Jotta sanaan rasismi saataisiin jotakin tolkkua, kannattaisi edes yrittää pitää sitä "ns. rotuun kohdistuvana erivahvuisena ennakkoluulona". Jos termiä käytetään muissa yhteyksissä, saadaan aikaan vain tarpeetonta, mutta kenties tarkoituksellista sekaannusta. Olet rasisti, jos arvostelet jotakin itsellesi vierasta kulttuuria. Jotenkin olen kuulevani historiasta sanan "fasisti" ja sitäkin käyttivät leimaamiseen samasta aatesuunnasta tulleet ihmiset.
Rasismi on siitä jännittävä ilmiö, että sille kannattaa asettaa aikarajat. Jos esimerkiksi 1900-luvun alussa olisi ollut gallup, jossa suomalaisilta olisi kysytty hyvinkin vahvaa rasistista ennakkoluuloa osoittava kysymys: "Ovatko valkoihoiset korkeampiarvoisia kuin tummaihoiset", vastaus kysymykseen olisi ollut melko yksiselitteisesti kyllä. Kenties muutama prosentti olisi ollut eri mieltä. Tuolloin evoluutioteoriakin oli tuore ja sitä käytettiin myös rasistisessa merkityksessä. Rotuteoriat kukoistivat. Olisivatko nämä ihmiset olleet rasisteja?
Riippuu taas siitä, mitä todella tarkoitamme rasismilla. Käsitteen sisältö on muuttunut aika paljon 1900-luvulla ja 00-luvulla siitä on tullut yksi pahimmista asioista, mitä ihminen voi ajatuksena mieltää. On tiettyjä merkkipaaluja, kuten rotuerottelun lopettaminen Yhdysvalloissa ja myöhemmin Etelä-Afrikassa, jolloin tavallaan astuttiin rasismin jälkeiseen aikaan. Kun suurin osa ihmisistä (yksinkertaisuuden vuoksi käsittelen asiaan valkoisen näkökulmasta) oli luopunut ajatuksesta rotujen alistussuhteesta, silloin piti rasismia ruveta tulkitsemaan uudelleen.
Rasismiksi alettiin kutsua ajatusta, jonka mukaan kaikenlainen ennakkoluuloisuus erivärisiä ihmisiä kohtaan on aina väärin. Kaikkia ihmisiä täytyy kohdella samalla tavalla. Tästä jännittävä poikkeus on Yhdysvalloissa ollut "affirmative action" eli positiivinen diskriminaatio, jonka kautta erityisesti mustat ovat saaneet helpommalla opiskelupaikan yliopistoissa kuin valkoiset. Pyrkimyksenä lienee tässä hyvittää mustien kokemaa sortoa parisadan vuoden aikana.
Kun lähdetään pohtimaan nykyajan rasismia Suomessa, joitakin ääritapauksia lukuun ottamatta, ei ole helppoa pelkän asennetutkimuksen perusteella määritellä ihmistä rasistiksi vahvassa mielessä. Voimme miettiä arkielämän tilannetta, eli asumiseen liittyvää kysymystä rasismin indikaattorina. Haluaisitko muun värisen naapuriksesi noin pelkistäen kysyttynä.
Jos rikas tai ylempään keskiluokkaan kuuluva vastaa kysymykseen kieltävästi, silloin henkilö on hyvin todennäköisesti rasisti. Rahalla ei ole väriä eikä isänmaata. Jokainen rikas musta on vain rikas, ei muuta. Hän käyttäytyy oman yhteiskuntaluokkansa sääntöjen mukaisesti eikä tällöin ole mikään hankala naapuri tai alenna kiinteistöjen arvoa. Rikkaat ja varakkaat kuuluvat kaikki maailmanlaajuiseen yhteisöön, joka on kuin uskonnollinen yhteisö omana maailmanaan. (Kanye West on tässä poikkeus, kuten Trumpkin).
Mutta tilanne muuttuu erityisesti silloin kun puhutaan köyhien asuinalueista. Köyhät eivät samaan tapaan pysty valitsemaan asuinaluettaan ja heidät tavallaan pakotetaan monikulttuurisuuteen. Siinä missä hyvällä asuinalueella omakotitaloissa asuva viiniä litkivä porvari voi suvaita kaikkia rotuja ja kulttuureja, koska asuu itse sivistyneiden ihmisten keskuudessa, köyhä taas joutuu tulemaan kotonaan toimeen yhtä lailla eri "rotujen", kulttuurien kuin erilaisten rikollistenkin kanssa. Koskaan ei voi tietää, miten hullu naapuri tietyissä kerrostaloissa on.
Totta kai, näillä asuinalueella joutuu tosiasiallisesti ponnistelemaan suvaitsevuuden kanssa. Jos ulkomaalaisia asuinalueella on paljon ja he eivät noudata samaa järjestystä kuin suomalaiset, silloin on aika helppoa tehdä päätelmiä, jotka alkavat lähentyä rasistista ajattelua. Kyse on virhepäätelmästä, koska yksilön kokemusmaailma on suppea eikä asioita voi yleistää niin vahvasti. Tosiasiassa tietenkin joka "rodussa" on rikollisia ja kunnon ihmisiä yms.
Asuinalue toimii myös toiseen tapaan vertauksena siitä, miten vaikea on rasismia erottaa kulttuurista tekijöistä. Voi olla, että kerrostaloissa kaikki eivät noudata samoja sääntöjä kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet. Asenne sääntöihin johtunee kulttuurisista tekijöistä, ehkäpä säännöistä ei ole edes kunnolla keskusteltu. Se, että joku kritisoi tiettyä kulttuuria, ei nähdäkseni tarkoita, että henkilö on vahvassa mielessä rasisti. Ehkä ei heikossakaan.
Tietenkin on hyvin simppeleitä esimerkkejä suomalaisten rasismista, jossa ei selittelyille jää sijaa. Kun musta täydellistä suomea puhuva sopii työhaastattelun ja hänet ollaan jo valmiita palkkaamaan firmaan, niin hänen ilmestyessään haastatteluun työpaikka onkin jo täytetty. Vaikka puhelimessa kerrottiin ihan muuta. Tämän tyyppinen, hiljainen rasismi vaikuttaa yhteiskunnassamme eikä sille ole välttämättä mitään järkevää perustetta.
Jos toisessa ääripäässä ovat vahvat rasistit, natsit ja muut, niin toiseen päähän tultaessa kuva hämärtyy ja saavutaan harmaalle alueelle. Ihmiset ovat historiansa perusteella heimoihmisiä, joilla on ihan perustellut syyt karttaa toisen heimon ihmisiä. Ennakkoluulot ovat joskus toimineet suojana, joten miksipä ei niitä viljelisi jatkossakin. On vaikeampaa tutustua uuteen kuin pitää kiinni vanhasta suhtautumistavasta. Tähän syyllistyvät varmasti "kaiken rotuiset" ihmiset.
Rasismin käsitteen ulottamista alueelle, jolle se ei kuulu, on myös vastustettava asia. Se, että kritisoidaan jotakin kulttuuria tai uskontoa, ei ole rasistista itsessään. Esimerkiksi islamin ja muslimien kritisoiminen ei välttämättä ole rasismia, jos kritiikki on asiallista. Täytyy kai siitäkin huomauttaa, että muslimeja on kaikenvärisiä, kyseessä on globaali uskonto, jonka islamistinen muoto syystäkin herättää erilaista kritiikkiä länsimaissa. Mitään "muslimirotua" ei ole olemassa, tämäkin tuntuu suvakeilta joskus unohtuvan.
Ihmisen ihonväriin perustuva ennakkoluulo on aina rasismia, koska ihmisiä voidaan arvioida vain yksilöinä. Kapitalismissa tärkeää on vain ihmisen markkina-asema, eivät muut suhteellisen merkityksettömät määreet. Rasistisen asenteen torjumisessa on siksi tärkeä pystyä erottamaan ihminen niistä kulttuurisista tekijöistä, joita hän ehkä tahtomattaankin kantaa. On kyettävä abstraktiin ajatteluun, tosin mielestäni jonkun ihonvärin pitäminen merkityksettömänä ei nyt ihan kauheaa älyllistä ponnistusta vaadi.
Kyseinen kommenttini ei ollut millään lailla silmäniskua Purralle ja muille kauhukabinetin jäsenille. Aikuisten ihmisten pitäisi pystyä keskustelemaan myös maahanmuutosta ja kulttuureihin liittyvistä asioista asiallisesti.