Mainos

Milloin rasismi on oikeasti rasismia?

  • 801 590
  • 6 485

Byvajet

Jäsen
En sitten todellakaan tiedä, onko kyseessä eräänlainen sukupolvikysymys, mutta näen erittäin surullisena, mikäli maassamme riittää edelleen paljon ihmisiä, joille "suomalaiseksi" hyväksyminen edellyttää niitä ja näitä kriteereitä.

Olen Savosta, enkä koskaan pystyisi pitämään savolaisena ihmistä, joka on muuttanut sinne vasta kypsemmällä iällä. Tunteet pistävät vastaan. En silti vastusta Savoon muuttamista. Kysymys on tunteista, identiteetistä, eikä sille mitään voi, jos ei koe jonkun kuuluvan omaan porukkaan. Erilaisten huomaaminen on yleisinhimillistä. Se tapahtuu kaikkialla maailmassa, ei ainoastaan eri kansojen välillä.

Ihmisellä on oikeus identiteettiinsä, johon kuuluvat jaot meihin ja muihin. Jokainen identiteetti sisältää erottelua. Saamelaiskysymys ratkeaisi, jos kukin saisi ilmoittaa identiteettinsä, mutta tätä rajanvetoa eivät hyväksy edes monet suomalaiset. Ihmisen omasta kokemuksesta ei ole yleiseksi kokemukseksi, koska muut ryhmät - tässä tapauksessa osa saamelaisista - eivät suo oikeutta ihmiselle määritellä itseään. Itsemäärittely loukkaisi heidän omaa identiteettikokemustaan.

Ei suomalaisestakaan koskaan voi oikeasti tulla italialaista kuin hyvin harvojen italialaisten mielestä. Todennäköisesti kauan Italiassa asunut ja kielen erinomaisesti oppinut suomalainen ei edes halua esiintyä italialaisena, koska sisimmässään hän tietää, ettei pysty jakamaan samaa kokemusta italialaisten kanssa.

Ukrainan sodan mainingeissa on huomattu, että kauankin Suomessa asuneissa venäläisissä venäläismielisyys saattaa olla syvässä, mutta ei tämä ole ainoastaan venäläisiä koskeva ilmiö. Ihan samalla tavalla kaikille muillekin vierastaustaisille suomalaisuus on vain yksi osa identiteettiä. Eivät he varsinaisesti suomalaisia ole.

Mitä tulee erilaisiin ulkoisiin sanavalintavaatimuksiin, niin rasisti voi olla, vaikka käyttäytyisi äärimmäisen korrektisti. Ratkaisevaa on motiivi eikä käytös.

Erottelevaahan on sekin, jos ei uskalla ärähtää rumasti vierastaustaiselle, vaikka suomalaiselle uskaltaisi. Silloin kysymys on siitä, ettei suhtaudu vierastaustaiseen vertaisenaan vaan erottelee hänet jengiin, jota täytyy kohdella silkkihansikkain.

Korostunut kohteliaisuus, varovaisuus ja ulkoisten mallien noudattaminen ovat yksi tapa syrjiä. Tällainen syrjintä perustuu ajatukseen, että en voi kohdella sinua vertaisenani ihmisenä, vaan minun täytyy nostaa sinut jalustalle.

Jos sujuvasti vierasta kieltä korostuksella puhuvalta suomalaiselta kysytään ulkomailla alkuperää, niin harvempi siitä loukkaantuu. Ärsyttää se saattaa, jos kysely on toistuvaa, mutta harva olettaa kyselyn taustalle syrjiviä motiiveja, eikä niitä olekaan. Ihmiset vain huomaavat erilaisuuden ja tahtovat tietää, mikä sen selittää.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Aikuisena maahan X muuttaneen maan Y kansalaisen täydellinen assimilaatio ja identifioituminen ennen kaikkea X-maan kansalaiseksi on luonnollisesti haastava asia, vaikka kieli olisi hallussa ja arki rullaisi kantisten malliin. Suomeen lapsena muuttaneita, tai täällä syntyneitä (olivat sukujuuret mistä päin hyvänsä) ei missään tapauksessa pidä toiseuttaa, vaan tätä vastaan pitää juurikin taistella. Globalisaatio on aikamme ilmiö, fakta. Yhä useampi suomalaisista omaa perhetaustaa myös Suomen ulkopuolelta ja heidän määrittäminen "vähemmän suomalaisiksi" on yhtäältä julmaa rasismia ja onnettomuus kansakunnan koheesiolle.

Suomalainen = Suomen kansalainen.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Joskus tulee vastaan helppoja uutisia. Nyt on vaikea päättää kumpi on pahempi, tämän siirtomaaleikin yleinen umpirasistinen perseily, vai yleisesti tämä toiminta, jossa aivopestään lapsia Jeesus-toimintaan.

Mitä jos siellä lähetysjärjestössä veisitte vain koulutusta ja tekniikkaa?

 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Oheisena lainaus HS:n srtikkelista 6.7. Voisiko joku selittää mitä mahdollisesti tässä tapauksessa tarkoittaa "tunteiden osoittaminen" ja miten siihen olisi pitänyt reagoida?
"Rakenteellista rasismia on esimerkiksi sekin, että suomalaisessa kulttuurissa ”maan tapa” on hillitty ja vakavahko käytös. Tutkimushankkeessa Kananen todisti, kuinka erilaisessa kulttuurissa kasvanut poika eli ensimmäisen viikon harjoituksissa tunteella, mutta sopeutui sitten suomalaisen kulttuurin odotuksiin. Ne välittyivät valmentajien huomaamatta heidän ilmeidensä ja eleidensä kautta. Sellainen ei ole omiaan lisäämään nuoressa tunnetta, että hän voi olla harrastuksessa oma itsensä."
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Oheisena lainaus HS:n srtikkelista 6.7. Voisiko joku selittää mitä mahdollisesti tässä tapauksessa tarkoittaa "tunteiden osoittaminen" ja miten siihen olisi pitänyt reagoida?
"Rakenteellista rasismia on esimerkiksi sekin, että suomalaisessa kulttuurissa ”maan tapa” on hillitty ja vakavahko käytös. Tutkimushankkeessa Kananen todisti, kuinka erilaisessa kulttuurissa kasvanut poika eli ensimmäisen viikon harjoituksissa tunteella, mutta sopeutui sitten suomalaisen kulttuurin odotuksiin. Ne välittyivät valmentajien huomaamatta heidän ilmeidensä ja eleidensä kautta. Sellainen ei ole omiaan lisäämään nuoressa tunnetta, että hän voi olla harrastuksessa oma itsensä."
Saisiko linkin artikkeliin niin pääsisi vilkuilemaan sitä laajemmassa kontekstissa.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Oheisena lainaus HS:n srtikkelista 6.7. Voisiko joku selittää mitä mahdollisesti tässä tapauksessa tarkoittaa "tunteiden osoittaminen" ja miten siihen olisi pitänyt reagoida?
"Rakenteellista rasismia on esimerkiksi sekin, että suomalaisessa kulttuurissa ”maan tapa” on hillitty ja vakavahko käytös. Tutkimushankkeessa Kananen todisti, kuinka erilaisessa kulttuurissa kasvanut poika eli ensimmäisen viikon harjoituksissa tunteella, mutta sopeutui sitten suomalaisen kulttuurin odotuksiin. Ne välittyivät valmentajien huomaamatta heidän ilmeidensä ja eleidensä kautta. Sellainen ei ole omiaan lisäämään nuoressa tunnetta, että hän voi olla harrastuksessa oma itsensä."
Yhtä tyhjänpäiväistä kaivamista kun se, että hymyilet tai jätät hymyilemättä, niin mikroaggression perusteella se voidaan tulkita rasismiksi. Ei jatkoon.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Oheisena lainaus HS:n srtikkelista 6.7. Voisiko joku selittää mitä mahdollisesti tässä tapauksessa tarkoittaa "tunteiden osoittaminen" ja miten siihen olisi pitänyt reagoida?
"Rakenteellista rasismia on esimerkiksi sekin, että suomalaisessa kulttuurissa ”maan tapa” on hillitty ja vakavahko käytös. Tutkimushankkeessa Kananen todisti, kuinka erilaisessa kulttuurissa kasvanut poika eli ensimmäisen viikon harjoituksissa tunteella, mutta sopeutui sitten suomalaisen kulttuurin odotuksiin. Ne välittyivät valmentajien huomaamatta heidän ilmeidensä ja eleidensä kautta. Sellainen ei ole omiaan lisäämään nuoressa tunnetta, että hän voi olla harrastuksessa oma itsensä."

Miten sitten, jos vakava suomalainen menee johonkin iloisempaan kulttuuriin, jossa tunteita näytetään enemmän. Pitääkö siellä sitten sopeutua suomalaisen juroon tapaan? Vai onko tämä niitä juttuja, jotka eivät toisinpäin pädekkään?
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Ei nyt ehkä kannata tuosta asiasta lähteä varta vasten pöyristymään.

Eiköhän kyse ole siitä, että junnu on tuuletellut onnistumisiaan harkoissa ja käyttäytynyt muutenkin avoimemmin kuin porukan muut jurot juniorit. Tämä on sitten koettua vieraaksi ja oudoksi käytökseksi, on ehkä pyöritelty päätä tai jotain muuta vastaavaa. Junnu ei puolestaan ole ymmärtänyt miksi muut tuntuvat nuivilta häntä ja hänen normaalia käytöstään kohtaan, ja se on tuntunut hänestä ymmärrettävästi pahalta.

Eikä ratkaisukaan tällaisiin tilanteisiin ole mitään ydinfysiikkaa. Valmentaja voi kertoa junnulle, että ei olla täällä Suomessa totuttu siihen, että joku näyttää tunteitaan ja tällaista käytöstä saatetaan ihmetellä. Joukkuekavereille ja muille valmentajille kerrotaan sitten, että tällä pojalla on tällainen luontainen tapa elää tilanteissa tunteella, eikä siinä ole mitään väärää.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Miten sitten, jos vakava suomalainen menee johonkin iloisempaan kulttuuriin, jossa tunteita näytetään enemmän. Pitääkö siellä sitten sopeutua suomalaisen juroon tapaan? Vai onko tämä niitä juttuja, jotka eivät toisinpäin pädekkään?
Veikkaan, että vakava suomalainen jatkaa hillittyä käytöstään eikä edes huomaa, jos joku ihmettelee, kun hän ei kilju ja tanssi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Oles

Jeffrey

Jäsen
Itsensä esiin tuominen on monessa kulttuurissa paljon paljon sallittavampaa kuin suomalaisessa, eikä tämä rajoitu pelkästään urheilukentän lapsiin.

Itse tutustuin aikanaan ulkomailla kaveriin joka sittemmin on mutkien kautta päätynyt Suomeen asumaan ja töihin. Ensimmäinen ongelma toki oli jo työnhaussa, jossa yritin häntä valmentaa kertomalla että Suomessa yleensä osaamiseksi listataan vain ne asiat jotka ihan oikeasti osaamalla osaa. Ja jos listaat kaikki ne asiat joita vähän osaat osaamisiksi, annat helposti itsestäsi jopa liian kokeneen kuvan hakemiisi työpaikkoihin.

Vähän vastaavan kanssa hän on nyt kipuillut työelämässä. Tässä kohtaa hänen esihenkilönsä on Tanskassa, joten haasteet laajenevat laajemmin pohjoismaisiin kulttuureihin, eikä pelkästään suomalaiseen jurouteen. Hän on joutunut haasteisiin olemalla vähän liiankin itsevarma omasta osaamisestaan. Olen sitten hänelle yrittänyt selittää, että jos suomalaiselle ja oletettavasti myös tanskalaiselle kerrot henkseleitä paukuttaen korjaavasi ongelmat ja tekevän ihan mahtavan loppuratkaisun ongelmaan, niin meidän odotus lopputuloksesta on sellainen jota tuskin pystyt lopulta täyttämään - ja/tai tällainen viesti koetaan vähintäänkin epämiellyttävän tärkeileväksi. Lopulta suutari pysyköön lestissään.

Nämä on niitä hankalia kulttuurien yhteentörmäyksiä joita ihmiset joutuvat kokemaan, mutta ketjun aiheen mukaisesti en tätä luokittelisi rasismiksi.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Miten sitten, jos vakava suomalainen menee johonkin iloisempaan kulttuuriin, jossa tunteita näytetään enemmän. Pitääkö siellä sitten sopeutua suomalaisen juroon tapaan? Vai onko tämä niitä juttuja, jotka eivät toisinpäin pädekkään?

Palaan tähän vielä sen verran, että sinähän tässä oikeastaan kuvasit miten molemmissa tapauksissa pitäisi toimia, mutta et välttämättä hoksannut sitä.

Ei se, että joku tulee erilaisesta kulttuurista tarkoita sitä, että kaikkien muiden pitäisi muuttaa tapojaan ja käyttäytymistään samanlaiseksi kuin hänen tapansa, vaan ihan vaan sitä, että hänen tapansa hyväksytään.

Eli niin, että sen Ruotsissa työssä olevan juro-Pekan ei tarvitse vääntää väkisin tekohymyä naamalleen heti työpaikan oven avattuaan ja tervehtiä jokaista työkaveria sanoen hej hej ja pus pus. Eikä muu työporukka siitä huolimatta osoittele selän takana ja ihmettele että "onkohan sillä Pekalla jotain ongelmia".

Toki jos juro-Pekka on ensimmäinen suomalainen, jonka kanssa työkaverit ovat tekemisissä, niin joko hänen tai jonkun muun kannattaa ottaa asia puheeksi, ettei turhaan synny väärinkäsityksiä. Kertoa esimerkiksi, että tunteiden näyttäminen ei tunnu hänelle luonnolliselta ja turhan small talkin sijasta hän tykkää mieluummin puhua suoraan ja asiasta.

EDIT: ja ei, näissä esimerkeissä ei vielä ole rasismia, mutta tällainen asia voi edetä rasismiin tai ainakin vähemmistön edustajan syrjimiseen. Juro-Pekka ei välttämättä viihdy töissä Ruotsissa, jos hänen pitää muiden suhtautumisen johdosta väkisin esittää jotain muuta kuin mitä on.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Joku tosi-tv-konkari taisi joskus kertoa, että suomalaisia kilpailijoita pitää toistuvasti käskyttää kiljumaan ja hyppimään, kun ohjelman käsikirjoituksessa on uusi käänne.
Tosin näin luultavasti joudutaan muuallakin maailmassa toimimaan.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Siirretty hallitus-ketjusta:

Rasismikeskustelua on tosiaan veivattu jo monelta kantilta. Toisaalta sitä koskevia lukijan mielipiteitä varmasti tulvii toimitukseen, joten ei ihme, että niitä julkaistaan. Tuossa koko hommassa on se falskiuden maku, että puhutaan jostain kuvitteellisesta 0-toleranssista, josta yksi hallituspuolue on todella kaukana. Sitä ei jostain syystä haluta myöntää ääneen, ja samalla menetetään sekä uskottavuus että mahdollisuus keskustella asiallisesti maahanmuuton ongelmista.

Jos kokee Apu-lehdestä lainatun maalitusta koskevan mielipiteen hallituksen kannalta negatiivisena, niin siitä tulee kyllä ensimmäisenä mieleen, että se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa.

”Aiemmin on ollut selvää, että hallituspuolueiden kärkipoliitikot ymmärtävät pidättäytyä henkilöön menevistä hyökkäyksistä. Sellaista parlamentarismi on ollut: tiedostetaan oma valta-asema ja tajutaan edes jollain tasolla lehdistön rooli demokratiassa. Jokin on muuttunut.”

Niin rasismikin on laaja kysymys kaikkialla. Jos esim. Pohjoismaiden isommissa kaupungissa (linkissä Kööpenhamina) harrastetaan koulushoppailua, jos mahdollista, niin onko se rasisminen lähtökohta vai ei. Jokainen voi itse päättää, mutta Tanskassa on yleistä se, että vanhemmat haluavat että vähintään 60% koulun oppilaista on Tanskaa äidinkielenään puhuvia. Se luku yli 60% oli esillä jossain muussa vastaavassa jutussa, katson jos linkki löytyy. Osa on siihen jopa turhautunut, kuten tuossa jutussa. Toisille itsestäänselvyys että valikoidaan kouluja. Suomessa on huomattu että erittäin monikulttuurisissa kouluissa on tiettyjä ongelmia kielestä lähtien, mutta toisaalta jos aina "shoppailaan" niin sehän vaan lisää sitä että maahanmuuttajat ovat samassa koulussa. Tämä on siis isompien kaupunkien juttu. Jossain pienellä paikkakunnalla on tasan 1 koulu, niin koulushoppaile siinä sitten, ellet muuta muualle tai lapsi käy mitkän matkan päässä kouluaan.

 

Glove

Jäsen
Siirretty hallitus-ketjusta:

Niin rasismikin on laaja kysymys kaikkialla. Jos esim. Pohjoismaiden isommissa kaupungissa (linkissä Kööpenhamina) harrastetaan koulushoppailua, jos mahdollista, niin onko se rasisminen lähtökohta vai ei. Jokainen voi itse päättää, mutta Tanskassa on yleistä se, että vanhemmat haluavat että vähintään 60% koulun oppilaista on Tanskaa äidinkielenään puhuvia. Se luku yli 60% oli esillä jossain muussa vastaavassa jutussa, katson jos linkki löytyy. Osa on siihen jopa turhautunut, kuten tuossa jutussa. Toisille itsestäänselvyys että valikoidaan kouluja. Suomessa on huomattu että erittäin monikulttuurisissa kouluissa on tiettyjä ongelmia kielestä lähtien, mutta toisaalta jos aina "shoppailaan" niin sehän vaan lisää sitä että maahanmuuttajat ovat samassa koulussa. Tämä on siis isompien kaupunkien juttu. Jossain pienellä paikkakunnalla on tasan 1 koulu, niin koulushoppaile siinä sitten, ellet muuta muualle tai lapsi käy mitkän matkan päässä kouluaan.

Ei tarvi shoppailla kouluja esim. täällä. Tai periaatteessa tietenkin alakouluja voisi kun on vielä muutama kyläkoulu hengissä. Yläkouluja ja lukioita in molempia tasan yksi. Ei täällä toisaalta ole tarvettakaan koulushoppailla jos perusteena on äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien määrä. S2-oppilaita on Ylen koulukoneen mukaan yhteensä neljä kunnan kaikissa kouluissa.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
En ole rasisti, mutta...
En tunne vihaa tai pelkoa ulkomaalaisia kohtaan, mutta en myöskään mitään halua tutustua ulkomaalaisiin pelkän ulkomaalaisuuden takia.
Muuten vain mukaviin, miksei.
Työni puolesta olen toki kohdannut satoja tai tuhansia.
Otaksun tämän olevan molemminpuolista; olisin hyvin ihmeissäni ja todennäköisesti epäluuloinen ja torjuva, mikäli joku ulkomaalainen osoittaisi halua tutustua minuun.
Näin ei koskaan olekaan tapahtunut.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Jotta sanaan rasismi saataisiin jotakin tolkkua, kannattaisi edes yrittää pitää sitä "ns. rotuun kohdistuvana erivahvuisena ennakkoluulona". Jos termiä käytetään muissa yhteyksissä, saadaan aikaan vain tarpeetonta, mutta kenties tarkoituksellista sekaannusta. Olet rasisti, jos arvostelet jotakin itsellesi vierasta kulttuuria. Jotenkin olen kuulevani historiasta sanan "fasisti" ja sitäkin käyttivät leimaamiseen samasta aatesuunnasta tulleet ihmiset.

Rasismi on siitä jännittävä ilmiö, että sille kannattaa asettaa aikarajat. Jos esimerkiksi 1900-luvun alussa olisi ollut gallup, jossa suomalaisilta olisi kysytty hyvinkin vahvaa rasistista ennakkoluuloa osoittava kysymys: "Ovatko valkoihoiset korkeampiarvoisia kuin tummaihoiset", vastaus kysymykseen olisi ollut melko yksiselitteisesti kyllä. Kenties muutama prosentti olisi ollut eri mieltä. Tuolloin evoluutioteoriakin oli tuore ja sitä käytettiin myös rasistisessa merkityksessä. Rotuteoriat kukoistivat. Olisivatko nämä ihmiset olleet rasisteja?

Riippuu taas siitä, mitä todella tarkoitamme rasismilla. Käsitteen sisältö on muuttunut aika paljon 1900-luvulla ja 00-luvulla siitä on tullut yksi pahimmista asioista, mitä ihminen voi ajatuksena mieltää. On tiettyjä merkkipaaluja, kuten rotuerottelun lopettaminen Yhdysvalloissa ja myöhemmin Etelä-Afrikassa, jolloin tavallaan astuttiin rasismin jälkeiseen aikaan. Kun suurin osa ihmisistä (yksinkertaisuuden vuoksi käsittelen asiaan valkoisen näkökulmasta) oli luopunut ajatuksesta rotujen alistussuhteesta, silloin piti rasismia ruveta tulkitsemaan uudelleen.

Rasismiksi alettiin kutsua ajatusta, jonka mukaan kaikenlainen ennakkoluuloisuus erivärisiä ihmisiä kohtaan on aina väärin. Kaikkia ihmisiä täytyy kohdella samalla tavalla. Tästä jännittävä poikkeus on Yhdysvalloissa ollut "affirmative action" eli positiivinen diskriminaatio, jonka kautta erityisesti mustat ovat saaneet helpommalla opiskelupaikan yliopistoissa kuin valkoiset. Pyrkimyksenä lienee tässä hyvittää mustien kokemaa sortoa parisadan vuoden aikana.

Kun lähdetään pohtimaan nykyajan rasismia Suomessa, joitakin ääritapauksia lukuun ottamatta, ei ole helppoa pelkän asennetutkimuksen perusteella määritellä ihmistä rasistiksi vahvassa mielessä. Voimme miettiä arkielämän tilannetta, eli asumiseen liittyvää kysymystä rasismin indikaattorina. Haluaisitko muun värisen naapuriksesi noin pelkistäen kysyttynä.

Jos rikas tai ylempään keskiluokkaan kuuluva vastaa kysymykseen kieltävästi, silloin henkilö on hyvin todennäköisesti rasisti. Rahalla ei ole väriä eikä isänmaata. Jokainen rikas musta on vain rikas, ei muuta. Hän käyttäytyy oman yhteiskuntaluokkansa sääntöjen mukaisesti eikä tällöin ole mikään hankala naapuri tai alenna kiinteistöjen arvoa. Rikkaat ja varakkaat kuuluvat kaikki maailmanlaajuiseen yhteisöön, joka on kuin uskonnollinen yhteisö omana maailmanaan. (Kanye West on tässä poikkeus, kuten Trumpkin).

Mutta tilanne muuttuu erityisesti silloin kun puhutaan köyhien asuinalueista. Köyhät eivät samaan tapaan pysty valitsemaan asuinaluettaan ja heidät tavallaan pakotetaan monikulttuurisuuteen. Siinä missä hyvällä asuinalueella omakotitaloissa asuva viiniä litkivä porvari voi suvaita kaikkia rotuja ja kulttuureja, koska asuu itse sivistyneiden ihmisten keskuudessa, köyhä taas joutuu tulemaan kotonaan toimeen yhtä lailla eri "rotujen", kulttuurien kuin erilaisten rikollistenkin kanssa. Koskaan ei voi tietää, miten hullu naapuri tietyissä kerrostaloissa on.

Totta kai, näillä asuinalueella joutuu tosiasiallisesti ponnistelemaan suvaitsevuuden kanssa. Jos ulkomaalaisia asuinalueella on paljon ja he eivät noudata samaa järjestystä kuin suomalaiset, silloin on aika helppoa tehdä päätelmiä, jotka alkavat lähentyä rasistista ajattelua. Kyse on virhepäätelmästä, koska yksilön kokemusmaailma on suppea eikä asioita voi yleistää niin vahvasti. Tosiasiassa tietenkin joka "rodussa" on rikollisia ja kunnon ihmisiä yms.

Asuinalue toimii myös toiseen tapaan vertauksena siitä, miten vaikea on rasismia erottaa kulttuurista tekijöistä. Voi olla, että kerrostaloissa kaikki eivät noudata samoja sääntöjä kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet. Asenne sääntöihin johtunee kulttuurisista tekijöistä, ehkäpä säännöistä ei ole edes kunnolla keskusteltu. Se, että joku kritisoi tiettyä kulttuuria, ei nähdäkseni tarkoita, että henkilö on vahvassa mielessä rasisti. Ehkä ei heikossakaan.

Tietenkin on hyvin simppeleitä esimerkkejä suomalaisten rasismista, jossa ei selittelyille jää sijaa. Kun musta täydellistä suomea puhuva sopii työhaastattelun ja hänet ollaan jo valmiita palkkaamaan firmaan, niin hänen ilmestyessään haastatteluun työpaikka onkin jo täytetty. Vaikka puhelimessa kerrottiin ihan muuta. Tämän tyyppinen, hiljainen rasismi vaikuttaa yhteiskunnassamme eikä sille ole välttämättä mitään järkevää perustetta.

Jos toisessa ääripäässä ovat vahvat rasistit, natsit ja muut, niin toiseen päähän tultaessa kuva hämärtyy ja saavutaan harmaalle alueelle. Ihmiset ovat historiansa perusteella heimoihmisiä, joilla on ihan perustellut syyt karttaa toisen heimon ihmisiä. Ennakkoluulot ovat joskus toimineet suojana, joten miksipä ei niitä viljelisi jatkossakin. On vaikeampaa tutustua uuteen kuin pitää kiinni vanhasta suhtautumistavasta. Tähän syyllistyvät varmasti "kaiken rotuiset" ihmiset.

Rasismin käsitteen ulottamista alueelle, jolle se ei kuulu, on myös vastustettava asia. Se, että kritisoidaan jotakin kulttuuria tai uskontoa, ei ole rasistista itsessään. Esimerkiksi islamin ja muslimien kritisoiminen ei välttämättä ole rasismia, jos kritiikki on asiallista. Täytyy kai siitäkin huomauttaa, että muslimeja on kaikenvärisiä, kyseessä on globaali uskonto, jonka islamistinen muoto syystäkin herättää erilaista kritiikkiä länsimaissa. Mitään "muslimirotua" ei ole olemassa, tämäkin tuntuu suvakeilta joskus unohtuvan.

Ihmisen ihonväriin perustuva ennakkoluulo on aina rasismia, koska ihmisiä voidaan arvioida vain yksilöinä. Kapitalismissa tärkeää on vain ihmisen markkina-asema, eivät muut suhteellisen merkityksettömät määreet. Rasistisen asenteen torjumisessa on siksi tärkeä pystyä erottamaan ihminen niistä kulttuurisista tekijöistä, joita hän ehkä tahtomattaankin kantaa. On kyettävä abstraktiin ajatteluun, tosin mielestäni jonkun ihonvärin pitäminen merkityksettömänä ei nyt ihan kauheaa älyllistä ponnistusta vaadi.

Kyseinen kommenttini ei ollut millään lailla silmäniskua Purralle ja muille kauhukabinetin jäsenille. Aikuisten ihmisten pitäisi pystyä keskustelemaan myös maahanmuutosta ja kulttuureihin liittyvistä asioista asiallisesti.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
En ole rasisti, mutta...
En tunne vihaa tai pelkoa ulkomaalaisia kohtaan, mutta en myöskään mitään halua tutustua ulkomaalaisiin pelkän ulkomaalaisuuden takia.
Muuten vain mukaviin, miksei.
Työni puolesta olen toki kohdannut satoja tai tuhansia.
Otaksun tämän olevan molemminpuolista; olisin hyvin ihmeissäni ja todennäköisesti epäluuloinen ja torjuva, mikäli joku ulkomaalainen osoittaisi halua tutustua minuun.
Näin ei koskaan olekaan tapahtunut.
Tässähän tätä. En minäkään tunne mitään erityistä halua tutustua vaikka johonkin sulkapalloilijaan siksi, että harrastamme eri lajia. Jos joku hänessä saisi minut hyvälle tuulelle, sulkapallosta ei olisi haittaakaan.

Mutta kyllä minä tavallaan haluaisin kohdata maahanmuuttajia enemmän. En toki siksi olisi valmis menemään Kallion baareihin puhumaan vassaripaskaa, mutta töissä ja muissa kunnon väen riennoissa näkisin eri kulttuurien todella tuovan lisäarvoa. Siksi äänestinkin maahanmuuttajaa ek-vaaleissa. Toivoin, että eduskunnassa olisi samaistumiskohteita maahanmuuttajille myös porvarileirissä. Koska porvarillinen maa tämä on. Tarvitsemme lisää maahanmuuttajia, mutta emme lisää vassareita. Nykyistenkin kanssa on jo elättämistä.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Jotta sanaan rasismi saataisiin jotakin tolkkua, kannattaisi edes yrittää pitää sitä "ns. rotuun kohdistuvana erivahvuisena ennakkoluulona". Jos termiä käytetään muissa yhteyksissä, saadaan aikaan vain tarpeetonta, mutta kenties tarkoituksellista sekaannusta. Olet rasisti, jos arvostelet jotakin itsellesi vierasta kulttuuria. Jotenkin olen kuulevani historiasta sanan "fasisti" ja sitäkin käyttivät leimaamiseen samasta aatesuunnasta tulleet ihmiset.

Rasismi on siitä jännittävä ilmiö, että sille kannattaa asettaa aikarajat. Jos esimerkiksi 1900-luvun alussa olisi ollut gallup, jossa suomalaisilta olisi kysytty hyvinkin vahvaa rasistista ennakkoluuloa osoittava kysymys: "Ovatko valkoihoiset korkeampiarvoisia kuin tummaihoiset", vastaus kysymykseen olisi ollut melko yksiselitteisesti kyllä. Kenties muutama prosentti olisi ollut eri mieltä. Tuolloin evoluutioteoriakin oli tuore ja sitä käytettiin myös rasistisessa merkityksessä. Rotuteoriat kukoistivat. Olisivatko nämä ihmiset olleet rasisteja?

Riippuu taas siitä, mitä todella tarkoitamme rasismilla. Käsitteen sisältö on muuttunut aika paljon 1900-luvulla ja 00-luvulla siitä on tullut yksi pahimmista asioista, mitä ihminen voi ajatuksena mieltää. On tiettyjä merkkipaaluja, kuten rotuerottelun lopettaminen Yhdysvalloissa ja myöhemmin Etelä-Afrikassa, jolloin tavallaan astuttiin rasismin jälkeiseen aikaan. Kun suurin osa ihmisistä (yksinkertaisuuden vuoksi käsittelen asiaan valkoisen näkökulmasta) oli luopunut ajatuksesta rotujen alistussuhteesta, silloin piti rasismia ruveta tulkitsemaan uudelleen.

Rasismiksi alettiin kutsua ajatusta, jonka mukaan kaikenlainen ennakkoluuloisuus erivärisiä ihmisiä kohtaan on aina väärin. Kaikkia ihmisiä täytyy kohdella samalla tavalla. Tästä jännittävä poikkeus on Yhdysvalloissa ollut "affirmative action" eli positiivinen diskriminaatio, jonka kautta erityisesti mustat ovat saaneet helpommalla opiskelupaikan yliopistoissa kuin valkoiset. Pyrkimyksenä lienee tässä hyvittää mustien kokemaa sortoa parisadan vuoden aikana.

Kun lähdetään pohtimaan nykyajan rasismia Suomessa, joitakin ääritapauksia lukuun ottamatta, ei ole helppoa pelkän asennetutkimuksen perusteella määritellä ihmistä rasistiksi vahvassa mielessä. Voimme miettiä arkielämän tilannetta, eli asumiseen liittyvää kysymystä rasismin indikaattorina. Haluaisitko muun värisen naapuriksesi noin pelkistäen kysyttynä.

Jos rikas tai ylempään keskiluokkaan kuuluva vastaa kysymykseen kieltävästi, silloin henkilö on hyvin todennäköisesti rasisti. Rahalla ei ole väriä eikä isänmaata. Jokainen rikas musta on vain rikas, ei muuta. Hän käyttäytyy oman yhteiskuntaluokkansa sääntöjen mukaisesti eikä tällöin ole mikään hankala naapuri tai alenna kiinteistöjen arvoa. Rikkaat ja varakkaat kuuluvat kaikki maailmanlaajuiseen yhteisöön, joka on kuin uskonnollinen yhteisö omana maailmanaan. (Kanye West on tässä poikkeus, kuten Trumpkin).

Mutta tilanne muuttuu erityisesti silloin kun puhutaan köyhien asuinalueista. Köyhät eivät samaan tapaan pysty valitsemaan asuinaluettaan ja heidät tavallaan pakotetaan monikulttuurisuuteen. Siinä missä hyvällä asuinalueella omakotitaloissa asuva viiniä litkivä porvari voi suvaita kaikkia rotuja ja kulttuureja, koska asuu itse sivistyneiden ihmisten keskuudessa, köyhä taas joutuu tulemaan kotonaan toimeen yhtä lailla eri "rotujen", kulttuurien kuin erilaisten rikollistenkin kanssa. Koskaan ei voi tietää, miten hullu naapuri tietyissä kerrostaloissa on.

Totta kai, näillä asuinalueella joutuu tosiasiallisesti ponnistelemaan suvaitsevuuden kanssa. Jos ulkomaalaisia asuinalueella on paljon ja he eivät noudata samaa järjestystä kuin suomalaiset, silloin on aika helppoa tehdä päätelmiä, jotka alkavat lähentyä rasistista ajattelua. Kyse on virhepäätelmästä, koska yksilön kokemusmaailma on suppea eikä asioita voi yleistää niin vahvasti. Tosiasiassa tietenkin joka "rodussa" on rikollisia ja kunnon ihmisiä yms.

Asuinalue toimii myös toiseen tapaan vertauksena siitä, miten vaikea on rasismia erottaa kulttuurista tekijöistä. Voi olla, että kerrostaloissa kaikki eivät noudata samoja sääntöjä kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet. Asenne sääntöihin johtunee kulttuurisista tekijöistä, ehkäpä säännöistä ei ole edes kunnolla keskusteltu. Se, että joku kritisoi tiettyä kulttuuria, ei nähdäkseni tarkoita, että henkilö on vahvassa mielessä rasisti. Ehkä ei heikossakaan.

Tietenkin on hyvin simppeleitä esimerkkejä suomalaisten rasismista, jossa ei selittelyille jää sijaa. Kun musta täydellistä suomea puhuva sopii työhaastattelun ja hänet ollaan jo valmiita palkkaamaan firmaan, niin hänen ilmestyessään haastatteluun työpaikka onkin jo täytetty. Vaikka puhelimessa kerrottiin ihan muuta. Tämän tyyppinen, hiljainen rasismi vaikuttaa yhteiskunnassamme eikä sille ole välttämättä mitään järkevää perustetta.

Jos toisessa ääripäässä ovat vahvat rasistit, natsit ja muut, niin toiseen päähän tultaessa kuva hämärtyy ja saavutaan harmaalle alueelle. Ihmiset ovat historiansa perusteella heimoihmisiä, joilla on ihan perustellut syyt karttaa toisen heimon ihmisiä. Ennakkoluulot ovat joskus toimineet suojana, joten miksipä ei niitä viljelisi jatkossakin. On vaikeampaa tutustua uuteen kuin pitää kiinni vanhasta suhtautumistavasta. Tähän syyllistyvät varmasti "kaiken rotuiset" ihmiset.

Rasismin käsitteen ulottamista alueelle, jolle se ei kuulu, on myös vastustettava asia. Se, että kritisoidaan jotakin kulttuuria tai uskontoa, ei ole rasistista itsessään. Esimerkiksi islamin ja muslimien kritisoiminen ei välttämättä ole rasismia, jos kritiikki on asiallista. Täytyy kai siitäkin huomauttaa, että muslimeja on kaikenvärisiä, kyseessä on globaali uskonto, jonka islamistinen muoto syystäkin herättää erilaista kritiikkiä länsimaissa. Mitään "muslimirotua" ei ole olemassa, tämäkin tuntuu suvakeilta joskus unohtuvan.

Ihmisen ihonväriin perustuva ennakkoluulo on aina rasismia, koska ihmisiä voidaan arvioida vain yksilöinä. Kapitalismissa tärkeää on vain ihmisen markkina-asema, eivät muut suhteellisen merkityksettömät määreet. Rasistisen asenteen torjumisessa on siksi tärkeä pystyä erottamaan ihminen niistä kulttuurisista tekijöistä, joita hän ehkä tahtomattaankin kantaa. On kyettävä abstraktiin ajatteluun, tosin mielestäni jonkun ihonvärin pitäminen merkityksettömänä ei nyt ihan kauheaa älyllistä ponnistusta vaadi.

Kyseinen kommenttini ei ollut millään lailla silmäniskua Purralle ja muille kauhukabinetin jäsenille. Aikuisten ihmisten pitäisi pystyä keskustelemaan myös maahanmuutosta ja kulttuureihin liittyvistä asioista asiallisesti.
Joskus pelkkä viestin peukuttaminen ei riitä. Kiitos tästä viestistä.
 

Reverent

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kuuntelin päivällä syrjäkorvalla RadioRockia ja Kesäpoikia. Siellä yhtenä keskustelunaiheena oli tää Ruotsissa tapahtunut koraanin halveksunta. Sivukorvakuuntelulla ymmärsin, että koraanin häpäisyyn osallistuneet olivat itsekin maahanmuuttajataustaisia, jotka olivat lähteneet pois islamin ahdistavasta ilmapiiristä. Miten tähän pitäisi suhtautua? Kuka tässä nyt on syyllinen ja kuka suvaitsematon?
 

Glove

Jäsen
Kuuntelin päivällä syrjäkorvalla RadioRockia ja Kesäpoikia. Siellä yhtenä keskustelunaiheena oli tää Ruotsissa tapahtunut koraanin halveksunta. Sivukorvakuuntelulla ymmärsin, että koraanin häpäisyyn osallistuneet olivat itsekin maahanmuuttajataustaisia, jotka olivat lähteneet pois islamin ahdistavasta ilmapiiristä. Miten tähän pitäisi suhtautua? Kuka tässä nyt on syyllinen ja kuka suvaitsematon?
Kaikki ovat syyllisiä ja suvaitsemattomia.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Kuuntelin päivällä syrjäkorvalla RadioRockia ja Kesäpoikia. Siellä yhtenä keskustelunaiheena oli tää Ruotsissa tapahtunut koraanin halveksunta. Sivukorvakuuntelulla ymmärsin, että koraanin häpäisyyn osallistuneet olivat itsekin maahanmuuttajataustaisia, jotka olivat lähteneet pois islamin ahdistavasta ilmapiiristä. Miten tähän pitäisi suhtautua? Kuka tässä nyt on syyllinen ja kuka suvaitsematon?
Enpä kyllä osaa sanoa. Mutta eihän Koraanin polttaminen ainakaan omissa silmissä eroa olennaisesti eroa Raamatun polttamisesta. Enkä nyt tiedä onko protesti ahdasmielisyyttä vastaan sama asia kuin protesti ahdasmielisyyden puolesta.
 

Kauko Viisas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tämä on erittäin hyvä, mutta vaikea kysymys. Kuinka rasismia mitataan, jotta voidaan arvioida rasismin määrää vai voidaanko sitä mitata lainkaan? Arvioitaessa rasismin määrää ja laatua on käsittääkseni useimmiten valittu kyselytutkimus (survey), jolloin luotetaan vastaajien omaan arvioon ja käsitykseen.

Suomessa rasismikeskustelu roihahti käsittääkseni tästä uutisesta (ohessa Iltalehden otsikko asiasta vuodelta 2018):
Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain

Väheksymättä rasismin määrää tai laatua Suomessa niin huomiona, että
  • kyselytutkimus koski 12 EU-maata (27), ei kaikkia, joten tuskin voidaan vetää sellaista johtopäätöstä, että Suomi olisi rasistisin EU-maa, vaikka niin väitetäänkin
  • kyselytutkimus koski vain Afrikan Saharan eteläpuolisista maista saapuneita ihmisiä, ei esimerkiksi aasialaisia tai eteläamerikkalaisia tai vaikkapa australialaisia
Melko pitkälle menevä johtopäätös kaikenkaikkiaan.

Tutustuin toiseen shokeeraavaan tutkimustulokseen, mikä perustuu myös kyselytutkimukseen. Tutkimus on tehty 2021 ja siinä tutkittiin rasismia 78 maassa eri puolilla maailmaa. Tutkimuksen mukaan Suomi on kuudenneksi vähiten rasistinen maa noiden 78 maan joukossa.
Tähän tutkimukseen voi tutustua esim. täällä.

Edelleenkään vähättelemättä rasismia toin nämä kaksi erilaista "tutkimustulosta" esille, koska "totuus" on siitä kummallinen asia, että jokaiselle, myös medioille löytyy mieleinen "totuus" - objektiivisuus on niin "last season".
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Enkä nyt tiedä onko protesti ahdasmielisyyttä vastaan sama asia kuin protesti ahdasmielisyyden puolesta.
Näin juuri. Vastaus riippuu täysin siitä, keneltä kysytään.
Minun mielestäni esimerkiksi suurlähetystön sytyttäminen tuleen* puolustaa ahdasmielisyyttä. Koraanin julkinen polttaminen, repiminen tai tallominen on erittäin tyhmää, eikä puolusta mitään.
* joku imaami ne sinne usutti, tuskin lauma tiesi mitä Ruotsissa on tapahtunut.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL

Vahva tunne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jos kohta suomalaisia syyretään rasismista kovin helposti, niin kyllä noissa muissakin kulttuureissa on rasismia, ja aika vahvastikin. Kovin huonosti suvaitsevat muunmaalaisia tai -kulttuurisia. Siitähän taas ei sovi puhua kun leimautuu sitten rasistiksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös