kirjat paitsi Agentti Sonja. Pitää sekin lukea jossain vaiheessa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös