Mainos

Mieleenpainuvimmat tai erikoisimmat kv. ottelut kautta aikojen?

  • 28 501
  • 179
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Knower
.
Siitä olen yhtä mieltä, että kaksi kaikkien aikojen parasta kanukkia, Gretzky ja Lemieux, ovat edelleen täysin poikkeuksellisia pelaajia ja on ihme, että samalle ajalle on syntynyt kaksi tuollaista pelaajaa. Toisaalta en usko (toki se voi olla mahdollista), että kukaan koskaan tulee dominoimaan peliä samalla tavalla kuin tuo kaksikko aikanaan sillä jääkiekon taso on laajentunut. Liigan keskitason pelaaja on varmasti nykyään kovempi kuin 80-luvulla, tämä jo ehkäisee vastaavanlaisen dominoinnin syntymistä.

Minun käsitykseni taas on se että taktinen pelaaminen on sitä luokkaa että tilaa viedään tietyillä taktiikoilla pois niin paljon ettei samaa aikaa kiekollisena saada. Onhan tosin luistelutaito koko planeetalla parantunut aivan tolkuttomasti ja "liike-tila-aika" yhtälö varsinkin puolustuksellisesti toteutuu paremmin, varsinkin kun taktinen osaaminen on sitä oikein sijoittumista kentällä.
 

IceBreezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, HIFK, Habs
Viestin lähetti Knower
Siitä olen yhtä mieltä, että kaksi kaikkien aikojen parasta kanukkia, Gretzky ja Lemieux, ovat edelleen täysin poikkeuksellisia pelaajia ja on ihme, että samalle ajalle on syntynyt kaksi tuollaista pelaajaa.

Bobby Orr dominoi peliä enemmän kuin ehkä kumpikaan noista. Sekä Orr että Lemieux nimenomaan dominoivat kenttätapahtumia. Väinön suurin voimahan oli kaikki muut ylittävä pelikäsitys, yhdistettynä siihen hyökkäysalueella tehtyyn piruettiin ja omassa "toimistossa" tehtyihin ratkaisuihin. Puhtaana kentän tapahtumien dominoijana Orr hakee vertaistaan.
 

Haidekkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Jokipojat, Corey Perry
Pari ottelua vielä joka on jäänyt mieleen hyvin:

Norjan mm-kisat 1999, 2. välieräottelu:

Suomi-Ruotsi

Suomi oli vienyt ekan välierän 3-1 ja Ruotsi otti tässä ottelussa revanssin kun Ari Sulander törttöili maalin takana syöttäen kiekon suoraan Michael Nylanderin lapaan ja tämä iski siitä voittomaalin tyhjiin.

Finaalipaikka jouduttiin ratkaisemaan jatkoajalla. Siinä sitten koko jatkoajan sai katsella Suomen pyöritystä ja samalla pelätä paskat housussa että Ruotsi saa vastahyökkäyksen ja Sulo tekee ratkaisevan virheen.

Sitten Koivun ketju loi maalille helvetinmoisen ryysiksen jonka seurauksena Marko Tuomainen heitti jostain jollain ilveellä sen kiekon Ruotsin maaliin.

Edelleenkin muistan selvästi Mertarannan selostuksen siinä kohtaa: "Selänne, Koivu.. Koivu tulee maalin eteen ja Tommy Salo ja kiekkoko tulee sieltä Suomi tuleeeeeeee!!!! TULEEEEE!!!!!!! SUOMI MENEE LOPPUOTTELUUN!!!!! TULEEEE!!!!!"

Mahtava revanssi edellisvuoden finaalitappiolle.

Sveitsin MM-kisat 1998, 1. finaali: Suomi-Ruotsi

Ruotsi oli mennyt johtoon ylivoimalla kun Johan Tornberg pääsi sutaisemaan viivalta kiekon Sulanderin längistä.
Tommy Salo torjui kokoajan kaiken mahdollisen, kun sitten vihdoinkin Ville Peltonen pääsi laittamaan kiekon maaliin.

Ottelun jenkkituomari Alex Dell kuitenkin hylkäsi maalin. Syy oli muistaakseni se että hän kerkesi viheltää pelin juuri poikki kun Peltonen teki maalin. Tämä siksi että Ruotsille oli tulossa jäähy. Kuitenkaan kiekko ei käynyt edes kenenkään ruotsalaisen hallussa ennen vihellystä.

Lopun kaikki sitten tietää. Toinen finaali 0-0 ja Ruotsille kulta kahden ottelun yhteismaalin 1-0. Vitutti.
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Nagano98:

Puolivälierä Suomi-Ruotsi 2-1. Tämä on THE jääkiekko ottelu, joka on jäänyt mieleen. Selänteen 2 maalia ja suomen ei niin odotettu voitto oli mahtavaa. Ainoita kertoja, kun ihan olen yltynyt tuulettamaan ja pomppimaan kotisohvilla.

KV otteluihin laskettaneen myös viime vuoden EC:n finaali OMSK- Kärpät. Se jää mieleen myös ikuisiksi ajoiksi. Kyseenalaisesti hylätty voittomaali ja sitten Jagr ratkaisee. Aika harvoin sitä sm-liiga joukkue pääsee tosipeleissä Jaromir Jagrin tasoisia tähtiä vastaan vääntämään.
 
Viimeksi muokattu:

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Yksi mieleenpainuvimmista matseista on ilman muuta myös v. 1980 Lake Placidin olympiaturnauksen otelu Usa-Neuvostoliitto, jonka Usa voitti 4-3. Muistelen, että ottelussa Tihonov otti Tretjakin penkille Usan mentyä 2-1 johtoon. Myshkin ei myöskään venynyt parhaimpaansa ja näin sensaatio oli valmis. Miten lie olisi käynyt, jos Tretjak olisi seissyt maalissa pelin loppuun saakka? Vai oliko tuo mv-vaihto toisin päin eli Myshkin aloitti? En muista tarkkaan. Erinomainen ottelu joka tapauksessa.
 

WPK

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK , Chicago Blackhawks, Leeds United
1976 Katowice

1976 Katowicen MM-kisoissa Puola-CCCP 6-4 !!! Ehdottomasti yksi isoimpia yllätyksiä kautta aikojen. Henki voitti materian - tuon matsin haluaisin todellakin nähdä. Neukut voitti kuitenkin lopulta maailmanmestaruden ja Puola ei enää muita joukkueita tainnut peitota ja putosi B-sarjaan...
 

TKH

Jäsen
N-liitti - Puola 16-1

Tuo Puolan voitti lienee yksi kaikkein suurimmista yllätyksissä jääkiekossa, koska saman vuoden olympialaisissa (jotka pelattiin vain 2 kuukautta aikaisemmin) maiden välinen ottelu oli päättynyt 16-1 ja edellisen vuoden MM-kisoissa peli päättyi 15-1.
 

onomoro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa
En ole mitään peliä fiilistellyt/hehkuttanut niin paljon kuin Suomi-USA -peliä Wolrd Cup 2004 -turnauksessa. En mistään pelistä ole ollut niin haltioissani.
 

Haidekkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Jokipojat, Corey Perry
Viltsu kirjoitti:
Yksi mieleenpainuvimmista matseista on ilman muuta myös v. 1980 Lake Placidin olympiaturnauksen otelu Usa-Neuvostoliitto, jonka Usa voitti 4-3. Muistelen, että ottelussa Tihonov otti Tretjakin penkille Usan mentyä 2-1 johtoon. Myshkin ei myöskään venynyt parhaimpaansa ja näin sensaatio oli valmis. Miten lie olisi käynyt, jos Tretjak olisi seissyt maalissa pelin loppuun saakka? Vai oliko tuo mv-vaihto toisin päin eli Myshkin aloitti? En muista tarkkaan. Erinomainen ottelu joka tapauksessa.

Tretjak aloitti ja joutui penkille kun Usa tasoitti 2-2:een jota en ymmärrä. Lopusta vastasi Myshkin. Tretjakin epäuskoinen ilme penkillä oli kyllä mieleenpainuva.
 

Jack Daniel's

Jäsen
Suosikkijoukkue
Uudesti syntynyt Jokerit, NY Islanders
Hyvä aihe!

Laitetaas jotain:

Positiivisessa mielessä:

- USA-Suomi 1-2 World cup-välierä 2004. 1-0 tilanteessa meni usko, mutta tällä kertaa Jellona teki kaikkien aikojen tempun nousemalla voittoon. Ottelun jälkeinen tila oli niin infernaalinen, ettei nukkumisesta tullut hetkeen mitään.

- Suomi - Ruotsi 4-1 MM-finaali -95. Suuria muistikuvia ei noin itse ottelusta ole. Ei sitä niin kakarana osannut vielä arvostaa ja tajuta, kuinka suuri asia maailmanmestaruus olikaan Suomen kansalle.

- Suomi - Ruotsi 2-1 ja, MM-välierä -99, suuria tunnekuohuja pelin aikana. Lindin 1-1 maalin riemusta Sulanderin ryssimän Ruotsin johtomaalin epätoivoon. En ikinä unohda Antsan hehkutusta Veken punnertaessa jatkoajalla ratkaisun. Koskaan en ole varmaan millekään Suomen tekemälle maalille huutanut niin paljoa.

- Suomi - Venäjä 3-3 MM-kisat 99, alkulohko. 0-3 Venäjälle, alle 10 min jäljellä. Koivu herättää toivon, Tuomainen jatkaa ja 2 sec ennen loppua repeää riemu. Antsa hehkuttaa Jeren maalia kuin maailmanmestaruutta, vaikka kyse ei ollut kuin lohkovoitosta silloin.

- Ruotsi - Valko-Venäjä 3-4 SLC-puolivälierä 2002. Kaverilla katsottiin peliä, ja vaikkei ollut Suomen peli kyseessä, niin kylläpä perhana jännitti. Ottelun jälkeen oli epätodellinen fiilis, tämä voisi mennä myös erikoisimpien kv-pelien listalle.

Negatiiviset:

- Suomi - Ruotsi 5-6

Kaikki mahdollinen ja mahdoton on jo sanottu. Tunneskaalat vaihtelivat pelin aikana hillittömästä riemusta kiehuvaan raivoon.

- Suomi - Tshekki 4-1(0-1ja), MM-finaali -99, se katkerin finaalitappioista. Oli se vaan niin perkeleen lähellä. Jos Koivu ei olisi loukkaantunut 1. finaalissa, Suomi olisi voittanut, olen aivan varma siitä.

- Suomi - Tshekki 2-3ja, MM-finaali -01. Taas ne helvetin takatukat teki sen. Nyt oltiin vielä lähempänä kuin Norjassa, mutta ei. Ja pahinta oli vielä se, että se yksi saatanan viheliäinen ruoskaletti pääsi iskemään ratkaisun.

Että semmosta muisteloa näin Juhannuksen ovella...
 

Jokeriarska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Parhaat on ehdottomasti WC-välierä USA:ta vastaan. Saavutus, finaalipaikka on mielestäni Suomen jääkiekkohistorian paras. Uskomaton tunne ottelun jälkeen! Muutenkin koko Suomen World Cup -turnaukselle ehdoton peukun nosto.

Ruotsi-ottelu Naganossa 98 kipuaa myös korkealle. Yksi makeimpia voittoja ehdottomasti ja ehkä makein Ruotsista.

Huonointa tuskin tarvitsee kertoa.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
World Cup 2004

Olen jo kirjoittanut Suomen välieräottelusta USA-Suomi ja finaaliottelusta Kanada-Suomi viime syksyn World Cupissa. Ne ovat minulle mieleenpainuvimmat kansainväliset ottelut kautta aikojen.

World Cup 2004 alkusarjan ottelu Suomi-Ruotsi nousee minun mielessäni heti noiden kahden ottelun jälkeen huikeaksi jääkiekkonäytelmäksi.
Ruotsi oli valmistautunut huolella turnaukseen. Ruotsissa odotettiin perustellusti Ruotsin etenemistä aina finaaliotteluun Kanadaa vastaan. Ruotsin joukkue oli NHL-pelaajien tasolla mitattuna ehkä turnauksen kovatasoisin joukkue. Ykköskenttä Kim Johnsson-Niklas Lidström pakkeina ja Daniel Alfredsson-Mats Sundin-Fredrik Molin hyökkäysketjuna sekä kakkosketju Matias Norström-Dick Tärnström puolustajina ja Markus Näslund-Peter Forsberg-Henrik Zetterberg edustivat NHL-pelaajien kärkeä.

Ottelun 1.erä oli merkillinen. Suomi meni 2-0 johtoon Peltosen ja Väänäsen maaleilla. Molin teki ylivoimalla 2-1. Koivu vei Suomen 3-1 johtoon. Lidström ampui ylivoimalla 3-2:een. Molin tasoitti erän viimeisellä minuutilla 3-3.
Ottelun 1. erätauolla päävalmentaja Summanen herätteli ensin muun valmennusjohdon ja sen jälkeen pelaajat taistelemaan voitosta.

2. erän ensimmäisellä minuutilla Olli Jokinen vei Suomen riemukkaasti 4-3 johtoon. Suomi taisteli kolmella viittä vastaan puoli minuuttia maailman huippuluokan ylivoimaa vastaan.

Ajassa 59.49 Ruotsi tasoitti kuudella neljää vastaan ylivoimalla väkisin 4-4. Jouduttiin jatkoajalle, jonka paras maalitilanne oli Suomen Teemu Selänteellä.

Tasapeli Suomelle oli kuin voitto, koska puolivälierään saatiin Saksa. Ruotsi joutui puolivälierään Tshekkejä vastaan ja hävisi huippukuntoiselle Tshekille murskaluvuin.

Ruotsi-ottelu oli Suomen kannalta monin tavoin merkittävä. Suomen ykkösketjuksi nousi Tuomo Ruutu-Olli Jokinen-Ville Peltonen. Varsinkin Tuomo Ruudun peli loksahti kohdalleen ketjukavereiden kanssa. Tuomo jatkoi loistavia otteitaan peleissä USA:ta ja Kanadaa vastaan. Ossi Väänänen teki maalin ja syötti yhden. Väänänen oli noussut pelaavaan kokoonpanoon, kun Aki Berg ei pystynyt pelaamaan. Seuraavaan otteluun Berg palaisi takaisin Janne Niinimaan paikalle, koska Väänänen vei hyvillä otteillaan avauskokoonpanon paikan häneltä. Niinimaa poistui joukkueesta ja sai tukea poistumiselleen joiltain maajoukkueen johdossa olleilta henkilöiltä. Teemu Selänne mietti omaa poistumistaan joukkueesta, mutta jäi polvivammaisena jatkamaan pelaamistaan.
 

Haidekkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Jokipojat, Corey Perry
Minusta tuo World Cupin alkusarjan peli oli ennemminkin vituttava. Tuli semmonen tunne että me ei parhaalla mahdollisellakaan koostumuksella saada pidettyä Ruotsia vastaan johtoasemaa. Samoin Ruotsia vastaan on ihan sama vaikka siellä maalissa seisoisi millainen ihmemies tahansa. Jotenkin se 4 maalia Kiprusoffin taakse tuntui vähän uskomattomalta vaikka taidolla osa olikin tehty. Ja varsinkin se että kolme niistä tuli ekassa erässä.

Ja vielä se Selänteen tolppalaukaus...
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Lauriman kirjoitti:
Minusta tuo World Cupin alkusarjan peli oli ennemminkin vituttava. Tuli semmonen tunne että me ei parhaalla mahdollisellakaan koostumuksella saada pidettyä Ruotsia vastaan johtoasemaa. Samoin Ruotsia vastaan on ihan sama vaikka siellä maalissa seisoisi millainen ihmemies tahansa. Jotenkin se 4 maalia Kiprusoffin taakse tuntui vähän uskomattomalta vaikka taidolla osa olikin tehty. Ja varsinkin se että kolme niistä tuli ekassa erässä.

Ja vielä se Selänteen tolppalaukaus...

Niinno, Suomella toki ykkösketjun pelaajat olivat puolikuntoisia. Ja Ruotsilla oli vastassa kaikkien aikojen jengi, josta selvittiin silti kunnialla. Ruotsi pelasi niin tuhottoman paljon ylivoimaa vaan.
 

IceBreezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, HIFK, Habs
Lauriman kirjoitti:
Minusta tuo World Cupin alkusarjan peli oli ennemminkin vituttava. Tuli semmonen tunne että me ei parhaalla mahdollisellakaan koostumuksella saada pidettyä Ruotsia vastaan johtoasemaa. Samoin Ruotsia vastaan on ihan sama vaikka siellä maalissa seisoisi millainen ihmemies tahansa. Jotenkin se 4 maalia Kiprusoffin taakse tuntui vähän uskomattomalta vaikka taidolla osa olikin tehty. Ja varsinkin se että kolme niistä tuli ekassa erässä.

Ja vielä se Selänteen tolppalaukaus...

Tuo on aika mainio tapa nähdä sekin ottelu. Tasapeli riitti lohkovoittoon, mutta ei vaan tyydytä. Oliin paikan päällä ja kyllä Tre Kronorin kannattajat olivat aika maansa myyneitä: he ymmärsivät tasapelin olevan heidän tappionsa. Kuten niin monta kertaa se on sitä ollut Suomelle Ruotsia vastaan. Mutta mikäs siinä, jos lähtökohta on se, että Suomen on voitettava kaikki niin kyllähän sitä sappinestettä saa elämänsä aikana niellä muutaman ämpärillisen.
 
Viimeksi muokattu:

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Mieleenpainuvimpia otteluita ovat luonnollisesti negatiivisesti päättyneet ottelut. Näistä suurimpina mainittakoon kummatkin jatkoaika tappiot Tsekeille sekä se eräs puolivälierä-ottelu. Niistä ei sen enempää.

Mutta hienojakin kokemuksia olen toki saanut. Sitä otteluiden "helmeä" on kuitenkin vaikea lähteä mainitsemaan, mutta jos ei ykköseksi niin ainakin hyvin lähelle sitä pääsee Naganon puolivälieräottelu Ruotsia vastaan, kun katsoimme sitä koulussa parin muun luokan kanssa. Semmoista tunnelmaa en ole varmasti ikinä jääkiekko-ottelua seuratessani kokenut, en edes hallissa. Ja olen kuitenkin nähnyt aika monta lätkämatsia. Myös samojen kisojen kaksi viimeistä ottelua on jäänyt hyvin mieliin.

Harmi että en vuonna -95 ollut vielä kovinkaan vanha enkä paljonkaan ymmärtänyt siitä kaikesta, mitä tuon vuoden finaaliottelun voitto merkitsi, vaikkakin muistelisin että tuon ottelun katsoin suorana telkkarista.
 

Haidekkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Jokipojat, Corey Perry
IceBreezer kirjoitti:
Tuo on aika mainio tapa nähdä sekin ottelu. Tasapeli riitti lohkovoittoon, mutta ei vaan tyydytä. Oliin paikan päällä ja kyllä Tre Kronorin kannattajat olivat aika maansa myyneitä: he ymmärsivät tasapelin olevan heidän tappionsa. Kuten niin monta kertaa se on sitä ollut Suomelle Ruotsia vastaan. Mutta mikäs siinä, jos lähtökohta on se, että Suomen on voitettava kaikki niin kyllähän sitä sappinestettä saa elämänsä aikana niellä muutaman ämpärillisen.

Joo tuota kyllä minulla oli pelin jälkeen tosi helpottunut olo kun niitä ei päästetty jatkoajalla maalintekoon ja Tsekki vältettiin, mutta olisin toivonut voittoa ihan senkin takia kun Ruotsista sitä ei olla saatu sitten vuoden 2001 jatkolohkon pelin.
Ja etenkin sitä revanssia toivoisi vihdoin ja viimein sille Helsingin kisojen puolivälierävoitolle.

Ja se tapa millä Ruotsi sai tasoituksen, eli viimeisillä sekunneilla, jätti hienosta lohkovoitosta huolimatta jonkin verran huonon maun. Ja se että Suomi oli lähes koko ajan alakynnessä, otti typeriä jäähyjä ja päästi Ruotsin pelaamaan jumalattoman paljon ylivoimaa. Ruotsille ikäänkuin tarjottiin tilaisuus tasoittaa joka kerta kun Suomi otti itse johdon. Mutta olinhan minä tyytyväinen luonnollisesti lopputulokseen. Voitto olisi tosin ollut vielä mahtavampi juttu.

Ja tuosta "Suomen on voitettava kaikki"-jutusta sen verran että Suomen maajoukkueen kannattajalle ei kerta kaikkiaan ole varaa omata sellaista asennetta.
 
Viimeksi muokattu:

IceBreezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, HIFK, Habs
Lauriman kirjoitti:
Ja se tapa millä Ruotsi sai tasoituksen, eli viimeisillä sekunneilla, jätti hienosta lohkovoitosta huolimatta jonkin verran huonon maun. Ja se että Suomi oli lähes koko ajan alakynnessä, otti typeriä jäähyjä ja päästi Ruotsin pelaamaan jumalattoman paljon ylivoimaa. Ruotsille ikäänkuin tarjottiin tilaisuus tasoittaa joka kerta kun Suomi otti itse johdon. Mutta olinhan minä tyytyväinen luonnollisesti lopputulokseen. Voitto olisi tosin ollut vielä mahtavampi juttu.

Ja tuosta "Suomen on voitettava kaikki"-jutusta sen verran että Suomen maajoukkueen kannattajalle ei kerta kaikkiaan ole varaa omata sellaista asennetta.

Oliko Suomi alakynnessä tasaviisikoin? Alivoimaa tuli liikaa ja llian moni alivoima tuli tuomarin suosiollisella avustuksella. Tasoitusmaalin aikana Timonen istui, millä laseilla tahansa katsottuna, väärin tuomittua 2-minuuttista. Itse koin tasapelin voittona. Koska lopputulos, eli lohkovoitto oli tärkeintä.


Suomen kannattajien asenteesta olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
IceBreezer kirjoitti:
Oliko Suomi alakynnessä tasaviisikoin? Alivoimaa tuli liikaa ja llian moni alivoima tuli tuomarin suosiollisella avustuksella. Tasoitusmaalin aikana Timonen istui, millä laseilla tahansa katsottuna, väärin tuomittua 2-minuuttista. Itse koin tasapelin voittona. Koska lopputulos, eli lohkovoitto oli tärkeintä.

Otin WC 2004 alkusarjan ottelun Suomi-Ruotsi esille mielenkiintoisena otteluna lähinnä sen takia, että Ruotsilla oli NHL-kauden 2003/2004 huippupelaajat mukana. Ei liene liioiteltua sanoa, että Sundin, Alfredsson, Forsberg, Lidström, Modin ja Näslund olivat kaudella 2003/2004 aivan NHL:n kärkijoukkoa. Useat näistä ruotsalaisista kuuluivat NHL:n kymmenen parhaan pelaajan joukkoon. Ruotsi kuului päinvastoin kuin Suomi myös ennakkoveikkauksissa varmoihin vähintään välieräotteluihin etenevinä joukkueina. Ruotsia ja Tshekkiä pidettiin pahimpina uhkina unelmafinaalin Kanada-USA toteutumiselle .

Suomalaisista ei yksikään pelaaja päässyt NHL-kaudella 2003/2004 noiden ruotsalaisten tasolle.
Ruotsi oli ilman muuta ennakkosuosikki. Sen takia tasapeliin pääseminen oli Suomelta hyvä suoritus. Jännityksen peliin toi molempien joukkueiden halu voittaa alkusarja ja näin saada Saksa vastaan puolivälieräotteluun.
 

IceBreezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, HIFK, Habs
siffa kirjoitti:
. Ei liene liioiteltua sanoa, että Sundin, Alfredsson, Forsberg, Lidström, Modin ja Näslund olivat kaudella 2003/2004 aivan NHL:n kärkijoukkoa. Useat näistä ruotsalaisista kuuluivat NHL:n kymmenen parhaan pelaajan joukkoon.
.


Joo, on kyllä suoraan sanottuna sääli, että tämä Ruotsin kaikien aikojen kiekkosikermä: Sundin, Lidström, Forsberg, Näslund, Alfredsson, Nylander (ei mukana WC:ssa), Norström, jne, ei ole onnistunut kertaakaan yhdessä oikein isosti. Lähimpänä se oli, kun herrat olivat vielä nuoria, Maailman Cupissa 1996. Silloin Kanada voitti välierän toisella jatkoajalla, kiekon käytyä hetkeä aikaisemmin Kanadan maalin molemmissa tolpissa. Vaikka Fopan ja Sundinin maalit Suomea vastaan ovat sattuneet usein pahaa syvemmin, niin kumpikin kuuluu ehdottomasti omiin suosikkipelaajiini (paitsi, kun pelaavat Leijonia vastaan). Kovia jätkiä.

Sundinia pidän nimenomaan maajoukkuepaidassa Ruotsin kaikkiena aikojen ykkösenä. Aina hän on hyvä, mutta Tre Kronorissa hänesta löytyy vielä yksi vaihde lisää. Torino on varmasti päätepysäkki Sundinin maajoukkuesukupolvelle, saas nähdä. Ainahan voi elätellä toiveita Suomi-Ruotsi -finaalista, jonka 35-vuotias Teemu Selänne ratkaisee jatkoajalla, vastahyökkäysestä,oikealta laidalta lauotulla lämärillä maalin vastakkaiseen alanurkkaan...
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Minustakin juuri Mats Sundin on se Ruotsin kaikkien aikojen Tre Kronor pelaaja. Lähes arvokisoissa kuin arvokisoissa pidän häntä yhtenä parhaana pelaaja, jota hän oli myös viime World Cupissa. Hän on myös erinomainen aloittaja, taitava, loistava pelisilmä ja erinomainen laukaus. Minusta taas varsinkin maajoukkueessa Forsberg ei ole kovinkaan hyvin onnistunut. Puhun siis tässä näistä muutamasta viimeisestä turnauksesta.

Samoin Näslund ja Alfredsson ei ole oikein maajoukkueessa onnistuneet. Varsinkin Näslund on ollut ihmeen kesy aina. Parhaiten Lindström ja Sundin ovat saaneet aina harmaita hiuksia vastustajilleen.
 

IceBreezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, HIFK, Habs
Minusta taas varsinkin maajoukkueessa Forsberg ei ole kovinkaan hyvin onnistunut. Puhun siis tässä näistä muutamasta viimeisestä turnauksesta. Samoin Näslund ja Alfredsson ei ole oikein maajoukkueessa onnistuneet. Varsinkin Näslund on ollut ihmeen kesy aina. .[/QUOTE kirjoitti:
Näslund on tosiaan mysteeri maajoukkueessa, ei ole koskaan vakuuttanut. Forsbergin kohtalona taitaa olla se, että hän on niin pirun hyvä, että hänen pysäyttämiseensä käytetään, jopa kiekkomaailmassa, poikkeuksellisen törkeitä otteita. Ja koska Forsbergia ei koskaan ole suojattu gooneilla (varsinkaan ei maajoukkueessa), vaan mies hoitaa itse sekä pelinteon että lähitaistelut niin Foppa ihan oikeasti hajoaa käsiin. Surullista, koska Forsberg on pelaajana maaginen mies.


Edelleen ihmettelen ettei Hardy Nilsson yksinkertaisesti järjestänyt hässäkkää Rob Niedermayerin taklattua Foppaa selkään MM-finaalissa 2004. Siinä eurooppalaiset valmentajat kerta toisensa jälkeen tekevät vakavan virheen, kun eivät komenna NHL:ssa kouliintuneita pelajiaan antamaan samalla mitalla takaisin. Yksi poikkeus tulee mieleen - Suomen ja USA:n Word Cup semifinaali, jossa Suomi taklasi kovemmin kuin koskaan, koko kentän alueella. USA menetti itsevarmuteensa ja omaan pään sisällä olleen fyysisen yliotteen.

Ruotsi hävisi kaksi johtamaansa MM-finaalia putkeen Kanadalla, nimenomaan Kanadan alettua nujakoimaan tappioasemassa. Homma olisi pitänyt kääntää uudelleen, niin että kanukit olisivat provosoituneet virheisiin.
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
IceBreezer kirjoitti:
Näslund on tosiaan mysteeri maajoukkueessa, ei ole koskaan vakuuttanut. Forsbergin kohtalona taitaa olla se, että hän on niin pirun hyvä, että hänen pysäyttämiseensä käytetään, jopa kiekkomaailmassa, poikkeuksellisen törkeitä otteita. Ja koska Forsbergia ei koskaan ole suojattu gooneilla (varsinkaan ei maajoukkueessa), vaan mies hoitaa itse sekä pelinteon että lähitaistelut niin Foppa ihan oikeasti hajoaa käsiin. Surullista, koska Forsberg on pelaajana maaginen mies.

Niin, tarkemmin kun tässä mietin, niin yleensä Forsberg imee 2-3 miestä kimppuunsa ja sillä tavalla jo muille pelaajille kentällä tilaa. Onhan se hyvyyttä sekin.

Olisi muuten mahtavaa nähdä Torinossa 2006 Ruotsin parhaat pelaajat, Suomen parhaat pelaajat jne kaikki parhaassa vireessä. Saataisiin mahtavat kisat kyllä.
 

IceBreezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, HIFK, Habs
Taitopelaaja kirjoitti:
Niin, tarkemmin kun tässä mietin, niin yleensä Forsberg imee 2-3 miestä kimppuunsa ja sillä tavalla jo muille pelaajille kentällä tilaa. Onhan se hyvyyttä sekin.

Olisi muuten mahtavaa nähdä Torinossa 2006 Ruotsin parhaat pelaajat, Suomen parhaat pelaajat jne kaikki parhaassa vireessä. Saataisiin mahtavat kisat kyllä.


Kieltämättä olisi hauska vielä kerran nähdä ketju Lehtinen-Koivu-Selänne, niin että kaikki olisivat täysin terveitä - ja Suomella olisi kaksi hyökkäävää huippuketjua.
 

Haidekkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Jokipojat, Corey Perry
Kai tähän vielä pitää laittaa tuo Venäjä-Suomi puolivälierä 2005.

Alkoi niin tutulla tavalla kuin voi alkaa. Suomelle johto heti alussa. Kahteen kertaan kahdenkin maalin johto mutta ei se vaan ikinä pysy.
Ja rankkareissa kyllä jäi mieleen se miten venäläiset pyörittelivät Niken niin solmuun ettei mitään rajaa. Vähän kuten Markkasen kolme vuotta sitten.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös