Tuo marjamyyjän tai kerrostaloasukkaan valinta on kyllä relevantti kysymys.
Jälkimmäinen toki vähemmän siinä mielessä, että yksi musta perhe kerrostalossa tuskin vaikuttaa millään tapaa vuokratasoon tai täyttöasteeseen. Voi myös olla, että on väärin yleensäkin olettaa, että tummaihoinen haittaisi liiketoimintaa ja näin teet päätöksiä ihonvärin perusteella.
Voi myös olla, että mustaihoinen marjamyyjä tuo enemmän uussuomalaisia asiakkaita kokeilemaan kuin mitä menetetään muutaman kantasuomalaisen tapauksessa. Voi myös olla, että mustaihoinen suomalainen on mielenkiintoinen ja siksi lisää myyntiä esim. pienemmillä paikkakunnilla. Yleensä näissä tupataan ajattelemaan vain menetyksiä, mutta ei mahdollisia menestyksiä.
Tiedä sitten, että luokitellako sitä rasismiksi, ettei palkkaa tummaihoista siksi, että pelkää muiden suhtautuvan ennakkoluuloisesti. Uskon, että monet tällaisista reaalimaailmantapauksista perustuu valkoihoisen preferointiin irrationaalisen pelon vuoksi, eli tällöin se olisi rasismia.
Itse olen sitä mieltä, että puhtaasti taloudellinen päätös ei ole rasismia, jos syy-seuraussuhde on erittäin ilmeinen (aika tulkinnanvarainen). Toiveissa kuitenkin olisi, että rima oletetuille seurauksille ja sitä seuraaville kielteisille päätöksille ei olisi järin matala, eli olettama ei heti olisi negatiivinen pienissäkin päätöksissä, vaan uskallettaisiin rikkoa niin omia kuin muidenkin ennakkoluuloja ja todeta, että siitä tummaihoisen palkkaamisesta ei ollutkaan mitään haittaa, joskus jopa hyötyä.
Ainakin omassa elämässäni olen toiminut ja toimin ihmisten kanssa niin vapaa-ajalla kuin työssä, jotka omaavat erilaisia kulttuurillisia taustoja ja näen, että esimerkiksi työssä siitä on usein hyötyä yritykselle, kuten kaikesta muustakin erilaisuudesta. Monikulttuurisuutta en pidä rikkautena yhteiskunnallisesti, jos toteutuvat arvot eivät ole yhdessä jaettuja (esim. islamilainen moraalipohja vs. Pohjoismainen moraalipohja), mutta siitä pidemmälle ihan kokemuksenkin pohjalta voin sanoa, että työyhteisöissä erilaisuus voi olla oikein käytettynä voimavara, syntyy se sitten kulttuuritaustasta tai muusta valtavirrasta poikkeamisesta. Heterogeenisyys työ- tai kaveriryhmässäkin tarjoaa monipuolisemman ja uutta oppivamman alustan tekemiselle ja olemiselle.
Sori, kun lähtee taas vähän laukalle, niin tiivistän tähän: Älä ole ennakkoluuloinen niin tummaihoista palkattavaa kuin suomalaista asiakaskuntaa kohtaan - voit yllättyä positiivisesti myös taloudellisesti! Maailmaa ei kuitenkaan tarvitse halata ja ongelmatapauksia sietää, mutta erilaisuus on kokemukseni pohjalta enemmän vahvuus ja hyödynnettävä voimavara.
Edit. Monet yhteiskunnalliset edistysaskeleet ovat vaatineet myös uhrauksia. Minä olisin ainakin valmis palkkaamaan oman hyvän mieleni vuoksi mustan ihmisen, vaikka se ei tuottaisikaan heti viivan alle maksimaalisesti, jos yritykseni ei ole henkihievereissään. Kenties vastineeksi saan sitoutuneemman itsensäkehittäjän kuin jonkun vätyksen, jolla tippuu hanskat heti, kun kello lyö 16. Ja olenpahan kantanut korteni kekoon yhteiskunnallisestikin tasa-arvon nimissä. Kyllä työnantajan kuuluu mielestäni myös antaa löysää työntekijälle, jolla on hlökohtaisessa elämässään vaikeuksia, vaikka sekään ei ole taloudellisesti heti kannattavaa. Kaikkea inhimillistä ei mielestäni ole syytä laskea euroissa. Enkä tarkoita sitä, että koulutetun suomalaisen sijasta valitsisin luku- ja kielitaidottoman ghanalaisen.
Samat ihmiset, jotka valittavat, että neekerit lorvii, ovat usein niitä, jotka heitä eivät myöskään halua palkata.
