Milloin rasismi on oikeasti rasismia?

[douppi]

No eikö se sitä sitten ole? Kyllä minä ainakin määrittelen vaikkapa juuri Turkin kansalaisuuden saaneen henkilön turkkilaiseksi. Etninen tausta hänellä voi toki ollakin muualta, mutta onhan hän Turkin passin omaavana ihan virallisestikin turkkilainen.

Niin eikös Turkin passin omaava tosiaan ole turkkilainen. Toki hän voi myös olla kaksoiskansalainen, jolloin omaa vaikka Suomenkin passin, eli on silloin sekä turkkilainen että suomalainen, tai turkinsuomalainen, miten vaan haluaa sen ilmaista. Jos Turkissa syntyneellä on pelkästään Suomen passi, niin sitten suomalainen.

Onkohan muuten olemassakaan enää asiaa josta joku ei mieltään pahoita. Nykyajassa on hyvinkin moni asia paljon paremmin kun menneessä, ja varsinkin asenteet menneet eteenpäin, silti vähän ihmetyttää minkälainen mielensäpahoittaja maa Suomestakin tullut. En oikeen tykkää siitä kliseestä "eikö mitään saa enää sanoa", mutta kyllä tuo lause joskus väkisinkin mieleen hiipii, kun asioita seuraa näin aktiivisesti. Tosin joku muu vastaava ajatelma olisi kivempi.

 

[Patarouva]

Niin eikös Turkin passin omaava tosiaan ole turkkilainen. Toki hän voi myös olla kaksoiskansalainen, jolloin omaa Suomenkin passin, eli on sekä turkkilainen että suomalainen.

Onkohan muuten olemassakaan enää asiaa josta joku ei mieltään pahoita. Nykyajassa on hyvinkin moni asia paljon paremmin kun menneessä, ja varsinkin asenteet menneet eteenpäin, silti vähän ihmetyttää minkälainen mielensäpahoittaja maa Suomestakin tullut. En oikeen tykkää siitä kliseestä "eikö mitään saa enää sanoa", mutta kyllä tuo lause joskus väkisinkin mieleen hiipii, kun asioita seuraa näin aktiivisesti.

Kai ennenkin ”pahoittettiin mieli” yhdestä jos toisestakin asiasta. Silloin siitä ei aina vain ollut soveliasta puhua, vaan piti vain kärsiä hiljaa mielessään, ettei kukaan pahoita mieltään siitä, että sinä pahoitat mielesi.

 

[douppi]

Kai ennenkin ”pahoittettiin mieli” yhdestä jos toisestakin asiasta. Silloin siitä ei aina vain ollut soveliasta puhua, vaan piti vain kärsiä hiljaa mielessään, ettei kukaan pahoita mieltään siitä, että sinä pahoitat mielesi.

Varmaan on näinkin ollut monessa tilanteessa. Jotenkin vaan kuvaa nykytilannetta, että ihmiset joutuvat olemaan jo suorastaan ylivarovaisia, ja sitten tulee ihmeellisiä väärinkäsityksiä vaikkei todellakaan jolloin olisi negatiivisia tai tietynlaisia asenteellisia tarkoitusperiä. Saahan sen vastakkainasettelun vaikka mistä, jos hakemalla hakee. Moni vaikuttaa vähän hakevankin niitä.

 

[Stratman]

Tummaihoinen 30-vuotias tuttuni asui 10 ensimmäistä elinvuottaan Turussa, missä hän on syntynyt. Sen jälkeen hän on asunut Helsingissä. Tuttu on kertonut, että häneltä silloin tällöin Helsingissä kysytään, mistä hän on kotoisin, mihin hän vastaa Turusta. Tämä vastaus ei useinkaan kelpaa vaan häneltä edelleen tivataan niin mutta mistä sä olet alunperin kotoisin, mihin on tuo sama vastaus Turusta. Jotkut ihmiset voivat olla aika tolloja, kun selvä vastaus ei kelpaa.

Näin yksinkertaista se oikeasti on. Tätä eivät persut tule ikinä ymmärtämään.

 

[Stratman]

Jos hän puhuu hyvää ja selvää suomea, vastaanotto on kyseenalainen ja varmasti tuntuu hänestä töykeältä.

Sori nyt, mutta tällä ei pitäisi olla mitään tekemistä asian kanssa. Vaikka kaveri ei osaisi sanaakaan suomea ja sanoisi olevan turkulainen, niin kuka sinä tai kukaan muu on sitä määrittelemään ettei ole. Tämä on mitä oivallisin esimerkki rasismista Suomessa.

 

[rpeez]

Olen varmaan outo kun en loukkaantunut ollessani vesipuistossa Yhdysvalloissa ja liukumäkeenpäästäjätyttö kysyi mistä olemme kun huomasi ettei jenkkejä olla. Olisi siis pitänyt loukkaantua verisesti moisesta tahdittomuudesta ja junttiudesta.

Samoin kuin kreikkalainen baarin sisäänheittäjä tunnistaa suomalaisen punaisesta naamasta, on ehdottomasti suuttumisen paikka jos se sanoo "tule suomipoika drinkille" eikä "jassu".

En enää ymmärrä nykymaailmaa, mutta ymmärrän niitä kalifornialaisia, jotka nykyään muuttavat Teksasiin saadakseen helpommin hengitettävän ilmapiirin (lähde: HS:n artikkeli).

 

[nummenkallio]

Sori nyt, mutta tällä ei pitäisi olla mitään tekemistä asian kanssa. Vaikka kaveri ei osaisi sanaakaan suomea ja sanoisi olevan turkulainen, niin kuka sinä tai kukaan muu on sitä määrittelemään ettei ole. Tämä on mitä oivallisin esimerkki rasismista Suomessa.

Okei. Minäkin voin mennä Saksaan ja sanoa olevani saksalainen, koska koen niin, eikä siihen ole yhdelläkään saksalaisella mitään sanottavaa. Hyvä tietää.

Sanoisin, että ihmisen omaa kokemusta on syytä kunnioittaa, mutta koko totuus se ei ole. Yhteisölläkin on mielipiteensä, jota ei voi ohittaa. Ja se mielipide on olemassa, vaikka sitä vastaan kuinka kiukkuaisi.

Jos tämä on rasismia, niin olkoon sitten. Kaikkihan on nykyään rasismia, eihän sillä sanalla ole enää mitään merkitystä.

 

[Petri1981]

Mika Ihamuotilan twiitistä alkoi kiehua kunnon soppa: saako Suomessa kysyä, mistä olet kotoisin? Mika Ihamuotilan twiitistä alkoi kiehua kunnon soppa: saako Suomessa kysyä, mistä olet kotoisin?

Kyllä tätä osataan parempienkin ihmisten toimesta. Ihamuotila on juntti.

Miksi Ihamuotila on juntti? Minusta junttia on aikuisen ihmisen suuttua tai loukkaantua jonkun toisen ihmisen vilpittömästä kysymyksestä, jolla ei selvästi ole tarkoitus loukata toista. Mikä ihmeen tarve aikuisella ihmisellä on muutenkaan loukkaantua tai suuttua, vaikka kohtaisikin omasta mielestään hölmön/tahdittoman kysymyksen tai kommentin? Eikö tuo ole melkoisen paskamainen tapa elää tätä elämää?

Toinen on toki asia, jos kysyjällä on selvä ilkeä loukkaamistarkoitus viestinnässään, mutta eipä tästä ole tälläkään kertaa kyse.

 

[nummenkallio]

Jos tuollaiset Ihamuotilan kaltaiset kysymykset ovat mikroaggressiota, niin niitähän kohtaavat suomalaisetkin. Itsekin muutin aikoinaan opiskelemaan maan toiselle laidalle Turkuun ja sain toisinaan kuulla kysymyksen Sä et oo täältä? Se oli tosiaan kysymys, senkin ymmärtämiseen meni aikaa. Puhuin tästä umpiturkulaisen ystäväni kanssa, ja hän sanoi, että kysymyksellä ei todellakaan ole tarkoitus loukata, vaan se on vilpitöntä uteliaisuutta. Tämä auttoi ymmärtämään turkulaisia todella paljon. Eivät he ole noin kysyessään töykeitä, vaan uteliaita. Kun tämän ymmärsi, suhtautuminen turkulaisiin muuttui paljon. Monet heistä olivat ja ovat oikein mukavia. Ja usein kyse on tosiaan näin naurettavan pienistä jutuista.

Eikä Turku tässä mikään poikkeus ole, suunnilleen kaikkialla Suomessa on tuollaista. Poikkeus on ehkä vain Helsinki, koska oikeaan stadilaiseen törmääminen on aika epätodennäköistä. Mutta kun siihen törmää, se on yleensä hyvä tyyppi. Ne maalaisille vittuilevat kusipäät ovat yleensä jotain junantuomia tai keravalaisia, aito stadilainen ei tuollaiseen alennu.

Stadissa olen muuten ymmärtänyt myös sen, että sana maalainen ei ole haukkumasana. Stadissa se tarkoittaa Helsingin ulkopuolelta tulleita, mutta sillä ei ole muita merkityksiä. Kun maailmaa katselee Helsingistä, sana on hyvinkin looginen. Sanaan liitetyt kielteiset merkitykset ovat tulleet Helsingin ulkopuolelta. Käytän tätä sanaa itsekin, ja saan siitä joskus hyvinkin raivokasta palautetta, koska olen alun perin maalainen itsekin.

 

[Bob Rambo]

Mikä ihmeen tarve aikuisella ihmisellä on muutenkaan loukkaantua tai suuttua, vaikka kohtaisikin omasta mielestään hölmön/tahdittoman kysymyksen tai kommentin?

Varsinkin kun useimmiten kyse on sijaisloukkaantumisesta. Etenkin somessa.

Olin muutama vuosi sitten vielä ahkerasti tekemisissä brittien kanssa ja ainakin silloin heillä oli kohtuu normaalia small talkia kysellä, mikä on kenenkin "ethnicity". En tiedä, onko tuo nyt jotenkin tahdikkaammin muotoiltu kuin "where are you from?", mutta normaalia jutustelua se ainakin oli.

Itsekin kysyin yhdeltä tummalta asiakkaaltani, mistä hän on lähtöisin ja jätkällä silmät kirkastui, kun pääsi kertomaan kotimaansa kulttuurista ja ruoasta. Selvästi arvosti, että joku oli aidosti kiinnostunut kuulemaan asiasta. Itsekin yritin saada häntä ymmärtämään rössypotun ja majoneesipizzan hienous, mutta ei ollut halukas kokeilemaan näitä oman kulttuurini upeimpia saavutuksia.

 

[nummenkallio]

Varsinkin kun useimmiten kyse on sijaisloukkaantumisesta. Etenkin somessa.

Sijaisloukkaantuminen. Ihan loistava sana, puhdasta ja nerokasta suomea.

Ilmiönä tämä on sellainen saatanan syöpä, että tämä pitäisi lailla kieltää. Mutta sille on kyllä komea sana, jota aion itsekin viljellä.

Voi taivas että on upea sana. Kyllä meillä on upea äidinkieli.

 

[Patarouva]

Sijaisloukkaantuminen. Ihan loistava sana, puhdasta ja nerokasta suomea.

Ilmiönä tämä on sellainen saatanan syöpä, että tämä pitäisi lailla kieltää. Mutta sille on kyllä komea sana, jota aion itsekin viljellä.

Voi taivas että on upea sana.

Sijaisloukkaantumiselle, jos se johtaa muuhunkin kuin netissä tai omassa päässään paheksuntaan, olisi muuten oikeasti tarvetta. Esim. koulu- ja työpaikkakiusaaminen vähenisivät kummasti, jos loukkaantuminen jonkun muun takia johtaisi siihen, että ei katsottaisi vain sivuun ja jätettäisi puuttumatta paskaan käytökseen, kun ei asia kuulu minulle.

 

[nummenkallio]

Sijaisloukkaantumiselle, jos se johtaa muuhunkin kuin netissä tai omassa päässään paheksuntaan, olisi muuten oikeasti tarvetta. Esim. koulu- ja työpaikkakiusaaminen vähenisivät kummasti, jos loukkaantuminen jonkun muun takia johtaisi siihen, että ei katsottaisi vain sivuun ja jätettäisi puuttumatta paskaan käytökseen, kun ei asia kuulu minulle.

Noissa asioissa se voisi ollakin tarpeen. Ihan hyvä pointti. Valitettavasti sijaisloukkaantuminen on usein vain hyvesignaloinnin ja moraaliposeerauksen muoto, joka ei pakota ketään mihinkään tekemiseen, kaikkein vähiten sijaisloukkaantujaa itseään.

 

[vsmo]

Valitettavasti sijaisloukkaantuminen on usein vain hyvesignaloinnin ja moraaliposeerauksen muoto, joka ei pakota ketään mihinkään tekemiseen, kaikkein vähiten sijaisloukkaantujaa itseään.

Se näkyy myös kaikenlaisina tulkintoina mikroaggressioista tai muista kuvitelmista että jotain on tehty väärin. Kannattaa muistaa, että henkilöllä voi oikeasti olla henkisellä puolella ongelmia ja toivottaa ystävällisesti hyvää päivän jatkoa. Muita toimenpiteitä nuo eivät aiheuta.

 

[nummenkallio]

Se näkyy myös kaikenlaisina tulkintoina mikroaggressioista tai muista kuvitelmista että jotain on tehty väärin. Kannattaa muistaa, että henkilöllä voi oikeasti olla henkisellä puolella ongelmia ja toivottaa ystävällisesti hyvää päivän jatkoa. Muita toimenpiteitä nuo eivät aiheuta.

Samaa mieltä. Nämä puheet mikroaggressioista lähentelevät mielenhäiriötä. Ihmiset ovat erilaisia, ja se luonnollisesti herättää uteliaisuutta, joka on vain uteliaisuutta, ei mitään muuta. Ja koko ajan korostetaan, kuinka ihmiset ovat erilaisia, mutta sitten jos siihen reagoi jotenkin, on rasisti ja ties mitä muuta. Ei tässä pysty olemaan oikein mitenkään päin, ettei olisi rasisti. Ihan samaa meininkiä kuin joskus 70-luvun taistolaisaikoina. Silloin olit heti neuvostovastainen, jos teit jotain muuta kuin ylistit Neuvostoliittoa.

 

[finnjewel]

Ihan samaa meininkiä kuin joskus 70-luvun taistolaisaikoina. Silloin olit heti neuvostovastainen, jos teit jotain muuta kuin ylistit Neuvostoliittoa.

Niihin aikoihin oli aika tiukat jakolinjat myös musiikkimaun perusteella. Oli hippejä, poppareita ja rasviksia. Oman genren ulkopuolelle ei menty.
Jos harrastit klassista-, hengellistä- tai kansanmusiikkia (tai et mitään musiikkia), olit "tavallinen nuori".
Muutama vuosikymmen myöhemmin genrejä oli jo niin paljon, että kukaan ei pysynyt perässä.

 

[Ann Arbor]

Kaiketihan joillekin on ihan käsittämätöntä, että keskivertoskandinaavista poikkeavan ulkonäön omaava henkilö voi olla ihan syntyperäinen Suomen kansalainen ja puhua kieltä äidinkielenään, huomioiden globalisaatio ja sen myötä tapahtunut laaja muuttoliike, asia ei enää pitäisi olla mitenkään outoa.

Jos joku ei-valkoihoinen amerikkalainen kertoo olevansa Bostonista tai Denveristä, kaikille fiksuille amerikkalaisille asian olettaisi riittävän. Miksi sama pätisi myös Suomeen? Perhetaustasta voi toki kysyä, mutta "Mistä oikeasti olet kotoisin?" on junttimaista.

 

[nummenkallio]

Niihin aikoihin oli aika tiukat jakolinjat myös musiikkimaun perusteella. Oli hippejä, poppareita ja rasviksia. Oman genren ulkopuolelle ei menty.
Jos harrastit klassista-, hengellistä- tai kansanmusiikkia (tai et mitään musiikkia), olit "tavallinen nuori".
Muutama vuosikymmen myöhemmin genrejä oli jo niin paljon, että kukaan ei pysynyt perässä.

Kerrankin pääsee sanomaan, että onneksi olen niin nuori. En ehtinyt nähdä tuota. Kasarilta muistan rockin ja diskon vastakkainasettelun, mutta se oli jo aika lievää. Molemmille oli paikkansa.

Nykyään on kuitenkin taas hienoa vastakkainasettelua, eli räpinpaska vastaan musiikki.

 

[penaz]

Niihin aikoihin oli aika tiukat jakolinjat myös musiikkimaun perusteella. Oli hippejä, poppareita ja rasviksia. Oman genren ulkopuolelle ei menty.

Mihin unohdit punkkarit sekä väkivaltaiset Amerikkaa ihailevat diinarit, jotka innolla yrittävät vetää ensin hämyjä ja myöhemmin punkkareita turpaan. Suvaitsemattomia diinareita ehkä voidaan pitää nykyrasistien varhaisina edeltäjinä. Punk-yhtye Laman johtohahmo Epe Kronholm Hesarin haastattelussa vähän aikaa sitten sanoi, että diinareita punkkarit saivat pelätä ja hänellä oli keikoilla isoja punkkareita henkivartijoina. 90-luvulla tulivat sitten skinit, jotka vainosivat maahanmuuttajia.

 

[Byvajet]

Kaiketihan joillekin on ihan käsittämätöntä, että keskivertoskandinaavista poikkeavan ulkonäön omaava henkilö voi olla ihan syntyperäinen Suomen kansalainen ja puhua kieltä äidinkielenään, huomioiden globalisaatio ja sen myötä tapahtunut laaja muuttoliike, asia ei enää pitäisi olla mitenkään outoa.

Ei siinä mitään outoa ole. Outoa sen sijaan on sokeasti olettaa, että ulkonäöltään poikkeava on suomalainen, koska nykymaailmassa ihmiset liikkuvat pitkin poikin.

Enkä suin surminkaan ymmärrä, miksi ihmisiä vaaditaan tällainen oletus tekemään. Ihmisistä ja heidän taustoistaan kiinnostuminen on kohteliaisuutta eikä rasismia.

 

[godspeed]

Siinä vaiheessa rasismi alkoi olla eräissä piireissä rasismia, kun enää ei riittänyt se, että osa mustista miehistä on täällä töissä. Ei auta, kun väri on tumma.

 

[vanukas]

Jos tuollaiset Ihamuotilan kaltaiset kysymykset ovat mikroaggressiota, niin niitähän kohtaavat suomalaisetkin. Itsekin muutin aikoinaan opiskelemaan maan toiselle laidalle Turkuun ja sain toisinaan kuulla kysymyksen Sä et oo täältä? Se oli tosiaan kysymys, senkin ymmärtämiseen meni aikaa. Puhuin tästä umpiturkulaisen ystäväni kanssa, ja hän sanoi, että kysymyksellä ei todellakaan ole tarkoitus loukata, vaan se on vilpitöntä uteliaisuutta. Tämä auttoi ymmärtämään turkulaisia todella paljon. Eivät he ole noin kysyessään töykeitä, vaan uteliaita. Kun tämän ymmärsi, suhtautuminen turkulaisiin muuttui paljon. Monet heistä olivat ja ovat oikein mukavia. Ja usein kyse on tosiaan näin naurettavan pienistä jutuista.

Tykkään paljon pohjoisessa käytettävästä "mistä sie olet pois?" -kysymyksestä. Se on jotenkin niin nurinkurinen, mutta ehkä siksi niin toimiva.

 

[Timbit]

Kaiketihan joillekin on ihan käsittämätöntä, että keskivertoskandinaavista poikkeavan ulkonäön omaava henkilö voi olla ihan syntyperäinen Suomen kansalainen ja puhua kieltä äidinkielenään, huomioiden globalisaatio ja sen myötä tapahtunut laaja muuttoliike, asia ei enää pitäisi olla mitenkään outoa.

Tämäkin on ainakin osittain sukupolvikysymys. Oma isäni on sitä ikäluokkaa, jolle neekeri on ihan hyvä sana kutsua tummaihoista ihmistä. Joskus väittelimme siitä, voiko suomalainen olla tummaihoinen. En muista hänen tarkkaa määritelmäänsä sille, kuka on suomalainen, mutta jotenkin niin se meni, että vanhempien, isovanhempien ja isovanhempien vanhempien pitää olla täysin suomalaisia, niin sitten henkilö on suomalainen. Totesin, että tuon määritelmän perusteella sen enempää hän kuin minäkään emme ole suomalaisia. Keskustelu ei jatkunut.

Yhä suurempi osa suomalaisista näyttää joltain muulta kuin ihmiseltä täällä Pohjantähden alla. Jos tämä on jollekin ongelma, niin oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että se on sen henkilön oma henkilökohtainen ongelma, eikä sen tarvitsisi rasittaa sillä ympäristöään.

 

[finnjewel]

Jos hän myös käyttäytyy kuten suomalaiset, mitään ongelmaa ei ole. Suomalaiset voivat hetken ihmetellä, mutta hyväksyvät kyllä nopeasti.

Ongelma on siinä, että tuo on harvinaisuus. Jos tämä on rasismia ja siitä tulee bannia, niin tulkoon. Näitä on, mutta eihän heidän siksi pitäisikään saada erityistä huomiota. Eihän heidän pitäisi olla poikkeuksia.

Viranomaistyössäni olen aloittanut keskustelut asiakkaiden kanssa suomeksi. Jotkut pyytävät vaihtamaan englanniksi, jotkut haluavat jatkaa suomeksi, vaikka kielitaitonsa on huono - tai eivät osaa englantia(kaan).
Tulkkia ei kukaan ole vaatinut.
Muutamia kertoja (alle promille tapauksista) olen saanut kuulla olevani rasisti, koska asiakkaat eivät edellytysten puutteen takia ole saaneet haluamaansa ratkaisua.

 

[godspeed]

@Timbit

Se on sitä vanhojen ihmisten vieraanpelkoa ja erilaisuuden vihaa :) Kyllä se siitä sukupolvien vyöryessä väistyy tieltään. Olin juuri kylässä "vanhuksillamme" ja kovasti se mutiainen ja mokkakikkeli kahvipöytäkeskustelua väritti. Kaikki ei varmasti olleet samaa mieltä näistä ilmaisuista, mutta joskus on parempi olla hiljaa, kuin antaa ilmi typeryytensä kuten laukoa joka vitun vierailulla mielipiteensä "mutiaisista".