Mikä on sattunut fyysisesti ylivoimaisesti eniten?

[tiki10]

Fudista tuli junnuna pelattua hyökkääjänä. Tein 1-0 johtomaalin ja seuraavassa hyökkäyksessä taas yksin läpi. Veskari tulee vastaan ja tekee helvetin ruman jalkakampituksen jonka johdosta kuuluu vain kova naps ja sääriluu on poikki! Sattui ihan vitusti ja järkytys oli kauhea kun tajusi mitä oli tapahtunut. Noh, jalkahan saatiin kuntoon jo n. puolessa vuodessa..... :(

 

[King]

enpä ole sen jälkeen käyttänyt puudutusta koskaan hammaslääkärissä, vaikka parit reiät on paikattu. Eikä kyse ole niinkään mistään kova jätkä-aspektista, vaan jotenkin vain porauksesta tuntuva kipu ei nyt tunnu niin pahalta enää, verrattuna siihen vaivaan mikä puudutetusta suusta on. Tiedä onko päässä vikaa, vai vain kipuhermot ovat palanee puhki em. kerralla :)

Minullakin on noita hampaita korjailtu niin moneen otteeseen, että voisinpa sanoa, että suun puudutus on ehdottomasti kivuliain kipu mitä olen kokenut. Ei siinä luunmurtumatkaan tunnu missään verrattuna siihen. Ikenet ja kitalaki on niin herkät, että kyyneleet vaan valuu, kun niihin työnnetään piikkiä. Hyi. Minäkin siis jätän reikiä paikatessa puudutukset väliin. Ei tunnu missään verrattuna siihen piikkiin.

 

[Datsun]

Niin pahasti ärtyneet peräpukamat että tyyppi ei voinut tehdä käytännössä yhtään mitään...

Näistä on muuten omakohtaistakin kokemusta. Viime keväänä käytiin etelässä. Tietenkin juuri kotiinpäin lentoa edeltävänä päivänä pukamat ärtyivät todella pahasti ja koneessa istuminen sen 5-6 tuntia oli ihan todellista tuskaa. Siinä oli paniikkikohtaus lähellä kun istuimesta ei pääse käytännössä minnekään ja tuska viiltää. Elämäni pisin ja tuskallisin lento, aivan ehdottomasti. Sylissä vielä 2 vuotias jälkikasvu jolla ei ollut omaa paikkaa eikä koneessa tietenkään ollut tyhjiä penkkejä. Huh!

Tämän kuluvan vuoden aikana meikästä on irroitettu kolmetoista (13) pukamaa hirttämällä. Tämä toimenpide ei nyt juurikaan satu mutta on aika inhottava. Pari päivää myöhemmin on kyllä tuskia, perä hellänä ja sairausloma tarpeen. Kaikki on onneksi nyt veks - ja elämä vähän helpompaa.

Miinukseksi voi tosin laskea sen että jos pornoleffoissa on anaalihommia niin mua lähinnä oksettaa.

 

[Tommy]

Kovin on pientä ollut meikäläisen kipu, ainoa mainittava polven tähystyksestä muutama viikko polvi turposi järjettömän kokoiseksi. Polvi oli tekniikkapallon kokoinen, ei mahtunut farkut jalkaan. Käytännössä sitä ei pystynyt liikuttamaan yhtään, no ajoin kuitenkin lähimpään päivystykseen.

Siellä pyysin polven tyhjennystä (punkteeraus) ja nuori lääkäri selvästi teki ensimmäisä kertoja tätä. Laittoi polven alle jonkun ihme korokkeen mitä muut lääkärit eivät ole aikaisemmin laittaneet ja en tiedä miten sitä piikkiä väänsi mutta kipu oli ihan älytön. Kysyinkin kesken tyhjennyksen (n. 5 minuutin operaatio) että saako kiroilla? Sai ja sen jälkeen vitut ja saatanat lensi ilmassa.

Mutta se olo tuon operaation jälkeen, joku 10x orgasmi. Voi vittu mikä fiilis.

 

[Kummeli]

No mulle ei oikein ole sattunut mitään kauheen kivuliasta.. No se sattu aika paljon, kun mursin pikkuvarpaan jonkun laatikon kulmaan.. Tosin ei sekään kipu kestä kuin 1-2 päivää..

Se ei sattunut oikeastaan ollenkaan, kun lätkämaila osu silmäkulmaan tehden komeen vekin siihen ja seuraavana aamuna oli kiva herätä vain yksi silmä auki.. Silmä turpos kiinni, mutta oli se iltaan mennessä auki..

 

[Freddie Freeloader]

Näistä on muuten omakohtaistakin kokemusta. Viime keväänä käytiin etelässä. Tietenkin juuri kotiinpäin lentoa edeltävänä päivänä pukamat ärtyivät todella pahasti ja koneessa istuminen sen 5-6 tuntia oli ihan todellista tuskaa.

Aikaisemmin tätä ketjua lukiessa olen lähinnä ajatellut että eipä mulla taida olla tähän paljon annettavaa mutta tätä lukiessa se iski kuin miljoona volttia.

Nuorempana kun tuli ryypättyä ja valvottua useampia päiviä putkeen niin vatsa meni usein aika kuralle. Ja tietysti kännissä kaikki ruoka mitä tuli syötyä oli extra-spicy-hot -tyylistä texmexiä. Runsas alkoholinkäyttö lisäksi pahentaa peräpukamia.

No sitten kun alkoi selvitä niin useamman päivän keitotuksen jälkeen tunnetusti hermosto on melko herkkänä ja kaikki pienetkin kivut tuntuvat sietämättömiltä. Löysän vatsan kanssa painelet vessaan ja lataat vuotavat peräpukamat krapulassa täyteen tulista paskaa niin se on kurjuuden maksimointia. Ja viiden minuutin päästä sama uudelleen.

 

[Jyty]

Kyllä se on ehdottomasti se, kun ajoin mopolla joskus 16-vuotiaana suoraan päin kiveä. Kauniissa kaaressa lensin yli sarvien soratielle. Solisluu siinä hässäkässä murtui, molemmat polvet aivan verille, ja tietysti myös otsa otti melkoisen kontaktin maapalloon. Onneksi ei siinä sattunut mitään pahempaa.

Materiaalipuolella tuli sen verran tappiota, että nahkatakista tuli entinen, samoin kuin farkuista. Mopon kanssa kävi niin, että se kun oli kaverin peli, jota piti päästää vähän kokeilemaan, niin rikkihän se meni aika pahastikin. Se koki siinä iskussa niin kovia kolauksia, että jouduin ostamaan sen kaverilta pois. Tai siis mummu lahjoitti ystävällisesti omalle kultakimpaleelleen ne rahat, jotta sain sen maksettua. Onneksi oli niin hyvä kaveri, ettei jätkä ottanut sitä tapahtumaa millensäkään, vaan osti uuden mopon, ja hulluttelu jatkui osaltamme, niinkuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

 

[dal]

Eiköhän tuo kivuliain kokemus ole viimeisin polvilumpion sijoiltaanmeno. Yleensä nuo sijoiltaanmenot ovat vaan muljumisia, eli lumpio ei jää sivuun. Tuolla kerralla jäi - ja sen tunsi.

Muutenhan nuo muljumiset kuuluu jo elämään.. leikkauttaa pitäisi molemmat polvet (toista jo kahdesti puukotettu), jos olis aikaa ja voimia (ja rahaakin) itse operaatioon ja varsinkin piiitkään toipumiseen.

Juoksemisesta ei tässä juuri edes haaveile, kunhan kävely taittuu kivuttomasti, eikä ikinä nenälleen lennä oma lapsi sylissään.

 

[Cassu]

Eiköhän tuo kivuliain kokemus ole viimeisin polvilumpion sijoiltaanmeno. Yleensä nuo sijoiltaanmenot ovat vaan muljumisia, eli lumpio ei jää sivuun. Tuolla kerralla jäi - ja sen tunsi.

Muutenhan nuo muljumiset kuuluu jo elämään.. leikkauttaa pitäisi molemmat polvet (toista jo kahdesti puukotettu), jos olis aikaa ja voimia (ja rahaakin) itse operaatioon ja varsinkin piiitkään toipumiseen.

Juoksemisesta ei tässä juuri edes haaveile, kunhan kävely taittuu kivuttomasti, eikä ikinä nenälleen lennä oma lapsi sylissään.

Voin yhtyä täysin noihin sanoihin. Ei se kipu heti vaan parin minuutin kuluttua kun katsoo jalkaa ja huomaa että luut ei ole ihan suorassa... Ja näin naisena on myös sanottava että kerran kuukaudessa sattuu kyllä oikein kunnolla. Kyllä sitä on useasti miettiny että miksi oi miksi ei saanu syntyä mieheksi?

 

[Pen Altybox]

Kassit ja käkätin...

Tuossa vuotena muutamana oli työn puolesta järjestetty sähläily kerho tunti joka keskiviikolle...no ei se vielä mitään.
Kertana eräänä oli meikän vuoro olla sitten ns.maalivahtina...eihän meillä mitään suojia ollut,hullun rohkeudella vaan yrittää olla pallon tiellä.
Oli siinä sitten jotain maalinedus härdelliä ja meikä yrittää suojella maalia.
Pallo karkaa näkyvistä kun yhtäkkiä jonkun maila rouhii kasseja uuteen asentoon...tähtiä näkyi ja sattui niin stanasti....
Minä siinä sitten puristelen helliä kassejani ja uikutan kuin uitettu rakki niin eikö joku prkele lämmää reikäpallon suoraan käkättimeen...veri lentää ja taas sattuu...enää en tiennyt kumpaa päätä olis yrittäny suojata...ai vittu että kävi kipiää.
Tarina kertoo että tämän jälkeen tuli suojat hommattua...

 

[sixtus]

Lisää kassiosastoa

Omalla kohdallahan tämä on aivan selvä tapaus. Elikkäs tapahtui viime tammikuussa IV-divarin salibandymatsissa. Olin karkaamassa puolittaiseen läpiajoon oikealta laidalta nopean vastahyökkäyksen yhteydessä. Vastustajan pakki oli auttamattomasti myöhässä ja leikkasi keskeltä suoraan iholle, osin selkään. Tasapaino lähti samantien ja lensin täydellä vauhdilla laitaa päin. Sattumalta kaukalon laita oli juuri tältä kohdalta irti kiinnikkeistään ja näin ollen hajalla, joten lensin suoraan kulkuset edellä päin laitaa täydessä juoksuvauhdissa.

Kipu oli jotain sairasta ja taju meinas lähteä. Kassien lisäksi alavatsa siltä kohdalta mihin tyrä iskee, jäi kroonisesti hivenen kovettuneeksi. Kassit palkittiin yhteensä 6 tikillä, onneksi ultrassa ei löytynyt mitään vakavampaa. Eli säikähdyksellä tosta selvis loppujen lopuksi, mutta kivespusseissa komeilee kaksi kivaa arpea lopunikää - ei taida löytyä joka jampalta.

Mukavinta tilanteessa oli, että ottelua tuominnut kurdi palkitsi vastustajan kokonaisella 2 minuutin rangaistuksella.

 

[Pavlikovsky]

Nivelsiteiden venähdykset ja nilkan ympärimenot ovat olleet erittäin viheliäitä ja v-mäisiä tuntemuksia joita on kyllä tullut useampi.
Kiekko aikoina leukakin kerkesi murtumaan, kun vastustajan maila osui takaapäin aivan puun takaa ja se vasta vittumainen kipu olikin. Heti tunsi, että tässä kävi vähän huonommin. Noh, av-tilanne pelattiin silloin loppuun ja eikun sairaalalle. Pilliruokintaa siinä kesti jonkin aikaa ja oli muuten vittumainen kipu.
Tämän lisäksi on hiusmurtumia tullut ranteisiin, kerran tenniksessä ja myös kiekossa tapaturmaisesti, erittäin syvältä nekin.

 

[Samsonov]

Näitä lukiessa ja kavereiden kokemukset ku on tiedossa ni pidän kyllä jo pienenä ihmeenä, että ite oon murtumilta ja luiden katkeemisilta välttyny. Oon kuitenki harrastanu ihan kaikki ne pahimmat harrastukset missä näitä sattuu. Kevari oli pari vuotta ajossa ja moottorikelkka 5 vuotta (sillä ollu ihan hilkulla kyllä paha onnettomuus), mopot ajeltu, lätkää ja futista pelattu koko ikä. Ainoo missä vähän tullu enemmä venähdyksii ja mustelmii on lumilautailu/laskettelu, mut siinäkää ei mitää semmosta mikä ois sairaalaan vieny.

Mutta mutta, joku päivä sitten pamahtaa oikeen kunnolla.

 

[TweetyLeaf]

1. Vanhanaikainen Klamydia testi.

Tarkemmin en tässä selitä miten se tehtiin ennen.

Hyvänä kakkosena oikean jalan polven "ylilyönti" eli polveni eräissä harjoituksissa taipui enemmän kun on terveellistä suoraan päinvastaiseen suuntaan (en nyt osaa asteita sanoa tähän mutta luulin ensin että nivelsiteet repes) mihin polven kuuluu taipua (ja napsahti lähes välittömästi takasin paikalleen), Tämän seurauksena ei luita murtunut mutta "klesana" polvi on edelleenkin.
Sattui. Paljon.

EDIT:
Muistimpas vielä yhden ja laitan sen tänne koska vaikea näitä kolmea on verrata (vaikka tämä sattuikin vähemmän kun klamydia testi).

Juoksin täysiä n.5 vuotiaana pakastinarkkua päin niin että vasen silmäkulmani osui siihen terävään yläkulmaan ja lensin takaraivolleni lattialle.
Silmakulmassa on arpi edelleen ja sattui päähän niin perkeleesti. Lääkärissä liimasivat silmäkulman umpeen kun ei kuulemma tikata tarvinnut.

EDIT2: Hiukan off-topic mutta lisätään nyt tämäkin tänne, eli ex muija jäi kiinni pettämisestä, hetkellisen asian käsittely viiveen jälkeen (n.2 tuntia) oksensin 2 päivää putkeen, joten henkisillä jutuilla voi oikeasti olla aika hauskoja fyysisiä seurauksia.

 

[Arzei]

Olen tähän mennessä säästynyt tikeiltä ja luunmurtumilta (koputtaa puuta) mutta kaikenlaisia tapaturmia on kuitenkin sattunut. Eniten ehkä muutama vuosi sitten, kun rakkaasta Jopostani katkesi etuhaarukka kesken ajon ja mätkähdin asfaltille suoraan vasemman polveni päälle. Kaksi viikkoa kesti että pystyin kivuitta kävelemään. Älykkäänä pojankloppina en kuitenkaan ottanut sairaalasta kävelysaivoja, vaikka sinne asti kuitenkin raahauduin. Luita ei murtunut, mutta polveen kertyi nestettä ja ihoon tuli haava joka vetäisi polven mukavan jäykäksi.

 

[Snagari]

Epäilimme että kaikki johtuis siitä, että oksentaessa maha oli saanut sen verran rasitusta että oli vetänyt kramppiin joka laukesi sitten siinä autossa istuessa oikeassa asennossa.

Tää on paha. Omalle kohdalle kerran sattunut. Kesti mulla about.tunnin ja oli kyllä tuskaa.

Ei ole meikäläiseltä luita murtunut, lätkäveskarin hommissa mustelmia tulee useasti, mutta ei ole vielä siinäkään pahempaa sattunut.

Kerran kolautin pääni kiikustuolin käsinojan päähän, sellainen kaareva pää mutta jotenkin se sai mun takaraivon auki. Verta tuli ihan älytön määrä ja kun pikku napero olin silloin vielä niin isällehän piti mennä huutamaan, että verta tulee päästä.
No, kaiken kruunasi se, että oli ukkeli juuri päässyt paskalle.

 

[Tombe76]

Paha sanoa mikä on sattunut fyysisesti eniten, mutta yhden todella vittumaisen keikan muistan. Olin telonut etuhampaani sotakoulun "illanvietossa", ja kun aamulla olin puolikkaan etuhampaan kanssa hammaslääkärin penkissä, niin lääkäri kokeili jollain sähkösysteemillä onko hermot kunnossa tms. Tarkoituksena oli kait kokeilla tuntuuko hampaassa mitään.

Ja tuntuihan siinä, voltit oli kohdillaan. Lääkärin kysymykseen tuntuiko miltään taisin vastata hätäisesti (toivoen että se loppuisi siihen) että "tuntui niin saatanasti"... sitten ei enää kokeiltu, muuta puuhaa kyllä tehtiin.

 

[HemmoP]

Oma pahin on katkennut kylkiluu, kestää kauan parantua ja koskee koko ajan paitsi jos ei liiku tai hengitä. Murtunutkin kylkiluu on kipeä, mutta niin, että on poikkihalki.

Yksi mikä säväyttää kivullaan (melkein) kuset housuun ja sikiöasentoon imemään peukkua on varmaankin joillekkin kamppailulajien harrastajille tuttu "rib grab" (tj), eli lyödään sormet suorana juuri alimman kylkiluun alle ja kun nahka painuu sisään puristetaan alimmasta kylkiluusta kiinni. Vaatii kovan lyönnin ja jäykät sormet, mutta kannattaa kokeilla, vastustajan reaktio on aika "priceless"...

 

[akimoto]

Varpaita on murtunut muutaman kerran, pikkurilli mennyt kahdesti palasiksi. Kylkiluu murtunut, mutta kaikista eniten sattui kun tipuin joskus pentuna urheilukentän ajanottotelineeltä (~2m). RÄKS. Käsi poikki. Itku silmässä soitto äitille, että nyt tarvis varmaan lääkäriä. Äiti luuli ensin, että kyseessä on joku pieni murtuma, mutta tultuaan paikalle hän katsoi asiaa uudesta perspektiivistä. Käsi osoitti väärään suuntaan ja lopulta lääkäriin päästyämme lekuri totesi, että kädestä on sekä kyynär-, että värttinäluu poikki. Puudutuspiikkejä laiteltiin varmaan 10, mutta eihän ne auttanut. Noin kolme hoitajaa ja äitini pitivät minusta kiinni, kun 4 muuta hoitajaa/lääkäriä väänsivät kättä suoraksi. Lopulta silmissä vain pimeni tuskan kasvaessa liian suureksi. Vielä viikkoja tuon tapahtuman jälkeen näin painajaisia tuosta tuskasta.

Toinen tarina liittyy juuri niihin kasseihin. Nuorempana koltiaisena ajelin joskus varastamallani "mummo-bikella" jostain hyppyristä ja alastulossa jalat eivät osuneet polkimille ja tipuin suoraan munat edellä tankoon. Tuska ja häpeä oli suuri, kun kaverit nauroivat vieressä. Muutama päivä eteenpäin suoritin omia tutkimuksia ja huomasin toisen kassin olevan hieman mustana, mutta onneksi mitään vakavempaa ei lopulta tapahtunut. Viikon verran olivat hieman arkana, mutta pahimmalta vältyttiin. Eräs puolituttuni menetti nimittäin vuosia takaperin toisen kiveksensä skeittiharrastuksensa parissa.

 

[Mats Bedö]

Kaikenmaailman paikkoja on mennyt kropasta rikki poikki, mutta eniten sattui muinoin Hermannin kampassa kun olin innoissani menossa suihkuun ja potkasin isovarpaan vauhdilla siihen suihkun kaakelikulmaan (joka pitaa veden poissa kylpparin lattialta). Siina ei kissaa kerinnyt sanomaan kun iso mies oli kyyneleet silmissa mammaa huutamassa polvillaan siina suihkun edessa. Ei mennyt mitaan sen pahemmin rikki, mutta etta sattu!

 

[tahtookirjoittaa]

Kerran olen erehtynyt paikkauttamaan hampaan ilman puudutusta, sitä virhettä en enää toista.

Kerran pyörällä kaatuessa (alkoholilla ei osuutta asiaan, vaan mustalla jäällä) murtui ranne kummastakin kädestä. Ne tunnit ennen käsien siteisiin/kipsiin saamista olivat ikimuistoiset. Salilla ei pysty tiettyjä liikkeitä nykyäänkään tekemään niin, ettei ranteessa tuntuisi.

Mutta pahin kaikista: kakarana painin kaverin kanssa ja minut taklattiin häntäluu edellä ovenkahvaan. Tajun lähtö oli varmaan lähellä, siinä määrin silmissä musteni, todellisuudentaju katosi ja huusin enemmän kuin minkään kokemani fyysisen kivun johdosta. Ja kyyneleet silmissä, totta kai. Häntäluu ei kylläkään murtunut, tiedä sitten, mihin ihmeen hermokeskukseen kahvan isku osui.

 

[Koirapoika]

Vähällä on päästy kuin ihmeen kaupalla. Muutama luu paistaa-haava, penskana puukolla peukalo auki, josta muistona tänäkin päivänä joku ylimääräinen liikkuva osa nahan alla. Semmoinen pieni pallo mitä voi liikutella nivelen ylitse hitusen sormenpään puolelle, nättiä. Olisiko luunsiru mihin on tullut suojaa päälle. Nämä pojille pakolliset osumat munille on aina ikäviä, niistä on suuremmitta vammoitta selvitty, jokunen hetki kaksikerroin oloa ja sumeutta silmissä.

Mutta ikävin on ollut niinkin pieni kuin hiusmurtuma nilkassa, erinomaisen kivulias ilman kipsiä mikä siihen olisi kuulemma pitänyt laittaa. Jaa kävinkö lääkärissä? Sitten kun vamma oli suurimmaksi osaksi parantunut itsekseen. Silloin oli pariin otteeseen pitkä sylki lähellä kivun takia kun sen kintun jotenkin teloi. Sitä riemukasta tunnetta kun luunpäät hieraisi toisiaan.

 

[Elazi]

Eniten sattu, kun värttinäluu katkesi ja hoitsut yrittivät kättä venyttämällä saada luun päitä kohdilleen.

 

[BOL]

Esikoisen synnyttäminen sattui aivan helvetisti. Toinen kerta olikin sitten fyysisestikin helpompi, vaikka eihän sekään varsinaisesti hyvältä tuntunut. Myös synnytystä edeltävät poltot olivat jumalattoman kivuliaita. Noita kokemuksia ei varmaankaan tulla ihan heti ylittämään pl. "todelliset tuhannen pillun päreiksi menemiset".

Aivan infernaalista kipua olen tuntenut aikoinaan siitä, kun onnistuin jotenkin sähläämään kämmenselkäni nahan kaupassa kassahihnan "väliin". Liha paloi kirjaimellisesti kiinni ja kipu oli aivan perkeleellinen.

 

[SeitsemäsPakki]

Sääriluun pohjasta lähti levy irti ja se jouduttiin poraamaan kiinni takaisi. Leikkauksen jälkeisenä yönä puudutuksen loppuessa kipu oli helvetillinen. Joka sydämenlyönillä tuntui, kuin kirveellä olisi lyöty jalkaan! Pahinta tässä oli se, että kesti 45 min ennenkö sain apuja kipuihin. Hurraa Seinäjoen sairaalalle!