Milloin rasismi on oikeasti rasismia?

[Fiftie]

Onko cancel-kulttuuri sitä, kun ihminen haukutaan tv-esiintymisen perusteella mielisairaaksi ja pyritään riistämään etnisyyskin? Ainakin siltä näyttää.

No onko tämä kyseinen ihminen sun mielestä nyt ruskea vai ei? Ei ketään pidä sanoa mielisairaaksi, että siitä on helppo olla samaa mieltä. Lähinnä tuo huvittaa, että kyseinen ihminen sanoo, että ei halua lähteä mukaan mihinkään ääripääkeskusteluihin, kun niissähän se tuntuu aina olevan mukana.

 

[Osmo Rapeli]

No onko tämä kyseinen ihminen sun mielestä nyt ruskea vai ei? Ei ketään pidä sanoa mielisairaaksi, että siitä on helppo olla samaa mieltä. Lähinnä tuo huvittaa, että kyseinen ihminen sanoo, että ei halua lähteä mukaan mihinkään ääripääkeskusteluihin, kun niissähän se tuntuu aina olevan mukana.

Ihmisen etnisyys ei perustu pelkkään Tikkurilan värikarttaan.

Etnisyys ja etniset vähemmistöt - Kulttuuri ja yhteiskunta | Kookas.fi

www.kookas.fi

 

[Fiftie]

Ihmisen etnisyys ei perustu pelkkään Tikkurilan värikarttaan.

Okei, eli siis on sun mielestä ruskea ihminen. Sehän on sitten hyvä, jos hän on ruskea ihminen ja on myös hyvä, jos ei ole. Ääripääkeskustelija kuitenkin on, vaikka kuinka muka haluaa olla niistä poissa. Ja toisaalta en Esko Valtaojaa kyllä kuvais kovin ääripääkeskustelijaks. Suomessa on ihan riittävästi oikeitakin rasisteja.

 

[Cobol]

Olen sitä mieltä, että Esko Valtaoja teki kyllä virheen kun lähti n-sanaa käyttämään, vaikkakin kyseessä oli lainaus ja havainnollistava käyttö, eli täysin eri asia kuin se että kyseistä sanaa olisi vaikka jostain ihmisestä tai ihmisistä käyttänyt. Itse en lähtisi suoraan yksittäisiä sanoja kieltämään, vaan sallisin niiden käytön juuri tuollaisessa tarkoituksessa kuin Valtaoja käytti, mutta se taitaa nyt vain olla niin, että kyseinen sana ylittää sen jonkun tietyn riman, mikä käytännössä kieltää sen käytön kokonaan. En oikein ymmärrä miksi Valtaoja edes tunkee itseään tälläisiin näytöksiin. Hänen kyvyt ovat kyllä jossain ihan muualla, eikä mielestäni hänellä ole erityisemmin näissä annettavaa.

Totta. Se mikä jäi itseäni kiusaamaan, oli neekerin käyttö tilanteessa, jossa vastapuoli ei ole etnisesti valkoinen. Valtaoja on tiedemies ja fiksu monin tavoin. En sen takia osaa vahinkona pitää, vaan kyse oli enemmän tai vähemmän "vastapuolen" ajamisesta vaikeaan tilanteeseen.

Jos studiossa olisi ollut esimerkiksi toisena keskustelijana skitsofreniaa sairastava, ei vajakin huutelu pariin kertaan olisi ollut oikein. Olkoonkin, että syyksi olisi ilmaistu vajakin käyttöä eri aikakausina. Vertaus ei istu etnisyyteen millään tavoin, vaan ainoastaan hakee jonkinlaisia järkeviä rajoja keskustelulle yleensä mediassa.

Sen sijaan tieteellisessä keskustelussa etnisesti valkoisten (ja miksei muidenkin) välillä tilanne olisi mielestäni toinen, ja neekeriä voisi historiallisessa mielessä ainakin harkita käytettävän, kunhan sen avulla ei keppihevostella tähän aikaan. Keskisarja taisi näin tehdä, ja pyyhkeet tuli tosin siitäkin.

 

[Osmo Rapeli]

Okei, eli siis on sun mielestä ruskea ihminen. Sehän on sitten hyvä, jos hän on ruskea ihminen ja on myös hyvä, jos ei ole. Ääripääkeskustelija kuitenkin on, vaikka kuinka muka haluaa olla niistä poissa.

Eikun me sivulliset tv-katsojat ja verkkokirjoittajat emme päätä sitä. Vai onko täällä perhetuttuja, joilla on sukuhaarat ja vanhempien ja suvunkin piirteet ja alkuperät hallussa? En usko.

Lukiossa tätä asiaa opetettiin värien ja fyysisten ominaisuuksien osalta banaanikärpäsillä.

 

[/dev/null]

Valkoinen professori tunnusti tekeytyneensä tummaihoiseksi lähes koko aikuisikänsä ajan – Afrikka-tutkija loi uransa väärällä identiteetillä

George Washington -yliopiston apulaisprofessorin julkinen tunnustus on noussut laajalti otsikoihin Yhdysvalloissa ja muuallakin maailmassa. Jessica Krug kirjoittaa avoimessa blogitekstissään teeskennelleensä tummaihoista suuren osan aikuisiästään.

www.mtvuutiset.fi

Kaikkea sitä tämänkin tiimoilta mualimalla tapahtuu.

 

[adolf]

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcS3snx1GK9VrzInHAJUD1uCI9tIcs7HncOgJg&usqp=CAU

linkin takana kuva.
Hän sanoi kärsineensä rasismia kun on tumma. Jos tulisi tilanne et valkoiset ovat hiljaa kuten hän itse sanoi, pitäisikö hänen olla hiljaa vai puhua?
Tumma ehdokas, vai normaaliehdokas?
Nämä esimerkit ovat siis hänestä tilanteita joissa voi laittaa ihmiset lokeroihin.

Siis ymmärsinkö nyt ihan oikeasti oikein, että Mervi Kallio on kokenut rasismia tumman ihonvärinsä vuoksi?

 

[Ujcik#11]

Siis ymmärsinkö nyt ihan oikeasti oikein, että Mervi Kallio on kokenut rasismia tumman ihonvärinsä vuoksi?

Pahoittelut väärästä kuvasta. Toivotaan Merville kuitenkin kaikkea hyvää.


Alla vielä iltasanomista lainattua

"Tätä on tapahtunut tosi usein, kun puhun itsestäni ruskeana ihmisenä ja rodullistettuna. Ja tämä on usein se kommentti: ”ethän sinä ole edes ruskea”. Samaan aikaan olen koko elämäni joutunut kokemaan rasismia ihonvärini ja erilaisuuteni takia, sen takia, etten näytä samalta kuin valkoinen kantasuomalainen."

Kulttuurin omimista. Suomessa voi kokea pilkkaa ulkomaalaistaustallaan, uskonnollaan ja ties millä. Mutta tummaihosta en hänestä saa, kuten ei saa Esko Valtanenkaan.
Itseasiassa hän näyttää ruskeasilmäiseltä Suomalaiselta jolla on tummat hiukset.

 

[Euro71]

Valtaoja ei ihan elementissään tosiaan tässä aihepiirissä ollut, miehellä oli hyviä pointteja mutta ilmaisu oli vaikean ja kömpelön oloista.

Samaa mieltä.

Mulle jäi epäselväksi sekin mitä hän tarkoitti n-sanan käyttötarkoituksesta.

Luulen, että mulla on jonkinlainen ymmärrys osapuolten ajattelusta ja tarkoitusperistä. Humanistisesti ajatteleva ihminen ajattelee niin, että kieli ja sanat määrittelevät todellisuuden: kielen muuttaminen muuttaa todellisuutta. Luonnontieteellisesti ajatteleva ihminen ajattelee niin, että sanat peilaavat todellisuutta: todellisuuden muuttaminen/muuttuminen muuttaa kieltä. Tässä on myös huomioitava se, että yleisesti näiden kahden ryhmän välillä on kitkaa siitä, mitä todellisuus tarkoittaa. Humanistisesti ajattelevalle todellisuus on enimmäkseen sitä, mitä pään sisällä tapahtuu, s.o. millaiset ajatukset ohjaavat ihmisen toimintaa ja päätöksentekoa. Luonnontieteellisesti ajattelevalle todellisuus on enemmän sitä, mitä on pään ulkopuolella ja miten se vaikuttaa ihmisen ajatteluun ja sitä kautta toimintaan ja päätöksentekoon.

Valtaojan argumentin näen kohdistuvan tähän: hänen mielestään itse sanaa tärkeämpää on se, että mitä motiivia tai toimintaa sana edustaa, siis "peilaa".

Osmo Tammisalo oli ohjelman helmi, allekirjoitan kaiken mitä mies sanoi. Paitsi woke-kulttuurin rinnastamisen uskontoon.

Mulla on kokemusta ateismi vs uskonto -keskusteluista vuosien takaa. Olen kritisoinut monien meidän ateistien ahdasta näkemystä uskonnoista. Ateistille uskonto määrittyy sen filosofisen pohjan mukaan, ts. jos filosofisessa pohjassa on yliluonnollisia elementtejä, se on uskontoa, jos ei ole, se ei ole uskontoa. Väittelyissä minua on aina häirinnyt se, että ateisti helposti käyttää uskontoa "liikkuvana maalina": peräkkäisissä kappaleissa saatetaan ensin nauraa satuolentoihin uskomiselle ja seuraavassa kappaleessa taivastella yhteisön sisäistä ahdasmielisyyttä tai väkivaltaisuutta ulkopuolisia kohtaan. Tästä mielestäni saadaan perusteeton implikaatio "usko yliluonnolliseen -> ahdasmielisyys ja väkivaltaisuus", ja implikaation yksisuuntaisuuden takia sellainen ajatus, että ilman uskoa yliluonnolliseen ei ole ahdasmielisyyttä ja väkivaltaisuutta.

Minusta parempi lähtökohta on tarkastella asiaa paloittelemalla aiheeseen liittyviä ilmiöitä. Valitsen tarkastelun lähtökohdaksi kultit. Monet valtauskonnot ovat saaneet alkunsa kulteista. Kulteissa piirteet ovat kärjistyneempiä, koska kultin kasvaessa valtauskonnoksi se alkaa väistämättä kumartaa maalliseen ja poliittiseen suuntaan. Kulteissa tyypillisiä piirteitä ovat mm. yhteisöllisyys, pyrkimys samanmielisyyteen, käytöksen, ajattelun ja tunteiden valvonta, informaation valvonta, dogmaattinen maailmankuva ja niin edelleen. Monissa tällaisissa liikkeissä jäsenten halutaan tekevän itsetutkiskelua, tutkivan omia ajatuksiaan, kitkevän niistä pois liikkeen haitalliseksi katsomia piirteitä: jäsenten halutaan henkistyvän, parantuvan, valaistuvan ja heräävän. Monissa kulteissa jäsenet kokevat syyllisyyttä vääränlaisista ajatuksista, koska yhteisö tuomitsee ne jyrkästi. Joihinkin kultteihin liittyy viholliskuva, mutta valtaosassa viholliskuvaa tärkeämpää on oma tiivis yhteisöllisyys (joka toki voi johtaa jyrkkään me vs muut -ajatteluun).

Itse liikkeen pohjafilosofia on aika pieni osa kokonaisuudesta, mutta monille pohjafilosofioille on tyypillistä se, että se pyrkii maailmanselitykseen: kertomaan, miksi ihminen tai ympäristö on sellainen kuin on. Aika usein ytimessä on helppo selitys jollekin vaikealle ja monimutkaiselle asialle, ja koska tuollaisille asioille oikeasti on harvoin helppoa selitystä, niin pohjafilosofia on väistämättä epämääräinen ja kiinni sen tulkinnasta.

Luulen, että tämä on suunnilleen sitä, mitä Tammisalo tarkoitti.

On totta, että tuolta katsantokannalta monet ilmiöt näyttävät uskonnollisilta ja kulttimaisilta. Itse näenkin, että kyseessä on perusinhimillinen toiminta. Siksi uskonnoista tai niihin rinnastettavista ilmiöistä on vaikea päästä eroon. Siksi itse pyrin arvioimaan liikkeitä enemmän siltä kannalta, että onko niistä jäsenille ja/tai ulkopuolisille haittaa vai hyötyä, ja haitankin suhteen sitä, että onko haitta kohtuutonta suhteessa hyötyihin.

 

[Uuhis #97]

Luulen ettei historia tule olemaan lempeä tätä woke-kulttuuria kohtaan. Parin vuosikymmenen jälkeen tämä touhu nähdään varmasti samalla lailla, kuin taistolaisuus nähdään nykyään.

Njoo, uhkakuvana on sama ilmiö mitä nähdään valtameren toisella puolella, eli tuo hiukan yliaggressiivinen reagointi kääntää ns massat/keskiluokan/tms. ilmiötä vastaan tai vähintäänkin välinpitämättömäksi noiden ajamille asioille. Tässä viimeisessä tapauksessa Valtaoja on suurelle yleisölle se "kansankielinen" rationaalinen tiedemies jonka maalaaminen rasistiksi ei varmasti aiheuta suurta ymmärrystä.

 

[LuKi]

Voihan tuota poliisilta tai oikeuspuolelta tiedustella montako rasistista rikosta valkoihoisia kohtaan on historian saatossa Suomessa tehty.

Tämä on rasismiketju, ja kun reaktiot ilmeisen huonoon argumentoijaan televisiossa ovat tuota luokkaa, voidaan hyvin liittää viestit pitkään ketjuun (kuvitellusta) valkoihoisten sortamisesta.

Rasistisia rikoksia suomalaisia valkoisia vastaan on tehty aika helvetin monta. Isovihan kohdalla voidaan puhua, ainakin Pohjanmaan kohdalla kansanmurhasta, tekijöinä slaavilaiset Venäjän armeijan sotilaat, kohteena olivat suomen ja ruotsinkieliset, valkoiset alueen asukkaat. Hengissä säilyneitä vietiin orjiksi Venäjälle, tai sen kautta islamilaisen maailman orjamarkkinoille, jossa sai valkoisesta, erityisesti sinisilmäisestä orjasta hyvän hinnan. Jerusalemin ortodoksinen patriarkka yritti vedota Venäjän Tsaariin, jotta lopettaisi kristittyjen suomalaisten kaupittelun islamilaisille orjakauppiaille, turhaan. Tästä sivu anekdootti. Turkissa oli kielikoulussani useita vaaleahiuksisia, sinisilmäisiä nuoria ukrainalaisia naisia. "Ilmasilta" toi näitä köyhiä tyttöjä varakkaille turkkilaisille perheille miniöiksi. Tulevat aviomiehet partioivat kielikoulujen käytävillä vartioimassa morsiamiaan. Nuoret naiivit työt kutsuivat usein meitä kielikoululaisia häihinsä. Yksiinkään häihin ei todellisuudessa ollut asiaa ja tytöt katosivat kielikoulusta häiden jälkeen. Tilalle tuli uusia vaaleahiuksisia ukrainalaisia nuoria tyttöjä, uudet kaverit valvoivat käytävillä. Melkoisen etuoikeutettuja valkoihoisia neitoja.

1900-luvun alkupuolella mitattiin Suomessa mongoliperimästä epäiltyjen suomalaisten kalloja, joko jalon skandinaavisen perimän tutkimisen ilosta, tai Waffen SS:n pääsykriteerien täyttämiseksi. Ihan itärajan takana kuljetettiin 1930-luvulla kymmeniä tuhansia suomalaisia montunsyrjälle etnisestä taustasta nousevan epäluulon vuoksi. Satoja tuhansia suomalaisia, inkeriläisiä, karjalaisia, vepsäläisiä ja virolaisia kuljetettiin vuosikymmeniä melko mielivaltaisesti ympäri Neuvostoliittoa, etnisen alkuperänsä vuoksi. Näitä rääkättyjä ihmisiä elää edelleen kertomassa tarinaansa, jota ei etuoikeutetun valkoihoisuuden takia tarvitse varmaankaan kuunnella.

Itselläni on hyvä mielikuvitus, mutta useita kertoja Euroopan ulkopuolella asuneena, on ollut ihan arkirealismia kohdata rasismia, jopa väkivaltaista rasismia valkoihoisuuteni vuoksi. Onkohan tämä on rakenteellista, koska sitä on löytynyt myös eri viranomaistahoilta, maanosasta riippumatta? Pitäisikö minun ymmärtää, ettei se ole oikeanlaista rasismia, koska kohde olen minä, valkoinen suomalainen mies? Tai entä sitten, kun arabit kohtelevat syrjivästi afrikkalaisia tai aasialaisia, erityisesti siirtotyöläisiä? Tai kun Kikujut kohtelevat masaita asenteellisesti, syrjivästi, väkivaltaisesti? Tai kiinalaiset (järkyttävällä tavalla) polkevat kaikki ihmisoikeudet ja työnormit rakenteilla olevien Kiinan uuden imperiumin hankkeiden alle, erityisesti Afrikassa.

Valkoinen etuoikeutettu? mies vaietkoon tässä turvallisen tilan junassa, matkalla kohti tasa-arvoista utopiaa!

 

[axe]

Njoo, uhkakuvana on sama ilmiö mitä nähdään valtameren toisella puolella, eli tuo hiukan yliaggressiivinen reagointi kääntää ns massat/keskiluokan/tms. ilmiötä vastaan tai vähintäänkin välinpitämättömäksi noiden ajamille asioille. Tässä viimeisessä tapauksessa Valtaoja on suurelle yleisölle se "kansankielinen" rationaalinen tiedemies jonka maalaaminen rasistiksi ei varmasti aiheuta suurta ymmärrystä.

Suvaitsemattomuus, vastakkainasettelu, ihmisten eriarvoistaminen, sanan-, mielipiteen- ja ilmaisunvapauden rajoittaminen, uhriutuminen ja uhriuttaminen skenepisteiden avulla, ristiriitaisuus, muiden syyttäminen ja syyllistäminen väärillä tai typerillä perusteilla, kaikenlaisen oikean keskustelun rappeuttaminen, suoranainen kieltäytyminen keskustelusta tai kuuntelemisesta, itsejulistettu aina oikeassa oleminen, itsejulistettu muita parempana ihmisenä oleminen, plus kaikki muu tähän kulttiin kuuluva ei todellakaan tule koskaan lyömään läpi, koska suurin osa kansaa on kuitenkin kaikesta huolimatta varsin järkevää eikä pidä ääri-ilmiöistä tai siitä, että heille kerrotaan mitä mieltä he saavat mistäkin olla.

Oli oikein hyvä, että Ebrahimi kävi näyttämässä väkensä todellisuutta telkkarissa ja ohjelma on noussut nyt myös isommaksi puheenaiheeksi. Jokaista johanneskoskea ja matiasturkkilaa kohtaan on kuitenkin kymmenen sellaista, jotka eivät ole olleet asiasta oikein mitään mieltä suuntaan eikä toiseen, mutta nyt näkevät ja lukevat kuinka kammottavasta ryhmästä wokessa on kyse.

 

[mjr]

mutta nyt näkevät ja lukevat kuinka kammottavasta ryhmästä wokessa on kyse.

Hmm, tyhmästä ja höpsöstä, mutta että myös kammottavasta? Enpä nyt tiedä.

 

[ketjuruletti]

Jännä tuo ruskeus kyllä, Portugalin, Espanjan, Italian ja Kreikan eteläosissa on varmasti ruskeampaa porukkaa kuin Renaz, mutta he ovat valkoisia, koska juuret ovat Euroopan punaisen rajaviivan oikealla puolella ja nimi on eurooppalainen. Sama ihminen syntyy toisella puolella rajaa ja nimi on vähän erilainen - Simsalabim, ihminen muuttui ruskeaksi ja n-sanaa ei saa käyttää.

Sannikka voisi siirtyä radioon, olisi jännä kuunnella keskusteluja kun ei näe kuka puhuu ja käyttää mitäkin sanaa. Studiovieraatkin voisivat olla puhelimitse mukana, niin hekään eivät ilman kyselykierrosta tietäisi onko mukana ruskeita tyttöjä vai valkoisia setiä.

 

[Walrus21]

Luulen, että mulla on jonkinlainen ymmärrys osapuolten ajattelusta ja tarkoitusperistä. Humanistisesti ajatteleva ihminen ajattelee niin, että kieli ja sanat määrittelevät todellisuuden: kielen muuttaminen muuttaa todellisuutta. Luonnontieteellisesti ajatteleva ihminen ajattelee niin, että sanat peilaavat todellisuutta: todellisuuden muuttaminen/muuttuminen muuttaa kieltä. Tässä on myös huomioitava se, että yleisesti näiden kahden ryhmän välillä on kitkaa siitä, mitä todellisuus tarkoittaa. Humanistisesti ajattelevalle todellisuus on enimmäkseen sitä, mitä pään sisällä tapahtuu, s.o. millaiset ajatukset ohjaavat ihmisen toimintaa ja päätöksentekoa. Luonnontieteellisesti ajattelevalle todellisuus on enemmän sitä, mitä on pään ulkopuolella ja miten se vaikuttaa ihmisen ajatteluun ja sitä kautta toimintaan ja päätöksentekoon.

Valtaojan argumentin näen kohdistuvan tähän: hänen mielestään itse sanaa tärkeämpää on se, että mitä motiivia tai toimintaa sana edustaa, siis "peilaa".

Tässä ollaan oleellisen äärellä.

Käytännössä näissä debateissa puhutaan enemmän tunteista kuin sisällöistä. Sen huomaa jo siitä, että studioon kutsutaan auktoriteetiksi kosmologian professori sekä toimittaja. Formaatti on myös luotu niin, että saadaan mahdollisimman paljon konflikteja aikaan; toimittaja ei esimerkiksi pohjusta aihetta tietopohjaisesti, vaan kuvailee, miten se on aiheuttanut närkästystä ja hämmennystä. Mitä merkitystä sillä on, miten "suuri yleisö" reagoi johonkin aiheeseen? Käytäisiinkö sama keskustelu kosmologiaa käsittelevän aiheen kohdalla?

Periaatteessa näissä "keskustellaan keskustelusta"-aiheissa on aina pohjalla ideologinen ydin. Kuten lainaamani kirjoittaja osuvasti tähdentää, kyse on tietoteoreettisesta kiistasta. Vastakkain ovat yhteiskunnan epäkohtia etsivä konstruktivisti sekä objektivistisiin faktoihin tukeutuva empiristi. Konstruktivisti ajattelee, että kieli on tekoja, jotka luovat merkityksiä. Tällöin kieli on myös vallan väline. Objektivisti taas ajattelee, että maailma ja siitä johdettavat faktat ovat olemassa riippumatta siitä, miten ihminen niitä tulkitsee. Tuoli on tuoli, vaikka joku kysyisi, että mikä on tuolin idea? Kuka määrittelee, mitä sanomme tuoliksi?

Objektivisti ajattelee ontologisessa mielessä, että maailmaa määrittävät faktat, joihin päästää käsiksi tieteen avulla. Konstruktivisti taas katsoo, että faktat ovat neuvoteltavissa. Ne eivät siis ole olemassa, ellei joku ole tulkinnut niitä ja antanut niille merkitystä. Arvannette, kumpi em. koulukunnan edustajista hakeutuu luonnontieteiden ja kumpi sosiaalitieteiden pariin?

Yhteiskunta on lähihistoriassa arvostanut enemmän luonnontieteilijän mielenmaisemaa. Valistuksen eetokseen kuuluu positivistinen usko siihen, että maailman mysteerit avautuvat, kunhan vain tiede selvittää objektiiviset faktat. Harmi kyllä, ihmisiä koskevissa asioissa tämä kuvio ei ole yhtä yksinkertainen kuin vaikka fysiikassa tai biologiassa. Joudutaan kysymään, kenen mielestä ja millä perustein jokin asia on tosi.

Tämä liittyy käynnissä olevaan keskusteluun siten, että kuvailemani "luonnontieteilijä" ei voi hyväksyä asioiden politisoimista, eli sitä, että asetetaan asioita vastakkain. Hän katsoo, että kunhan syrjivät elementit on jo kitketty yhteiskunnasta (lait, räikeät epäkohdat ym), ne eivät enää ole kummoinen ongelma. Yhteiskunnassa vallitsee mahdollisuuksien tasa-arvo, jossa jokainen saa sen minkä ansaitsee.

Konstruktivisti sen sijaan problematisoi ajatuksen siitä, että kaikkia kohdeltaisiin tasa-arvoisesti. Tällöin hänen mielessä valtaa on foucautlaisittain kaikkialla; kielenkäyttö on tekoja, esiintyjävalinnat kertovat jotain valitsijan mielenmaisemasta, ja osallistujien ulkoinen habitus määrittää keskustelun valtasuhteita. Niinpä tältä katsantokannalta on tärkeää analysoida kuka sanoo ja miten sanoo. Valtaoja ei voi hyväksyä tätä, sillä hän ajattelee - mielestäni hieman idealistisesti - että sosiaaliset kysymykset ratkaistaan deliberaatiolla, eli paras argumentti voittaa, eikä sen sanojalla ole niin merkitystä.

Valtaoja ei ole nähdäkseni kovin poliittinen henkilö, mutta hän astuu aihealueelle, joka on poliittisesti latautunut. Silloin hän ei mielestäni ole vahvimmillaan, ja tämä näkyy siinä, että hän toistaa lauseita kuten "vetää herneen nenään" sekä "ei pitäisi kytätä toisiamme". Tällä tavalla hän nähdäkseni antaa ymmärtää, että oleellisempaa ei ole aatteellinen keskustelu sisällöistä, vaan se, että miten kukin reagoi aiheeseen.

Ebrahimi puolestaan kompuroi siihen, että hän ottaa Valtaojan ajatukset henkilökohtaisena hyökkäyksenä. On erittäin vaikea asettua hänen puolelleen, jos keskeinen motiivi on paljastaa Valtaojan ilkeät tarkoitusperät. Valtaoja on kuitenkin keskustelijana aika maltillinen ja hyväntahtoinen, enkä usko, että hän tietoisesti loukkaa ketään.

Poliittisista aatekokonaisuuksista voi olla montaa mieltä, eikä niissä useinkaan ole mitään yhtä oikeaa vastausta. Valtaojan valistushenkinen ajattelu on tärkeä osa länsimaista sivistystä ja sen vahvuuksia, mutta se jättää jonkin verran aukkoja ihmisten välisten suhteiden analysointiin. Ebrahimi sen sijaan puhuu ihan tärkeistä kysymyksistä ja analysoi niitä hyvin, mutta on aika yksipuolinen. Argumentit menevät välillä aivan epäoleellisuuksiin, kuten siihen, mikä on Valtaojan historia "hyvän tekemisessä". Tällöin Ebrahimi ylitulkitsee vastapuolen tarkoitusperiä ja keskittyy henkilöön eikä sisältöön.

Olisi mielenkiintoista kuulla tai nähdä YLEltä ohjelma, jossa kaksi tämän aihealueen asiantuntijaa keskustelisi rauhassa ja perinpohjaisesti, mitkä filosofiset ja poliittiset tekijät aiheuttavat näitä konflikteja. Ehkä sitä ei nykyisen mediapaineen oloissa voisi toteuttaa tv:ssä, mutta radiossa voisi toimia.

 

[Osmo Rapeli]

Rasistisia rikoksia suomalaisia valkoisia vastaan on tehty aika helvetin monta. Isovihan kohdalla voidaan puhua, ainakin Pohjanmaan kohdalla kansanmurhasta, tekijöinä slaavilaiset Venäjän armeijan sotilaat, kohteena olivat suomen ja ruotsinkieliset, valkoiset alueen asukkaat. Hengissä säilyneitä vietiin orjiksi Venäjälle, tai sen kautta islamilaisen maailman orjamarkkinoille, jossa sai valkoisesta, erityisesti sinisilmäisestä orjasta hyvän hinnan. Jerusalemin ortodoksinen patriarkka yritti vedota Venäjän Tsaariin, jotta lopettaisi kristittyjen suomalaisten kaupittelun islamilaisille orjakauppiaille, turhaan. Tästä sivu anekdootti. Turkissa oli kielikoulussani useita vaaleahiuksisia, sinisilmäisiä nuoria ukrainalaisia naisia. "Ilmasilta" toi näitä köyhiä tyttöjä varakkaille turkkilaisille perheille miniöiksi. Tulevat aviomiehet partioivat kielikoulujen käytävillä vartioimassa morsiamiaan. Nuoret naiivit työt kutsuivat usein meitä kielikoululaisia häihinsä. Yksiinkään häihin ei todellisuudessa ollut asiaa ja tytöt katosivat kielikoulusta häiden jälkeen. Tilalle tuli uusia vaaleahiuksisia ukrainalaisia nuoria tyttöjä, uudet kaverit valvoivat käytävillä. Melkoisen etuoikeutettuja valkoihoisia neitoja.

1900-luvun alkupuolella mitattiin Suomessa mongoliperimästä epäiltyjen suomalaisten kalloja, joko jalon skandinaavisen perimän tutkimisen ilosta, tai Waffen SS:n pääsykriteerien täyttämiseksi. Ihan itärajan takana kuljetettiin 1930-luvulla kymmeniä tuhansia suomalaisia montunsyrjälle etnisestä taustasta nousevan epäluulon vuoksi. Satoja tuhansia suomalaisia, inkeriläisiä, karjalaisia, vepsäläisiä ja virolaisia kuljetettiin vuosikymmeniä melko mielivaltaisesti ympäri Neuvostoliittoa, etnisen alkuperänsä vuoksi. Näitä rääkättyjä ihmisiä elää edelleen kertomassa tarinaansa, jota ei etuoikeutetun valkoihoisuuden takia tarvitse varmaankaan kuunnella.

Itselläni on hyvä mielikuvitus, mutta useita kertoja Euroopan ulkopuolella asuneena, on ollut ihan arkirealismia kohdata rasismia, jopa väkivaltaista rasismia valkoihoisuuteni vuoksi. Onkohan tämä on rakenteellista, koska sitä on löytynyt myös eri viranomaistahoilta, maanosasta riippumatta? Pitäisikö minun ymmärtää, ettei se ole oikeanlaista rasismia, koska kohde olen minä, valkoinen suomalainen mies? Tai entä sitten, kun arabit kohtelevat syrjivästi afrikkalaisia tai aasialaisia, erityisesti siirtotyöläisiä? Tai kun Kikujut kohtelevat masaita asenteellisesti, syrjivästi, väkivaltaisesti? Tai kiinalaiset (järkyttävällä tavalla) polkevat kaikki ihmisoikeudet ja työnormit rakenteilla olevien Kiinan uuden imperiumin hankkeiden alle, erityisesti Afrikassa.

Valkoinen etuoikeutettu? mies vaietkoon tässä turvallisen tilan junassa, matkalla kohti tasa-arvoista utopiaa!

Mukava saivarrella, kun käsiteltävänä kuitenkin on moderni suomalainen yhteiskunta ja sen lähihistoria.

 

[Flonaldo]

Valtaoja on kuitenkin keskustelijana aika maltillinen ja hyväntahtoinen, enkä usko, että hän tietoisesti loukkaa ketään.

Tämä ei vaan pidä paikkaansa. Ihan kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että Valtaoja ei puhu mitä sylki suuhun tuo ja lauo täysin ajattelematta juuri mitä kulloinkin sattuu kielen päällä olemaan.

Ja se samainen Valtaoja Ylen tv-lähetyksessä laukoi keskustelukumppanilleen sanoja, joiden tiesi aivan takuuvarmasti suututtavan tämän ja saavan tolaltaan. Tai jos ei tiennyt, Valtaojan ei pitäisi olla yhtään missään julkisessa foorumissa keskustelemassa asiasta - ja hänen olisi pitänyt ymmärtää ensin ottaa asiasta ainakin ihan perustasolla selvää.

Ja jos taas myönnetään, että Valtaoja todellakin tiesi mitä sanoi ja tietoisesti loukkasi toista vain järkyttääkseen häntä... niin miten se on yhtään parempi kuin, jos niitä olisi käyttänyt vulgaarilla tavalla "vitun *" henkisesti? Liki kaikki (pl. pesunkestävät rasistit) olisivat sitä mieltä, että sanojen sellainen vulgaari käyttö olisi täysin sopimatonta. Miten tämä muuttuu sopivaksi, kun sen tekee jotenkin tieteilijän ja rauhallisen keskustelijan kaapuun kietoutuneena?

Simsalabim, ihminen muuttui ruskeaksi ja n-sanaa ei saa käyttää.

Mikä siinä on niin perkeleen vaikeaa olla käyttämättä sitä sanaa? Ihan riippumatta siitä puhutko itseksesi metsässä, violetille ihmiselle kasvotusten tai Ylen tv-lähetyksessä.

 

[Jani82]

Mukava saivarrella, kun käsiteltävänä kuitenkin on moderni suomalainen yhteiskunta ja sen lähihistoria.

Se on jännä juttu, ettei sinulle ja muille kelpaa nämä, toiseen suuntaan sen sijaan kelpaa mikä tahansa.
No miten olisi Turku tai Otanmäki niissä nimenomaan rasistinen rikos kohdistui suomalaisiin.

 

[Fiftie]

Mikä siinä on niin perkeleen vaikeaa olla käyttämättä sitä sanaa? Ihan riippumatta siitä puhutko itseksesi metsässä, violetille ihmiselle kasvotusten tai Ylen tv-lähetyksessä.

Ihan kysyn vaan, että miten se eroaa, jos käyttää telvisiossa tai missä vaan muotoa n-sana? Kaikki tietää, mitä sanaa tuolla tarkoitetaan ja kaikki siinä kohtaa tuon kuullessa tai lukiessa suurella todennäköisyydellä ajattelee sitä kyseistä sanaa mielessään, mitä ei saa sanoa. Ja ei en käytä itse sitä kokonaista sanaa missään.

Jos ihminen huutaa itselleen kotonaan kyseistä sanaa 1000 kertaa päivässä, mutta kukaan ei kuule niin ok? Sitten, kun sanoo sen ihmisten kuullen telvisiossa kuvailemaan tiettyjä asioita, niin tekee henkilöstä tosi pahan rasistin?

Tämä ajatus tuli erään toisen foorumin tummaihoisen ihmisen viesteistä, jossa ihmetteli miten vaikeaa voi olla puhua siitä koko sanasta, jos puhutaan konteksista.

 

[Jallan]

Kyllä n-sanaa käyttävät ja varsinkin itsensä siihen rotuun kuuluvat. Olen käyttänyt kyllä n-sanaa saduissa ja missä on niin lukenut, kuullut käytettävän vanhoissa dokumenteissa ja joo vitseissä...vitseissä kun on kaikki rodut edustettuina. Vuosikymmenet tässä ehti kulua ilman että moiseen törmäsin. Nyt kun ao. rotuun kuuluvat on ruvenneet ottamaan asiaa esille. Milloin loppuu? Se tässä kiinnostaisi... ei kelpaa anteeksipyynnöt, korjaukset jne. Kokoajan "niin niin mutta kun 200 v sitten on sorsittu". Maailma ja ihmiset kehittyy ja on menty eteenpäin aivan hirveästi suvaisuvaisuuden kehittyessä. Mitä siis minun "valkoisen" pitää tehdä, että tää loppuisi?

 

[Jallan]

Voihan tuota poliisilta tai oikeuspuolelta tiedustella montako rasistista rikosta valkoihoisia kohtaan on historian saatossa Suomessa tehty.

Tämä on rasismiketju, ja kun reaktiot ilmeisen huonoon argumentoijaan televisiossa ovat tuota luokkaa, voidaan hyvin liittää viestit pitkään ketjuun (kuvitellusta) valkoihoisten sortamisesta. Mielisairas hullu rasisti päästetty televisioon arvostelemaan valkoihoisia. Sitä aihealuettahan tämä ketju on pullollaan. Silloinkin kun ketjussa tuodaan joku rasistinen rikos, koitetaan keskustelu samantien kääntää siihen kuinka valkoihoista on sorrettu, tai pahempaa: saatettaisiin kuvitteellisessa tilanteessa sortaa. Noh, lisää sitten jos tulee tuo ohjelma katsottua.



Olet tässäkin ketjussa kymmeniä kertoja kuullun vanhan vitsin kopioija.

Kuulehan Osmo, en ole kopioija. Saan todella auton ensiviikolla kyseisellä kirjain yhdistelmällä. Juttuni on toki pilke silmäkulmassa tehty ja perustuu muutamaa viikkoa aiemmin iltpäivälehdissä olleeseen juttuun ajoneuvokeskuksen rekisterikilpiasiasta, joka koski kirjain yhdistelmää ruotsiksi ja niiden "läpimenon" vuoksi.
edit. Ja se oli myös pieni jannanotto siihen miten pienet asiat oikeasti ylittää ns. uutiskynnyksen ja pääsee lehtiin. Siksi juuri tänne eikä iltikseen....

 

[Barnes]

Tuli yöllä täydessä baarissa huudettua neekeriä, kuten huusi koko muukin baari. Syynä oli Frederikin kappale Tyttö kuin tiikeri. Näytti uppoavan myös vähän tummempiin yleisön edustajiin, ja yleensä niin tiedostavia nuoriakin lähinnä nauratti kun Reetu alkoi vetää kertsiä.

Olenko minä nyt siis paha ihminen? Ja ennen kuin joku syyttää keskustelun häirinnästä, puolustaudun toteamalla että johtuen tämän epämiellyttävän sanan - jota en tietenkään käytä loukkaavassa tarkoituksessa - pitkän historiasta on tilanteita, jossa sen käytöltä on aika hankala välttyä.

 

[Walrus21]

Ja jos taas myönnetään, että Valtaoja todellakin tiesi mitä sanoi ja tietoisesti loukkasi toista vain järkyttääkseen häntä... niin miten se on yhtään parempi kuin, jos niitä olisi käyttänyt vulgaarilla tavalla "vitun *" henkisesti? Liki kaikki (pl. pesunkestävät rasistit) olisivat sitä mieltä, että sanojen sellainen vulgaari käyttö olisi täysin sopimatonta. Miten tämä muuttuu sopivaksi, kun sen tekee jotenkin tieteilijän ja rauhallisen keskustelijan kaapuun kietoutuneena?

Varmasti se oli harkittua, mutta tuskin sanat oli kohdistettu keskustelukumppaniin. Tulkitsin, että Valtaoja demonstroi tietoisesti kyseistä sanaa käyttämällä, miten tarkoitusperä ratkaisee.

Mielestäni huono veto häneltä.

 

[Flonaldo]

...

Mikä siinä on niin perkeleen vaikeaa olla käyttämättä sitä?

Tiedän että on hyvin mahdollista, että toinen ihminen voi loukkaantua, jos sitä käyttäisin - ihan missä tahansa tarkoituksessa tai yhteydessä -, joten en käytä.

Tässäkin ketjussa on pitkä liuta ihmisiä, ihan tältä päivältäkin, jotka kyllä tietävät hyvin sen sanan loukkaavuuden, mutta eivät välitä siitä ja huutelevat niin jatkuvasti - ihan vain koska voivat. Puolustus on aina, että minä en käyttänyt sitä "loukkaavassa tarkoituksessa". Jos tiedät että sana on loukkaava, toiset ihmiset siitä loukkaantuvat, ja sinä sitä käytät, olet 100 % käyttänyt sitä loukkaavassa tarkoituksessa. Se ei ole vain hypännyt suustasi ulos kuin sammakko ilman että olisit itse voinut vaikuttaa asiaan.

 

[Flonaldo]

Varmasti se oli harkittua, mutta tuskin sanat oli kohdistettu keskustelukumppaniin. Tulkitsin, että Valtaoja demonstroi tietoisesti kyseistä sanaa käyttämällä, miten tarkoitusperä ratkaisee.

Niin, se oli harkittua ja hänen tarkoitusperänsä sen käytössä silloin oli?

Jos ensisijainen tavoite ei ollut järkyttää ja loukata keskustelukumppania, ihan minimissään se osoitti, että hän ei välitä tippaakaan siitä loukkaako hän keskustelukumppaniansa.