Milloin rasismi on oikeasti rasismia?

[finnjewel]

Miten sitten, jos vakava suomalainen menee johonkin iloisempaan kulttuuriin, jossa tunteita näytetään enemmän. Pitääkö siellä sitten sopeutua suomalaisen juroon tapaan? Vai onko tämä niitä juttuja, jotka eivät toisinpäin pädekkään?

Veikkaan, että vakava suomalainen jatkaa hillittyä käytöstään eikä edes huomaa, jos joku ihmettelee, kun hän ei kilju ja tanssi.

 

[Jeffrey]

Itsensä esiin tuominen on monessa kulttuurissa paljon paljon sallittavampaa kuin suomalaisessa, eikä tämä rajoitu pelkästään urheilukentän lapsiin.

Itse tutustuin aikanaan ulkomailla kaveriin joka sittemmin on mutkien kautta päätynyt Suomeen asumaan ja töihin. Ensimmäinen ongelma toki oli jo työnhaussa, jossa yritin häntä valmentaa kertomalla että Suomessa yleensä osaamiseksi listataan vain ne asiat jotka ihan oikeasti osaamalla osaa. Ja jos listaat kaikki ne asiat joita vähän osaat osaamisiksi, annat helposti itsestäsi jopa liian kokeneen kuvan hakemiisi työpaikkoihin.

Vähän vastaavan kanssa hän on nyt kipuillut työelämässä. Tässä kohtaa hänen esihenkilönsä on Tanskassa, joten haasteet laajenevat laajemmin pohjoismaisiin kulttuureihin, eikä pelkästään suomalaiseen jurouteen. Hän on joutunut haasteisiin olemalla vähän liiankin itsevarma omasta osaamisestaan. Olen sitten hänelle yrittänyt selittää, että jos suomalaiselle ja oletettavasti myös tanskalaiselle kerrot henkseleitä paukuttaen korjaavasi ongelmat ja tekevän ihan mahtavan loppuratkaisun ongelmaan, niin meidän odotus lopputuloksesta on sellainen jota tuskin pystyt lopulta täyttämään - ja/tai tällainen viesti koetaan vähintäänkin epämiellyttävän tärkeileväksi. Lopulta suutari pysyköön lestissään.

Nämä on niitä hankalia kulttuurien yhteentörmäyksiä joita ihmiset joutuvat kokemaan, mutta ketjun aiheen mukaisesti en tätä luokittelisi rasismiksi.

 

[Everton]

Miten sitten, jos vakava suomalainen menee johonkin iloisempaan kulttuuriin, jossa tunteita näytetään enemmän. Pitääkö siellä sitten sopeutua suomalaisen juroon tapaan? Vai onko tämä niitä juttuja, jotka eivät toisinpäin pädekkään?

Palaan tähän vielä sen verran, että sinähän tässä oikeastaan kuvasit miten molemmissa tapauksissa pitäisi toimia, mutta et välttämättä hoksannut sitä.

Ei se, että joku tulee erilaisesta kulttuurista tarkoita sitä, että kaikkien muiden pitäisi muuttaa tapojaan ja käyttäytymistään samanlaiseksi kuin hänen tapansa, vaan ihan vaan sitä, että hänen tapansa hyväksytään.

Eli niin, että sen Ruotsissa työssä olevan juro-Pekan ei tarvitse vääntää väkisin tekohymyä naamalleen heti työpaikan oven avattuaan ja tervehtiä jokaista työkaveria sanoen hej hej ja pus pus. Eikä muu työporukka siitä huolimatta osoittele selän takana ja ihmettele että "onkohan sillä Pekalla jotain ongelmia".

Toki jos juro-Pekka on ensimmäinen suomalainen, jonka kanssa työkaverit ovat tekemisissä, niin joko hänen tai jonkun muun kannattaa ottaa asia puheeksi, ettei turhaan synny väärinkäsityksiä. Kertoa esimerkiksi, että tunteiden näyttäminen ei tunnu hänelle luonnolliselta ja turhan small talkin sijasta hän tykkää mieluummin puhua suoraan ja asiasta.

EDIT: ja ei, näissä esimerkeissä ei vielä ole rasismia, mutta tällainen asia voi edetä rasismiin tai ainakin vähemmistön edustajan syrjimiseen. Juro-Pekka ei välttämättä viihdy töissä Ruotsissa, jos hänen pitää muiden suhtautumisen johdosta väkisin esittää jotain muuta kuin mitä on.

 

[finnjewel]

Joku tosi-tv-konkari taisi joskus kertoa, että suomalaisia kilpailijoita pitää toistuvasti käskyttää kiljumaan ja hyppimään, kun ohjelman käsikirjoituksessa on uusi käänne.
Tosin näin luultavasti joudutaan muuallakin maailmassa toimimaan.

 

[douppi]

Siirretty hallitus-ketjusta:

Rasismikeskustelua on tosiaan veivattu jo monelta kantilta. Toisaalta sitä koskevia lukijan mielipiteitä varmasti tulvii toimitukseen, joten ei ihme, että niitä julkaistaan. Tuossa koko hommassa on se falskiuden maku, että puhutaan jostain kuvitteellisesta 0-toleranssista, josta yksi hallituspuolue on todella kaukana. Sitä ei jostain syystä haluta myöntää ääneen, ja samalla menetetään sekä uskottavuus että mahdollisuus keskustella asiallisesti maahanmuuton ongelmista.

Jos kokee Apu-lehdestä lainatun maalitusta koskevan mielipiteen hallituksen kannalta negatiivisena, niin siitä tulee kyllä ensimmäisenä mieleen, että se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa.

”Aiemmin on ollut selvää, että hallituspuolueiden kärkipoliitikot ymmärtävät pidättäytyä henkilöön menevistä hyökkäyksistä. Sellaista parlamentarismi on ollut: tiedostetaan oma valta-asema ja tajutaan edes jollain tasolla lehdistön rooli demokratiassa. Jokin on muuttunut.”

Niin rasismikin on laaja kysymys kaikkialla. Jos esim. Pohjoismaiden isommissa kaupungissa (linkissä Kööpenhamina) harrastetaan koulushoppailua, jos mahdollista, niin onko se rasisminen lähtökohta vai ei. Jokainen voi itse päättää, mutta Tanskassa on yleistä se, että vanhemmat haluavat että vähintään 60% koulun oppilaista on Tanskaa äidinkielenään puhuvia. Se luku yli 60% oli esillä jossain muussa vastaavassa jutussa, katson jos linkki löytyy. Osa on siihen jopa turhautunut, kuten tuossa jutussa. Toisille itsestäänselvyys että valikoidaan kouluja. Suomessa on huomattu että erittäin monikulttuurisissa kouluissa on tiettyjä ongelmia kielestä lähtien, mutta toisaalta jos aina "shoppailaan" niin sehän vaan lisää sitä että maahanmuuttajat ovat samassa koulussa. Tämä on siis isompien kaupunkien juttu. Jossain pienellä paikkakunnalla on tasan 1 koulu, niin koulushoppaile siinä sitten, ellet muuta muualle tai lapsi käy mitkän matkan päässä kouluaan.

Tanskalaiset vanhemmat turhautuivat koulushoppailuun ja ottivat ohjat käsiinsä – näin he parantavat koulujen mainetta

Tanskassa yhä useammat vanhemmat haluavat laittaa lapsensa lähikoulun sijasta hyvämaineiseen tai yksityiskouluun. Kansalaisjärjestö on onnistunut parantamaan lähikoulujen mainetta.

yle.fi

 

[Glove]

Siirretty hallitus-ketjusta:

Niin rasismikin on laaja kysymys kaikkialla. Jos esim. Pohjoismaiden isommissa kaupungissa (linkissä Kööpenhamina) harrastetaan koulushoppailua, jos mahdollista, niin onko se rasisminen lähtökohta vai ei. Jokainen voi itse päättää, mutta Tanskassa on yleistä se, että vanhemmat haluavat että vähintään 60% koulun oppilaista on Tanskaa äidinkielenään puhuvia. Se luku yli 60% oli esillä jossain muussa vastaavassa jutussa, katson jos linkki löytyy. Osa on siihen jopa turhautunut, kuten tuossa jutussa. Toisille itsestäänselvyys että valikoidaan kouluja. Suomessa on huomattu että erittäin monikulttuurisissa kouluissa on tiettyjä ongelmia kielestä lähtien, mutta toisaalta jos aina "shoppailaan" niin sehän vaan lisää sitä että maahanmuuttajat ovat samassa koulussa. Tämä on siis isompien kaupunkien juttu. Jossain pienellä paikkakunnalla on tasan 1 koulu, niin koulushoppaile siinä sitten, ellet muuta muualle tai lapsi käy mitkän matkan päässä kouluaan.

Tanskalaiset vanhemmat turhautuivat koulushoppailuun ja ottivat ohjat käsiinsä – näin he parantavat koulujen mainetta

Tanskassa yhä useammat vanhemmat haluavat laittaa lapsensa lähikoulun sijasta hyvämaineiseen tai yksityiskouluun. Kansalaisjärjestö on onnistunut parantamaan lähikoulujen mainetta.

yle.fi

Ei tarvi shoppailla kouluja esim. täällä. Tai periaatteessa tietenkin alakouluja voisi kun on vielä muutama kyläkoulu hengissä. Yläkouluja ja lukioita in molempia tasan yksi. Ei täällä toisaalta ole tarvettakaan koulushoppailla jos perusteena on äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien määrä. S2-oppilaita on Ylen koulukoneen mukaan yhteensä neljä kunnan kaikissa kouluissa.

 

[finnjewel]

En ole rasisti, mutta...
En tunne vihaa tai pelkoa ulkomaalaisia kohtaan, mutta en myöskään mitään halua tutustua ulkomaalaisiin pelkän ulkomaalaisuuden takia.
Muuten vain mukaviin, miksei.
Työni puolesta olen toki kohdannut satoja tai tuhansia.
Otaksun tämän olevan molemminpuolista; olisin hyvin ihmeissäni ja todennäköisesti epäluuloinen ja torjuva, mikäli joku ulkomaalainen osoittaisi halua tutustua minuun.
Näin ei koskaan olekaan tapahtunut.

 

[IceWalker]

Jotta sanaan rasismi saataisiin jotakin tolkkua, kannattaisi edes yrittää pitää sitä "ns. rotuun kohdistuvana erivahvuisena ennakkoluulona". Jos termiä käytetään muissa yhteyksissä, saadaan aikaan vain tarpeetonta, mutta kenties tarkoituksellista sekaannusta. Olet rasisti, jos arvostelet jotakin itsellesi vierasta kulttuuria. Jotenkin olen kuulevani historiasta sanan "fasisti" ja sitäkin käyttivät leimaamiseen samasta aatesuunnasta tulleet ihmiset.

Rasismi on siitä jännittävä ilmiö, että sille kannattaa asettaa aikarajat. Jos esimerkiksi 1900-luvun alussa olisi ollut gallup, jossa suomalaisilta olisi kysytty hyvinkin vahvaa rasistista ennakkoluuloa osoittava kysymys: "Ovatko valkoihoiset korkeampiarvoisia kuin tummaihoiset", vastaus kysymykseen olisi ollut melko yksiselitteisesti kyllä. Kenties muutama prosentti olisi ollut eri mieltä. Tuolloin evoluutioteoriakin oli tuore ja sitä käytettiin myös rasistisessa merkityksessä. Rotuteoriat kukoistivat. Olisivatko nämä ihmiset olleet rasisteja?

Riippuu taas siitä, mitä todella tarkoitamme rasismilla. Käsitteen sisältö on muuttunut aika paljon 1900-luvulla ja 00-luvulla siitä on tullut yksi pahimmista asioista, mitä ihminen voi ajatuksena mieltää. On tiettyjä merkkipaaluja, kuten rotuerottelun lopettaminen Yhdysvalloissa ja myöhemmin Etelä-Afrikassa, jolloin tavallaan astuttiin rasismin jälkeiseen aikaan. Kun suurin osa ihmisistä (yksinkertaisuuden vuoksi käsittelen asiaan valkoisen näkökulmasta) oli luopunut ajatuksesta rotujen alistussuhteesta, silloin piti rasismia ruveta tulkitsemaan uudelleen.

Rasismiksi alettiin kutsua ajatusta, jonka mukaan kaikenlainen ennakkoluuloisuus erivärisiä ihmisiä kohtaan on aina väärin. Kaikkia ihmisiä täytyy kohdella samalla tavalla. Tästä jännittävä poikkeus on Yhdysvalloissa ollut "affirmative action" eli positiivinen diskriminaatio, jonka kautta erityisesti mustat ovat saaneet helpommalla opiskelupaikan yliopistoissa kuin valkoiset. Pyrkimyksenä lienee tässä hyvittää mustien kokemaa sortoa parisadan vuoden aikana.

Kun lähdetään pohtimaan nykyajan rasismia Suomessa, joitakin ääritapauksia lukuun ottamatta, ei ole helppoa pelkän asennetutkimuksen perusteella määritellä ihmistä rasistiksi vahvassa mielessä. Voimme miettiä arkielämän tilannetta, eli asumiseen liittyvää kysymystä rasismin indikaattorina. Haluaisitko muun värisen naapuriksesi noin pelkistäen kysyttynä.

Jos rikas tai ylempään keskiluokkaan kuuluva vastaa kysymykseen kieltävästi, silloin henkilö on hyvin todennäköisesti rasisti. Rahalla ei ole väriä eikä isänmaata. Jokainen rikas musta on vain rikas, ei muuta. Hän käyttäytyy oman yhteiskuntaluokkansa sääntöjen mukaisesti eikä tällöin ole mikään hankala naapuri tai alenna kiinteistöjen arvoa. Rikkaat ja varakkaat kuuluvat kaikki maailmanlaajuiseen yhteisöön, joka on kuin uskonnollinen yhteisö omana maailmanaan. (Kanye West on tässä poikkeus, kuten Trumpkin).

Mutta tilanne muuttuu erityisesti silloin kun puhutaan köyhien asuinalueista. Köyhät eivät samaan tapaan pysty valitsemaan asuinaluettaan ja heidät tavallaan pakotetaan monikulttuurisuuteen. Siinä missä hyvällä asuinalueella omakotitaloissa asuva viiniä litkivä porvari voi suvaita kaikkia rotuja ja kulttuureja, koska asuu itse sivistyneiden ihmisten keskuudessa, köyhä taas joutuu tulemaan kotonaan toimeen yhtä lailla eri "rotujen", kulttuurien kuin erilaisten rikollistenkin kanssa. Koskaan ei voi tietää, miten hullu naapuri tietyissä kerrostaloissa on.

Totta kai, näillä asuinalueella joutuu tosiasiallisesti ponnistelemaan suvaitsevuuden kanssa. Jos ulkomaalaisia asuinalueella on paljon ja he eivät noudata samaa järjestystä kuin suomalaiset, silloin on aika helppoa tehdä päätelmiä, jotka alkavat lähentyä rasistista ajattelua. Kyse on virhepäätelmästä, koska yksilön kokemusmaailma on suppea eikä asioita voi yleistää niin vahvasti. Tosiasiassa tietenkin joka "rodussa" on rikollisia ja kunnon ihmisiä yms.

Asuinalue toimii myös toiseen tapaan vertauksena siitä, miten vaikea on rasismia erottaa kulttuurista tekijöistä. Voi olla, että kerrostaloissa kaikki eivät noudata samoja sääntöjä kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet. Asenne sääntöihin johtunee kulttuurisista tekijöistä, ehkäpä säännöistä ei ole edes kunnolla keskusteltu. Se, että joku kritisoi tiettyä kulttuuria, ei nähdäkseni tarkoita, että henkilö on vahvassa mielessä rasisti. Ehkä ei heikossakaan.

Tietenkin on hyvin simppeleitä esimerkkejä suomalaisten rasismista, jossa ei selittelyille jää sijaa. Kun musta täydellistä suomea puhuva sopii työhaastattelun ja hänet ollaan jo valmiita palkkaamaan firmaan, niin hänen ilmestyessään haastatteluun työpaikka onkin jo täytetty. Vaikka puhelimessa kerrottiin ihan muuta. Tämän tyyppinen, hiljainen rasismi vaikuttaa yhteiskunnassamme eikä sille ole välttämättä mitään järkevää perustetta.

Jos toisessa ääripäässä ovat vahvat rasistit, natsit ja muut, niin toiseen päähän tultaessa kuva hämärtyy ja saavutaan harmaalle alueelle. Ihmiset ovat historiansa perusteella heimoihmisiä, joilla on ihan perustellut syyt karttaa toisen heimon ihmisiä. Ennakkoluulot ovat joskus toimineet suojana, joten miksipä ei niitä viljelisi jatkossakin. On vaikeampaa tutustua uuteen kuin pitää kiinni vanhasta suhtautumistavasta. Tähän syyllistyvät varmasti "kaiken rotuiset" ihmiset.

Rasismin käsitteen ulottamista alueelle, jolle se ei kuulu, on myös vastustettava asia. Se, että kritisoidaan jotakin kulttuuria tai uskontoa, ei ole rasistista itsessään. Esimerkiksi islamin ja muslimien kritisoiminen ei välttämättä ole rasismia, jos kritiikki on asiallista. Täytyy kai siitäkin huomauttaa, että muslimeja on kaikenvärisiä, kyseessä on globaali uskonto, jonka islamistinen muoto syystäkin herättää erilaista kritiikkiä länsimaissa. Mitään "muslimirotua" ei ole olemassa, tämäkin tuntuu suvakeilta joskus unohtuvan.

Ihmisen ihonväriin perustuva ennakkoluulo on aina rasismia, koska ihmisiä voidaan arvioida vain yksilöinä. Kapitalismissa tärkeää on vain ihmisen markkina-asema, eivät muut suhteellisen merkityksettömät määreet. Rasistisen asenteen torjumisessa on siksi tärkeä pystyä erottamaan ihminen niistä kulttuurisista tekijöistä, joita hän ehkä tahtomattaankin kantaa. On kyettävä abstraktiin ajatteluun, tosin mielestäni jonkun ihonvärin pitäminen merkityksettömänä ei nyt ihan kauheaa älyllistä ponnistusta vaadi.

Kyseinen kommenttini ei ollut millään lailla silmäniskua Purralle ja muille kauhukabinetin jäsenille. Aikuisten ihmisten pitäisi pystyä keskustelemaan myös maahanmuutosta ja kulttuureihin liittyvistä asioista asiallisesti.

 

[Sanainen arkku]

En ole rasisti, mutta...
En tunne vihaa tai pelkoa ulkomaalaisia kohtaan, mutta en myöskään mitään halua tutustua ulkomaalaisiin pelkän ulkomaalaisuuden takia.
Muuten vain mukaviin, miksei.
Työni puolesta olen toki kohdannut satoja tai tuhansia.
Otaksun tämän olevan molemminpuolista; olisin hyvin ihmeissäni ja todennäköisesti epäluuloinen ja torjuva, mikäli joku ulkomaalainen osoittaisi halua tutustua minuun.
Näin ei koskaan olekaan tapahtunut.

Tässähän tätä. En minäkään tunne mitään erityistä halua tutustua vaikka johonkin sulkapalloilijaan siksi, että harrastamme eri lajia. Jos joku hänessä saisi minut hyvälle tuulelle, sulkapallosta ei olisi haittaakaan.

Mutta kyllä minä tavallaan haluaisin kohdata maahanmuuttajia enemmän. En toki siksi olisi valmis menemään Kallion baareihin puhumaan vassaripaskaa, mutta töissä ja muissa kunnon väen riennoissa näkisin eri kulttuurien todella tuovan lisäarvoa. Siksi äänestinkin maahanmuuttajaa ek-vaaleissa. Toivoin, että eduskunnassa olisi samaistumiskohteita maahanmuuttajille myös porvarileirissä. Koska porvarillinen maa tämä on. Tarvitsemme lisää maahanmuuttajia, mutta emme lisää vassareita. Nykyistenkin kanssa on jo elättämistä.

 

[Sanainen arkku]

Jotta sanaan rasismi saataisiin jotakin tolkkua, kannattaisi edes yrittää pitää sitä "ns. rotuun kohdistuvana erivahvuisena ennakkoluulona". Jos termiä käytetään muissa yhteyksissä, saadaan aikaan vain tarpeetonta, mutta kenties tarkoituksellista sekaannusta. Olet rasisti, jos arvostelet jotakin itsellesi vierasta kulttuuria. Jotenkin olen kuulevani historiasta sanan "fasisti" ja sitäkin käyttivät leimaamiseen samasta aatesuunnasta tulleet ihmiset.

Rasismi on siitä jännittävä ilmiö, että sille kannattaa asettaa aikarajat. Jos esimerkiksi 1900-luvun alussa olisi ollut gallup, jossa suomalaisilta olisi kysytty hyvinkin vahvaa rasistista ennakkoluuloa osoittava kysymys: "Ovatko valkoihoiset korkeampiarvoisia kuin tummaihoiset", vastaus kysymykseen olisi ollut melko yksiselitteisesti kyllä. Kenties muutama prosentti olisi ollut eri mieltä. Tuolloin evoluutioteoriakin oli tuore ja sitä käytettiin myös rasistisessa merkityksessä. Rotuteoriat kukoistivat. Olisivatko nämä ihmiset olleet rasisteja?

Riippuu taas siitä, mitä todella tarkoitamme rasismilla. Käsitteen sisältö on muuttunut aika paljon 1900-luvulla ja 00-luvulla siitä on tullut yksi pahimmista asioista, mitä ihminen voi ajatuksena mieltää. On tiettyjä merkkipaaluja, kuten rotuerottelun lopettaminen Yhdysvalloissa ja myöhemmin Etelä-Afrikassa, jolloin tavallaan astuttiin rasismin jälkeiseen aikaan. Kun suurin osa ihmisistä (yksinkertaisuuden vuoksi käsittelen asiaan valkoisen näkökulmasta) oli luopunut ajatuksesta rotujen alistussuhteesta, silloin piti rasismia ruveta tulkitsemaan uudelleen.

Rasismiksi alettiin kutsua ajatusta, jonka mukaan kaikenlainen ennakkoluuloisuus erivärisiä ihmisiä kohtaan on aina väärin. Kaikkia ihmisiä täytyy kohdella samalla tavalla. Tästä jännittävä poikkeus on Yhdysvalloissa ollut "affirmative action" eli positiivinen diskriminaatio, jonka kautta erityisesti mustat ovat saaneet helpommalla opiskelupaikan yliopistoissa kuin valkoiset. Pyrkimyksenä lienee tässä hyvittää mustien kokemaa sortoa parisadan vuoden aikana.

Kun lähdetään pohtimaan nykyajan rasismia Suomessa, joitakin ääritapauksia lukuun ottamatta, ei ole helppoa pelkän asennetutkimuksen perusteella määritellä ihmistä rasistiksi vahvassa mielessä. Voimme miettiä arkielämän tilannetta, eli asumiseen liittyvää kysymystä rasismin indikaattorina. Haluaisitko muun värisen naapuriksesi noin pelkistäen kysyttynä.

Jos rikas tai ylempään keskiluokkaan kuuluva vastaa kysymykseen kieltävästi, silloin henkilö on hyvin todennäköisesti rasisti. Rahalla ei ole väriä eikä isänmaata. Jokainen rikas musta on vain rikas, ei muuta. Hän käyttäytyy oman yhteiskuntaluokkansa sääntöjen mukaisesti eikä tällöin ole mikään hankala naapuri tai alenna kiinteistöjen arvoa. Rikkaat ja varakkaat kuuluvat kaikki maailmanlaajuiseen yhteisöön, joka on kuin uskonnollinen yhteisö omana maailmanaan. (Kanye West on tässä poikkeus, kuten Trumpkin).

Mutta tilanne muuttuu erityisesti silloin kun puhutaan köyhien asuinalueista. Köyhät eivät samaan tapaan pysty valitsemaan asuinaluettaan ja heidät tavallaan pakotetaan monikulttuurisuuteen. Siinä missä hyvällä asuinalueella omakotitaloissa asuva viiniä litkivä porvari voi suvaita kaikkia rotuja ja kulttuureja, koska asuu itse sivistyneiden ihmisten keskuudessa, köyhä taas joutuu tulemaan kotonaan toimeen yhtä lailla eri "rotujen", kulttuurien kuin erilaisten rikollistenkin kanssa. Koskaan ei voi tietää, miten hullu naapuri tietyissä kerrostaloissa on.

Totta kai, näillä asuinalueella joutuu tosiasiallisesti ponnistelemaan suvaitsevuuden kanssa. Jos ulkomaalaisia asuinalueella on paljon ja he eivät noudata samaa järjestystä kuin suomalaiset, silloin on aika helppoa tehdä päätelmiä, jotka alkavat lähentyä rasistista ajattelua. Kyse on virhepäätelmästä, koska yksilön kokemusmaailma on suppea eikä asioita voi yleistää niin vahvasti. Tosiasiassa tietenkin joka "rodussa" on rikollisia ja kunnon ihmisiä yms.

Asuinalue toimii myös toiseen tapaan vertauksena siitä, miten vaikea on rasismia erottaa kulttuurista tekijöistä. Voi olla, että kerrostaloissa kaikki eivät noudata samoja sääntöjä kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet. Asenne sääntöihin johtunee kulttuurisista tekijöistä, ehkäpä säännöistä ei ole edes kunnolla keskusteltu. Se, että joku kritisoi tiettyä kulttuuria, ei nähdäkseni tarkoita, että henkilö on vahvassa mielessä rasisti. Ehkä ei heikossakaan.

Tietenkin on hyvin simppeleitä esimerkkejä suomalaisten rasismista, jossa ei selittelyille jää sijaa. Kun musta täydellistä suomea puhuva sopii työhaastattelun ja hänet ollaan jo valmiita palkkaamaan firmaan, niin hänen ilmestyessään haastatteluun työpaikka onkin jo täytetty. Vaikka puhelimessa kerrottiin ihan muuta. Tämän tyyppinen, hiljainen rasismi vaikuttaa yhteiskunnassamme eikä sille ole välttämättä mitään järkevää perustetta.

Jos toisessa ääripäässä ovat vahvat rasistit, natsit ja muut, niin toiseen päähän tultaessa kuva hämärtyy ja saavutaan harmaalle alueelle. Ihmiset ovat historiansa perusteella heimoihmisiä, joilla on ihan perustellut syyt karttaa toisen heimon ihmisiä. Ennakkoluulot ovat joskus toimineet suojana, joten miksipä ei niitä viljelisi jatkossakin. On vaikeampaa tutustua uuteen kuin pitää kiinni vanhasta suhtautumistavasta. Tähän syyllistyvät varmasti "kaiken rotuiset" ihmiset.

Rasismin käsitteen ulottamista alueelle, jolle se ei kuulu, on myös vastustettava asia. Se, että kritisoidaan jotakin kulttuuria tai uskontoa, ei ole rasistista itsessään. Esimerkiksi islamin ja muslimien kritisoiminen ei välttämättä ole rasismia, jos kritiikki on asiallista. Täytyy kai siitäkin huomauttaa, että muslimeja on kaikenvärisiä, kyseessä on globaali uskonto, jonka islamistinen muoto syystäkin herättää erilaista kritiikkiä länsimaissa. Mitään "muslimirotua" ei ole olemassa, tämäkin tuntuu suvakeilta joskus unohtuvan.

Ihmisen ihonväriin perustuva ennakkoluulo on aina rasismia, koska ihmisiä voidaan arvioida vain yksilöinä. Kapitalismissa tärkeää on vain ihmisen markkina-asema, eivät muut suhteellisen merkityksettömät määreet. Rasistisen asenteen torjumisessa on siksi tärkeä pystyä erottamaan ihminen niistä kulttuurisista tekijöistä, joita hän ehkä tahtomattaankin kantaa. On kyettävä abstraktiin ajatteluun, tosin mielestäni jonkun ihonvärin pitäminen merkityksettömänä ei nyt ihan kauheaa älyllistä ponnistusta vaadi.

Kyseinen kommenttini ei ollut millään lailla silmäniskua Purralle ja muille kauhukabinetin jäsenille. Aikuisten ihmisten pitäisi pystyä keskustelemaan myös maahanmuutosta ja kulttuureihin liittyvistä asioista asiallisesti.

Joskus pelkkä viestin peukuttaminen ei riitä. Kiitos tästä viestistä.

 

[Reverent]

Kuuntelin päivällä syrjäkorvalla RadioRockia ja Kesäpoikia. Siellä yhtenä keskustelunaiheena oli tää Ruotsissa tapahtunut koraanin halveksunta. Sivukorvakuuntelulla ymmärsin, että koraanin häpäisyyn osallistuneet olivat itsekin maahanmuuttajataustaisia, jotka olivat lähteneet pois islamin ahdistavasta ilmapiiristä. Miten tähän pitäisi suhtautua? Kuka tässä nyt on syyllinen ja kuka suvaitsematon?

 

[Glove]

Kuuntelin päivällä syrjäkorvalla RadioRockia ja Kesäpoikia. Siellä yhtenä keskustelunaiheena oli tää Ruotsissa tapahtunut koraanin halveksunta. Sivukorvakuuntelulla ymmärsin, että koraanin häpäisyyn osallistuneet olivat itsekin maahanmuuttajataustaisia, jotka olivat lähteneet pois islamin ahdistavasta ilmapiiristä. Miten tähän pitäisi suhtautua? Kuka tässä nyt on syyllinen ja kuka suvaitsematon?

Kaikki ovat syyllisiä ja suvaitsemattomia.

 

[Ollakseni]

Kuuntelin päivällä syrjäkorvalla RadioRockia ja Kesäpoikia. Siellä yhtenä keskustelunaiheena oli tää Ruotsissa tapahtunut koraanin halveksunta. Sivukorvakuuntelulla ymmärsin, että koraanin häpäisyyn osallistuneet olivat itsekin maahanmuuttajataustaisia, jotka olivat lähteneet pois islamin ahdistavasta ilmapiiristä. Miten tähän pitäisi suhtautua? Kuka tässä nyt on syyllinen ja kuka suvaitsematon?

Enpä kyllä osaa sanoa. Mutta eihän Koraanin polttaminen ainakaan omissa silmissä eroa olennaisesti eroa Raamatun polttamisesta. Enkä nyt tiedä onko protesti ahdasmielisyyttä vastaan sama asia kuin protesti ahdasmielisyyden puolesta.

 

[Kauko Viisas]

Tämä on erittäin hyvä, mutta vaikea kysymys. Kuinka rasismia mitataan, jotta voidaan arvioida rasismin määrää vai voidaanko sitä mitata lainkaan? Arvioitaessa rasismin määrää ja laatua on käsittääkseni useimmiten valittu kyselytutkimus (survey), jolloin luotetaan vastaajien omaan arvioon ja käsitykseen.

Suomessa rasismikeskustelu roihahti käsittääkseni tästä uutisesta (ohessa Iltalehden otsikko asiasta vuodelta 2018):
Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain

Väheksymättä rasismin määrää tai laatua Suomessa niin huomiona, että

• kyselytutkimus koski 12 EU-maata (27), ei kaikkia, joten tuskin voidaan vetää sellaista johtopäätöstä, että Suomi olisi rasistisin EU-maa, vaikka niin väitetäänkin
• kyselytutkimus koski vain Afrikan Saharan eteläpuolisista maista saapuneita ihmisiä, ei esimerkiksi aasialaisia tai eteläamerikkalaisia tai vaikkapa australialaisia

Melko pitkälle menevä johtopäätös kaikenkaikkiaan.

Tutustuin toiseen shokeeraavaan tutkimustulokseen, mikä perustuu myös kyselytutkimukseen. Tutkimus on tehty 2021 ja siinä tutkittiin rasismia 78 maassa eri puolilla maailmaa. Tutkimuksen mukaan Suomi on kuudenneksi vähiten rasistinen maa noiden 78 maan joukossa.
Tähän tutkimukseen voi tutustua esim. täällä.

Least Racist Countries 2024

Edelleenkään vähättelemättä rasismia toin nämä kaksi erilaista "tutkimustulosta" esille, koska "totuus" on siitä kummallinen asia, että jokaiselle, myös medioille löytyy mieleinen "totuus" - objektiivisuus on niin "last season".

 

[finnjewel]

Enkä nyt tiedä onko protesti ahdasmielisyyttä vastaan sama asia kuin protesti ahdasmielisyyden puolesta.

Näin juuri. Vastaus riippuu täysin siitä, keneltä kysytään.
Minun mielestäni esimerkiksi suurlähetystön sytyttäminen tuleen* puolustaa ahdasmielisyyttä. Koraanin julkinen polttaminen, repiminen tai tallominen on erittäin tyhmää, eikä puolusta mitään.
* joku imaami ne sinne usutti, tuskin lauma tiesi mitä Ruotsissa on tapahtunut.

 

[Vahva tunne]

Jos kohta suomalaisia syyretään rasismista kovin helposti, niin kyllä noissa muissakin kulttuureissa on rasismia, ja aika vahvastikin. Kovin huonosti suvaitsevat muunmaalaisia tai -kulttuurisia. Siitähän taas ei sovi puhua kun leimautuu sitten rasistiksi.

 

[alwahla]

Jos kohta suomalaisia syyretään rasismista kovin helposti, niin kyllä noissa muissakin kulttuureissa on rasismia, ja aika vahvastikin. Kovin huonosti suvaitsevat muunmaalaisia tai -kulttuurisia. Siitähän taas ei sovi puhua kun leimautuu sitten rasistiksi.

Voisikohan tuo johtua niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kielimuurista. Englanniksi ja ruotsiksi solkkaavan ihmisen rasistisen puheen kyllä ymmärtää aika moni suomalainen, mutta jos puhuja puhuukin farsia, kurdia, somalia, arabiaa tai vaikkapa bosniaa, niin monelta korkeasti koulutetultakin suomea puhuvalta voi mennä rajustikin rasistinen puhe ohitse, kun ei ymmärrä kieltä. Ja jos noilla ihmisillä, jotka noita kieliä käyttävät päivittäisessä keskustelussa tai asioinnissa eri viranomaisten luona, on mukanaan esimerkiksi tulkki, niin tokkopa tuo tulkkikaan kovin mielellään niitä voimakkaimpia ilmaisuja suoraan kääntää helpommin ymmärrettävämmälle kielelle.

 

[Vahva tunne]

Voisikohan tuo johtua niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kielimuurista. Englanniksi ja ruotsiksi solkkaavan ihmisen rasistisen puheen kyllä ymmärtää aika moni suomalainen, mutta jos puhuja puhuukin farsia, kurdia, somalia, arabiaa tai vaikkapa bosniaa, niin monelta korkeasti koulutetultakin suomea puhuvalta voi mennä rajustikin rasistinen puhe ohitse, kun ei ymmärrä kieltä. Ja jos noilla ihmisillä, jotka noita kieliä käyttävät päivittäisessä keskustelussa tai asioinnissa eri viranomaisten luona, on mukanaan esimerkiksi tulkki, niin tokkopa tuo tulkkikaan kovin mielellään niitä voimakkaimpia ilmaisuja suoraan kääntää helpommin ymmärrettävämmälle kielelle.

Mielestäni kyllä johtuu heidän omista kulttuureistaan. Muut ovat lähtökohtaisesti aina alempia. Ei tässä maailmassa ole monia maita, joissa ulkopuolisia hyväksyttäisiin suorilta käsin. Skandinavian maat harvoja, joissa edes jonkinlaista sietämistä löytyy.

 

[finnjewel]

jos noilla ihmisillä, jotka noita kieliä käyttävät päivittäisessä keskustelussa tai asioinnissa eri viranomaisten luona, on mukanaan esimerkiksi tulkki, niin tokkopa tuo tulkkikaan kovin mielellään niitä voimakkaimpia ilmaisuja suoraan kääntää helpommin ymmärrettävämmälle kielelle.

Tästä tulikin mieleen Kiinassa vieraillut suomalainen kauppavaltuuskunta.
Porukan pomo kertoi kiinalaisille kuulijoille puheensa lopuksi vitsin, jonka kiinalainen tulkki oli tulkannut yleisölle:
"Suomalainen ystävämme kertoi meille hauskan, yhtiönsä valmistamaan tuotteeseen liittyvän jutun, ja olisi kohteliasta, jos hiukan nauraisitte ja taputtaisitte käsiänne."
Näin kertoi hiukan kiinaa osannut valtuuskuntaan kuulunut henkilö.

 

[finnjewel]

Yle Teema näytti tänään dokumentin Muhammad Alista.
Löytynee Areenasta.
Alilla oli mielenkiintoisia ja kannatettavia näkemyksiä rasismista, integraatiosta ja uskonnoista.

 

[IceWalker]

Tämä on erittäin hyvä, mutta vaikea kysymys. Kuinka rasismia mitataan, jotta voidaan arvioida rasismin määrää vai voidaanko sitä mitata lainkaan? Arvioitaessa rasismin määrää ja laatua on käsittääkseni useimmiten valittu kyselytutkimus (survey), jolloin luotetaan vastaajien omaan arvioon ja käsitykseen.

Suomessa rasismikeskustelu roihahti käsittääkseni tästä uutisesta (ohessa Iltalehden otsikko asiasta vuodelta 2018):
Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain

Väheksymättä rasismin määrää tai laatua Suomessa niin huomiona, että

• kyselytutkimus koski 12 EU-maata (27), ei kaikkia, joten tuskin voidaan vetää sellaista johtopäätöstä, että Suomi olisi rasistisin EU-maa, vaikka niin väitetäänkin
• kyselytutkimus koski vain Afrikan Saharan eteläpuolisista maista saapuneita ihmisiä, ei esimerkiksi aasialaisia tai eteläamerikkalaisia tai vaikkapa australialaisia

Melko pitkälle menevä johtopäätös kaikenkaikkiaan.

Tutustuin toiseen shokeeraavaan tutkimustulokseen, mikä perustuu myös kyselytutkimukseen. Tutkimus on tehty 2021 ja siinä tutkittiin rasismia 78 maassa eri puolilla maailmaa. Tutkimuksen mukaan Suomi on kuudenneksi vähiten rasistinen maa noiden 78 maan joukossa.
Tähän tutkimukseen voi tutustua esim. täällä.

Least Racist Countries 2024

Edelleenkään vähättelemättä rasismia toin nämä kaksi erilaista "tutkimustulosta" esille, koska "totuus" on siitä kummallinen asia, että jokaiselle, myös medioille löytyy mieleinen "totuus" - objektiivisuus on niin "last season".

Rasismi riippuu määrittelijästä ja jo tämä vaikeuttaa keskustelua huomattavasti. Hesarissa pääkirjoitus viime viikolla kertoi, että rasismi koskee yhtä lailla rotusyrjintää kuin seksuaalista syrjintää ja vieläpä kulttuuriakin. Eli kyseessä oli maailmaasyleilevä määritelmä. YLE uutisissaan taas puolestaan tiesi kertoa, että rasismi on ihonväriin ja uskontoon liittyvää syrjintää.

Rasismi on suosittu sana ja sitä voidaan kivasti käyttää tilanteissa, joissa toisen sanoma ei miellytä. Samalla siihen väistämättä liittyy pyrkimys ohjata sananvapautta haluttuun suuntaan. Toisaalta, erilaiseen syrjintään ja vihapuheeseen on olemassa ihan käyttökelpoisia sanoja. Juutalaisia negatiivisesti arvioiviin kirjoituksiin löytyy käsite "antisemitismi", jota itse asiassa käytetään rasismin asemasta, vaikka natsit tosiasiassa käyttivät rasistista kieltä juutalaisista.

Seksuaaliseen syrjintään löytyvät "homofobia" ja "transfobia", jotka ovat tehokkaita iskusanoja ja joita käytetään varsin leväperäisesti kaikesta arvostelusta, joka liittyy seksuaalisiin vähemmistöihin. Toisaalta, uskonnosta löytyy "islamofobia", joka on paljon kuvaavampi termi kuin rasismi. Tosiasiassa, juurikaan muiden uskontojen & uskovien kritisoija ei saa rasistin leimaa. Kuin muistaa kristinuskon juutalaiset juuret, eikö nyt sitten kristinuskon & kristittyjen arvostelija saakaan rasistin leimaa? Veikkaanpa, että vaikkapa Pakistanissa olisi ihan h-sti rasisteja. "Russofobiaa" sairastamme nykyään miltei kaikki, mistähän sekin johtunee? Kukaan ei ole vielä keksinyt yhdistää sitä rasismiin?

Ja sitten kun muistetaan vielä "ikärasismikin", ollaan saavuttu käsiterunoilussa tietynlaiseen ääripisteeseen. Kaikki syrjintä tuntuu saavan rasismin leimaa.

Jos oletetaan, että rasismi kohdistuu ryhmään ja ihmistä sorsitaan tiettyyn ryhmään kuulumisesta, tämä ryhmä voi olla ihan mitä vain. Pyöräilijät, ne ottavat autoilijoita päähän, siis autoilija, joka avaa sanaisen arkkunsa heistä, on rasisti. Pomot, jotka vattuilevat alaisille, ovat rasisteja, koska alaiset kuuluvat tiettyyn ryhmään. On nimittäin huomattava, että syrjinnän määrittelee syrjinnän kohde ja ainahan voi identifioitua vapaasti tiettyyn ryhmään.

Jos en identifioidu tiettyyn ryhmään ja minulle pottuillaan, silloin en ole rasismin kohteena. Mutta jos kuulun johonkin ryhmään, mainituin edellytyksin, olen kohdannut rasismia. Yksilönä ilmeisesti en ole koskaan rasismin kohteena, mutta jos minut voidaan nähdä tietyn ryhmän edustajana ja rasistinen puhe kohdistuu minuun ryhmän edustajana, silloin olen kohdannut rasismia. Miten sitten määritellään, milloin olen vain huono työntekijä tai milloin ryhmäni edustaja? Veteen piirretty viiva toisinaan.

Jos rasismi haluttaisiin edes yrittää määritellä tolkullisesti, silloin rasismi kohdistuisi ihonväriin tai tiettyyn etniseen ryhmään. Ja etninen ryhmäkin identifioituu tiettyyn ihonväriin. Mikä sitten taas on etninen ryhmä, riippuu siitä, missä päin maailmaa ollaan. Vaikkapa somalien pilkkaaminen on rasismia, koska "somali" kuitenkin meillä viittaa tiettyyn ihonväriin ja tällöin vihapuhe on rodullistavaa. Nähdäkseni juuri rodullistaminen on keskeinen asia rasismissa, olipa kyse suoraan rodusta tai rodullistavasta puheesta.

Eipä silti, ongelmiakin tämä määritelmä kokee, koskapa voimme miettiä juutalaisuutta kolmen eri aspektin kautta. Juutalaisuus rotuna, kansana (juutalainen) ja uskontona. Milloin rasismin kynnys ylittyy, kun kritisoidaan epäasiallisesti juutalaisuutta? Rotuun liittyvä puhe on vanhanaikaista, tuskin muut kuin natsit innostuvat moisesta. Mutta juutalaiset kansana onkin vaikeampi juttu, saa olla kieli keskellä suuta, jos puhuu Israelin politiikasta. Myöskään uskonnon kritisoiminen, jos viitataan juutalaisuuteen spesifissä mielessä (ei vain Vanhan Testamentin, Tooran tapoina), on verraten harkintaa vaativaa puuhaa. Juutalaisten kunniaksi on sanottava, etteivät he pahemmin uhriudu kritiikistä eivätkä riehu kaduilla, jos joku arvostelee heidän tapojaan.

Rasismin määrittely kovin vaikeaa ja siksi sitä sanaa helppo käyttää tavalla, joka ei ole asianmukaista. Riittäisikö kuitenkin se, että syrjinnälle on olemassa muitakin sanoja ja käytetään niitä, kun ei kuitenkaan kysymys ole aina rasismista.

 

[Ann Arbor]

Termi "ikärasismi" on aina särähtänyt korvaani. Miksei voisi puhua ihan vain ikäsyrjinnästä? Kyseessä on siis ihan oikea ja valitettava ilmiö, mutta irrallinen rasismista.

 

[Glove]

Termi "ikärasismi" on aina särähtänyt korvaani. Miksei voisi puhua ihan vain ikäsyrjinnästä? Kyseessä on siis ihan oikea ja valitettava ilmiö, mutta irrallinen rasismista.

En nyt oikein ymmärrä, miten iän perusteella syrjimistä ei voisi kutsua ikärasismiksi. Eihän iän mukaan syrjintä ole millään tavoin erilaista kuin minkään muunkaan asian perusteella syrjintä. Samaa soppaa.

 

[Ollakseni]

En nyt oikein ymmärrä, miten iän perusteella syrjimistä ei voisi kutsua ikärasismiksi. Eihän iän mukaan syrjintä ole millään tavoin erilaista kuin minkään muunkaan asian perusteella syrjintä. Samaa soppaa.

Koska ikä ei ole rotu/etninen/kulttuurillinen ryhmä. Rasismi kun ei ole synonyymi syrjinnälle. Seksuaalinen rasismi, sukupuolirasismi jne. kuulostaisivat ainakin omaan korvaan erikoisilta termeiltä.

 

[Ronikki73]

Youtubessa törmäsin tällaiseen...
Koskee lähinnä Amerikkaa, mutta noita reaktiovideoita tähän videoon on ihan mielenkiintoista katella...