Menetettyjä lahjakkuuksia

[Mane]

Itsellä tulee mieleen sellaiset omien ikäluokkien huippulupaukset jotka ei ihan koskaan kuitenkaan koskaan breikanneet niin isosti kuin olisi odottanut : Joonas Jääsekeläinen, Eero Somervuori ja Vesa Viitakoski

Sekoitatkohan nyt Jääskeläisen esim. Petro Koivuseen? Eihän Jääskeläinen mikään huippulupaus ollut.

 

[Calé]

Kyllähän Sopasten veljestrion keskimmäinen eli Iiro Sopanen voidaan laskea tähän. Valitettavat loukkaantumiset pilasivat lupaavan uran. Potentiaalia oli kuin isoveljellä, mutta ei vain pysyneet paikat ehjänä oikein missään vaiheessa.

Toivottavasti nuorimmainen triosta eli Eetu Sopanen saa itsensä paranneltua kuntoon ja pystyy pelaamaan ilman loukkaantumisia hyvän liigauran. Pahalta tosin näyttää, viime kaudella 12 peliä ja tällä kaudella ei yhtään.

Iiro Sopanen - Eliteprospects.com

Eetu Sopanen - Eliteprospects.com

 

[Kiuru]

Toivottavasti nuorimmainen triosta eli Eetu Sopanen saa itsensä paranneltua kuntoon ja pystyy pelaamaan ilman loukkaantumisia hyvän liigauran. Pahalta tosin näyttää, viime kaudella 12 peliä ja tällä kaudella ei yhtään.

Eetu Sopanen - Eliteprospects.com

Olen ymmärtänyt, että Eetunkin lupaava ura on paketissa, toivottavasti olen ymmärtänyt väärin. Harmi kyllä nuorenpien Sopasten tilanne, Iirokin tosiaan oli lupaava pelaaja ja aikainen uran loppuminen oli todella sääli.

 

[eakin]

Suhonen oli eittämättä vuosituhannen vaihteen jälkeen suurin kuopiolainen puolustajalupaus, täysin suvereeni mestis aikana ja olisi rahkeita ollut pidemmälle myös sen jälkeen. Huhupuheiden ja omien havaintojen mukaan uran taisi päättää alkoholi ja motivaationpuute.

Tuosta alkoholista en osaa sanoa, mutta aika pian uran jälkeen aloitti toimimaan personal trainerina. Itse kertonut ainakin että ei tajunnut varsinkaan ravinnon merkitystä treenissä aktiiviaikoina, varmaan treenauskin kärsinyt tästä. Nykyään on ainakin lihaskunto kovemmalla tasolla kuin pelinuran aikana.

 

[Hedonist]

Olen ymmärtänyt, että Eetunkin lupaava ura on paketissa, toivottavasti olen ymmärtänyt väärin. Harmi kyllä nuorenpien Sopasten tilanne, Iirokin tosiaan oli lupaava pelaaja ja aikainen uran loppuminen oli todella sääli.

Onpa kyllä Sopasilla ollut huonoa tuuria. Vili porskuttaa vielä eteenpäin kovalla tasolla mutta vajailla kausilla hänkin.

 

[Manazeri]

Jesper Kokkonen tulee mieleen. Puhuttiin aikanaan kovan luokan lupauksesta. Valittiin myöskin Pohjola-leirin parhaaksi pelaajaksi aikanaan. Mutta lopulta ei edes Nuorten SM-Liigassa kyennyt dominoimaan. Nykyään pelaa Ruotsin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla.

 

[Gemondo]

Onpa kyllä Sopasilla ollut huonoa tuuria.

Ja eikös Vili onnistunut jäämään autonkin alle Pelicansissa pelatessaan? Että on siinä joo ihan riittävästi huonoa tuuria veljeksille siunaantunut.

 

[Wizzö]

Ja eikös Vili onnistunut jäämään autonkin alle Pelicansissa pelatessaan? Että on siinä joo ihan riittävästi huonoa tuuria veljeksille siunaantunut.

Ajoiko Nupe bussilla yli?

 

[Moto]

En nyt varsinaisesti ole pitänyt kirjaa, kuinka suuri osa A-junioreiden mestarijoukkueiden pelaajista tekee kunnon uran, mutta tuntuu että HIFK:n mestarijoukkue 2012 jäi melkoiseksi loistava tulevaisuus takana -kavalkadiksi.

HIFK U20 - Eliteprospects.com

Ville Husso siellä on, mutta muuten onnistujat on harvassa. Edes liigajyriksi päässeet pelurit olivat tuossa jengissä aika pienessä roolissa joko loppukauden vahvistuksina tai hajamatseja pelanneina alaikäisinä. Markus Granlundia ei voi oikein laskea, kun pelasi vain yhden finaalipelin. Aki Kivelä, Niklas Huovila, Mikael Salmivirta. Hokkarit naulassa jo kaikilla? Kuin myös pakiksi hyviä tehoja takoneella Jori Pakkasella.

Hurjan alkukauden pelanneen maalivahti Jaakko Simolan ura taisi lopulta tyssätä tuon kauden loukkaantumiseen, vaikka jotain alasarjapelejä sen jälkeen tulikin. Sen kautta tietysti aukesi vielä reilusti alaikäiselle Hussolle mahdollisuus, johon hän tarttui. Kalle Torniaisen piti kai olla tulevaisuuden supertähti, mutta kun oli koko ajan rikki, hokkarit meni pian naulaan.

 

[mesag]

Tuota yllä olevaa linkkiä katsoessa tuli huomattua, että Ilkka Pikkaraisen kauden 2000-2001 tehoissa on jotain hämärää. Eliten mukaan tehot olivat 37+31=58. Todennäköisesti pitäisi olla 27+31 tai 37+21. Pahoittelut tästä off-topicista.

 

[Glove]

Mikä on vikana kun monen nuoren ura tyssää alle kaksikymppisenä loukkaantumisiin ja vammoihin? Olisiko jotain voitu tehdä toisin ja estää loukkaantuminen tai vamma? Harvoista viesteistä paljastuu vamman todellinen laatu, joten ilman tarkempaa tutkimista ei voi mitään sanoa. Tietenkään suurin osa äkillisistä tilanteista ei ole ollut vältettävissä. Toisaalta valitettavan moni vamma, varsinkin rasitusvamma, on seurausta huonosta / väärästä harjoittelusta. Ja huono harjoittelu taitaa olla aika lailla valmentajan vika. Hyvällä fyysisellä kunnolla välttää moni tilanteita, joissa voisi loukkaantua ja toisaalta hyvässä kunnossa oleva tuki- ja liikuntaelimistö taitaa kestää paremmin kolhujakin.

 

[Noutolokku]

Mikä on vikana kun monen nuoren ura tyssää alle kaksikymppisenä loukkaantumisiin ja vammoihin? Olisiko jotain voitu tehdä toisin ja estää loukkaantuminen tai vamma? Harvoista viesteistä paljastuu vamman todellinen laatu, joten ilman tarkempaa tutkimista ei voi mitään sanoa. Tietenkään suurin osa äkillisistä tilanteista ei ole ollut vältettävissä. Toisaalta valitettavan moni vamma, varsinkin rasitusvamma, on seurausta huonosta / väärästä harjoittelusta. Ja huono harjoittelu taitaa olla aika lailla valmentajan vika. Hyvällä fyysisellä kunnolla välttää moni tilanteita, joissa voisi loukkaantua ja toisaalta hyvässä kunnossa oleva tuki- ja liikuntaelimistö taitaa kestää paremmin kolhujakin.

Suurin ongelmat ovat usein juurikin nuo rasitusvammat. Monta vuotta on tehty tiettyä liikerataa väärin ja ei ole ajoissa virheisiin puututtu. Ja kun toistomäärät kasvavat siitä 15-vuotiaasta ylöspäin lisää niin vammakierre vain kertaantuu. Siihen sitten kylkiäiseksi nuorilla palautuminen vammoistakin on nopeampaa ja välillä saatetaan liian aikaisin palata kentälle pelaamaan. Sopiva kierre ja ylirasitus/kulumat kropassa onjo siinä 18-20-vuotiaana saavutettu kivasti.

Joukkue lajeista kun on kyse, ja harvoin on ihan yksilökohtaista se liikkeen tekeminen / toteuttaminen niin helpostihan näitä syntyy. Ehkä nykyään näihin on kiinnitetty jo enemmän huomiota, mutta vieläkin voisi paremmin kiinnittää. Ymmärtäähän sen jo 20-30 ukkoa tekee saman liikkeen yhtä monella eritavalla niin niitä vääriäkin liikkeihä joillekkin enemmän tulee. Näkisin että tämä on se isoin pointti mikä monen uran jo aikaisin päättää.

 

[Sambaleeleh]

Nopealla selauksella en nähnyt Richard Ullbergia mainittavan. Oli ihan top-3 maalivahteja ikäluokassaan junnuissa ja pelasi liigaakin Saipassa ihan hyvin. Muistaakseni jotakin uhkapeli riippuvuutta tms. ja ura lähti laskuun. Viime kaudella Englannissa pelannut, mutta tälle kaudelle ei enää tilastoja löydy. Sääli, sillä potentiaalia oli kyllä loistavaksikin maalivahdiksi asti.

 

[Pavlikovsky]

Mikä on vikana kun monen nuoren ura tyssää alle kaksikymppisenä loukkaantumisiin ja vammoihin? Olisiko jotain voitu tehdä toisin ja estää loukkaantuminen tai vamma?.

Monet asiat vaikuttavat tähän. Juurikin jo mainittu yksipuolisuus oheisharjoitteissa ja muussa harjoittelussa, josta ollaan noustu pahimmasta jo pois, mutta jossa on vieläkin valtavasti tekemistä. Edelleen näkee tuolla saleilla karsean näköisiä "olympianostoja" vitun huonolla liikkuvuudella näillä em. ikäluokilla. Lihashuolto on myös puutteellista sekä se, että lajitaustaa ei ole mistään muusta kuin jääkiekosta. Nämä tulevat Tavaresit myös muun ajan, kun ovat pois jääkiekkoilusta, istuvat älypuhelimillaan ja ovat passiivisuudeltaan palvelukotiasukkaan tasoa. Aineenvaihdunta jää paitsioon ja tuki- ja liikuntaelimistöä "voiteleva liike" jää pois. Moni myöskin lopettaa yksinkertaisesti sen takia kun viimein tajuaa miten paljon työmäärää vaatii olla se "Tavares". Moni ei viitsi moisia uhrauksia tehdä ja merkonomin paperit ja joku paikallinen koulun minkki ja biletys-viikonloput ovat siinä vaiheessa kunnianhimoisempi vaihtoehto.

 

[Samart]

Myös Mika Välilä oli aikanaan oman muistini mukaan erittäin lupaavaksi arvioitu nuori pelaaja, josta povattiin vähintään kärkitason suorittajaa SM-liigaan. Tie vei kuitenkin nopeasti alempiin sarjoihin.

Välilä on yksi lenkki sitä surullista tamperelaista urheilijasaagaa josta voi kiteyttää; lahjoja on vaikka mihin, halua menestyä ei.
Vastaavia kavereita voisi mainita esim. Perttu Lindgren, Michael Keränen lätkän puolelta, tosin kohtuu "liigajyriä" tällä hetkellä molemmat, taidollisia lahjoja isompiin ruutuihin kummallakin.
Lätkän ulkopuolelta mainittava Jesse Palanto Thai-nyrkkeilyn puolelta, ilmiömäinen lahjakkuus, kunto vain kesti keskimäärin 2 erää. Viihdepuoli menikin osastolla Matti Nykänen.
Yhteistä kaikilla oli/on että tahtoa ei ole ulosmitata kykyjään täysimääräisesti, mikä on todellista lahjakkuuden hukkaan heittämistä. Tosin kovan työteon merkityksen ymmärtäminen ja toteuttaminen on eräänlaista lahjakkuutta sekin.

Muoks. Lisätään listaan Jesse Niinimäki, olisikohan jopa jotain sukua Palannolle.?

 

[Raymond Pearl]

Välilä on yksi lenkki sitä surullista tamperelaista urheilijasaagaa josta voi kiteyttää; lahjoja on vaikka mihin, halua menestyä ei.
Vastaavia kavereita voisi mainita esim. Perttu Lindgren, Michael Keränen lätkän puolelta, tosin kohtuu "liigajyriä" tällä hetkellä molemmat, taidollisia lahjoja isompiin ruutuihin kummallakin.

Ei kai näitä kahta voi sentään ottaa vertailukohdaksi, koska molemmista on kuitenkin tullut kovan tason jääkiekkoammattilaisia, vaikka eivät NHL:n puolella lyöneetkään läpi. Toki NHL:n puolellekin on tullut pelipaikkoja useita satoja lisää laajennuksen myötä ja KHL on tehnyt saman verran paikkoja kansainvälisen uran tekemiseen, mutta puhutaan kuitenkin erilaisista tarinoista.

 

[Uuhis #97]

Nopealla selauksella en nähnyt Richard Ullbergia mainittavan. Oli ihan top-3 maalivahteja ikäluokassaan junnuissa ja pelasi liigaakin Saipassa ihan hyvin. Muistaakseni jotakin uhkapeli riippuvuutta tms. ja ura lähti laskuun. Viime kaudella Englannissa pelannut, mutta tälle kaudelle ei enää tilastoja löydy. Sääli, sillä potentiaalia oli kyllä loistavaksikin maalivahdiksi asti.

Taisi kärähtää joukkuetoverien lompakkojen tyhjentämisestä treenien aikaan mistä oli juttua valtakunnanmedioissa.

 

[Mane]

Eikö Mika Välilä kuitenkin ollut Helsingin Jokereiden junnupelaajia? Oli miten oli, niin Teemu Selänteen kirjassa muistaakseni mainittiin, että Välilän Mikalla kasvoivat viikset jo 13-vuotiaana, eli ainakin osa junnuajan dominoinnista taisi tulla ihan muita aikaisemmasta murrosiästä.

 

[Hirvonen]

Taisi kärähtää joukkuetoverien lompakkojen tyhjentämisestä treenien aikaan mistä oli juttua valtakunnanmedioissa.

Lisäksi tykkäsi poltella pilveä ja kehuskella sillä Facebookissa: Kannabiskommentti kaatoi mestisseuran maalivahdin – Hermeksestä potkut Ullbergille | Yle Uutiset | yle.fi

 

[444]

Joskaan sitten testeissä mitään jälkiä kannabiksesta ei löytynyt ja treenitkin sujuivat mallikkaasti, mutta väliäkö hällä, pääasia oli antaa monoa. Toki tänä päivänä urheilijan on syytä tiedostaa somen ansat, mutta onhan tuo nyt ihme jeesustelua kokkolalalalalalaisilta.

 

[Tim Callahan]

Monet asiat vaikuttavat tähän. Juurikin jo mainittu yksipuolisuus oheisharjoitteissa ja muussa harjoittelussa, josta ollaan noustu pahimmasta jo pois, mutta jossa on vieläkin valtavasti tekemistä. Edelleen näkee tuolla saleilla karsean näköisiä "olympianostoja" vitun huonolla liikkuvuudella näillä em. ikäluokilla. Lihashuolto on myös puutteellista sekä se, että lajitaustaa ei ole mistään muusta kuin jääkiekosta. Nämä tulevat Tavaresit myös muun ajan, kun ovat pois jääkiekkoilusta, istuvat älypuhelimillaan ja ovat passiivisuudeltaan palvelukotiasukkaan tasoa. Aineenvaihdunta jää paitsioon ja tuki- ja liikuntaelimistöä "voiteleva liike" jää pois. Moni myöskin lopettaa yksinkertaisesti sen takia kun viimein tajuaa miten paljon työmäärää vaatii olla se "Tavares". Moni ei viitsi moisia uhrauksia tehdä ja merkonomin paperit ja joku paikallinen koulun minkki ja biletys-viikonloput ovat siinä vaiheessa kunnianhimoisempi vaihtoehto.

Samoja huomioita olen minäkin tehnyt tällä suunnassa. Tuntuu, että moni nykyjunnu lätkän parista ei ole mikään kummoinen atleetti yleisellä tasolla. Muiden lajien kaverit tuntuvat olevan urheilullisesti huomattavasti lahjakkaampia kuin jääkiekonpelaajat. Tämä näkyy nimenomaan liikkuvuudessa, aerobiassa, lihaskunnossa jne..

Esimerkiksi todella harva osaa edes juosta oikein, enkä nyt tarkoita hölkkämisjuttuja, vaan kunnon 100% teholla tuotettua pikajuoksua. Voin vannoa, että esim. Patrik Laine ei ole tähänkään päivään mennessä vetänyt yli 20:ntä kunnon juoksutreeniä ja se näkyy ihan suoraan hänen heikossa luistelussa ja liikkuvuudessa.

Yllämainittu urheilullisuuden puute johtunee juuri siitä, että kavereilla ei ole tarpeeksi laajaa palloilu/urheilutaustaa ja valmentajat patistavat monen jättämään ne sivulajit jo aikaisessa vaiheessa, jotta voidaan keskittyä täysillä jääkiekkoon. Sen seurauksena meillä on kyllä tullut hyviä jääkiekkoilijoita, mutta vaikkapa Selänteen kaltaisia poikkeuksellisia yksilöitä/urheilijoita saadaan vieläkin odottaa.

 

[Pavlikovsky]

Samoja huomioita olen minäkin tehnyt tällä suunnassa. Tuntuu, että moni nykyjunnu lätkän parista ei ole mikään kummoinen atleetti yleisellä tasolla. Muiden lajien kaverit tuntuvat olevan urheilullisesti huomattavasti lahjakkaampia kuin jääkiekonpelaajat. Tämä näkyy nimenomaan liikkuvuudessa, aerobiassa, lihaskunnossa jne..

Totta. Taustalla on myös kateus lajien välillä nuoruusvaiheessa, joka on niin suomalaista kuin voi olla. Nuoruusajan yksilölajin harrastaminen yhdistettynä joukkuelajiin on Suomessa mahdotonta ja seuraukset ovat nämä. Puhutaan lajien välisestä yhteistyöstä mutta paskapuhetta se on tähän päivään mennessä suurimmaksi osaksi ollut. Yksilölajien puolella ollaan kateellisia kiekolle ajatusmallein "jääkiekko ei ole urheilua" ja lätkän puolella jotkut vitun viisikkotreenit ajatellaan olevan 14-kesäiselle se tärkein juttu. Olen itsekin nähnyt murrosikäisten lentävän 20/30 metrin juoksutestiä, jossa lentävällä lähdöllä mitataan sen hetkistä absoluuttista raakaa nopeutta. En ollut uskoa silmiäni, kun osa ei osannut juosta suoraan radalla ja edes loppuun asti suht täysillä vaan koordinaation heikkous katkaisi juoksun niin että osa meinasi vetää pannut ennen kennoja. En ole enää huolissani mistään kiekkopoikien lajiterveydestä, vaan yleisesti kansan ylipäätään terveydestä jos tukiranka on tämä ns. liikunnallisilla pojilla mihin rakentaa.

Näin myös kesällä Turussa Patrik Laineen kesätreenejä sivusta Rautalan Hanskin opissa. Paljon on Laine ottanut askelia Rautalan opissa, mutta vastuskelkan kanssa juoksu oli sen näköistä, että siitä on helppo päätellä Laineen saaneen paljon anteeksi fysiikan osalta aikaisemmin, kun pelitaidot ovat olleet tuota luokkaa. Vetikö se yhtään leukaa? Mitä kaikesta tästä pitää päätellä ajatellen nyky-NHL:ää?

 

[rattussovjeticus]

Voin vannoa, että esim. Patrik Laine ei ole tähänkään päivään mennessä vetänyt yli 20:ntä kunnon juoksutreeniä ja se näkyy ihan suoraan hänen heikossa luistelussa ja liikkuvuudessa.

Monipuolinen treeni on minunkin mielestäni suositeltavaa ja tärkeää kaikille nuorille urheilijoille, mutta "Patrik Laineen heikko luistelu ja liikkuvuus" menetettyjä lahjakkuuksia käsittelevässä ketjussa sattui vaan silmään. Eikä sarkasmitutkakaan hälyttänyt.

 

[iiron_troikka]

Kisojen ollessa käynnissä katselin tuossa huvikseni vuoden -98 nuorten MM- kultaa voittaneen joukkueen listaa. Kun kaikki paitsi Bäckström ovat lopettaneet, voidaan sanoa että joukkueesta jokainen pääsi kokeilemaan liigassa ja kuusi pääsi pelaamaan NHL- pelejä. (Lisäksi Timo Vertala teki P-Amerikkaan sopimuksen, muttei pelannut yhdessäkään NHL- ottelussa). Ainoa menetetty lupaus tuosta joukkueesta on oikeastaan vain Timo Seikkula, jonka ura jäi pääsarjatasolla KalPassa pelattuihin yhden kauden otteluihin. Seikkula uransa loppupuolella pelasi mm. kauden Ranskassa sekä JHT:ssä Suomi-sarjaa.

Muutoin tuon -98 joukkueen pelaajien urat ovat jokainen vähintään tyydyttäviä - ilmeisesti loukkaantumisiin pääsarjauransa päättäneelle Olli Ahoselle kertyi hänellekin yli 400 liigapeliä. Mielenkiintoisena sivuhuomiona että pakeista yksikään ei noussut varsinaisesti maajoukkuetasolle, komeimmat urat tekivät liigatasolla Vallin ja Mikkola.

 

[Ralph]

Mielenkiintoisena sivuhuomiona että pakeista yksikään ei noussut varsinaisesti maajoukkuetasolle, komeimmat urat tekivät liigatasolla Vallin ja Mikkola.

Pasi Puistola oli vakiokasvo EHT:lla ja pelasi parit MM-kisat voittaen MM-kultaakin. Toki mestaruuksien määrässä ei pärjää Vallinille tai Mikkolalle, mutta pelasi enemmän maajoukkueessa ja sen perusteella voisi nostaa edelle. Toki joo Liiga-tasolla Vallin ja Mikkola oli parempia, Puistolan parhaat vuodet on Ruotsista.