Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Shardik]

Dan Simmonsin Drood tuli luettua loppuun joku aika sitten. Kesti jonkun aikaa, että pääsi sisälle kirjaan ja teoksen hienouden tajusi vasta jälkeenpäin Wikipediaa selaillessa. Kirjassa heitellään hyvinkin fantastisia elementtejä ja jää paljolti lukijan varaan, että uskooko niiden todenperäisyyteen. Charles Dickensin ja Wilkie Collinsin elämää kuvaillaan hyvinkin tarkasti ja ainakin Wikipedia-artikkeleihin peilaten hyvin todenmukaisesti. Ei pettänyt Simmons tälläkään kertaa.

Droodin jälkeen sopi lukuohjelmaan täydellisesti Dickensin Loistava tulevaisuus. Dickens on kyllä kielenkäytön ja tarinankerronnan mestari, vaikka jotkut hahmot ovatkin vähän yksiulotteisia. Pipin kasvutarina oli kuitenkin monivaiheinen ja välillä yllättäväkin, vaikka jotain juonesta jo ennestään tiesinkin.

Nyt on menossa sitten Hal Duncanin Kaikkeuden kirjan ensimmäinen osa eli Vellum. Todellakin työstettyä tekstiä siinä mielessä, että tarinaa viedään koko ajan samanaikaisesti kahdella eri tasolla eteenpäin ja juonilinjojakin on useampia. Tämä sopiikin täydellisesti kirjaan, joka käsittelee moniulotteisuutta, -aikaisuutta ja -paikkaisuutta.

 

[Jof]

Yhden Yön tarina on tällä hetkellä meneillään. Ihan mielenkiintoinen tarina, vaikken ihan Yön fani olekaan, vaimo kyllä diggaa sitäkin enemmän.

Sitä ennen Lido Salosen elämäkerta sekä Cyrano ja hullu koira eli aika musapainotteista lukemista on ollut viime aikoina. Aika pienet on musiikkipiirit Suomessa jo näidenkin muutaman kirjan perusteella.

 

[Hauptmann]

Günther Rall: Lentopäiväkirjani, Muistelmat 1938-2004. Tuollainen kirja tuli luettua. Siinä pääsi eri tavalla sisään hävittäjälentäjän elämään kuin Erich Hartmannin tai Hans-Ulrich Rudelin muistelmissa. Erich Hartmannin muistelmien kirjoittajia tosin olivat amerikkalaiset historioitsijat ja Hans-Ulrich Rudel pysyi natsina sodan jälkeenkin, mikä vähän heijastui kirjassa. Rallin kirjassa Rall kertoo yksityiskohtia eri lentokonetyypeistä ja niiden lentämisen vaikeuksista tai helppouksista, omista tuntemuksista kunakin oman elämän ajanjaksona, yleisestä sodan kulusta ja sodan jälkeen Saksan uusien ilmavoimien synnystä. Lisäksi Rallin muistelmissa käydään läpi hänen lukuisien lentäjäkollegoidensa kohtaloja, niin sodan aikana kuin sodan jälkeenkin.

Jos pitäisi joku kirja lukea saksalaisista toisen maailmansodan hävittäjistä, niin melkein suosittelisin Günter Rallin muistelmia. Mike Spickin kirjassa Lufwaffen hävittäjä-ässät saa jonkinlaisen käsityksen Luftwaffen yleiskuvasta ja taktiikoista sekä siinä käydään läpi tärkeimpien hävittäjä-ässien elämiä, mutta Rallin muistelmat on paljon mielenkiintoisempaa luettavaa.

 

[Germanicus]

Paavo Castren : Pompejilaisia kohtaloita

Helsingin yliopiston Pompejin kaivausryhmän johtajan kirjoittama kirja kertoo kolmen kaupungissa asuneen ihmisen elämästä. Äskettäin aloitin ja erittäin mielenkiintoiselta tuntuu. Kävin muutama vuosi sitten kyseisen tutkijan näyttelyssä stadissa ja samaa aihepiiriä käsiteltiin sielläkin, joten on kiva saada tätä kautta lisätietoa tästä mielenkiintoisesta aiheesta.

 

[Koirapoika]

Piti ottaa kirjastosta lainaan Beatlesin valkoinen tupla ja lukea Paul McCartneyn Eilinen, no levy oli varattu vaikka hyllyssä olikin. Tämän seurauksena mukaan lähti Adrian Goldsworthy: Rooman valtakunnan tuho

 

[peruspata]

Piti ottaa kirjastosta lainaan Beatlesin valkoinen tupla ja lukea Paul McCartneyn Eilinen, no levy oli varattu vaikka hyllyssä olikin. Tämän seurauksena mukaan lähti Adrian Goldsworthy: Rooman valtakunnan tuho

Loistava kirja, minulla on juuri tämä luettavana juuri nyt. Vaatii vaan vähän aikaa ja keskittymistä, mutta kun molempia löytää, on lukemisen arvoista settiä. Ostin Prismasta ihan omaksi joskus.

 

[Germanicus]

Tämän seurauksena mukaan lähti Adrian Goldsworthy: Rooman valtakunnan tuho

Loistava kirja. Tämän lisäksi suosittelen ehdottomasti saman kirjoittajan Caesar, Rooman puolesta ja Rooman sotilasmahti -kirjoja. ;o)

 

[Koirapoika]

Loistava kirja. Tämän lisäksi suosittelen ehdottomasti saman kirjoittajan Caesar, Rooman puolesta ja Rooman sotilasmahti -kirjoja. ;o)

Rooman sotilasmahti löytyykin jo hyllystä, joskus alennusmyynnistä napattu.

 

[penkinlämmittäjä]

Onko täällä muita Donald E.Westlaken ihailijoita? Ollut jo vuosia suosikkikirjailijani ja koko tuotanto on käyty läpi suomennettujen osalta. Juuri lopettelin kolmannen kerran ehkä parhaan teoksen Rosvot ja Jeparit. Westlaken kirjojen suurta nerokkuutta voi vain ihailla lukiessa tätä teosta. Hienoa ja ovelaa kerrontaa. Viime aikoina on tullut tutustuttua myös Minette Waltersin dekkareihin.

 

[Milanista]

Onko täällä muita Donald E.Westlaken ihailijoita?

Kyllä vaan, legendaarinen Dortmunder on ikisuosikkejani.

 

[mice]

Tällä hetkellä luettavana on Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjo. Vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta teokselta jo tässä vaiheessa, vaikka en paljoa yli puolen välin ole vielä päässytkään.

 

[tant gredulin]

Tyttöystävä kantaa tänne kaikenlaisia kirjoja, joihin joskus tulee tartuttua. Nyt osui käsiini todellinen helmi, Kurt Vonnegutin Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater. Vahvaa mustaa huumoria tarinassa, jossa ei oikeastaan tapahdu mitään, mutta silti niin kovin paljon. Muutamaa sivua vaille luettu tuo on ja olo on sellainen, että piakkoin se pitää lukea uudelleen, koska niin paljon satiiria ja piikittelyä kaikkiin mahdollisiin suuntiin on varmasti jäänyt huomiotta. Eliot Rosewater on hieno mies!

Ehdotan myös Mestarien Aamiaista samalta kirjoittajalta. Itse asiassa Vonnegutin koko alkupään tuotanto on huikeaa!

Minulla menee (tosi hitaasti kylläkin) Anne Donovanin 'Buddha Da'. Hitaasti siksi että kirja on kirjoitettu Glasgown murteella. Hauska ja lämminsävyinen kirja glasgowilaisesta perheenisästä, joka pikkuhiljaa viehtyy buddhalaisuudesta.

 

[Bbird80]

Cityboy by Geraint Anderson. Kirja sijoittuu Lontoon pörssimaailmaan, "Cityyn". Suosittelen kaikille rahoitusalaa tunteville ainakin. Kirjoittajalla sana hallussa, jutut aika railakkaita! Ja ajankohtaisia, kirja näet ilmestyi viime vuonna.

Esimakua kirjan annista löytyy Geraintin blogista. Kirja perustuu siis osin (tai lähes kokonaan) kirjoittajan omiin viinanhuuruisiin ja mammonantäyteisiin kokemuksiin työnteosta Cityssä.

Tykkäsin!

 

[Blasph]

Tällä kertaa työn alle löytyivät Juho Juntusen Tuuliajolla, sekä porilaisten rakastaman Alpo Suhosen Kausi Sydämestäni - Chicagon päiväkirjat. Molemmat vähän puolihätäisesti hyllystä napsittuja, mutta onpahan edes jotain lukemista ajankuluksi.

 

[TQoFE]

Naiskauppaa käsittelevä Victor Malarekin teos Natashat on toista kertaa luvussa, ihan loppusuoralla.

Ensimmäisellä kerralla kertomukset kotimaastaan ryöstetyistä alaikäisistä tytöistä, mm. erään rauhanturvaajan (!) orjakseen ostamasta 12-vuotiaasta sekä raiskauksista ja väkivallasta itkettivät, järkyttivät ja oksettivat. Näin toisella lukukerralla, kun "uusia" järkytyksiä ei enää tule, on voinut keskittyä myös kirjan rakenteeseen. Kirjailijan sekä suomentaja Leena Nivalan kunniaksi olisi ollut jättää toinen lukukerta väliin.

Kirjasta huomaa helposti, että se on toimittajan eikä kirjailijan kirjoittama. Se on kuin kasa samaa aihetta käsitteleviä artikkeleita lyötynä kansien väliin; kaikki liittyy kaikkeen, mutta mikään ei kuitenkaan ole kunnolla sidoksissa mihinkään, eikä loogista alkua, keskikohtaa ja loppua ole. Vaikuttaa siltä kuin kappaleet olisi laitettu hattuun, ja nosteltu sieltä sattumanvaraisessa järjestyksessä esille.

Lukukokemusta ei ainakaan paranna se, että Leena Nivalan suomennos on suomeksi sanottuna paska. Tarkennettuna juuri sellaista kuraa, mitä saadaan aikaan, kun suomentaja suomentaa ihan sanasta sanaan lause kerrallaan, eikä ajattele lainkaan, mikä olisi mielekkäintä suomen kielen kannalta. Lisäksi sanajärjestys on aivan ahterista, välimerkkien käytössä on petrattavaa, ja typojakin löytyy.

Vinkkinä vielä molemmille, että älkää nyt herramunjee laittako kenenkään sanomaksi lainausmerkkeihin 1,5 sivua pitkää kappaletta.

 

[tinkezione]

Viimeksi luettu: Dennis Lehane - Shutter Island

Delta Airlinesin lento New Yorkista Washingtoniin oli sitten viisi tuntia myöhässä, joten ostin kenttälukemiseksi tämän vastikään filmatisoidun psykologisen trillerin. Mainio oli ja leffa saattaa jäädä juuri siksi jopa aktiivisesti katsomatta.

Tällä hetkellä luvussa: Chris Hunter - Eight Lives Down

Brittien erikoisjoukkojen pomminpurkajamiehen arkea Irakissa. Aika lailla Black Hawk Down -tyyppistä kerrontaa ja meininkiä, ehkä tekniikkaa saisi olla vielä enemmän lyhenteiden sijaan. Sujuvaa luettavaa joka tapauksessa.

Seuraavaksi listalla: Alastair Reynolds - Revelation Space

Lainasin kaverilta puhtaasta hehkutuksesta. Ilmeisen "kovaa" scifiä on luvassa.

 

[peruspata]

Tällä kertaa työn alle löytyivät Juho Juntusen Tuuliajolla, sekä porilaisten rakastaman Alpo Suhosen Kausi Sydämestäni - Chicagon päiväkirjat. Molemmat vähän puolihätäisesti hyllystä napsittuja, mutta onpahan edes jotain lukemista ajankuluksi.

Kausi sydämestäni tuli luettua n. vuosi sitten, siinä karsintojen jälkeen. Lukukokemuksena se oli vähän outo, mutta tavallaan avasi kyllä ymmärrystä. Sai ehkä vähän tuntumaa siihen, miksi Alpo toimii kuten toimii. Täytyisi lukea uudelleen, jotta saisin esiin konkreettisia esimerkkejä, mutta näin muistan ajatelleeni.

 

[Kawalski]

Shlomo Venezia - Sonderkommando

Mun puolesta Saksan olis saanut hävittää maan pinnalta 1945. Veti kyllä mielen synkäksi tuo kirja.

 

[Vaughan]

Mun puolesta Saksan olis saanut hävittää maan pinnalta 1945. Veti kyllä mielen synkäksi tuo kirja.

Onko olemassa kollektiivistä syyllisyyttä? Eli jos joku tekee rikoksen, niin pitääkö myös muiden samaan viiteryhmään kuuluvien kärsiä rangaistus? Jos suomalainen deeku tappaa ihmisen Tukholmassa, niin onko se tämän palstan kirjoittajien vika koska ovat myös suomalaisia?

Muuttuuko asia sen mukaan, jos rikos on tavallista pahempi ja syyllisiäkin on enemmän? Onko silloin oikeutetumpaa kostaa myös kaikille niille, joilla ei ollut mitään tekemistä rikoksen kanssa, mutta sattuvat olemaan samaa kansallisuutta?

 

[Beagle Boy]

Viimeksi tuli luettua Tim Weinerin CIA:n historiikki ja oli osaltaan huvittava ja pelottava teos. Yllätyksenä tuli kuinka suuria virheitä CIA on tehnyt, no mikäänhän ei ole helpompaa kuin jälkiviisaus. Mielenkiintoinen kirja silti, suosittelen.

Nyt on menossa Mauno Jokipiin Panttipataljoona, joka kertoo suomalaisesta SS-pataljoonasta. Weinerin kirjaan verrattuna huomattavasti tieteellisemmän oloinen teos. Mielenkiintoinen kyllä.

 

[Evil]

Adrian Goldsworthy: Rooman valtakunnan tuho

Mielenkiintoinen teos. Rooma on aina ollut korkealla Evilin kiinnostuslistalla, ihan siitä asti kun Asterixeilla opettelin kolmevuotiaana lukemaan.

Vastikään sain käsiini Robert Harrisin Salaliiton, en vielä ole ennättänyt aloittamaan. Ciceron tarina jatkuu. Ymmärtääkseni melko uskollisia oikeille tapahtumille, harrisit. Ensi tilassa luen.

Kyllä vaan, legendaarinen Dortmunder on ikisuosikkejani.

Dortmunder, ja toki Andy Kelp. Kivaa luettavaa silloin kun ei tarvitse ajatella. Suosittelen silti kaikille Chandleria.

 

[kamenski]

Pakko ottaa Song of Ice and Fire uudestaan lukuun, sillä (vasta) tänään mulle selvisi, että HBO tekee TV-sarjan kirjoista. Kausi per kirja. Vaarana on tietysti se, että Martinin vätys ei saa seuraavaa osaa valmiiksi ennen kuin TV- sarja on kirinyt etumatkan kiinni.

 

[grace]

Viimeksi takakansi tuli vastaan Tommi Liimatan ja Jouni Hynysen "Rillipää ja läski" -kirjassa. Tämän innoittamana käväisin kirjastosta hakemassa Liimatan Muovikorvo ja Aksel Sunnarborgin hymy kirjat.

 

[Le Banner]

Täälläkin jossain mainittu Arto Terosen ja Jouko Vuolteen kirjoittama Kiveen Hakatut, jossa muistellaan suomalaisia urheilusankareita ja ihmisiä niiden takana.
Mielenkiintoinen teos ja traagisia kohtaloita täynnä.

 

[Emiiri]

Stephen Kingin uusin, Under the Dome. Parasta Kingiä sitten Tukikohdan.