Tämä on erittäin hyvä, mutta vaikea kysymys. Kuinka rasismia mitataan, jotta voidaan arvioida rasismin määrää vai voidaanko sitä mitata lainkaan? Arvioitaessa rasismin määrää ja laatua on käsittääkseni useimmiten valittu kyselytutkimus (survey), jolloin luotetaan vastaajien omaan arvioon ja käsitykseen.
Suomessa rasismikeskustelu roihahti käsittääkseni tästä uutisesta (ohessa Iltalehden otsikko asiasta vuodelta 2018):
Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain
Väheksymättä rasismin määrää tai laatua Suomessa niin huomiona, että
- kyselytutkimus koski 12 EU-maata (27), ei kaikkia, joten tuskin voidaan vetää sellaista johtopäätöstä, että Suomi olisi rasistisin EU-maa, vaikka niin väitetäänkin
- kyselytutkimus koski vain Afrikan Saharan eteläpuolisista maista saapuneita ihmisiä, ei esimerkiksi aasialaisia tai eteläamerikkalaisia tai vaikkapa australialaisia
Melko pitkälle menevä johtopäätös kaikenkaikkiaan.
Tutustuin toiseen shokeeraavaan tutkimustulokseen, mikä perustuu myös kyselytutkimukseen. Tutkimus on tehty 2021 ja siinä tutkittiin rasismia 78 maassa eri puolilla maailmaa. Tutkimuksen mukaan Suomi on kuudenneksi
vähiten rasistinen maa noiden 78 maan joukossa.
Tähän tutkimukseen voi tutustua esim. täällä.
worldpopulationreview.com
Edelleenkään vähättelemättä rasismia toin nämä kaksi erilaista "tutkimustulosta" esille, koska "totuus" on siitä kummallinen asia, että jokaiselle, myös medioille löytyy mieleinen "totuus" - objektiivisuus on niin "last season".
Rasismi riippuu määrittelijästä ja jo tämä vaikeuttaa keskustelua huomattavasti. Hesarissa pääkirjoitus viime viikolla kertoi, että rasismi koskee yhtä lailla rotusyrjintää kuin seksuaalista syrjintää ja vieläpä kulttuuriakin. Eli kyseessä oli maailmaasyleilevä määritelmä. YLE uutisissaan taas puolestaan tiesi kertoa, että rasismi on ihonväriin ja uskontoon liittyvää syrjintää.
Rasismi on suosittu sana ja sitä voidaan kivasti käyttää tilanteissa, joissa toisen sanoma ei miellytä. Samalla siihen väistämättä liittyy pyrkimys ohjata sananvapautta haluttuun suuntaan. Toisaalta, erilaiseen syrjintään ja vihapuheeseen on olemassa ihan käyttökelpoisia sanoja. Juutalaisia negatiivisesti arvioiviin kirjoituksiin löytyy käsite "antisemitismi", jota itse asiassa käytetään rasismin asemasta, vaikka natsit tosiasiassa käyttivät rasistista kieltä juutalaisista.
Seksuaaliseen syrjintään löytyvät "homofobia" ja "transfobia", jotka ovat tehokkaita iskusanoja ja joita käytetään varsin leväperäisesti kaikesta arvostelusta, joka liittyy seksuaalisiin vähemmistöihin. Toisaalta, uskonnosta löytyy "islamofobia", joka on paljon kuvaavampi termi kuin rasismi. Tosiasiassa, juurikaan muiden uskontojen & uskovien kritisoija ei saa rasistin leimaa. Kuin muistaa kristinuskon juutalaiset juuret, eikö nyt sitten kristinuskon & kristittyjen arvostelija saakaan rasistin leimaa? Veikkaanpa, että vaikkapa Pakistanissa olisi ihan h-sti rasisteja. "Russofobiaa" sairastamme nykyään miltei kaikki, mistähän sekin johtunee? Kukaan ei ole vielä keksinyt yhdistää sitä rasismiin?
Ja sitten kun muistetaan vielä "ikärasismikin", ollaan saavuttu käsiterunoilussa tietynlaiseen ääripisteeseen. Kaikki syrjintä tuntuu saavan rasismin leimaa.
Jos oletetaan, että rasismi kohdistuu ryhmään ja ihmistä sorsitaan tiettyyn ryhmään kuulumisesta, tämä ryhmä voi olla ihan mitä vain. Pyöräilijät, ne ottavat autoilijoita päähän, siis autoilija, joka avaa sanaisen arkkunsa heistä, on rasisti. Pomot, jotka vattuilevat alaisille, ovat rasisteja, koska alaiset kuuluvat tiettyyn ryhmään. On nimittäin huomattava, että syrjinnän määrittelee syrjinnän kohde ja ainahan voi identifioitua vapaasti tiettyyn ryhmään.
Jos en identifioidu tiettyyn ryhmään ja minulle pottuillaan, silloin en ole rasismin kohteena. Mutta jos kuulun johonkin ryhmään, mainituin edellytyksin, olen kohdannut rasismia. Yksilönä ilmeisesti en ole koskaan rasismin kohteena, mutta jos minut voidaan nähdä tietyn ryhmän edustajana ja rasistinen puhe kohdistuu minuun ryhmän edustajana, silloin olen kohdannut rasismia. Miten sitten määritellään, milloin olen vain huono työntekijä tai milloin ryhmäni edustaja? Veteen piirretty viiva toisinaan.
Jos rasismi haluttaisiin edes yrittää määritellä tolkullisesti, silloin rasismi kohdistuisi ihonväriin tai tiettyyn etniseen ryhmään. Ja etninen ryhmäkin identifioituu tiettyyn ihonväriin. Mikä sitten taas on etninen ryhmä, riippuu siitä, missä päin maailmaa ollaan. Vaikkapa somalien pilkkaaminen on rasismia, koska "somali" kuitenkin meillä viittaa tiettyyn ihonväriin ja tällöin vihapuhe on rodullistavaa. Nähdäkseni juuri rodullistaminen on keskeinen asia rasismissa, olipa kyse suoraan rodusta tai rodullistavasta puheesta.
Eipä silti, ongelmiakin tämä määritelmä kokee, koskapa voimme miettiä juutalaisuutta kolmen eri aspektin kautta. Juutalaisuus rotuna, kansana (juutalainen) ja uskontona. Milloin rasismin kynnys ylittyy, kun kritisoidaan epäasiallisesti juutalaisuutta? Rotuun liittyvä puhe on vanhanaikaista, tuskin muut kuin natsit innostuvat moisesta. Mutta juutalaiset kansana onkin vaikeampi juttu, saa olla kieli keskellä suuta, jos puhuu Israelin politiikasta. Myöskään uskonnon kritisoiminen, jos viitataan juutalaisuuteen spesifissä mielessä (ei vain Vanhan Testamentin, Tooran tapoina), on verraten harkintaa vaativaa puuhaa. Juutalaisten kunniaksi on sanottava, etteivät he pahemmin uhriudu kritiikistä eivätkä riehu kaduilla, jos joku arvostelee heidän tapojaan.
Rasismin määrittely kovin vaikeaa ja siksi sitä sanaa helppo käyttää tavalla, joka ei ole asianmukaista. Riittäisikö kuitenkin se, että syrjinnälle on olemassa muitakin sanoja ja käytetään niitä, kun ei kuitenkaan kysymys ole aina rasismista.
yle.fi