Miksi tuemme maataloutta verorahoillamme?

[verco]

En pitäisi sitäkään mahdottomana enkä edes yllätyksenä, jos EU päättäisi panostaa enemmän Italian, Espanjan, Ranskan ja Saksan maataloustuottajiin ja tällainen kaukainen ja kannattamaton päätettäisiin lakkauttaa.

Tähän en kyllä usko niin kauan, kun päätöksenteossa vaakakupeissa painaa muukin, kuin pelkkiä talousihmisten pyöräyttämät numerot. Mainituissa maissa maasta revitään jo nyt niin paljon ravinteita, että tehomaatalous alkaa vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Kukaan ei tiedä seurauksia, jos vielä Pohjois-Euroopan tuotantomäärät siirretään etelän tuotettavaksi. Luonnon rajat alkaa tulla joka tapauksessa noilla paikoilla vastaan. Pelkästään taloudellisuuden näkökulmasta ei ole mitään järkeä viljellä maata täällä pohjolassa, jossa se pelloista vuosittain saatava yksikin sato on tiukassa. Luonnon sietokyvyn takia tällainen hajauttaminen on kuitenkin välttämätöntä. En usko, että EU:kaan pystyy sivuuttamaan tätä.

Tämän moni tuntuukin unohtavan. Vaikka talous- ja tehokkuusajattelu viekin meitä, kuin pässiä narussa, elämme kuitenkin edelleen luonnossa, josta loppupeleissä olemme täysin riippuvaisia.

 

[Gentleman]

En pitäisi sitäkään mahdottomana enkä edes yllätyksenä, jos EU päättäisi panostaa enemmän Italian, Espanjan, Ranskan ja Saksan maataloustuottajiin ja tällainen kaukainen ja kannattamaton päätettäisiin lakkauttaa.

Minä pitäisin kyllä suurena yllätyksenä tällaista skenaariota, EU ei suinkaan ole profiloitunut kaukaisten ja/tai kannattamattomien lakkauttajana, päinvastoin.

Eikä ruoantuotantoa olla EU:ssa vähentämässä, vaan enemmänkin lisäämässä ja sitä lisättävää resurssia ei ymmärtääkseni keski- ja etelä-euroopassa ole. Vaan itä- ja pohjoiseuroopassa.

ilmasto-olosuhteetkin tuntuvat paranevan täällä ja heikkenevän muualla maanviljelyä silmälläpitäen koko ajan.

 

[Toejoen Veikko]

Onhan meillä EU:ssa Timo Soini hoitamassa Suomen maatalouden etuja. Perussuomalaiset puolueena kannattavat Suomen tasapuolista kehittämistä. Perussuomalaiset kannattavat kotimaista, puhdasta elintarviketuotantoa. Eli Perussuomalaiset ovat kaikkien suurien ja pienien puolueiden kanssa tässä asiassa samoilla linjoilla.

Niinhän se on, mutta edes Timo Soini ei pysty yksin kumoamaan parlamentin enemmistön mahdollista päätöstä.

 

[Realcowboy]

Esko Niemi ja maataloustukien asiantuntija Jyrki Niemi keskustelevat radiossa maatalouden tuista ja viljelijöiden toimeentulosta: Ykkösaamu.

 

[Vaughan]

Maataloustuki kasvanut jo työttömyystukea suuremmaksi

Kas, kun tätä uutista ei ole vielä kukaan kommentoinut? Tulin varta vasten katsomaan tätä ketjua, että millainen rähinä on päällä - mutta ei yhtään viestiä!

Aiheena siis huomio, että maatalouden tukemiseen menee enemmän rahaa kuin työttömille myönnettäviin avustuksiin:

Artikkelissa myös mainitaan tärkeä havainto sivujuttuna: merkittävä osa maatalouden aiheuttamista menoista ei synny suorista tuista vaan mataloushallinnon byrokratiasta. Siten järkevin - ja todennäköisesti myös helpoin - tapa aloittaa maataloustukien alasajo, olisi karsia tukiviidakkoa. Samalla voitaisiin vähentää myös kyseisen tuen ympärille rakennettua virkakoneistoa. Näin säästöä syntyisi sekä tukimenoista että hallinnon henkilöstökuluista. Tukiviidakon vähittäinen karsiminen myös "satuttaisi" vähemmän tuottajia, koska varsinaiseen tuotantoon suunnatut tuet kuitenkin jäisivät näin alkuvaiheessa.

Mainitaan vielä, että vaikka linkki johtaakin Demarin artikkeliin, laskelmat maatalouden tukemisen kokonaiskustannuksista on tehnyt tässäkin ketjussa monesti mainittu professori Esko Niemi (kok).

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Aiheena siis huomio, että maatalouden tukemiseen menee enemmän rahaa kuin työttömille myönnettäviin avustuksiin:

Rinnastus ei oikein toimi, kun noilla kahdella asialla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Työttömien tuet ovat sosiaalitukia (joihin pitää laskea mukaan mm. eri tulonsiirrot, kohdistetut koulutukset jne.), kun taas maatalouden tuet ovat tuotantotukia. Jälkimmäisiä taas säätelee EU koko unionin alueella, eikä esimerkiksi MTK ja keskustapuolue, kuten joku jossain varmaan kuvittelee.

 

[Vaughan]

Rinnastus ei oikein toimi, kun noilla kahdella asialla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Työttömien tuet ovat sosiaalitukia (joihin pitää laskea mukaan mm. eri tulonsiirrot, kohdistetut koulutukset jne.), kun taas maatalouden tuet ovat tuotantotukia. Jälkimmäisiä taas säätelee EU koko unionin alueella, eikä esimerkiksi MTK ja keskustapuolue, kuten joku jossain varmaan kuvittelee.

Tottakai artikkelissa on kyse tietoisesta kärjistyksestä. Työttömyydestä aiheutuu oikeasti paljon enemmän kustannuksia kuin vain työttömyyskorvaukset. Silti perusasetelma pysyy: maatalouteen käytetään suhteettoman paljon julkisia varoja, vaikka sen merkitys Suomelle on pieni.

Maatalouden kohdalla Esko Niemen aloittaman keskustelun "pointti" on ollut siinä, että maataloutta tuetaan kymmenillä erilaisilla tukimuodoilla, joista jokaista hallinnoimaan tarvitaan virkamiesten armeija. EU säätelee niistä vain pientä (tosin taloudellisesti merkittävän suuruista) osaa. Suomella olisi halutessaan mahdollisuus seurata Ruotsin esimerkkiä, ja aloittaa kotimaisten tukimuotojen alasajo. Tällöin "otettaisiin vastaan" se mikä saadaan EU:lta, mutta vähennettäisiin valtiolle aiheutuvia raskaita menoja sekä leikkaamaalla suoraan kotimaista tukea että purkamalla siihen liittyvää hallintokoneistoa.

Maatalouden ympärillä on siis eräänlainen paketti, joka koostuu sekä lukemattomista erilaisista tukimuodoista että järjestelmän pyörittämiseen rakennetusta koneistosta. Ja Keskustalla on erittäin merkittävä rooli siinä, että minkäänlaiset uudistukset (jotka alentaisivat menoja) eivät ole mahdollisia. Päinvastoin, vastahan Suomeen perustettiin uusi maatalousvirasto (Keskustan vahvalle tukialueelle tietenkin), ilman että olemassa olevista hallintoelimistä vähennettiin yhtään työpaikkaa...

 

[Lexa]

Maatalouden kohdalla Esko Niemen aloittaman keskustelun "pointti" on ollut siinä, että maataloutta tuetaan kymmenillä erilaisilla tukimuodoilla, joista jokaista hallinnoimaan tarvitaan virkamiesten armeija. EU säätelee niistä vain pientä (tosin taloudellisesti merkittävän suuruista) osaa. Suomella olisi halutessaan mahdollisuus seurata Ruotsin esimerkkiä, ja aloittaa kotimaisten tukimuotojen alasajo. Tällöin "otettaisiin vastaan" se mikä saadaan EU:lta, mutta vähennettäisiin valtiolle aiheutuvia raskaita menoja sekä leikkaamaalla suoraan kotimaista tukea että purkamalla siihen liittyvää hallintokoneistoa.

Tämä on minusta se systeemi mihin pitäisi Suomessakin pyrkiä. Itse asiassa koko tukikuvio on Suomessa sellainen, että tukemalla maataloutta miljardeilla vuosittain saadaan kyllä poljettua tuottajahinnat alas, mutta tämä ei kuitenkaan näy juuri mitenkään kuluttajahinnoissa. Eli toisin sanoen tuottaja saa tuotteistaan niin huonon hinnan että tarvitsee maataloustukea tullakseen toimeen.

Minusta koko järjestelmää voidaan pitää tulonsiirtona tuotteiden jalostajille ja päivittäistavarakaupalle. Mikä mahtaa esim. olla raaka-aineen osuus normileivän hinnasta: 5-10%? Näin ollen vaikka tuottajat antaisivat viljansa ilmaiseksi, ei sillä olisi juuri mitään merkitystä tuotteen loppuhintaan.

En epäile hetkeäkään, etteikö Suomesta löytyisi myös muita teollisuudenaloja, jotka ottaisivat avosylin vastaan samankaltaisen verovaroin rahoitetun raaka-ainetuotantotuen, mikäli se polkisi tuottajahinnat alas.

 

[benicio]

Tuo demarin artikkeli lienee sekavuudestaan päätellen joku tiivistelmä varsinaisesta artikkelista, joten vaikea sitä kommentoida sen enempää. Mutta mielestäni työttömille kotona lonnimisesta maksettava 2,6 miljardia on isompi epäkohta kuin maatalousyrittäjille jaettava 3 miljardia (joka ilmeisesti on laskettu jotenkin erilaiset edut huomioon ottaen).

Jokin aika sitten (olisiko ollut viime viikolla) oli iltalehdessä jutun yhteydessä äänestys "onko ruoka liian kallista?" Kun luin jutun prosentit olivat jotakuinkin 96% kyllä, 4% ei. Kertoo omaa kieltänsä tukien tarpeellisuudesta. Kuulun tuohon vähemmistöön, maksaisin suomalaisesta ruuasta enemmänkin, mutta olen toki myös nykyisen suuruisen maataloustuen kannalla (järkevöittämistä & byrokratian vähentämistarvettakin on varmasti). Ei maatalous ole mikään huippubisnes kuin äärimmäisen harvoille. Peltoa taitaa olla reilusti tarjolla, joten halukkaa voivat koettaa.

 

[verco]

Tämä on minusta se systeemi mihin pitäisi Suomessakin pyrkiä. Itse asiassa koko tukikuvio on Suomessa sellainen, että tukemalla maataloutta miljardeilla vuosittain saadaan kyllä poljettua tuottajahinnat alas, mutta tämä ei kuitenkaan näy juuri mitenkään kuluttajahinnoissa. Eli toisin sanoen tuottaja saa tuotteistaan niin huonon hinnan että tarvitsee maataloustukea tullakseen toimeen.

Minusta koko järjestelmää voidaan pitää tulonsiirtona tuotteiden jalostajille ja päivittäistavarakaupalle. Mikä mahtaa esim. olla raaka-aineen osuus normileivän hinnasta: 5-10%? Näin ollen vaikka tuottajat antaisivat viljansa ilmaiseksi, ei sillä olisi juuri mitään merkitystä tuotteen loppuhintaan.

Tässä kommentissa piilee koko ongelman ydin. Joku näppärämpi varmasti osaisi laskea, kenen pussiin rahat kilahtaa kolmen euron leivästä. Sen tiedän, että viljelijän osuus tästä ei ole montaa senttiä.
Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää, mihin tuo maataloustukena mainittu summa jaetaan.

Moni on kritisoinut, että tukipolitiikallla pitäisi päästä eroon pienistä tiloista ja kasvattaa tilakokoa, vaikka näin ollaan jo onnistuttu tekemään. Tilakoot ovat tuplaantuneet sotien jälkeisestä. Siitä voidaan tietysti keskustella, onko tämä tahti riittävä. Niinkään asia ei kuitenkaan hoidu, että järjestetään puolet viljelijöistä muutamassa vuodessa kortistoon.

Kriittisimmät vaatisivat jopa, että viljeleminen on kokonaan lopetettava täällä kannattamattomilla alueilla. Tämä lyhytnäköisyys onneksi ei ole ainakaan vielä levinnyt kovin laajalle.

 

[Tadu]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010082512240703_uu.shtml

Eli Väyrysen mielestä ei voi asettaa vastakkain EU:n maataloustukia ja kehitysmaiden maatalouden kehittämistä..? Asia harvinaisen epäselvä.

 

[er_bai_wu]

Kun puhutaan ruoan hinnasta ja maataloustukien välisestä korrelaatiosta, niin kannattaa tosiaan huomioida Suomen keskittynyt vähittäistuotekauppa ennen kuin alkaa kuvittelemaan maataloustuen leikkaamisen/lopettamisen edes teoreettisella tasolla menevän vaikkapa leivän hintaan. Kun vielä otetaan huomioon, että leipomot ja logistiikka on samojen ketjujen hallussa, niin ei ole ihme, että leipä on eurooppalaisittain bulkkia ja kallista. Ostopäätöksillä voi toki vaikuttaa, mutta eipä niitä vaihtoehtoja paljoa ole, jos ei halua sitten leipoa itse taas sen samaisen ketjun jauhoilla leipänsä.

Kuten edellä jo huomautettiin, niin koko termi "maataloustuki" on pirun harhaanjohtava, koska pitäisi kai enemmänkin puhua "elintarviketuotantotuesta" tai vastaavasta. Ja sinne ketjujen pussiin ne eurot lopulta kilisee.

 

[Realcowboy]

Maaseudun Tulevaisuus kertoo, että että Jörn Donner luottaa tuontiruokaan. Maataloutta ei hänen mielestään voi edes perustella huoltovarmuudessa. Donnerin juoma viinakin on halpaa virolaista. Hauskaa että eduskunnan vanhin jäsen on varmasti myös radikaalein.

 

[Ollakseni]

Osittain kritiikki on myös oikeaa maatalouden tukia kohtaan. Tässä kuitenkin vahva osittain, koska Suomi tarvitsee myös maataloutta ja ihmiset jotka ajattelevat Suomen hyötyvän kotimaisen maatalouden tappamisesta ovat väärässä. Maataloudesta on tehty syntipukki kaikkeen, joka kyllä on kovin luontaista vihervasemmiston agendaan. Viheroikeisto taas ymmärtää paremmin asioita, jossa agendana ei ole pelkkä pääomia omistavan luokan terrorisointi.

Mihin Suomi nimenomaisesti tarvitsee maanviljelystä? Tarkemmin miksi sitä on pakko tukea aivan jumalattoman paljon? Ei maatalous sen kummemmin syntipukki ole "vihervasemmiston" mielestä syypää kaikkeen kuin maahanmuutto persujen mielestä.

 

[Artturenos]

Mihin Suomi nimenomaisesti tarvitsee maanviljelystä? Tarkemmin miksi sitä on pakko tukea aivan jumalattoman paljon? Ei maatalous sen kummemmin syntipukki ole "vihervasemmiston" mielestä syypää kaikkeen kuin maahanmuutto persujen mielestä.

Ruuan tuonnin välttämiseen. Ruaan tuominen ulkoa lopulta aika kallista puuhaa, jos otetaan sen kaikki vaikutukset huomioon. Tästä syystä kaikki maat maailmassa pyrkivät tuottamaan itse ruokaa ja energiaa omiin tarpeisiinsa, koska tuollaisten perus asioiden ostaminen muualta monella tapaa kansantaloudelle kallista. Maissa missä ei ole mahdollisuutta järkevään ruoan tuotantoon, ei ole kyllä sitten välttämättä järkevää tehdä yhtään mitään. Lopulta mitä järkeä on edes asuttaa pohjoista maata, jos siellä ei pysty omaa ruokaa tuottamaan? viljavat maat ja energia on kuitenkin se syy miksi ihmis populaatio on levinnyt ja kasvanut mihinkin.

 

[Hatchetman]

Ruuan tuonnin välttämiseen. Ruaan tuominen ulkoa lopulta aika kallista puuhaa, jos otetaan sen kaikki vaikutukset huomioon. Tästä syystä kaikki maat maailmassa pyrkivät tuottamaan itse ruokaa ja energiaa omiin tarpeisiinsa, koska tuollaisten perus asioiden ostaminen muualta monella tapaa kansantaloudelle kallista. Maissa missä ei ole mahdollisuutta järkevään ruoan tuotantoon, ei ole kyllä sitten välttämättä järkevää tehdä yhtään mitään. Lopulta mitä järkeä on edes asuttaa pohjoista maata, jos siellä ei pysty omaa ruokaa tuottamaan? viljavat maat ja energia on kuitenkin se syy miksi ihmis populaatio on levinnyt ja kasvanut mihinkin.

Suomi ei ole omavarainen ruokahuollon suhteen.

Suomi ei ole ollut omavarainen ruokahuollon suhteen ikinä itsenäisyyden aikana, eikä sitä ollut Suomen Suuriruhtinaskuntakaan.

Nälkään kuoltiin, jos apua ei saatu, tai kyetty viljaa ostamaan ulkomailta.

 

[Artturenos]

Suomi ei ole omavarainen ruokahuollon suhteen.

Suomi ei ole ollut omavarainen ruokahuollon suhteen ikinä itsenäisyyden aikana, eikä sitä ollut Suomen Suuriruhtinaskuntakaan.

Nälkään kuoltiin, jos apua ei saatu, tai kyetty viljaa ostamaan ulkomailta.

Väitinkö Suomen olevan omavarainen? Taisi olla ainoa väitteeni, että maailmassa kovin monet maat pyrkivät mahdollisimman suureen omavaraisuuteen ruuan ja energian suhteen ja siihen on syynsä.

 

[vsmo]

Väitinkö Suomen olevan omavarainen? Taisi olla ainoa väitteeni, että maailmassa kovin monet maat pyrkivät mahdollisimman suureen omavaraisuuteen ruuan ja energian suhteen ja siihen on syynsä.

Toisten mielestä lähiruoka on hyvä asia. Toisen mielestä ilmeisesti synti.

 

[Hatchetman]

Toisten mielestä lähiruoka on hyvä asia. Toisen mielestä ilmeisesti synti.

Mitäs jos on ateisti tai buddhalainen?

Tahallinen väärinymmärrys on helppoa.

Lähiruoka on varmaan ihan kiva juttu, jos pärjää pelkällä kaurapuurolla.

Totuus on, että ruoan suhteen omavaraiset maat sijoittuvat kategorisesti sellaisten leveyspiirien väliin Maapallolla, jotka sijaitsevat riittävän kaukana sekä napojen kylmyydestä, että päiväntasaajan kuumuudesta.

Pieni vähemmistö maailman maista on ruoan suhteen omavaraisia. Ja ne eivät sitä.edes pyri olemaan, koska se olisi taloudellisesti järjetöntä, ja monissa tapauksissa suorastaan mahdotonta.

Ja mitä tulee ruoan hintaan, jos Ruotsissa 1 hehtaari vehnäpeltoa tuottaa helposti 2+ -kertaisen sadon Suomeen verrattuna, ja Keski-Euroopassa jopa yli 3-kertaisen, laatueroista puhumattakaan, niin ei siinä paljon logistiikkakulut enää tunnu.

 

[Artturenos]

Etelän viljelijä ottaisi mitä mieluiten teorian tasolla vastaan muutoksen, jossa tukia laskettaisiin ja näin tuotteelle muodostuisi se oikea hinta markkinoilla. Ainoa kysymysmerkki tuossa olisi sitten pystyykö Suomalainen ruakateollisuus enää kilpailemaan tuontituotetta vastaan, jos sille ei tarjota raaka-aineita polkuhinnoin. Lopulta siis ongelma ei edes ole alkutuotannossa, vaan siinä että Suomalainen teollisuus ei pysty kilpailemaan muita maita vastaan Suomen korkeilla kustannuksilla, jos raaka-aineet maksaisivat vaikka saman mitä Saksassa. Maatalouden alkutuotannon tukeminen on lähinnä Atrian, HK:n ja muiden tämän kaltaisten kotimaisten ruokateollisuuden tukemista, josta lopulta se tuen saaja ei saa mitään, mutta sillä pidetään kotimanen ruokateollisuus hengissä polkuhintaisilla raaka-aineilla.

 

[Artturenos]

Ja mitä tulee ruoan hintaan, jos Ruotsissa 1 hehtaari vehnäpeltoa tuottaa helposti 2+ -kertaisen sadon Suomeen verrattuna, ja Keski-Euroopassa jopa yli 3-kertaisen, laatueroista puhumattakaan, niin ei siinä paljon logistiikkakulut enää tunnu.

Tässä tullaankin juuri siihen miksi kepu ei välttämättä ole Suomessa eteläisen viljelijän mieleen, koska se ohjaa tuotantoa koko maahan tulonsiirroin tukien muodossa. Etelässä ei juurikaan jäädä noista Ruotsin sadoista, ja etelässä kirotaan polkuhintoja, kun sieltä pellosta tuleekin jotain. Eteläisessä Suomessa kasvukausi riittää kyllä vaikka vehnän viljelyyn, mutta pohjoisessa ei.

 

[Anssi #5]

Toisten mielestä lähiruoka on hyvä asia. Toisen mielestä ilmeisesti synti.

En ole koskaan kuullut, että lähiruoka olisi jonkun mielesyä syntiä. Huuhaata se tietysti enimmälseen Suomessa on, mutta eihän se siitä syntiä tee. Kun paremmissa kasvuoloissa saadaan samalla energialla moninkertaisia satoja ja kuljetuksen osuus on muutama prosentti kokonaisenergiasta, niin eipä se lähiruoka Suomen oloissa juuri muuta ole, kuin ekohumpuukia.

 

[benicio]

Kun paremmissa kasvuoloissa saadaan samalla energialla moninkertaisia satoja ja kuljetuksen osuus on muutama prosentti kokonaisenergiasta, niin eipä se lähiruoka Suomen oloissa juuri muuta ole, kuin ekohumpuukia.

Asiassa lienee muitakin aspekteja kuin sato/kWh (täh?).

 

[Anssi #5]

Asiassa lienee muitakin aspekteja kuin sato/kWh (täh?).

Kuten mitä?

 

[Walrus21]

Ruuan tuonnin välttämiseen. Ruaan tuominen ulkoa lopulta aika kallista puuhaa, jos otetaan sen kaikki vaikutukset huomioon. Tästä syystä kaikki maat maailmassa pyrkivät tuottamaan itse ruokaa ja energiaa omiin tarpeisiinsa, koska tuollaisten perus asioiden ostaminen muualta monella tapaa kansantaloudelle kallista.

Mitä hyötyä on ruoan tuonnin välttelystä? Mikä siitä tarkalleen ottaen tekee kallista?

Ei ne Briteissä ja Singaporessakaan pyri ensisijaisesti siihen, että jokaista asiaa tehdään kotimaassa. Adam Smith, David Ricardo ja kumppanit keksivät jo 1700-luvulla, että se ei ole kovin järkevää pitkässä juoksussa. Fiksumpaa on tehdä sitä, missä on kilpailuetua ja mahdollisuus ylläpitää markkinaehtoista yritystoimintaa.

Toki tiedostan, että markkinatalous ei aina ole ollut kovassa huudossa juuri missään. Aina löytyy protektionisteja, joiden mielestä juuri se oman maan teollisuus ja tuotanto on on niin ylivertaista, että sitä pitää suojella kilpailulta. Nykyään näillä on populistien tuki niin Briteissä kuin USA:ssakin.

Suomessakin oli ennen EU-jäsenyyttä mm. runsaasti kenkäteollisuutta. Ei ole enää. Ketä harmittaa, että buutsit tulee nykyään Italiasta? Kuluttaja ostaa sitä, mikä on halvinta tai laadukkainta.

Suomen kannalta suurimmat riskit ovat juuri nämä muiden maiden kepulaiset, jotka yrittävät tyrehdyttää globaalin maailmankaupan, jolla Suomi on vaurastunut. Ilman sitä olemme köyhä kansa pohjoisessa, joka varautuu jatkuvasti talveen. Sillä, onko Suomessa talvellakin kotimaisia tomaatteja, ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Huoltovarmuuden näkökulmasta on oikeastaan kohtuullisen se ja sama, onko Suomella pari tuottavaa viljatilaa. Kriisin yllättäessä olemme joka tapauksessa riippuvaisia mm. energiatuonnista. Jos haluaa ajatella huoltovarmuus edellä, niin Suomen pitäisi ehdottomasti ostaa isot varastot ruokaa jemmaan.