Mieleenpainuvimmat tai erikoisimmat kv. ottelut kautta aikojen?

  • 27 680
  • 180

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Viestin lähetti The Original Jags
Olen aivan samaa mieltä. Suomi vuoden 2002 MM-välierässä parempi joukkue, tätä en ole koskaan kieltänyt. Jokainen jolla on silmät päässä pystyi asian näkemään.

Tämä selvä. Ilmeisesti ajatusmaailmamme eivät vain kohtaa tässä asiassa. Minulle parempi joukkue on se, joka tekee enemmän maaleja, sinulle se joka pelaa kauniimpaa jääkiekkoa. Mielipiteitä on monia, eikä niihin pidä puutua sen enempää.


Vuoden 2004 WC:n välierä oli kaikkea muuta kuin tasainen. Tshekki vei sitä ottelua lähes koko ajan ja oli ihme, että se sen ottelun edes pystyi häviämään. Laukaukset kohti maalia olivat 40-24 ja tämä on aika merkittävä ero, kun tietää miten herkästi kanadalaiset yleensä ampuu paikasta kuin paikasta varsinkin pienessä kaukalossa.

Jotenkin kuvaavaa on, että jatkoajallakin laukaukset kohti maalia olivat Tshekin eduksi 5-1 ja Kanada teki jatkoajan maalinsa sillä ainoalla laukauksellaan.

Tshekki piti enemmän kiekkoa, sen myönnän, ja loi ehkä muutaman paikan enemmän kuin nikkarit. Myönnän myös sen, että välillä Kanukit olivat muutamia minuutteja varsin sillassa, mutta minään täysin yksipuolisena näytöksen tuota ei voi pitää. Ei vain voi. Sanoisin, että Tshekki hallitsi hienokseltaan ottelua.

Jatkoajan yksipuolisuuden jo totesinkin, ei siitä sen enempää.

Henriksson ei hylännyt Kanadan maalia vaan maalituomari, jonka päätökseen Henrikssonin oli tyytyminen.

Mutta käsittääkseni HH olisi tuon linjatuomarin päätöksen voinut kumota, jos olisi halunnut. En kyllä ole tuosta aivan varma.

Henrikssonin Kanadan suosiminen ensimmäisessä erässä ylitti kaikki törkeyden rajat.

Nähtävästi Sinun päätäsi tässä asiassa ei saa käännettyä millään ilveellä. No, nämä ovat taas mielipidekysymyksiä. Itse sanoisin sitä epäonnistumiseksi tiukassa paikassa.


Tuosta USA:n ja Tshekin tilanteesta olen toista mieltä. Molemmat ovat tällä hetkellä Suomen edellä ja vieläpä aika selvästi. Varsinkin USA on mennyt heittämällä Suomen ohi juniorikiekkoilussa ja myös Tshekin 1980-luvun puolessa välissä ja sen jälkeen syntyneiden ikäluokat (84-88) ovat paljon Suomea edellä.
USA:lla on tuo kaksikymppisten maailmanmestaruusporukka toissa vuodelta, josta nousee varmasti ainakin puolisen tusinaa pelaajaa USA:n maajoukkueeseen. Tällä hetkellä, niinkuin WC:ssä nähtiin, USA:n pelaajarunko on _todella_ vanha. Joukkueen keski-ikä taisi olla jotain 33 vuotta. Siinä, missä jenkkien koko tulevaisuuden toivo lepää noitten alle ja päälle parikymppisten pelurien varassa, Suomella on jo muutama huippupelaaja, jotka pystyvät pelaamaan vielä lähes kymmenen vuotta (O.Jokinen, T.Ruutu, M.Koivu, Nieminen, Santala, Rita, J.Jokinen). Nämä pelaajat pitävät Suomen pinnalla siihen asti, kunnes 86-89 ikäluokat joutuvat ottamaan vastuun. Silloin kysytään Nokelaisilta, Lindgreneiltä, Tukosilta ja Joensuilta selkärankaa.

Tshekki saattaa tosiaan olla hieman edellä, mutta ei tavoittamattomissa. Heillä on huippumaalivahti (Schwarts), puolustuksesta ei ole ainakaan minulle jäänyt ketään mieleen ja hyökkäyksessä superlupaavat Olesz ja Frolik.

Tulevaisuudessa jääkiekkoilun kastijako saattaa muuttua jonkin verran. Ainakin nuorten kisat ovat antaneet viitteitä Kanada&Venäjä - Suomi, Ruotsi, Tshekki&USA -Slovakia&Keski-Eurooppa järjestelmästä. Saa nyt nähdä kuinka hyvin Venäjä Kanadan kyydissä pysyy, voi myös olla, että edessä on Kanadan diktatuuri.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Viestin lähetti TKH

Niin, yksi on joukosta poissa, eli Tsekkoslovakkia. Mikäli hajoamisen jälkeinen aika jätetään pois, niin maa on ollut parhaimmillaan välillä 1974-1977. Joukkue voitti MM-kisat -76 ja -77. -74 ne voitti suuren ja mahtavan punakoneen ennennäkemättömillä 7-2 lukemilla.

Jep, Tshekkoslovakia vm. 1972-1977 kuuluu ehdottomasti kaikkien aikojen kiekkojoukkueiden ryhmään mukaan.

Pidän tuota joukkuetta kenties vielä parempana kuin 1990-luvun lopun ja 2000-luvun suuria tshekkiläisiä mestarijoukkueita, sillä kilpailu MM-kisoissa oli tuohon aikaan kovempaa kuin se on nykyisin, ja siksi yksittäinen maailmanmestaruus tuolloin oli kovempi juttu kuin tänä päivänä. Neuvostoliiton superjoukkueen voittaminen vuonna 1977 oli tosi kova suoritus. Tosin kuuluuko suurin ansio Tshekkien MM-kullasta vuonna 1977 Ruotsille, joka käsittämättömästi voitti Neuvostoliiton pelillisesti ylivoimaisen joukkueen kaksi kertaa tuossa turnauksessa? Mielestäni nuo Ruotsin voitot N:liitosta vuonna 1977 kuuluvat kiekkohistorian suurimpiin yllätyksiin.

Neukut katkaisivat sitten tshekkien voittokulun vuonna 1978, vaikka pelipaikkana oli pahin mahdollinen eli Praha. Tästä puolestaan alkoi pitkä Neuvostoliiton hallintakausi, jonka väliin mahtui kuitenkin neuvostokiekkoilun kaikkien aikojen suurin katastrofi eli vuoden 1980 olympiatappio.



Viestin lähetti TKH

Ennen eikä jälkeen ei punakone ollut oikeastaan maalia tai kahta enempää hävinnyt kenellekkään missään turnauksessa. Tuona ajankohtana joukkueessa pelasi muun muassa Holecek, Dzurilla, Bubla, Pospisil, Machac, Martinec, Novy, Stastnyt, Hlinka, Novak ja Holikit.

Jep, ja Machac, Ebermann, Kajkl, Dvorak, Chalupa...



Viestin lähetti TKH

Niin, muistan useamman vanhan neukkutähden sanoneen, että 80-luvun taitteen (79-81) punakone oli se kaikkein paras mitä niillä on koskaan ollut. Muun muassa Fetisov sanoi näin jossain haastattelussa.

Myös Viktor Tihonov on maininnut, että 1980-luvun taitteen maajoukkue oli paras mitä hän urallaan koskaan valmensi.



Viestin lähetti TKH

Tämä taas korostaa sitä miten kummallinen se niiden -80 olympiatappio oli. Olen vuosien saatossa lukenut muutaman vihjailevan artikkelin, jossa rivien välissä sanottiin tappion liittyneen joukkueen sisäiseen konfliktiin valmentajan/johtoportaan ja pelaajien välillä. Tahallisella tappiolla yritettiin hiilostaa Tihonov pois.

En usko tahalliseen tappioon, koska kyse oli kuitenkin olympiaturnauksessa, jota Neuvostoliitossa arvostettiin kaikkein eniten. Tästä kielivät myös pelaajien äärimmäinen järkytys ottelun jälkeen. Seuraavan päivän Ruotsi-otteluun osa pelaajista puki vahingossa harjoituspaidan päälleen, ja mm. Golikovin veljekset eivät suostuneet ottamaan hopeamitalia ollenkaan vastaan ottelun jälkeen. (Pelaajien järkytyksestä huolimatta neukut voitti Ruotsin 9-2, kertoo jotain pelaajien ammattimaisuudesta).

Sen sijaan olen lukenut tuohon 1980 turnaukseen liittyen muunlaista salaliittoteoriaa. Venäläiset pelaajat majoitettiin turnauksen ajaksi vankilaan(!), ja yöllä oli paikalle saapunut joukko ihmisiä päristellen soittimia ja näin yrittäen estää venäläispelaajien unen. Ilmeisesti tämä tarina on vahvistettu todeksi myös venäläispelaajien taholta.

Vuoden 1981 Kanada Cupista sen sijaan löytyy oikeastikin tapaus, jossa pelaajat miettivät tahallaan häviämistä. Kanada Cupiahan ei arvostettu niin korkealle kuin olympialaisia Neuvostoliitossa. Osa pelaajista halusi hävitä finaalin tahallaan, jotta Tihonov saadaan pois valmentajan penkiltä. Mutta ennen ottelua joukkueen veteraanipelaajat Valeri Vasiljevin johdolla saivat joukkueen nuoremmat pelaajat vakuuttumaan, ettei tahallaan häviäminen ole kunniakasta, ja näin joukkue pelasi tuon Montrealissa pelatun finaalin tosissaan.
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Viestin lähetti The Original Jags
Onkin muuten huomioitavaa, että Kanada ei syystä tai toisesta koskaan ottanut Neuvostoliitosta samanlaisia murskavoittoja kuin N:liitto parhaimmillaan siitä (tuo 1981 finaali ja 1979 Challenge Cup, jonka finaalin punapaidat vei maalein 6-0).
No, taisi olla sinänsä merkityksetön ottelu, mutta eikö Kanada voittanut Neukut vuoden '81 ämmämmeissä jotain 7-3?

Osansa Neukkujen dominointiin oli varmasti järjestelmällä, miehet kun harjoittelivat koko vuoden yhdessä. Kanadalaiset pelasivat jopa yli sata ottelua omissa seurajoukkueissaan, joten on aika ymmärrettävää, ettei Kanadan pelitaktiikka ja yhteinäisyys olleet NLiiton tasolla, vaikka taidot sitä olisivatkin edellyttäneet.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Viestin lähetti ranger


Hmm, onko asia sittenkaan noin selvio? Helminen pelasi ammattilaisuransa takia 1980-luvulla vain nelja aikuisten arvoturnausta (kahdet olympialaiset, yhden Canada Cupin ja yhdet MM-kisat) ja kahdet U-20-kisat.

OK. Minulla oli sellainen kuva, että Helminen olisi pelannut 1980-luvulla useammat MM-kisat.


Viestin lähetti ranger

MM-kisoissa 1985 hadin tuskin 21-vuotias Raipe takoi kymmenessa ottelussa yhdeksan tehopistetta, ja Calgaryn historiallisissa olympialaisissa mies voitti Suomen sisaisen pisteporssin (7 ottelua, 2+8=10), vaikka pelasi kaytannossa kaksi ottelua muita vahemman loukkaannuttuaan toiseksi viimeisen matsin alkupuolella.

Kieltämättä nuo ovat kovia suorituksia.


Ehkä Helminen ei ollutkaan tässä yhteydessä se paras pelaajaesimerkki, koska miehen näytöt 1980-luvun huipputurnauksista ovat kieltämättä aika hyvät.

Ehkä parempi esimerkki olisi ollut Timo Jutila, joka taisi pelata ensimmäisen arvoturnauksensa niinikään vuoden 1984 olympiakisoissa ja pelasi tämän jälkeen maajoukkueessa kohtalaisen usein, mutta nousi arvokisoissa huippumiesten joukkoon vasta vuonna 1992 jolloin hänet valittiin All Starsiin, ja varsinkin vuonna 1995 jolloin hän tavallaan oli koko kultajoukkueen symboli hyvän peliesityksen ohella.

Muistaakseni Juti ei mitenkään loistanut 1980-luvulla maajoukkuepeleissä. Ei tainnut edes mahtua vuoden 1988 olympiajoukkueeseen, vai oliko tuolloin Pohjois-Amerikassa?
 

ranger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Die Mannschaft
TOJ:

"Muistaakseni Juti ei mitenkään loistanut 1980-luvulla maajoukkuepeleissä. Ei tainnut edes mahtua vuoden 1988 olympiajoukkueeseen, vai oliko tuolloin Pohjois-Amerikassa?"


Kuten sanottua, luonnollisista syista aika harva muukaan suomalaispelaaja paasi loistamaan 1980-luvulla maajoukkuepeleissa. Puolustajat tietty sitakin vahemman.

Eipa ollut Juti 1988 olympiajoukkueessa ei, vaikka pelasi Tapparassa 1987-88 yli piste per peli -tahdilla. Lieko ollut kysymyksessa loukkaantuminen tai joku Pentin penailu, mene ja tieda.

Joka tapauksessa lienee tosiasia, etta jotkut pelaajat tekevat kansallisesti/kansainvalisesti lopullisen lapimurtonsa myohemmin kuin toiset. Syita voi olla lukemattomia, aika vaikeaa olisi silti kuvitella Jutilan olevan todiste jaakiekon tason laskusta 1990-luvulla. Ajat olivat toki toiset, esimerkiksi monet aikalaisiinsa verrattuna huomattavasti heppoisemmat suomalaispuolustajat ovat saaneet sittemmin peliaikaa NHL:ssa. Puhumme kuitenkin puolustajasta, joka on valittu kolme kertaa MM-kisojen all stars -miehistoon ja joka on yhtena hyvin harvoista pakeista rikkonut SM-liigassa 50 pisteen haamurajan. On taysin selvaa, ettei all stars -titteleita jaeta pelaajille, jotka edustavat huonosti menestyneita maita. Toisaalta moisen statistiikan voi saavuttaa vain poikkeuksellisen hyva pelaaja, olivatpa ajat sitten mitka tahansa.



"Pidän tuota joukkuetta kenties vielä parempana kuin 1990-luvun lopun ja 2000-luvun suuria tshekkiläisiä mestarijoukkueita, sillä kilpailu MM-kisoissa oli tuohon aikaan kovempaa kuin se on nykyisin, ja siksi yksittäinen maailmanmestaruus tuolloin oli kovempi juttu kuin tänä päivänä."


Mihin viittaat sanoilla "kovempi kilpailu"?

Kysyn tata siksi, etta omassa sanavarastossani kovempi kilpailu tarkoittaa potentiaalisten voittajakandidaattien suurempaa maaraa. Tassa mielessahan kilpailu on MM-kisoissa kovempaa nimenomaan nykyisin, vaikkei selkeaa dominanttia loydykaan.


Tuohon aikaan pelattiin kait ylempi loppusarja, joten Tshekkoslovakian ja Neuvostoliiton yksittainen kohtaaminen saattoi kaytannossa ratkaista mestaruuden (?). Satunnaistekijoiden vaikutushan on talloin melkoinen, enka osaa pitaa sellaista kilpailua erityisen kovana, olkootpa kaksintaistelijat millaisessa vireessa tahansa. Vertaaminen on joka tapauksessa mahdollisimman hankalaa. Eihan ollut Tshekkoslovakian vika, etta mestaruustaisto oli vuosikausia kahden kauppaa.


EDIT:

Lisayksia.



Ranger
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Viestin lähetti Saku #11

Tämä selvä. Ilmeisesti ajatusmaailmamme eivät vain kohtaa tässä asiassa. Minulle parempi joukkue on se, joka tekee enemmän maaleja, sinulle se joka pelaa kauniimpaa jääkiekkoa. Mielipiteitä on monia, eikä niihin pidä puutua sen enempää.

Ei se aina niin mene, että "kauniimpaa" jääkiekkoa pelannut joukkue on parempi. Mutta jos joukkue A hallitsee kiekkoa toista enemmän, rakentaa merkittävästi enemmän maalintekopaikkoja, luistelee paremmin ja on fyysisesti edellä joukkue B:tä ja silti häviää ottelun, niin joukkue A on tässä tapauksessa parempi näistä kahdesta, vaikka sattuikin häviämään.

Ei kukaan täysijärkinen kai väitä, että USA oli parempi kuin NL vuonna 1980? Urheilu vain on sellaista, että parempi ei aina voita, ja ihan hyvä niin.



Viestin lähetti Saku #11

Tshekki piti enemmän kiekkoa, sen myönnän, ja loi ehkä muutaman paikan enemmän kuin nikkarit. Myönnän myös sen, että välillä Kanukit olivat muutamia minuutteja varsin sillassa, mutta minään täysin yksipuolisena näytöksen tuota ei voi pitää. Ei vain voi. Sanoisin, että Tshekki hallitsi hienokseltaan ottelua.

Nähtiin sitten peli vähän eri tavalla. Itse näin ottelun Tshekin selvänä hallintana ja myös tilastot tukevat olettamaani.


Viestin lähetti Saku #11

Nähtävästi Sinun päätäsi tässä asiassa ei saa käännettyä millään ilveellä. No, nämä ovat taas mielipidekysymyksiä. Itse sanoisin sitä epäonnistumiseksi tiukassa paikassa.

Todistin Henrikssonin puolueellisuuden omilla silmilläni. Henriksson ei olisi missään tilanteessa antanut Kanadalle vastaavia jäähyjä kuin Venäjälle tuossa pelissä. Omilla silmilläni totesin myös sen, että Venäjä ei ollut parempi joukkue vuoden 2002 välierässä, vaan Suomi oli näistä se parempi. Puolueellisuudesta ei kannata syyttää.




Viestin lähetti Saku #11
Siinä, missä jenkkien koko tulevaisuuden toivo lepää noitten alle ja päälle parikymppisten pelurien varassa, Suomella on jo muutama huippupelaaja, jotka pystyvät pelaamaan vielä lähes kymmenen vuotta (O.Jokinen, T.Ruutu, M.Koivu, Nieminen, Santala, Rita, J.Jokinen).


USA:lla tosiaan on pieni musta aukko 1975-1982 syntyneiden pelaajien kohdalla. Näistä ei juuri huippuja ole tullut. Mutta kaikella todennäköisyydellä tästä nuoremmat pelaajat ovat parempaa laatua.

Noista luettelemistasi Suomen "huipuista" olen vähän eri mieltä. Tuomo Ruutu ja Olli Jokinen ovat huippuja, mutta mitä ihmettä joku Rita, Santala tai Jussi Jokinen tekee tuolla listalla. Näistä ei ikinä kehity aivan huippupelaajia. Mikko Koivunkaan tapauksessa tulevaisuus ei liene yhtä hyvä, kuin mitä vuonna 2000 oli odotettavissa. Kehitys on polkenut paikoillaan. Ville Nieminen on jo 28-vuotias ja parhaimmillaankin nelosketjun kahvaaja kansainvälisellä huipputasolla



Viestin lähetti Saku #11

Nämä pelaajat pitävät Suomen pinnalla siihen asti, kunnes 86-89 ikäluokat joutuvat ottamaan vastuun. Silloin kysytään Nokelaisilta, Lindgreneiltä, Tukosilta ja Joensuilta selkärankaa.

84-87 ikäluokat ovat taistelleet 18-vuotiaiden MM-kisoissa putoamista vastaan. Miksi luulet, että näistä ikäluokista olisi tulossa "pelastajia"? Nokelaisten, Lindgrenien, Joensuiden ja kumppanien keveys on nähty poikien MM-kisoissa, joissa he ovat hyytyneet kovissa peleissä. No, toivon mukaan he pystyvät ottamaan seuraavan askeleen ja nousemaan huipulle miesten tasolla. Totisesti Suomen maajoukkue tätä kaipaa.

88-89 ikäluokista en tiedä sen tarkemmin, että miten hyviä ne ovat muihin maihin verrattuna.



Viestin lähetti Saku #11

Tshekki saattaa tosiaan olla hieman edellä, mutta ei tavoittamattomissa. Heillä on huippumaalivahti (Schwarts), puolustuksesta ei ole ainakaan minulle jäänyt ketään mieleen ja hyökkäyksessä superlupaavat Olesz ja Frolik.

Tshekillä oli erittäin hyvä joukkue tämän vuoden poikien MM-kisoissa ja se pääsikin finaaliin asti. Sillä on myös selvästi enemmän lahjakkuutta kokonaisuutena kuin Suomella vuosien 1985 ja 1986 ikäluokissa.


Viestin lähetti Saku #11

Saa nyt nähdä kuinka hyvin Venäjä Kanadan kyydissä pysyy, voi myös olla, että edessä on Kanadan diktatuuri.

Tämä riippuu siitä, että millä tavalla Venäjän kiekkoilussa liikkuvat huomattavat rahat käytetään jatkossa. Jos Superliiga haluaa olla vain rahakas ostoliiga täynnä rahakkaita ostojoukkueita, jotka laiminlyövät juniorityön, niin Venäjä ei varmasti tule ainakaan ohittamaan Kanadaa jatkossa. Toivottavasti näiden uusien oligarkkijoukkueiden omistajat ymmärtävät juniorityön merkityksen ja panostavat tosissaan junioritoimintaan.

Onneksi Venäjällä on kuitenkin muutamia todella erinomaista kasvatustyötä tekeviä seuroja - kuten Jaroslavl, Magnitogorsk, Togliatti, Dynamo ja ZSKA. Mutta vastapainoksi on sitten liikaa näitä Kazaneita, joilla ei omaa junioritoimintaa mainittavasti ole, ja jotka vain ostavat pelaajia muilta seuroilta.

Jos maan kiekkoilussa olevat rahat ymmärretään jatkossa käyttää enemmän uusien hallien rakentamiseen ja juniorikiekkoilun kehittämiseen eri puolilla valtavaa maata, niin Venäjä tullee nousemaan jopa Kanadan ohi jossakin vaiheessa. Kiekkotietämystä ja perinnettähän maassa on enemmän kuin missään muualla.
 
Viimeksi muokattu:

M.K.M. 15

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames, Suomen maajoukkue, Pelicans
Saku#11
Jep, ja veto lähti niinkin läheltä kuin omalta siniseltä, eikä välissäkään ollut kuin ~viisi pelaajaa joita piti varoa. Ja veto osui tolppaan.

Saatan tosiaan muistaa tilanteen vähän väärin, mutta mielestäni Selänne kyllä laukoi Ruotsin alueelta. Sen kyllä muistan, että siinä jotkin ruotsalaiset yritti vähän roikkua kiinni, mutta maalin ja Selänteen välissä ei ollut ketään.

Ja Lauriman, Kipper ei muistaakseni astunut kiekon päälle, vaan kiekko oli luistimen takana. Kukaan ei myöskään sutinut kiekkoa muualle, vaan joku sanoi Kipperille, missä kiekko on. En myöskään pidä sitä minään virheenä. Virhe se olisi ollut silloin, jos kiekko olisi päätynyt maaliin.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Viestin lähetti Saku #11
No, taisi olla sinänsä merkityksetön ottelu, mutta eikö Kanada voittanut Neukut vuoden '81 ämmämmeissä jotain 7-3?

Ei ollut MM-kisoissa, vaan vuoden 1981 Kanada Cupissa ja sen alkusarjassa.

Tuo on muuten suurin voitto, mitä Kanadan maajoukkue koskaan otti N:liitosta millään tasolla. Siis neljän maalin ero. Ei varsinainen murskavoitto, joskin kuitenkin selvä voitto.



Viestin lähetti Saku #11

Osansa Neukkujen dominointiin oli varmasti järjestelmällä, miehet kun harjoittelivat koko vuoden yhdessä. Kanadalaiset pelasivat jopa yli sata ottelua omissa seurajoukkueissaan, joten on aika ymmärrettävää, ettei Kanadan pelitaktiikka ja yhteinäisyys olleet NLiiton tasolla, vaikka taidot sitä olisivatkin edellyttäneet.

En itse ole koskaan ymmärtänyt sitä väitettä, että neukkujen maajoukkue olisi leireillyt 11 kk vuodessa? Miten tämä olisi voinut olla mahdollista?

Neuvostoliiton sarja kesti syyskuulta huhtikuulle, jolloin myös maajoukkuepelaajat olivat omien seurajoukkueidensa mukana. Maajoukkuehan ei ollut pelkästään ZSKA, vaan pelaajia tuli myös Spartakista, Dynamosta, Neuvostosiivistä, Gorkista, Himikistä, Tsheljabinskista jne. Neuvostoliiton kausi kesti siis n. 7,5 kk, joten jäljelle jää vain 4,5 kk, jolloin maajoukkueelle olisi jäänyt aikaa leireillä. Ja tuskinpa niitä pelaajia sentään aivan vuoden ympäri leirittiin/peluutettiin/harjoitettiin muutenkaan.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti Taitopelaaja
Ennemmin näen Venäjän hyvällä joukkuehengellä mukana, vaikka sieltä puuttuisikin muutama huippunimi.

Tämän minäkin allekirjoitan - mielelläni näkisin näissä huipputurnauksissa (eli WC ja Olympialaiset) Venäjän joukkueren pelaavan hyvällä hengellä ja hyvänä joukkueena, ilman, että peliesityksiin vaikuttaa mikään ulkopuolinen politikointi tai sisäinen kinastelu.

Muistaakseni Salt Lakessa Venäjän joukkueessa ei pahemmin esiintynyt sisäistä ristiriitaa vaan joukkue oli varsin hyvin kasattu ja pelaajat pelasivat joukkueenakin varsin hyvin - ehkäpä tähän edesauttoi se, että valmentajana oli Fetisov ja pelaajistossa Larionov. Molemmat persoonia joita likimain jokainen venäläiskiekkoilija kunnioittaa.

vlad.
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Viestin lähetti The Original Jags
Noista luettelemistasi Suomen "huipuista" olen vähän eri mieltä. Tuomo Ruutu ja Olli Jokinen ovat huippuja, mutta mitä ihmettä joku Rita, Santala tai Jussi Jokinen tekee tuolla listalla. Näistä ei ikinä kehity aivan huippupelaajia. Mikko Koivunkaan tapauksessa tulevaisuus ei liene yhtä hyvä, kuin mitä vuonna 2000 oli odotettavissa. Kehitys on polkenut paikoillaan. Ville Nieminen on jo 28-vuotias ja parhaimmillaankin nelosketjun kahvaaja kansainvälisellä huipputasolla

Jani Rita voitti maalipörssin 2001 junnukisoissa. Suomen lupaavin polkukone, ei kylläkään pystynyt MM-kisoissa parhaimpaansa. Tommi Santala lunastaa ensi kaudella paikkansa Atlantan vakiokokoonpanosta. Niinkuin kärppäläisena varmasti tiedät, JJ:ssä on potentiaali todella paljon. Siinä olet oikeassa, että nämä tuskin ikinä ovat niitä aivan maailman kärkipelaajia, mutta hyvää kakkosketjutasoa. Salmelaisen Tonyn voisi lisätä samaan listaan. Mihin perustat näkemyksesi Niemisestä?


84-87 ikäluokat ovat taistelleet 18-vuotiaiden MM-kisoissa putoamista vastaan. Miksi luulet, että näistä ikäluokista olisi tulossa "pelastajia"? Nokelaisten, Lindgrenien, Joensuiden ja kumppanien keveys on nähty poikien MM-kisoissa, joissa he ovat hyytyneet kovissa peleissä. No, toivon mukaan he pystyvät ottamaan seuraavan askeleen ja nousemaan huipulle miesten tasolla. Totisesti Suomen maajoukkue tätä kaipaa.

Perttu ei todellakaan ollut oma itsensä junnuskaboissa. Tiedä mikä vaivasi, väsymystä varmaan. Pystyy hemmetisti parempaan, tulet kyllä huomaamaan sen viimeistään kaudella 07-08. Luultavasti 06-07. Sama pätee Joensuuhun. Perttu, Joensuu ja Aaltonen ovat muuten aivan poikkeuksellisen taitavia jääkiekkoilijoita. Menisivät kiekollisilla taidoillaan heittämällä mihin porukkaan vaan. Aaltosella on kuitenkin jessesyndrooma, eikä Joensuukaan taida sieltä nöyrimmästä päästä olla.


Onneksi Venäjällä on kuitenkin muutamia todella erinomaista kasvatustyötä tekeviä seuroja - kuten Jaroslavl, Magnitogorsk, Togliatti, Dynamo ja ZSKA. Mutta vastapainoksi on sitten liikaa näitä Kazaneita, joilla ei omaa junioritoimintaa mainittavasti ole, ja jotka vain ostavat pelaajia muilta seuroilta.
Joku venäläisporukka kävi täällä vierailulla (tai oikeastaan olivat samassa Turkuturnauksessa), voitot heltisivät muistaakseni lukemin 4-1 ja 7-2. Kaikki venakot olivat kovin pieniä, ja taidoissakin oltiin niitä edellä. Oli siellä toki muutama jotka olisivat mahtuneet meidänkin porukkaan.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Viestin lähetti HN
Neuvostoliiton ja Tshekkoslovakian pelaajat olivat huippuvireessä näissä turnauksissa - heidänhän oli pakko olla. Kanadalaiset tulivat Cupeihin myös huippuiskussa vuoden 1981 nöyryytyksen jälkeen.

Tämä jäi huomaamatta.

Sain tuosta käsityksen, että Kanada ei olisi mielestäsi valmistautunut tosissaan vuoden 1981 turnaukseen, ja ottanut oppia vasta tämän tappion jälkeen ja valmistautunut paremmin vasta seuraaviin Kanada Cupeihin.

Onko sinulla asiasta varmaa tietoa?

Jos väite pitää paikkansa, niin tuntuu kummalliselta että esimerkiksi Challence Cupin nöyryytyksestä ei jo huomattu, miten kova ryhmä Neuvostoliitolla oli 1980-luvun taitteessa.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Viestin lähetti Saku #11

Jani Rita voitti maalipörssin 2001 junnukisoissa. Suomen lupaavin polkukone, ei kylläkään pystynyt MM-kisoissa parhaimpaansa. Tommi Santala lunastaa ensi kaudella paikkansa Atlantan vakiokokoonpanosta. Niinkuin kärppäläisena varmasti tiedät, JJ:ssä on potentiaali todella paljon. Siinä olet oikeassa, että nämä tuskin ikinä ovat niitä aivan maailman kärkipelaajia, mutta hyvää kakkosketjutasoa. Salmelaisen Tonyn voisi lisätä samaan listaan. Mihin perustat näkemyksesi Niemisestä?

Jani Rita on 81(?) syntynyt jos oikein muistan, eli täyttää tai on täyttänyt tänä vuonna jo 24. Yleensä tämän ikäinen pelaaja on jo tehnyt läpimurtonsa NHL:ssä, jos tuo läpimurto on tullakseen, mutta muutamia poikkeuksiakin tosin on olemassa.

Tommi Santalan saldo Atlantassa toissa kaudella: 33 peliä, 1+2 = 3 tehopistettä. Ei kovin huikeaa. Santalallakin on ikää jo 25, eli läpimurron on kyllä tultava jo tulevalla kaudella jos sellainen joskus tulee. Puujalkainen pakki Chris Tamer teki samassa seurassa 38 ottelussa 7 pistettä. Onko Tamer sinusta kv. tason huippupelaaja?

Pelkään pahoin, että JJ:n potentiaali riittää huippupelaajaksi vain SM-liiga-, Elitserien- ja Sveitsi-tasolla. NHL:ään miehen pelityyli ei sovi, ellei kaksinkamppailuvoimaa saada vielä jostakin lisää.

Tony Salmelainen on myös jo 24-vuotias ja varsin pienikokoinen laitahyökkääjä. En näe hänessäkään potentiaalia todelliseksi huippupelaajaksi.

Ville Niemisestä jo sanoin mielipiteeni. Hyvä pelaaja, mutta ei ratkaisijatyyppi.



Viestin lähetti Saku #11

Joku venäläisporukka kävi täällä vierailulla (tai oikeastaan olivat samassa Turkuturnauksessa), voitot heltisivät muistaakseni lukemin 4-1 ja 7-2. Kaikki venakot olivat kovin pieniä, ja taidoissakin oltiin niitä edellä. Oli siellä toki muutama jotka olisivat mahtuneet meidänkin porukkaan.

Niin kerropa minkä ikäisistä pelaajista oli kysymys, ja mikä joukkue oli kyseessä.
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Viestin lähetti The Original Jags
Jani Rita on 81(?) syntynyt jos oikein muistan, eli täyttää tai on täyttänyt tänä vuonna jo 24. Yleensä tämän ikäinen pelaaja on jo tehnyt läpimurtonsa NHL:ssä, jos tuo läpimurto on tullakseen, mutta muutamia poikkeuksiakin tosin on olemassa.

Niin on. Tosin, mikä pakko kaikkien on pelata NHL:ssä? Minulla aivan sama, missä pelaa, jos on riittävän hyvä.


Tommi Santalan saldo Atlantassa toissa kaudella: 33 peliä, 1+2 = 3 tehopistettä. Ei kovin huikeaa. Santalallakin on ikää jo 25, eli läpimurron on kyllä tultava jo tulevalla kaudella jos sellainen joskus tulee. Puujalkainen pakki Chris Tamer teki samassa seurassa 38 ottelussa 7 pistettä. Onko Tamer sinusta kv. tason huippupelaaja?

Puhuin ensi kaudesta. Turha tässä on enempää tästä asiasta vääntää, minä uskon että Tommi on ensi kaudella vakiokokoonpanossa, sinä et. We will see. Toki tuo vaatii todellista näytönpaikkaa, useinhan GM:t päättävät ketkä pelaavat ja ketkä eivät, varsinaisista peliesityksistä huolimatta.


Pelkään pahoin, että JJ:n potentiaali riittää huippupelaajaksi vain SM-liiga-, Elitserien- ja Sveitsi-tasolla. NHL:ään miehen pelityyli ei sovi, ellei kaksinkamppailuvoimaa saada vielä jostakin lisää.

Ville Peltonen ei koskaan menestynyt NHL:ssä. Hän on silti yhä yksi parhaista hyökkääjistämme, ja tulee olemaan sitä vielä pitkään, toisin kuin Saku ja Jere.


Tony Salmelainen on myös jo 24-vuotias ja varsin pienikokoinen laitahyökkääjä. En näe hänessäkään potentiaalia todelliseksi huippupelaajaksi.

Tonylla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet läpimurtoon änärissä, kuin Ridalla, sillä ainakin tähän asti hän on ollut enemmän GM:ien suosiossa kuin Jani. Huippupelaaja? Ei todellakaan, mutta mainio teletappityyppinen hyrrääjä arvokisoihin.


Ville Niemisestä jo sanoin mielipiteeni. Hyvä pelaaja, mutta ei ratkaisijatyyppi.

Miksei? Mielestäni hän olisi voinut olla se puuttuva ilopilleri ykkösketjuun World Cupissa. Kaikki muistavat kuinka tuhoisaa jälkeä Marko Tuomainen teki vuosituhannenvaihteessa MM-ympyröissä, kun pääsi Sakun ja Teemun ketjuun. Ville on joka osa-alueelta parempi.


Niin kerropa minkä ikäisistä pelaajista oli kysymys, ja mikä joukkue oli kyseessä.
91 syntyneet. Vostom näyttää olevan porukan nimi, ei mitään aavistusta mistä päin Venäjänmaata. Muistin lukematkin komeasti väärin, eikä sitä kohdannut kuin toinen meidän porukoista. Tiedä sitten mihin sekoitin. Oikeat lukemathan olivat 5-2 meille. Tuskin mitään venakkojen parhaimmistoa tuo ryhmä.

EDIT: Sorry, unohdin. Myös tänä vuonna Turussa oli venäläisjoukkue nimeltään Gazovik Tumen. Voitettiin nihkeästi 2-0. Toisella porukalla ei taaskaan pelattu niitä vastaan. Sijoittui kolmanneksi kahden meidän joukkueen jälkeen.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Viestin lähetti HN
Kyllä kanukit varmasti olivat aiemminkin hyvin valmistautuneita ja tunsivat neukkujen iskukyvyn, mutta uskoakseni vasta tuo 81-finaalin murskatappio kotikentällä herätti heidät lopullisesti karuun todellisuuteen. Sen jälkeen kiekkoilun emämaassa tehtiin kaikki mahdollinen, jotta vastaava ei toistuisi. Joidenkin näkemysten mukaan tuohon kaikkeen mahdolliseen sisältyi entistä päättäväisemmän ja näyttöhaluisemman asenteen lisäksi myös mm. suotuisan tuomarilinjan varmistaminen seuraaviin Canada Cupeihin.

Mielestäni Kanadan murskatappio finaalissa ei voinut johtua heikosta valmistautumisesta oikeastaan pienessäkään määrin.

Ennen Kanada Cupia Edmontonissa pelatussa harjoitusottelussa Kanada voitti Neuvostoliiton 3-2 ja tuossa alkusarjan pelissä siis 7-3. Näiden tulosten valossa Kanada oli valmistautumisessaan yhtä pitkällä kuin Neuvostoliitto jo ennen turnausta, ainakin jos tuijotetaan pelkkiä tuloksia.

Kanada oli varmasti fyysisesti huippuiskussa. Tuohon finaalitappioon syyt löytynevät muualta.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Viestin lähetti Saku #11

Niin on. Tosin, mikä pakko kaikkien on pelata NHL:ssä? Minulla aivan sama, missä pelaa, jos on riittävän hyvä.

Mitä tarkoittaa "riittävän hyvä"? Riittävän hyvä mihin?



Viestin lähetti Saku #11

Puhuin ensi kaudesta. Turha tässä on enempää tästä asiasta vääntää, minä uskon että Tommi on ensi kaudella vakiokokoonpanossa, sinä et. We will see. Toki tuo vaatii todellista näytönpaikkaa, useinhan GM:t päättävät ketkä pelaavat ja ketkä eivät, varsinaisista peliesityksistä huolimatta.

No varmaan tällä kaudella näemme mihin Santala pystyy, kun NHL todennäköisesti käynnistuu lokakuussa. Paras paikka olisi tietysti Heatleyn ja Kovalchukin välissä, mutta Marc Savardia ja Patrik Stefania lienee aika vaikea sivuuttaa.



Viestin lähetti Saku #11


Ville Peltonen ei koskaan menestynyt NHL:ssä. Hän on silti yhä yksi parhaista hyökkääjistämme, ja tulee olemaan sitä vielä pitkään, toisin kuin Saku ja Jere.

Minä näin viime MM-kisoissa kesyn ja vaisun Ville Peltosen. En tiedä onko tämä merkki alkavasta alamäestä, vai tilapäinen alavireisyys.

Mutta mielestäni Peltosen varaan ei Suomen menestystä enää kannata laskea.

Viestin lähetti Saku #11

Tonylla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet läpimurtoon änärissä, kuin Ridalla, sillä ainakin tähän asti hän on ollut enemmän GM:ien suosiossa kuin Jani. Huippupelaaja? Ei todellakaan, mutta mainio teletappityyppinen hyrrääjä arvokisoihin.

Myönnän ettei Salmelainen ole minulle kovin tuttu pelaaja. Katselin vaan miehen uraa tähän asti ja hänen fyysisiä mittojaan, ja päättelin tuosta ettei mahdollisuuksia aivan huipulle ole olemassa. No toivon mukaan olen väärässä.




Viestin lähetti Saku #11

91 syntyneet. Vostom näyttää olevan porukan nimi, ei mitään aavistusta mistä päin Venäjänmaata. Muistin lukematkin komeasti väärin, eikä sitä kohdannut kuin toinen meidän porukoista. Tiedä sitten mihin sekoitin. Oikeat lukemathan olivat 5-2 meille. Tuskin mitään venakkojen parhaimmistoa tuo ryhmä.

En nyt saa päähäni mistä kaupungista Vostom-niminen joukkue voisi olla. Ei kuitenkaan missään tapauksessa ole aivan Venäjän kärkiseuroja ainakaan nimen perusteella, tosin tämän ikäisten junioreiden ollessa kyseessä kärkiseurat eivät välttämättä aina ole niitä, jotka miehissä menestyvät.


Viestin lähetti Saku #11


EDIT: Sorry, unohdin. Myös tänä vuonna Turussa oli venäläisjoukkue nimeltään Gazovik Tumen. Voitettiin nihkeästi 2-0. Toisella porukalla ei taaskaan pelattu niitä vastaan. Sijoittui kolmanneksi kahden meidän joukkueen jälkeen.

Gazovik Tjumen on tuttu seura. Pelasi viime kaudella Venäjän toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, ja jatkaa siellä myös ensi kaudella. Eli vastaisi Suomessa joko Mestis- tai Suomi-sarjan seuraa (Venäjällä Superliigassa pelaa 18 joukkuetta ja High Leaguessa saman verran).

Tjumen ei kuulu perinteisten suurten kasvattajaseurojen joukkoon Venäjällä. Ei nyt tule yhtään huippupelaajaa mieleen, joka olisi lähtöisin Tjumenista.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Viestin lähetti HN
Juu, en uskokaan, että ongelmia oli fyysisellä, vaan enemmänkin henkisellä puolella ja myös taktisessa valmistautumisessa. Moni on jopa spekuloinut, että Tihonov olisi hävinnyt tuon ekan matsin tahallaan pitääkseen korttinsa piilossa finaalia varten.

Juu, täällä löytyy spekulaatiota samasta:

http://www3.telus.net/worldcuphockey/1981page.html

"It is speculated that Victor Tikhonov was playing possum with the Canadians in the 7-3 loss, as he was hiding what his team was truly capable of."

Mahdotonta sanoa onko totta vai ei. Ottelu oli sikäli erikoinen, että se oli tilanteessa 2-2 toisen erän jälkeen. Kanada vei sitten viimeisen erän peräti 5-1. En tiedä, mitä ohjeita Tihonovilta on tullut toisella erätauolla. Kenties hän komensi pelaajiaan löysäämään tahtia ja säästämään voimia jatkoa varten.

Toisaalta tahallista häviämistä vastaan voisi toimia se, että voittamalla tuon pelin N:liitto olisi voittanut runkosarjan ja saanut välierässä vastaan Tshekkoslovakian sijasta USA:n. Tshekeillä oli tuolloin jalkeilla selvästi kovempi joukkue kuin amerikkalaisilla ja neukut saivat olla enemmän kuin tyytyväisiä, että selvisivät 1-1 tasapelillä heitä vastaan alkusarjassa. Tshekit pelasivat 4-4 tasapelin myös Kanadaa vastaan ja löylyttivät Ruotsia peräti 7-1.

Neukut voittivat USA:n selvästi 6-1 alkusarjassa. Kun nämä otetaan huomioon, niin tahalliseen tappioon ei ehkä sittenkään kannata uskoa.
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Viestin lähetti The Original Jags
Mitä tarkoittaa "riittävän hyvä"? Riittävän hyvä mihin?

Olemaan kakkos-kolmosketjun laituri arvokisoissa. Sitä hän oli toki jo menneissä kisoissa, mutta kiistatta epäonnistuneesti.

Tuohon samaan listaan Salmelaisen, Ridan ja kumppaneiden kanssa voisi lisätä Antti Miettisen. Ei hänkään todellinen huippu ole, mutta pätevä kakkosketjun laituri. Näitähän meillä riittää.


Minä näin viime MM-kisoissa kesyn ja vaisun Ville Peltosen. En tiedä onko tämä merkki alkavasta alamäestä, vai tilapäinen alavireisyys.

Mutta mielestäni Peltosen varaan ei Suomen menestystä enää kannata laskea.

Olli Jokinen oli enemmän kuin kesy. Silti monikaan ei olisi tyrkkäämässä häntä ulos joukkueesta. Myös Villen EHT esitykset puhuvat alamäkeä vastaan. Luulen, että Ville on mukana vielä monta, monta vuotta. Ehkä jopa viisi.


En nyt saa päähäni mistä kaupungista Vostom-niminen joukkue voisi olla. Ei kuitenkaan missään tapauksessa ole aivan Venäjän kärkiseuroja ainakaan nimen perusteella, tosin tämän ikäisten junioreiden ollessa kyseessä kärkiseurat eivät välttämättä aina ole niitä, jotka miehissä menestyvät.

Nämä Vostovin pojat olivat todella aika kesyjä. Tjumen sentään hivenen parempi, mutta ei saanut kyllä montaakaan laukausta koko ottelussa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Viestin lähetti Saku #11

Olemaan kakkos-kolmosketjun laituri arvokisoissa. Sitä hän oli toki jo menneissä kisoissa, mutta kiistatta epäonnistuneesti.

Tuohon samaan listaan Salmelaisen, Ridan ja kumppaneiden kanssa voisi lisätä Antti Miettisen. Ei hänkään todellinen huippu ole, mutta pätevä kakkosketjun laituri. Näitähän meillä riittää.

Juuri näin. Menestyäkseen tulevissa kisoissa Suomi ei tarvitse uusia jukkahentusia ja timopärssisiä, vaan uusia sakuja, jerejä ja teemuja. Näitä nyt etsitään, ja tähän eivät janiridat pysty.


Viestin lähetti Saku #11


Olli Jokinen oli enemmän kuin kesy. Silti monikaan ei olisi tyrkkäämässä häntä ulos joukkueesta. Myös Villen EHT esitykset puhuvat alamäkeä vastaan. Luulen, että Ville on mukana vielä monta, monta vuotta. Ehkä jopa viisi.

Jep, Jokinen oli huono, mutta 26-vuotiaana NHL-joukkueen ykkössentterinä hän on ja pysyy Suomen johtavana keskushyökkääjänä ainakin seuraavat kolme vuotta. Suomen maajoukkueen kannalta olisi toivottavaa, että esimerkiksi Lindgren tai Joensuu pystyisi haastamaan Jokisen tuolloin.

Suomen maajoukkueen kannalta on myös toivottavaa, ettei Ville Peltonen ole enää mukana viiden vuoden päästä.

Viestin lähetti Saku #11

Nämä Vostovin pojat olivat todella aika kesyjä. Tjumen sentään hivenen parempi, mutta ei saanut kyllä montaakaan laukausta koko ottelussa.

Kuten sanottu en usko, että nämä joukkueet edustavat likimainkaan parasta mahdollista venäläisosaamista -91 ikäluokasta. Ehkä todentuntuisemman kuvan venäläisestä juniorikiekosta ja sen parhaimmistosta olisi saatu, jos vierailulla olisi ollut vaikka Lokomotiv Jaroslavl tai Dynamo Moskova.

Tuskin venäläisilläkään kannattaisi vetää mitään isoja johtopäätöksiä Suomen juniorikiekkoilusta, jos Kajaanin Hokin juniorijoukkue lähtisi pelaamaan Venäjälle harjoitusturnausta.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
World Cup 2004

Mielenkiintoinen keskustelu syntyi eri vuosikymmenten jääkiekkoturnausten tason ja kovuuden vertailussa.
Yhteistä linjaa on vaikea löytää tuon kovatasoisuuden määrittämiseksi ja vertailemiseksi.

Jääkiekko on vielä nuori ja jatkuvasti kehittyvä peli. Pelin kaikkia osa-alueita sekä pelaajien ominaisuuksia pyritään kehittämään paremmiksi, tämä kai lienee selvää.
Pelitaktiikoissa on tehty mullistus tultaessa 80-luvulta tähän päivään. 80-luvun organisoimattomalla hyökkäyspelillä ei tämän päivän jääkiekossa pärjättäisi. Pelaajien sijoittumiset kentällä suhteessa kiekkoon ja vastustajiin ovat kokeneet tehokkaan pelin vaatimusten mukaiset uudistukset. Puolustuspelivoima on otettu aseeksi menestyksen tiellä. Nämä seikat voi todeta 80-luvun Kanada Cup-pelien ja World Cup 2004 pelien vertailussa.
Sama pelaaja 80-luvulta pelaa nykyisin täysin eri tavalla organosoitua jääkiekkoa. Pelaaja on käynyt läpi harjoitusmenetelmien ja pelisysteemien muutokset.
Pelaajien henkilökohtaisten peliominaisuuksien muuttumisesta on tässä viestiketjussa kirjoitettu riittävästi, joten en toista niitä enää.

Pidän täysin selvänä, että 80-luvun parhailla maajoukkueilla ei sillä pelillä, jota ne silloin pelasivat, olisi mitään mahdollisuuksia pärjätä World Cup 2004 parhaita joukkueita vastaan. Siksi pidän World Cup 2004 kaikkien aikojen kovatasoisimpana jääkiekkoturnauksena. Edellisestäkin World Cup turnauksesta ehti kulua kahdeksan vuotta. Olisi häpeäksi jääkiekolle, ellei paljonkin tuona aikana olisi pystytty lajia kehittämään.
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Viestin lähetti The Original Jags
Juuri näin. Menestyäkseen tulevissa kisoissa Suomi ei tarvitse uusia jukkahentusia ja timopärssisiä, vaan uusia sakuja, jerejä ja teemuja. Näitä nyt etsitään, ja tähän eivät janiridat pysty.

Eivät pystykkään. Toiveissa on, että OJ pystyy lunastamaan Sakun aseman johtavana sentterinä lähivuosina. Ykkösketjun laituri on ehdottomasti ainakin T.Ruutu. Toinen on vielä kysymysmerkki, Niklas Hagman voisi olla yksi ehdokas siihen asti, kunnes Joensuut, Lindgrenit ja kumppanit nousevat (toivottavasti) huipulle.

Senttereissähän Suomella ei ole mitään hätää. O.Jokinen, V.Filppula, M.Koivu, N.Kapanen, Santala, Viuhkola, Lindgren, Joensuu, Hahl ja Immonen pitävät huolen siitä, että ainakaan sentteritason vuoksi Suomi ei kärkimaiden kyydistä tipu. Laituripuoli onkin se suurin kysymysmerkki.


Suomen maajoukkueen kannalta on myös toivottavaa, ettei Ville Peltonen ole enää mukana viiden vuoden päästä.

Miksi? Ville Peltonen on viiden vuoden päästä 37 vuotias. Kanadan World Cup joukkueessa pelasi montakin Villeä huomattavasti vanhempaa pelaajaa, puhumattakaan USA:sta. Eipä tuntunut joukkueiden menestys juurikaan siitä kärsivän. Raimo Helminen pelasi Olympialaisissa kuukautta vaille 38 vuotiaana. Erottuiko hän huonoudellaan?



Kuten sanottu en usko, että nämä joukkueet edustavat likimainkaan parasta mahdollista venäläisosaamista -91 ikäluokasta. Ehkä todentuntuisemman kuvan venäläisestä juniorikiekosta ja sen parhaimmistosta olisi saatu, jos vierailulla olisi ollut vaikka Lokomotiv Jaroslavl tai Dynamo Moskova.

Tuskin venäläisilläkään kannattaisi vetää mitään isoja johtopäätöksiä Suomen juniorikiekkoilusta, jos Kajaanin Hokin juniorijoukkue lähtisi pelaamaan Venäjälle harjoitusturnausta.
Juu, en sitä ole väittänytkään. Olisi kyllä mielenkiintoista päästä pelaamaan näitä kovia venäläisseuroja vastaan. Jouluna lähdemme Kanadan reissuun, ja siellä tuleekin vastaan jos jonkinnäköistä porukkaa...

Keskustelu on muuten aika sivuraiteella, mutta mikäs siinä jos juttua piisaa...
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Re: World Cup 2004

Viestin lähetti siffa
Mielenkiintoinen keskustelu syntyi eri vuosikymmenten jääkiekkoturnausten tason ja kovuuden vertailussa.
Yhteistä linjaa on vaikea löytää tuon kovatasoisuuden määrittämiseksi ja vertailemiseksi.

Jääkiekko on vielä nuori ja jatkuvasti kehittyvä peli. Pelin kaikkia osa-alueita sekä pelaajien ominaisuuksia pyritään kehittämään paremmiksi, tämä kai lienee selvää.
Pelitaktiikoissa on tehty mullistus tultaessa 80-luvulta tähän päivään. 80-luvun organisoimattomalla hyökkäyspelillä ei tämän päivän jääkiekossa pärjättäisi. Pelaajien sijoittumiset kentällä suhteessa kiekkoon ja vastustajiin ovat kokeneet tehokkaan pelin vaatimusten mukaiset uudistukset. Puolustuspelivoima on otettu aseeksi menestyksen tiellä. Nämä seikat voi todeta 80-luvun Kanada Cup-pelien ja World Cup 2004 pelien vertailussa.
Sama pelaaja 80-luvulta pelaa nykyisin täysin eri tavalla organosoitua jääkiekkoa. Pelaaja on käynyt läpi harjoitusmenetelmien ja pelisysteemien muutokset.
Pelaajien henkilökohtaisten peliominaisuuksien muuttumisesta on tässä viestiketjussa kirjoitettu riittävästi, joten en toista niitä enää.

Pidän täysin selvänä, että 80-luvun parhailla maajoukkueilla ei sillä pelillä, jota ne silloin pelasivat, olisi mitään mahdollisuuksia pärjätä World Cup 2004 parhaita joukkueita vastaan. Siksi pidän World Cup 2004 kaikkien aikojen kovatasoisimpana jääkiekkoturnauksena. Edellisestäkin World Cup turnauksesta ehti kulua kahdeksan vuotta. Olisi häpeäksi jääkiekolle, ellei paljonkin tuona aikana olisi pystytty lajia kehittämään.

Olen pitkälle samaa mieltä, että vuoden 2004 Kanada voittaisi 80-luvun Neuvostoliiton, mikäli Neuvostoliitto pelaisi sellaista peliä, mitä pelasi silloin. Tosiasia on kuitenkin, ettei Neuvostoliitto olisi pelannut, eikä olisi voinutkaan pelata niin avointa hyökkäyspeliä kuin silloin. Taitotasolta uskon, että Neuvostoliiton miehitys oli edellä Kanadaa. Vaikea näitä on verrata, mikä olisi kovatasoisin turnaus, mutta kyllä minä World Cup 2004:n rankkaan korkeimmalle. Eri asia on sitten, olisiko vuoden 2004 Kanada nujertanut Neuvostoliittoa. Sitä on mahdoton sanoa.
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Mielestäni Kanadan murskatappio finaalissa ei voinut johtua heikosta valmistautumisesta oikeastaan pienessäkään määrin.

Tässä nyt on puhuttu tuosta vuoden -81 Kanada Cupista ja sen finaalista. Pistänpä vähän suoraa lainausta Gretzkyn kirjasta (1990).

"Syksyllä 1981 pelattiin sitten Kanada Cup, jonka aikana vanhenin varmaan kymmenen vuotta. Se oli ehdottomasti elämäni huonoin jääkiekkokokemus aina järjestelyistä valmennukseen, tunnelmaan ja omaan pelipanokseeni asti, joka oli surkea.

Sitä Cupia vedettiin kuin jotain alokasleiriä. Kuusi viikkoa meitä luistelutettiin kaksi tuntia sekä aamulla että iltapäivällä, ja kaiken päälle tuli vielä kolmekymmentä viisi minuuttia juoksua tai pyöräilyä. Leirin lopulla kaikki olivat jo aivan poikki. Ei voimaharjoittelua jaksa kuutta viikkoa peräkkäin. Myöhemmin Cupeissa harjoittelua vähennettiin puoleentoista tuntiin päivässä, ja siinä kaikki.

Päälliköitä oli liikaa ja pelaajia liian vähän. Meillä oli neljä valmentajaa ja neljä joukkueenjohtajaa. Meillä oli kahdeksan vaikutusvaltaista miestä, joilla ei kenelläkään ollut yhtään valtaa. Scotty Bowman valmensi, mikä olisi ollut ihan hyvä jos hän olisi tehnyt päätökset." jne.

Kritiikki tuota Cupia kohtaan jatkuu vielä muutaman sivun. Eli suomeksi sanottuna, Kanadan valmistautuminen oli ihan päin persettä. Peesaan tässä kyllä siffaa ja olemalla täysin samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että vuoden 2004 Kanada olisi piessyt kaikki tuon 1981 joukkueet mennen tullen. Niin olisi tehnyt varmaan myös vuoden 2004 Suomi, Tsekki, Ruotsi, USA ja Slovakiakin.

Jääkiekko oli tuonne 90-luvun taitteeseen asti oikeastaan ihan pelkkää hyökkäämistä ja pelaajien väliset taitoerot olivat todella suuria. Nykyään ei taatusti valmistauduta tuolla tavoin kuin Kanada vuonna 1981.

Sinänsä on ihan turhaa verrata 80-luvun joukkueita 2000-luvun joukkueisiin ja pohtia kuka voittaisi kenetkin. Nämä on niin aikaan sidottuja juttuja. Jos kuitenkin halutaa sille linjalle lähteä, niin uskon kyllä todella vakaasti että nykyjengit pieksisivät 80-luvun joukkueet ihan pystyyn.

On mielestäni kylmä fakta, että jääkiekon taso on noussut ja laajentunut noista 80-luvun turnauksista. Nykyään hyviä maita löytyy sentään useampi, jo tämä seikka nostaa nykykisat kovemmiksi kuin tuolloin pelatut. Tottakai N-liitto oli tuolloin monessa suhteessa ylivertainen, pelaajat olivat Urheilijoita tosin kuin monen muun maan pelurit. Lisäksi valmennus ja harjoittelu oli ammattimaista ja tieteellisesti viety erittäin pitkälle. Kanadassa oli tietenkin myös ammattimaista toimintaa, mutta tekemisen laatu oli kaukana neukuista. Muilla ei oikeastaan (ehkä Tsekkejä lukuunottamatta) ollut paljon sanottavaa. Kyllä siinä puoliammattilaiset väkisinkin näyttävät pujottelukepeiltä kun veli venäläinen luisteli jalat alta.

Yhdessä asiassa olen kuitenkin samaa mieltä Jagsin kanssa. Kyllä, 80-luvun jäkis oli Paljon mukavampaa katseltavaa.
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Viestin lähetti Knower
Sinänsä on ihan turhaa verrata 80-luvun joukkueita 2000-luvun joukkueisiin ja pohtia kuka voittaisi kenetkin. Nämä on niin aikaan sidottuja juttuja. Jos kuitenkin halutaa sille linjalle lähteä, niin uskon kyllä todella vakaasti että nykyjengit pieksisivät 80-luvun joukkueet ihan pystyyn.

1980-luvun ja 2000-joukkueita ei tosiaan voi verrata keskenään, niin kuin mainitsitkin. 1980-luvulla pelattiin avoimempaa peliä ja peli on muuttunut ja kehittynyt vuosien varrella aivan erilaiseksi, joten jo siitä syystä näitä on aivan turha verrata. Tottakai nykyinen Kanada pieksisi Neuvostoliiton helposti, jos Neuvostoliitto pelaisi samalla tavalla, mitä 1980-luvulla. Mutta järkikin sen sanoo, että näin ei olisi. Vielä muutama vuosi sitten ja vieläkin jokunen entisen Neuvostoliiton pelaaja pelaa NHL:ssä ja he ovat muuttaneet pelityyliä sellaiseksi, mihin peli on kehittynyt. Mutta jos otettaisiin vaikka 1980-luvun Neuvostoliiton pelaajat nykyaikaiseen valmennukseen ja valmistautumiseen niin tulos voisi olla aivan toinen.

Sanot tuossa, että nykyjengit pesisivät entisajan jengit pystyyn. Tämä on eräällä tavalla aika ristiriitainen väite. Jos otetaan esimerkiksi USA:n joukkue vertailuun. 80-luvulla siellä pelasi monta huippupelaajaa, joista osa vielä viime World Cupissakin oli mukana. Uskon todella, että esimerkiksi Brett Hull oli kovempi pelaaja 1980-luvulla kuin nyt. Samoin voidaan tehdä monelle muullekin joukkueelle. Esimerkiksi Mario Lemiux on vieläkin NHL:n parhaimmistoa, eikä ole enää parhaassa vedossa. Varmasti taitotasoltaan Kanadan 1987 joukkue voisi pestä nykyisen. Ei kait kukaan nyt ajattele, että sen ajan joukkueet lähtisivät sen ajan pelaamiskulttuurilla nykyajan jengejä vastaan? He pelaisivat nykyajan kiekkoa - taitopuolella nykyiset kiekkoilijat jäävät jalkoihin heihin verrattaessa.
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
En usko että se ihan niinkään menee, että nykyjoukkuetta vastaan 80-luvun huippujoukkue yksinkertaisesti vain "pelaisi" nykyajan kiekkoa. Ei, nykyajan kiekko vaatii myös huippumäärän taitoa ja tämä taito on erilaista kuin tuolloin 80-luvulla. Ei senkään ajan tähdet pystyisi noin vain muuttamaan peliään nykykiekkoon sopivaksi. Tietenkin on poikkeuksia kuten Lemieux, Yzerman yms. ja itse asiassa aika paljonkin, mutta tähän on vaadittu pitkä ja jatkuva sopeutuminen nykykiekon vaatimuksiin.

Mietitäänpä toisinpäin. Jos nykykiekkolijoista esim. Kovaltsukin tai Forsbergin voisi aikakoneella siirtää 80-luvun liigaan, veikkaan että jälki olisi kohtuullisen tuhoisaa. Esim. Koivu tai Kariya olisivat myös todennäköisesti aika kovia tekijöitä.

Siitä olen yhtä mieltä, että kaksi kaikkien aikojen parasta kanukkia, Gretzky ja Lemieux, ovat edelleen täysin poikkeuksellisia pelaajia ja on ihme, että samalle ajalle on syntynyt kaksi tuollaista pelaajaa. Toisaalta en usko (toki se voi olla mahdollista), että kukaan koskaan tulee dominoimaan peliä samalla tavalla kuin tuo kaksikko aikanaan sillä jääkiekon taso on laajentunut. Liigan keskitason pelaaja on varmasti nykyään kovempi kuin 80-luvulla, tämä jo ehkäisee vastaavanlaisen dominoinnin syntymistä.
 

Kipelov

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiovan fasistijuntta
Viestin lähetti Taitopelaaja
Harmittaa hieman, kun itsellä ei ole noista vanhemmista peleistä minkäänlaista tietoa. Tai siis olisi ollut kiva nähdä noiden vanhempien tähtien pelejä.

Minäkin olen nähnyt 80-luvun peleistä lähinnä satunnaisia väläyksiä eri dokumenteissa, joten olisi todella mielenkiintoista nähdä esimerkiksi Ylen nykyisin suosimia maalikoosteita selostuksen kera. Kokonaisia pelejä on saatavissa P2P-ohjelmilla esimerkiksi 70-luvun Super Series -kohtaamisista, mutta itseäni kiinnostaisivat lähinnä kohokohdat, ja kuvanlaatu voisi olla edes aavistuksen parempi.

Jokaisella kiinnostuneella kansalaisella pitäisi olla perustuslainninen oikeus saada vanhoja otteluvideoita käsiinsä. :) Olisi aika herkkua, jos esimerkiksi MM-kisoista julkaistaisiin DVD:llä jonkinlaisia koosteita. Kuvanauhojen oikeudet vain taitavat olla aika monissa käsissä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös