Mikä on sattunut fyysisesti ylivoimaisesti eniten?

  • 43 709
  • 188
Taitaa olla kun 15-vuotiaana ajoin mopolla kolarin. Törmäsin pää edellä sähkötolppaan. Nopeudesta en tiedä paljonko oli, mutta ei nyt niin hirveästi, kun ei sitä mopoa oltu viritetty. Kypärä oli päässä, mutta oli hieman liian iso. Tuloksena se että leuka murtui ja tuo kypärän leukaosa viilsi leukaan kunnon haavan. Ei ole kovin vahvoja muistikuvia tapauksen jälkeen. Muuta kuin että heräsin ojasta ja leukaan sattuu pirusti. Joku mieshenkilö oli siinä vaiheessa jo soittanut ambulanssin. Sen jälkeen alkoi jo tajunta olemaan aika normaali ja ei viety kuin terveyskeskukseen ompelemaan tikit leukaan. Siinäkin sai tovin odottaa ennenkuin joku hoitaja tuli paikalle tämän suorittamaan. Se puudutuspiikki minkä ne tuohon paskaksi menneeseen leukaan työnsi, sattuikin sitten ihan helevetisti. Ekan kerran elämässäni huusin kivusta. Siinä kun ei voinut vaan hammasta purra. Kun ei suu mennyt edes kiinni. Pari viikkoa siinä meni ennenkuin pystyi suht normaalisti taas syömään jne.
Toinen pahempi onnettomuus oli kun jotain 5-vuotiaana ajoin polkupyörällä vahingossa parin kivirappusen päältä ja lensin tangon yli ja suoraan pää edeltä kiveen. Solisluu murtui ja ohimoon tuli pirun iso avohaava. Siihenkin mene aika monta tikkiä. Tuosta tapauksesta en vaan itse muista juuri mitään, kun oli niin pieni. Ainoastaan että huusin kuin hyeena. Ja käteen sekä päähän sattui. Paljon on toki muutakin sattunut ja tapahtunut. Välillä on ihan järjettömät vatsakivut, mitkä kestää muutamia minuutteja.
 
Se puudutuspiikki minkä ne tuohon paskaksi menneeseen leukaan työnsi, sattuikin sitten ihan helevetisti.
Mikä siinä muuten aina on, että puudutuksen laittaminen käy niin uskomattoman kipeää? Tehdäänkö puudutus sitten niin paljon isommalla piikillä kuin esim. rokotus vai työnnetäänkö vehje vain syvemmälle?
 

Prt Sc

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Olin purjeveneessämme kusella kesken purjehduksen. Ovi oli auki ja salvassa. Jostakin syystä ison aallon kohdalla salpa petti ja samaan aikaan itse horjahdin ja otin vapaalla kädellä seinästä kiinni. Harmikseni seinän kohdalla josta hapuilin tukea, oli oven saranat sekä ovi, joka siis nyt oli menossa kiinni. Ovi mäjähti voimalla kiinni ja kolme sormeani tietenkin saranan välissä. Siinä sitten erittäin suurissa tuskissa toinen käsi kullissa kiinni kesken kusemisen vääntämään kroppaa yliluonnolliseen asentoon jotta sain oven auki. Nimetön murtui. En toivo sitä kipua kuin ehkä parille raumalaiskirjoittajalle ja heillekin vaan vähäksi aikaa. AU!
 
Aivokalvontulehdus otti sanan mukaisesti päähän ja lujasti. Ei ole koskaan tuntunut aiemmin kipua, johon ei kipulääkkeet tepsi. Meikän tuurilla vielä alkoi krapulapäivänä, joten en ihan heti tajunnut lääkäriin mennä.. no ei ne sielläkään tehnyt muuta kuin antoivat pillereitä, jotka eivät tehonneet ja sanoivat, että nukuhan vähän niin helpottaa. No pariin päivään en saanut unta (kipu oli siis jotain varsin epämiellyttävää) kunnes alkoi helpottamaan. Kiitos ja ei ikinä uudestaan. Positiivista ole, että selkäydinnäytteen otto ei ainakaan siinä jyskytyksessä tuntunut miltään.. liekkö muutenkaan?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mikä siinä muuten aina on, että puudutuksen laittaminen käy niin uskomattoman kipeää? Tehdäänkö puudutus sitten niin paljon isommalla piikillä kuin esim. rokotus vai työnnetäänkö vehje vain syvemmälle?

Olisiko siitä kyse, että se nakataan hermoon, tai ainakin ihan siihen lähelle? Kipuaisti on vaan voimakkaampi siinä kohtaa.
 

Marwin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres
Salibandymailasta silmäkulmaan. Sattui ensimmäisen 30 sekunnin aikana ihan tajuttomasti. Myöhemmin myös sivulle katsominen teki kipeää.

Sitten on myös näistä polvi- ja varvasvaivoja tässä viime aikoina ollut ja on edelleen. Kun kolautan sen kipeän kohdan johonkin vahingossa, niin ei tunnu kyllä kivalta.
 
Viimeksi muokattu:

Nickerson#50

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Joskus toukkana multa meni kädestä värttinäluu poikki. Sairaalassa se ennen kipsaamista vedettiin takaisin kohdilleen niin, että toinen lääkäri veti kyynärpäästä ja toinen ranteesta. Sattui muuten käsittämättömän paljon.
Sama. Sattuu todella paljon kun luut revitään ensin irti toisistaan ja pistetään paikoilleen pelkän (epäonnistuneen?) puudutuksen kanssa.

Kaikista eniten on kuitenkin sattunut lasketellessa... Laskeskelin kaverien kanssa pitkin metsäreittejä bleideillä eli minisuksilla ja toisen suksen kärki upposi yhtäkkiä syvälle hankeen. Lensin komeasti niin että jalkani taittui ympäri yli 180 astetta ja jäin siihen paikkaan solmuun. Kaverit kerkesivät laskemaan rinnettä jo jonkin matkaa alaspäin ja minä huusin hoosiannaa kuin pieni porsas jolta ollaan tappamassa. Olin siinä asennossa yli minuutin kunnes kaverini juoksi alhaalta vapauttamaan minut (avaamaan siteet) tuskasta. On muuten vitun vaarallisia ne minisuksien siteet jotka eivät aukea itsestään kun käy jotain tämäntapaista.

Jääkiekkoa pelatessa on myös kolhuja tullut jonkin verran, mutta ne ovat aika lieviä vammoja olleet. Sääriluun hiusmurtuma oli kyllä kivuliaampi mitä kuvittelisi...
 

Jack Ace

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Joskus on etuvarvas ja peukalosormi murtuneet ja ne sattuivat ihan mukavasti. Hampaan katkeaminenkin huuleen tuntuu. Eniten kyllä on minun sairaskertomuksessa kipeää tehnyt eturistisiteen repeäminen, jalkapallopeli ja liukkaria harjoitteleva vastustaja. Teki kyllä helevetin. Kyllä saavat Igor ja Vasili uhkailla sormien katkomisilla, ei tunnu tuon jälkeen missään.
Kaverille on tapahtunut myös tuo ristisiteen repeäminen, mutta hänen kertoman mukaan sabapallo silmässä tekee vielä enemmän tuskaa.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Luita ole koskaan katkipoikki mennyt, eikä muutakaan isompaa.

Koripalloa pelatessa olin vastaanottamassa pienimuotoista polvitaklausta ja sivusidehän siinä sitten repesi. Lääkäriin muutaman tunnin päästä ja neula sisään, jotta sai lekuri imettyä ylimääräiset nesteet pihalle. Ainut kerta, jolloin tuska on vienyt voiton, kun sillä piikillä kutiteltiin lihasta.
 

Orman Mollis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Armeijan jälkeen olin töissä eräällä rakennusliikkeellä. Teimme eräälle kalkki/tiilitehtalle pientä remonttia, tehdas oli joiltain osin tuhoutunut aiemmin tulipalossa.

Eräänä aamuna oli ohjelmassa erään uuden ulkorakennuksen valu. Työmaalla ei ollut töissä itseni lisäksi kuin eräs toinen rakennusmies, tämän lisäksi mestari kävi yleensä kerran päivässä pyörähtämässä paikalla.

Olimme saaneet raudoitukset valmiiksi ja ennen ruokatuntia tulivat myös betoniautot ja saatiin hommat käyntiin. Toinen kaveri oli vibran kanssa heilumassa ja itse ohjailin betoniautosta tavaraa oikeisiin kohtiin. Autossa oli tällainen säädeltävä kouru, siis kourun pituutta voi suurentaa/pienentää kuskilla olevalla säätimellä.

Ohjailin kourua käsipelissä vasemmalle ja oikella, ja kuski pidensi ja lyhensi kourua sitä mukaan kun tarvetta oli. Kourussa oli näiden jatko-osien päissä metalliset tapit, joilla kouru saatiin ajon ajaksi lukittua.. Siinä touhutessa huomioni herpaantui pikkuhetkeksi, virhe!! Kuski oli lyhentämässä kourua ja kuinka ollakaan oikean käden pikkurillini oli jäänyt kahden metallitapin väliin ja piti todella mielenkiintoista rutinaa murskautuessaan näiden tappien väliin!!

Sain kuskille ölähdettyä jotakin tyyliin; "vedä takaisin päin". Onneksi kuskikin huomasi tilanteen, eikä sormeni leikkaantunut kokonaan irti. Karu totuus paljastui kun hanskat otti kädestä.. Sormi oli vääntynyt Z- kirjaimen muotoon, ja veren vuotokin oli kohtuu räväkkää. Onneksi löysin jonkinlaisen siteen millä sain vuotoa vähän tyrehdettyä..

Kaveri soitti mestarille ja hän saapuikin n.vartin päästä. Käänsimme Transporterin nokan kohti sairaalaa ja kuski painoi nilkkasuorana pitkin hiekkateitä.. Tässä vaiheessa alkoi ensimmäisen kerran sattua, alkuun oli varmaan ollut adrenaliinia sen verran veressä ettei kipua tuntenut.. Sairaalan pihassa olin kuulemma valkoinen kuin lakana ja täytyy myöntää, että ei ollut kaukana ettei taju lähtenyt, koski niin perkeleesti!!

Sairaalassa sain kipulääkettä ja sormea yritettiin vähän suoristaa, tosin aika huonoin tuloksin. Tikkejä tuli 37 ja puolentoista kuukauden sairasloma. Oikea pikkurilli on nykyään pari senttiä lyhyempi kuin vasen ja toimii kohtuu hyvin pientä naksumista lukuunottamatta, välillä tosin pientä jomotusta on havaittavissa. Nykyään en saa muuten kokonaista tapaturmavakuutusta, vaan oikean käden pikkurilli jää korvattavien asioiden ulkopuolelle
 
Viimeksi muokattu:

Master God

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallokerho
Valtion virallisessa leikkikoulussa väänty polvi siihen kuosiin, että edelleen ollaan hätää kärsimässä. Koko polvilumpio meni pois paikoiltaan ja nivelsiteet repes. Kahteen kertaan leikattu sen jälkeen ja vieläki vaivaa.

Polven rikkoutuminen itselläkin ylivoimaisesti kivuliain. Eturisti- ja sivusiteet sekä kierukka meni sählypeleissä tuossa 2,5 vuotta sitten.

Joskus junnuna viilsin kalaa peratessani pikkusormesta jänteen poikki. Vaikka siitä jäi pysyvä vamma, ei se kyllä sattunut yhtään. Muita isompia tapaturmia ei ole ollut.

P.S. Juhannuksena '04 oli niin karmea hammassärky, että oli keskeytettävä ottaminen.
 
Viimeksi muokattu:

Siren

Jäsen
Suosikkijoukkue
Man City, Bolts
Vaikka urheillessa/liikuessa on junnuiässä mm. katkennut kolmen varpaan luut(landella romu/leikkimökin katolta maahanhypätessä), polvi ottanut osumaa(lipat kalliolla sammaleen lähdettyä alta, vieläpä selvinpäin) ja pikkurilli vääntynyt(optarijollalla purjehdus, hetken herpaannus ja tuuli käänsi purjeen + peräsimen, sormi peräsimen mukana sivuun abt.90 astetta. Haittaa hieman kitaran rämpytystä).

Kaksi ehdotonta suosikkia listalle ovat:

1) Hammas huonossa kuosissa, vaati juurihoitoa, menin kunnalliselle(silloin Stadissa pääsi ilman kuukausien odotusta). Iso virhe. Hampilääkäritädit sorkkivat juurta, joka ei ollut puutunut. En tiedä tyhjensikö vaikerrukseni odotushuoneen.

2) Muutama viikko taaksepäin, sunnuntai. Alkoholilla ei edes osuutta asiaan. Tietokoneen ääressä istuessa alkaa niskasta ennenkokematon päänsärky, joka kesti useita tunteja. Mistään särkylääkkeestä ei apua, makaaminen/istuminen pahentaa tilannetta. Noin kahden tunnin päästä lähdin kävelyllä kun en jaksanut enää sisällä seistä ja jossain vaiheessa kipu sitten lopulta katosi.

Jälkimmäinen kokemus kyykytti kaikki aikaisemmat itseaiheutetut kankkuspäänsäryt 10-0.
 

Johnny Freak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Popa, sympatiat Alfred Oerterille
Joskus nuoruusvuosina kärsin virtsatietulehduksista parin vuoden aikana about 10 kertaa..lopulta tilanne äityi siihen pisteeseen että, tuntui siltä kuin alapää olisi ollut helvetin liekeissä, kusihätä oli tajuton ja ainoa mitä sai puserrettua hien ja irvistysten seasta oli muutama hassu tippa verta..silloin oli järjen lähtö pienestä kuupasta lähellä..noh siitä hospitaaliin ja leikkausjonoon..en suosittele olotilaa!!!!(jossei ole niin masokisti)
 

Master Chief

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Manchester United, Denny Crane
Kyllähän nuo vasemman polven punkteeraukset 92-93 välillä olivat harvinaisen epämiellyttäviä kokemuksia. Täsmennetään sen verran että terveyskeskuksessa tehnyt, intissä kun kerran poistettiin nestettä eri puolelta kuin aiemmin niin pahemmin sattunut. Listaan voisi lisätä jokaiset kerrat em. ajanjaksona kun tuo vasen polvi petti alta futiksessa. Intissä -94 leikkauksen jälkeen selvisi että siellä oli eturistiside ja polivikierukka poikki. Noin vuotta aiemmin Ugissa tehdyssä tähystyksessä ei löytynyt mitään vikaa...
 

Wrighter

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Buffalo Sabres
kohdalla josta hapuilin tukea, oli oven saranat sekä ovi, joka siis nyt oli menossa kiinni. Ovi mäjähti voimalla kiinni ja kolme sormeani tietenkin saranan välissä. ....En toivo sitä kipua kuin ehkä parille raumalaiskirjoittajalle ja heillekin vaan vähäksi aikaa. AU!


Kiitos rakkaani!

Eräänä juhannuksena Luvialla kauan sitten, juttelin auton hanttimiehen puolella olevan kaverini kanssa pitäen kättäni ovien välisessä keskipilarissa. Samaan aikaan auton takapenkille rojahti eräs uhkea kaunotar, joka löi takaoven kiinni. Sormeni siellä välissä tietenkin. Pikkusormi murtui. Onneksi oli sen verran promillea veressä, että järjettömin kipu kaikkosi huutamalla sille läskille ämmälle kaikki törkeydet mitä ikinä keksin. Ja onneksi olin ollut armeijassa lääkintämiehenä ja osasin itse lastoittaa sormeni. (Ylin nivel ei toimi nykyään) Se tosiaan sattui.

Lisäksi on tuo nilkka pyörähtänyt skeittauksen seurauksena pari kertaa. Ja mopolla ajoin auton alle ja sääriluu murtui. Porin keskussairaalassa eivät antaneet mulle keppejä, kun olin Luvialta ja niin siellä kävelin sääri murtuneena röntgeniin ja takaisin kipsattavaksi. Se on ehkä kovin kipu ikinä.
 

jessie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Välillä on ihan järjettömät vatsakivut, mitkä kestää muutamia minuutteja.

Niin, säännöllisesti kerran kuukaudessa, minulla ainakin. Voi jumalauta että silloin voi ihminen olla kipeä!Nykyään pärjään jo paremmin, kiitos e-pillereiden, mutta vielä jonkin aikaa sitten todella pelkäsin noita tuskaisia päiviä jo etukäteen.Huhhuh.Kyllä siinä useamman kerran itku pääsi, pakko on tunnustaa.Eikä se mitään, ettei särkylääke auta, mutta piru vie, kun ei edes suklaasta helpostusta saanut. Silloin on jo asiat melko huonosti.
 

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Olin ehkä siinä 7-8 vuotias, kun oltiin pääsiäispyhinä serkkujen kanssa mummolassa. Siellä pelattiin poliisi ja rosvo -leikkiä. Meikä oli rosvo ja pääsin pakenemaan sisätiloista ulos. Pihamaalla oli huhtikuun alussa vielä sen verran jäätä, että karkumatkani katkesi pian ovesta päästyäni. Tasapaino petti ja lensin selälleni niin, että takaraivo kolahti maahan. Verta ja kyyneleitä siinä tärskyssä vuodatettiin enemmän kuin tarpeeksi. Taju ei lähtenyt missään vaiheessa, mutta terveyskeskukseen minut kyydittiin kiireenvilkkaa. Valkoinen sideharso päässä sitä kuljettiin seuraavan viikon ajan.

Aikuisella iällä ei ole mitään vastaava, yhtä kovaa kipua tuottavaa tapaturmaa sattunut. Mutta 26-vuotiaana sairastamani vesirokko menee fyysisten kiputuntemusten kategoriassa kyllä top-3:een. Viisi päivää liki 40 asteen kuumeessa, kroppa täynnä helvetisti kutisevia läiskiä. Teki kokonaisvaltaisesti niin kipeää, että jälkeenpäinkin vielä hirvittää sitä muistella.
 
Niin, säännöllisesti kerran kuukaudessa, minulla ainakin.

Nuo kivut on myös mukavia. Onnekseni se ei ole ihan järkyttävää se kipu, ja se kestää sen ekan päivän vaan. Nuo toisenlaiset kivut on pahempia, vetää totaalisesti kramppiin. Mutta onneksi nuo ei tosiaan montaa minuuttia kestä. Sitä en tosin tiedä mikä noi aiheuttaa. Eikä tuotakaan ole vähään aikaan ollut. Eilen aamulla maha oli kyllä pirun kipeä ja oksentaminen mukavaa. Kun kunnolla väänti vatsaa, kun sieltä ei enää mitään tullut. Mutta tuo oli itse aiheutettua. Kuka käski juoda kaikkea mahdollista sekaisin...
 

Halmela

Jäsen
Suosikkijoukkue
maajoukkue
Liukastumisiin liittyy minun suurimmat kivut.
Pahin on kyynärpään nivelkapselin repeämä. Menetin tajuntani kivusta. Kaaduin ja tietenkin pistin satakiloisen ruhoni eteen käteni. Käsi antoi periksi pysyvästi.

Pikkunassikkana ala-asteen pihalla otettiin juoksemalla vauhtia ja liu'uttiin jäällä. Tietenkin kaikkein isoin vauhti päälle mitä saa ja sitten suorin vartaloin takaraivolleen. Rusahti ja napsahti. Sitten menikin neljä päivää tarkkailussa sairaalassa.
 

Mats Bedö

Jäsen
Suosikkijoukkue
TrailBlazers, HIFK, Bruins & Raiders
Kun nilkka meni ympari ja kaikki nivelsiteet katkesivat, niin sairaalassa (Kirra) laakari ensin pyoritti nilkkaa, etta "Katotaas kuinka paljon taa liikkuu kun ei oo nivelsiteita!". No sattuhan se.

Sen jalkeen jotkut laakariopiskelijaplantut tuli siihen yksi kerrallaan kokeilemaan kanssa. Olin ymmallani! Kolmannen jalkeen huusin niille, etta tajuatteko, etta taa sattuu ihan vitusti ja painukaan helvettiin siita vitun mulkut!

Lahtivat. Kivut tosin pysyivat.
 

Niksuli_

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa ja Dallas Stars.
Kyllä se aika paljon sattui kun sääri- sekä pohjeluu murtui samaan aikaan.

E: Saman tapauksen johdosta laittoivat muutamana ensimmäisenä päivänä jotain ihmeen piikkiä tuohon navan viereen, sekin sattui aivan pirusti. Tosin piikittäminen nyt ei kauaa kestä..
 

Erik Loka

Jäsen
Tekee ihan pahaa lukea tätä ketjua. Itselle ei nyt ihan mitään kovin hirvittävää ole päässyt käymään, mutta ainahan sitä jotain kuitenkin.
Joskus toukkana päätin jostain syystä juosta vahingossa naapurin seinää vasten pystyssä olleeseen lumikolaan silmä edellä. Sen jälkeen menikin aikaa että sai öögan taas auki, ja muistaakseni sattui.

Toinen tapaus on parin vuoden takaa Neste Rallyn (muistaakseni) Urrian EK:lta. Seisoin täysin harmittoman näköisen kiven päällä, josta sitten kuitenkin ennen pitkää horjahdin ja sääri napsahti kyseisen kiven veitsenterävään reunaan epämiellyttävin seurauksin. Aivan perkeleen syvä haava jalkaan ja kun sain vielä odotella taksia ikuisuudelta tuntuvan ajan, kipu oli todella tuskallinen. Terveyskeskukseenkin pääsin vasta yli tunnin kuluttua tapauksesta.

Kolmas keissi sattui Espanjan matkalla kun erehdyin piitsillä ottamaan jenkkifutista vasurin nimettömällä kiinni. Luu murtui ja jänne irti siinä samalla, mutta kipu ei kuitenkaan alkua lukuunottamatta ollut infernaalinen. Sairaalaankin hakeuduin vasta noin kuukauden kuluttua tapauksesta kun kipu ja turvotus eivät lakanneet.
 

Särki

Jäsen
Jokavuotinen jalkapalloturnaus oli menossa ja otteluiden välissä kävin kotona syömässä. Seuraava ottelu alkoi kohtapuolin ja kauhialla kiireellä poljin kohti urheilukeskusta. Viimeisen risteyksen jälkeen asfaltoitu tie vaihtui "nimismiehenkiharaiseen" soratiehen ja jalat putosivat polkimilta. Pari-kolme kertaa pompin tangon päällä kunnes sain pyörän pysähtymään. Potkaisin pyörän viherkaistalle ja nurmikolla kaksin kerroin laskemaan tähtiä.

Toinen sattuva tapaus oli yliasteella liikuntatunnilla, pelattiin jääkiekkoa ja taaksepäin luistellessa luistin tökkäsi halkeamaan ja siitä suoraan perseelleen jäähän. Häntäluu murtui ja seuraavat päivät eivät olleet mukavia nekään. Selällään maaten taisi olla paras asento viettää aikaa.
 

rinkeli22

Jäsen
Kaikkein eniten on käynyt kipeää, kun minulle suoritettiin selkäydinpunktio hereillä ollessa. En tiedä tehdäänkö niitä enää ilman nukutusta.

No mulle ainakin tehtiin muutama viikko sitten ilman mitään puudutusta. Kai olin riittävän äijän näköinen, ettei lähdetty edes kyselemään. Homman hoiti vielä joku f*ckin hoitaja, joka ihan selkeesti teki sen ensimmäisen kerran. Lääkäri seisoi vieressä neuvomassa.

Jo ennen kuin aloittivat, niin kuulin hoitsun sanovan, että "pitääkö mun nyt tehdä tämä?" tjsp.

Neljä ensimmäistä yritystä kopsahti luuhun, ja kuulin vaan sen ärsyttävän lääkärin nauravan taustalla, että "hoh hoh, kun osu taas luuhun - otetaas uudestaan".. Vähän oli tällä rinkelillä nyrkki hellässä, että tules lääkäri tähän iskuetäisyydelle käymään, niin alkaa läski tummuun..

No ei tuo nyt elämäni kipein kokemus ollut, mutta ei nyt tule muuta mieleen tähän hätään. Aika hyvin olen säästynyt..
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Luita on murtunut "Kiitettevästi" vasen kyynärpää 2 kertaa, oikea solisluu, vasen polvi vääntynyt niin että sääriluu taittui 90 astetta eteen ja ylös. Nuo olivat yksittäisiä onnettomuuksia. Yhtä aikaa vasen kantapään luu murtui, oikea kantapään luu murtui, vasemman jalkapöydän kaikki luut murtuivat, vasemman käsivarren molemmat luut poikki. Tämä otti suht. kipeää. Morfiini leikkasi kovimman terän sairaalassa.
Silti kovin ja pahin oli ehdottomasti pari vuotta sitten virtsakivi. Alkoi pienellä kivulla selässä, luulin venäyttäneeni, sitten kipu säteili kovempaa alas päin. Hyppäsin autoon ja työterveyttä kohti. No pääsin kilometrin niin tuntui kuin selkään olisi painettu kuumia puukkoja, kivekset kuin ruuvipenkissä.. sain pysäytettyä taksitolpalle ja loppu matka taksissa täristen. Lääkärissä putosin polvilleni jo aulassa, pystyin vain makaamaan sikiö asennossa ja tärisin.
Lääkäri myöhemmin sairaalassa totesi että munuais/virtsakivet tuottavat lähestulkoon kovimpia kipuja mitä ihminen tuntee..
kuvitelkaa hernettä menemässa parin mm paksuisissa virtsateissä niin saatte hiukan mielikuvaa mille sisäelimissä tuntui..
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös