Matkalla avaruuteen?

[npc]

Mikä tuo on tuo osa tuossa "lounaispuolella" mötikkää? Onko valon ja varjon ja kuvakulman juttu? Pakko varmaan olla, sillä näin pieni massaltaan kappale ei kai voi saalistaa kiertolaisia itselleen.

 

[wilco]

Ei ole linkattu tätä live-osumaa kai vielä tähän. Tuossa se on twittweriistä:

Linkki: https://twitter.com/nasa/status/1574539270987173903

Seurasin livenä kun "yksisilmäinen" kamera-DART ohjautuu kohteeseensa. En tiedä miksi, mutta jännitti hemmetisti. Tuolla vauhdilla kun yritetään törmätä yhtään mihinkään ja noin pieneen kohteeseen niin... Sanoivat jälkeenpäin että meni keskipisteestä 17 metriä ohi. Jos SaiPa vetäisi tällä prosentilla maaleja niin voitettais mestaruus.

Kuvan perusteella ainakin oletukset olivat oikeassa, että tämänkokoiset kappaleet eivät ole mitään kiinteitä kappaleita painovoiman puitteissa vaan paineen vuoksi muodostuneita soramönttejä/-keskittymiä.

Minua jännitti suora lähetys älyttömästi. Mitä jos siinä 1,5 sekkaa ennen törmäystä kuvassa olisi näkynyt neljä vihreetä bruuswillisiä poraamassa jotain reikää meidän koekappaleeseen?

No kai nyt SaiPakin kerran tuolla aikavälillä (ja tähtäyksellä) osuu...

"Double Asteroid Redirection Test
24. marrask. 2021 – 26. syysk. 2022"

Että silleen...

 

[npc]

No kai nyt SaiPakin kerran tuolla aikavälillä (ja tähtäyksellä) osuu...

"Double Asteroid Redirection Test
24. marrask. 2021 – 26. syysk. 2022"

Että silleen...

Jotain edistyneitä tilastoja toisesta ulottuvuudesta. Mutta valitettavan totta - säkämaalit on jo tehty. Nyt lusitaan tää Virran toinen kausi läpi. Piip piip sputnik, piip piip.

 

[Tarinankertoja]

Mikä tuo on tuo osa tuossa "lounaispuolella" mötikkää? Onko valon ja varjon ja kuvakulman juttu? Pakko varmaan olla, sillä näin pieni massaltaan kappale ei kai voi saalistaa kiertolaisia itselleen.

Niin, videossa lounaiskulma on vaan valon heijastumista Dimorphoksesta. Mutta kyseessä on siis nimenomaan pieni kappale kiertämässä isompaa.

Toi johon tähdättiin ja osuttiin,eli “Dimorphos", on tän binary astreoidin pienempi 160m halkasijaltaan kappale joka kiertää isompaa 780m halkasilajltaan oleva Didymos:ta.

Nyt siis törmättiin tähän pienempään kiertolaiseen, jotta sen rata muuttuisi jolloin se muuttais ton isomman kokoista Didymos:n lentorataa

 

[Tarinankertoja]

Hienosti maasta nähtynä (yks monista)

Linkki: https://twitter.com/fallingstarIfA/status/1574583529731670021

 

[npc]

Niin, videossa lounaiskulma on vaan valon heijastumista Dimorphoksesta. Mutta kyseessä on siis nimenomaan pieni kappale kiertämässä isompaa.

Toi johon tähdättiin ja osuttiin,eli “Dimorphos", on tän binary astreoidin pienempi 160m halkasijaltaan kappale joka kiertää isompaa 780m halkasilajltaan oleva Didymos:ta.

Nyt siis törmättiin tähän pienempään kiertolaiseen, jotta sen rata muuttuisi jolloin se muuttais ton isomman kokoista Didymos:n lentorataa

Ymmärsin kyllä, että on kaksois asteroidi. Tuo pienempi mihin osuttiin niin sen "lounaispuolella" on tuommoinen pitkulainen objekti. Eli siis kai pakko olla sen pienemmän asteroidin korkeampi kohta joka vielä heijastaa valoa takaisin. On vain oudon muotoinen mielestäni siihen nähden miten kuvittelisi tuon mötikän jatkuvan siellä varjon puolella.

 

[Amerikanihme]

Ymmärsin kyllä, että on kaksois asteroidi. Tuo pienempi mihin osuttiin niin sen "lounaispuolella" on tuommoinen pitkulainen objekti. Eli siis kai pakko olla sen pienemmän asteroidin korkeampi kohta joka vielä heijastaa valoa takaisin. On vain oudon muotoinen mielestäni siihen nähden miten kuvittelisi tuon mötikän jatkuvan siellä varjon puolella.

Ehkä jonkun isomman kraatterin reunavalli, joka näyttäytyy lähes suorana viivana heijastaessaan auringonvaloa? En tiedä, tämä on vain arvaus.

 

[npc]

Otin pari kuvaa kamerallani intternetistä. Tuolla sitä kiveä vaan menee avaruudessa.

 

[Tarinankertoja]

Jarla hereillä asioista :-)

Fingerpori - 1.10.2022 - Sarjakuvat | HS.fi

Lue sarjakuva Fingerpori

www.hs.fi

 

[Tarinankertoja]

Pari päivää sitten Juno lensi Europan läheltä.. hienoja kuvia ja vertailu Galileon 20 vuotta vanhoihin on mahdollista (näitä tutkailuja odotellessa)

JunoCam : Processing - Mission Juno

Uusia luotainhan on Europa Clipper ja on lähdössä 2024 tutkiin Europaa ja sen geysirejä.

 

[Tarinankertoja]

Kirjottakaapa Googleen "DART mission"


..nythän on julkastu dataa, missio onnistui yli odotusten. Tästä on todellakin hyvä jatkaa astroidiuhan puolustuskyvykkyyden kehittämistä!

Toki siis astroidi tai komeetta pitää havaita ajoissa, jotta näillä keinoin onnataan, mutta sitä kohti ollaan menossa. Joku damokle -komeetta voi tietty tulla puskista, mutta sellasta se elämä maailman kaikkeudessa on.

 

[Rantojen mies]

Kävikö tuossa siis niin, että kappaleen lentorata muuttui ~30 kertaa enemmän kuin ounasteltiin, eikä syytä ole vielä siis tiedossa?

On kyllä hienoa, jos tuollaisiin kappaleisiin voidaan oikeasti vaikuttaa.

 

[Harzan]

Tunnetko, kuinka vauhti kiihtyy? Maapallo pyörii nyt ennätysnopeudella

Maapallo teki pyörimisen nopeusennätyksen tänä kesänä. Nyt edessä saattaa olla sekunnin vähentäminen kellosta.

www.iltalehti.fi

Kyllä ennustan, että nyt ruvetaan rakentamaan valtavan kokoista jarruvarjoa maapallolle. Tuppurainen on jo luvannut, että Suomi kyllä maksaa.

 

[npc]

Tunnetko, kuinka vauhti kiihtyy? Maapallo pyörii nyt ennätysnopeudella

Maapallo teki pyörimisen nopeusennätyksen tänä kesänä. Nyt edessä saattaa olla sekunnin vähentäminen kellosta.

www.iltalehti.fi

Kyllä ennustan, että nyt ruvetaan rakentamaan valtavan kokoista jarruavarjoa maapallolle. Tuppurainen on jo luvannut, että Suomi kyllä maksaa.

Älä ala nyt kehittämään mitään purjetta jooko.

Minäkin näissä avaruusketjuissa aina pyörin, mutta se on vain jotta saisin rauhan loppuelämäkseni kun en bonjaa Newtonin perusplanetaarista yhtälöä saati Einsteinin kehittyneimpiä raapustuksia ja aina olen kysymässä huolissani että jos meidän palloon osuisi merkittävä asteroidi niin voisiko se syöstä pienen planeettamme helvettiin tai syöstä Aurinkoon. Siis muuttaa meidän haurasta rataa.

Ilmeisesti näin ei tule käymään. Vaikka huolissani olenkin niin luulen ihan nyyttonimaisesti meidän kiertävän tässä senkin jälkeen kun aurinko on pamahtanut. Ei ole syytä uskoa toisin.

 

[Glove]

Älä ala nyt kehittämään mitään purjetta jooko.

Minäkin näissä avaruusketjuissa aina pyörin, mutta se on vain jotta saisin rauhan loppuelämäkseni kun en bonjaa Newtonin perusplanetaarista yhtälöä saati Einsteinin kehittyneimpiä raapustuksia ja aina olen kysymässä huolissani että jos meidän palloon osuisi merkittävä asteroidi niin voisiko se syöstä pienen planeettamme helvettiin tai syöstä Aurinkoon. Siis muuttaa meidän haurasta rataa.

Ilmeisesti näin ei tule käymään. Vaikka huolissani olenkin niin luulen ihan nyyttonimaisesti meidän kiertävän tässä senkin jälkeen kun aurinko on pamahtanut. Ei ole syytä uskoa toisin.

Käryhän ihmiskunnalle tulee käymään kun aurinko laajenee. 500 miljoonan vuoden päästä maapallolla alkaa olla liian kuuma elämälle ja joskus 3 miljardin vuoden kuluttua aurinko on laajentunut niin paljon, että se nielaisee maapallon ja se on loppu sitten. Luultavasti ihminen tuhoaa pallon ja itsensä jo hyvän aikaa ennen sitä.

 

[npc]

Käryhän ihmiskunnalle tulee käymään kun aurinko laajenee. 500 miljoonan vuoden päästä maapallolla alkaa olla liian kuuma elämälle ja joskus 3 miljardin vuoden kuluttua aurinko on laajentunut niin paljon, että se nielaisee maapallon ja se on loppu sitten. Luultavasti ihminen tuhoaa pallon ja itsensä jo hyvän aikaa ennen sitä.

Hitsi kun en muista katsoinko Youtubesta vai luinko jonkin nettiartikkelin aurinkokunnan tulevaisuudesta, siinä siis pohdittiin ja spekuloitiin juuri mikä on Aurinkokuntamme kohtalo. Senkin jälkeen kun Aurinko on pamahtanut ja hyytynyt valkoiseksi kääpiöksi. Sillä tätä rojua jää edelleen jäljelle pyörimään pimeää massakeskittymää (entinen Aurinko).

 

[hablaa]

Aiheesta kiinnostuneet varmasti ovat tästä tietoisia, mutta varmuuden vuoksi vielä - Artemis 1:n seuraava laukaisuyritys on huomenna n. klo 8:04 paikallista aikaa.

Hitsi kun en muista katsoinko Youtubesta vai luinko jonkin nettiartikkelin aurinkokunnan tulevaisuudesta, siinä siis pohdittiin ja spekuloitiin juuri mikä on Aurinkokuntamme kohtalo. Senkin jälkeen kun Aurinko on pamahtanut ja hyytynyt valkoiseksi kääpiöksi.

Jos "proton decay" ei ole juttu, niin saattaa olla että nähdään supernova meidänkin aurinkokunnassa:



...mutta tuohon menee ns. "hetki", että ei välttämättä kannata laittaa kalenterimerkintää ihan heti.

 

[LiiAaa]

Kahdeksan minuuttia laukaisuun. Hesarissa live jos kiinnostaa.

Video | Nasan raketti lähti kohti Kuuta: tältä näyttää Maa aluksesta kuvattuna

Kuuraketti Artemis 1:n kohosi Maan kiertoradalle keskiviikkona aamulla kello 8.47 Suomen aikaa. Lähtö lykkääntyi kolmesti elo–marraskuun aikana.

www.hs.fi

 

[Tarinankertoja]

Artemis I on matkalla SLS:n viemänä.. vihdoin.

Artemis kiertää kuun kahdella lähiohituksella ja paluu Kuuhun on alkanut. Tärkeä NASA:n rahotuksen kannalta ja olihan hieno ja informatiivinen NASA:n lähetys.

Cubesateliitteja, eli pikkusateliitteja joilla testaan eri asioita on mukana 10kpl, on aurinkopurjetta ja kuunanalysointia aurinkotutkimusta jne jne

 

[douppi]

James Webb -teleskoopin uskomaton kuva paljastaa, miltä näyttää kun tähti syntyy – Aurinkokunnan kokoinen prototähti loistaa avaruudessa kuin valtava tiimalasi

Syntyvä tähti on iältään vasta 100 000 vuotta, mikä on tähden elinkaaressa häviävän lyhyt aika.

www.tekniikkatalous.fi

On nämä vaan niin... järki lähtee. Mutta samalla niin kiinnostavaa ja kiehtovaa.

 

[Con Tsales]

James Webb -teleskoopin uskomaton kuva paljastaa, miltä näyttää kun tähti syntyy – Aurinkokunnan kokoinen prototähti loistaa avaruudessa kuin valtava tiimalasi

Syntyvä tähti on iältään vasta 100 000 vuotta, mikä on tähden elinkaaressa häviävän lyhyt aika.

www.tekniikkatalous.fi

On nämä vaan niin... järki lähtee. Mutta samalla niin kiinnostavaa ja kiehtovaa.

Nää on kyllä kovaa kamaa. Jos haluaa tuntea itsensä todella pieneksi, niin kannattaa tutustua aiheeseen.

 

[Euro71]

Nasa kehittänyt plasmamoottorin, jonka nopeuksien pitäisi nousta kymmenkertaisiksi nykyisiin moottoreihin verrattuna.

Nasa on kehittänyt tätä moottoria (VASIMR) jo vaikka kuinka kauan (vuodesta 1977). VASIMR on yhden tyypin sähköinen moottori (ionimoottori) ja sellaisia on ollut avaruudessa käytössäkin jo pitkään. Esimerkkinä vuonna 1998 lähetetty DS-1:

Deep Space 1 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ionimoottorien (ml. VASIMR) pakosuihkun nopeudet (ve = g * Isp) todellakin ovat hurjia kemiallisiin raketteihin verrattuna. Niiden pääsääntöiset ongelmat ovat (1) teho-paino -suhde, (2) skaalattavuus isommille tehoille, (3) teho, ja (4) työntövoima.

Riittävän tehon ja hyötysuhteen tuottaminen on ongelma VASIMR:llekin, ja samoin silläkin on ongelma teho-paino -suhteen kanssa. Teho-paino -suhde vaikuttaa alusten skaalautuvuuteen. Tällä hetkellä ionimoottoreita on käytetty onnistuneesti luotainten radanmuutoksiin, mutta isommille kuormille tarvittaisiin suurempitehoisia moottoreita, jotka itse olisivat kevyempiä eivätkä siten veisi tilaa hyötykuormalta.

VASIMR:llä on perinteiseen ionimoottoriin verrattuna yksi kaavailtu etu: sen työntövoima on säädeltävissä. Raketeille:

P = ½ Fv = ½ dm * v²

Kun teho pidetään vakiona, niin suihkun nopeuden muuttaminen pudottaa työntövoimaa, ja päinvastoin eli työntövoimaa voidaan lisätä suihkun nopeutta pienentämällä. Tavallisessa ionimoottorissa sekä työntövoima että suihkun nopeus ovat aika lailla vakioita, VASIMR:lla säädettäviä. Toki VASIMR:lla on muitakin mahdollisia etuja.

Hienoa, että tälläkin saralla edistystä tapahtuu. Tämähän tulee tuomaan Marsin jo ihan "käden ulottuville".

VASIMR:n kehityksen myötä Mars ei valitettavasti ole vielä yhtään sen lähempänä kuin nytkään. "Marsiin kuudessa viikossa" on mainoslause. Lähinnä tuolla tarkoitetaan sitä, että on mahdollisesti olemassa moottori, jolla voidaan antaa tarpeellinen delta-v tuollaiselle "kuuden viikon radalle" jollain järjellisellä massasuhteella. Tuollaiselle "kuuden viikon radalle" päästään kyllä kemiallisellakin raketilla, mutta (1) hyötykuorma jää pieneksi, ja (2) matka ei ole erityisen taloudellinen. Jotta tuollaista mainoslausetta voidaan arvioida, niin pitää tietää, mikä on kaavailtu massasuhde, mikä on hyötykuorma ja millaiset ovat kaavaillun moottorin parametrit.

Lisäksi monissa tuollaisissa spekulaatioissa lasketaan ainoastaan TMI C3-pisteestä eikä niissä huomioida lainkaan hyötykuorman jarruttamista Marsin radalle tai pintaan. Tunnettu tosiasia on se, että jos tavoitteena ei ole muuta kuin saada aikaiseksi kraateri Marsin pintaan mahdollisimman lyhyellä matka-ajalla, niin se kyllä onnistuu. Sen sijaan kuorman saaminen ehjänä pinnalle saakka on monin verroin vaativampi tehtävä.

 

[Tarinankertoja]

NEWS: Venäjän Sojuz moduli vuotaa jäähdytysaineitta? telakoituna ISS:lle. Tämä voi vahingoittaa ISS:n instrumentteja tai tehdä Sojuzista kyvyttömän palata maahan miehistön kanssa. Laukaiseeko Venäjä "hätä" Sojuzin ylös, vai mitä tapahtuu.. elämme mielenkiintoisia hetkiä ISS:n turvallisuuden ja toimintavarmuuden kannalta.

Linkki: https://youtu.be/fgaJldMa3MY?t=1106

 

[Euro71]

Vähän vanhempia postauksia tältä syksyltä:

Se, että päästään pitemmälle avaruusmatkailussa vaatii sen, että kehitetään täysin uusi moottori, joka ei toimi nesteellä.

Tarkoitat varmaan kemiallisia raketteja? Kemiallinen raketti saa energiansa ajoaineeseen varastoidusta kemiallisesta energiasta (ruuti, APCP, LH2-LOX eli "Hydrolox", RP1-LOX eli "Kerolox" jne).

Sähkö voisi olla vastaus, mutta miten alus voi ladata matkallaan?

Sähköä käytetään ionimoottoreissa, joita on käytetty luotaimissa. Sähkö tulee aurinkopaneeleista (kun ollaan tarpeeksi lähellä Aurinkoa). Kauempana (esim. Jupiterin radan tienoilla tai kauempana) sähköä voi saada paristoista ja sellaisista, mutta niitä on käytetty tosi vähän. Myös säteilytys (BEP, Beamed Energy Propulsion) on suunnittelupöydällä.

Tosiasia kuitenkin on se, ettei maan painovoimakuilusta nousta kuin kemiallisella raketilla, mutta matkailu sitten aurinkokunnassa onkin eri juttu.

Joo. Planeetan pinnalta nouseminen vaatii työntövoimaa (täytyy olla suurempi kuin gravitaatiokiihtyvyys, jotta raketti irtautuu pinnasta). Koska raketin teho on kiinni työntövoimasta ja pakosuihkun nopeudesta, niin ellei tehoa saada lisättyä, pakosuihkun nopeus "jää piippuun". Se puolestaan näkyy raketin massasuhteessa: Saturn- ja SLS Block 1 -rakettien massasuhteessa ei ole kauheasti eroa, vaikka ajallisesti niiden välillä on yli 50 vuotta.

Olet hyvin avannut teknologioita. Kun kerran olen tätä samaa aihetta pyöritellyt, niin teen tähän lyhyen yhteenvedon ja omat jaotteluni teknologioiden suhteen.

- - -

Tässä jonkinlainen lyhyt yleiskatsaus kenttään.

Avaruusalusten moottorit on tarkoitettu nopeuden muuttamiseksi. Kappaleen rata avaruudessa on yksikäsitteisesti määritelty paikka- ja nopeusvektorilla, ja koska paikkavektoria ei voi muuttaa (ilman teleportaatiota), niin rata muutetaan nopeutta muuttamalla.

Moottorit voi jakaa ensin karkeasti ajoaineellisiin ja ajoaineettomiin moottoreihin. Tällä hetkellä käyttökelpoinen ajoaineeton moottori on nk. aurinkopurje, joka tavalla tai toisella (purjeella, sähköisesti, magneettisesti) välittää Auringosta tulevan hiukkasvirran liike-energiaa aluksen liike-energiaksi.

Ajoaineellisia moottoreita on vaikka kuinka paljon. Niissä tärkeimmät komponentit ovat ajoaine (propellant) ja sen liikuttamiseksi käytössä oleva energia. Ajoaineen liike-energia muuttaa aluksen liike-energiaa Tsiolkovskin rakettiyhtälön mukaisesti:

delta-v = ln(m0 / mf) * ve

Massasuhde (m0 / mf) voidaan merkitä kirjaimella R. Koko logaritmi voidaan merkitä kertoimella k, eli k = ln(R) kertoo sen, miten ajoaineen liike-energia muuttuu aluksen liike-energiaksi: delta-v = k * ve. Logaritmisen luonteensa vuoksi massasuhde kasvaa järjettömäksi, jos tavoitellaan isoa kerrointa (R = e^k) eli pakosuihkun nopeus (ve) on pieni suhteessa tavoiteltuun aluksen nopeuden muutokseen (delta-v).

Tästä päästään energiaan ja tehoon. Kun meillä on X kg ajoainetta ja Y J energiaa, niin tästä voi laskea ajoaineen teoreettinen suihkutusnopeus (E = ½mv² --> v = sqrt(2E/m). Teho [J/s] on hetkellinen energiankulutus, jonka kaava raketille on P = ½mv² = ½Fv, jossa m on dot-m eli massavirta [kg/s]).

Mistä se energia otetaan?

Kemiallisilla raketeilla energia tulee ajoaineesta itsestään. Sillä on kuitenkin rajansa, esim. LH2+LOX -reaktio antaa n. 15 MJ/kg, joka rajaa nestevetyraketin ajoaineen suihkun teoreettiseksi maksiminopeudeksi noin 5.5 km/s (Isp ~ 550 s).

Sähköisillä raketeilla (ionimoottorit) ajoaineen kiihdytys tehdään sähköisesti. Sähköä voidaan saada voimalasta. Periaatteessa ionimoottorin energianlähteeksi voitaisiin rakentaa RP1+LOX -generaattori, mutta hyötysuhde jäisi pienemmäksi kuin polttaa kerosiini ja happi nestemoottorilla.

Yleisimmin sähköä saadaan "aurinkovoimalasta" eli aurinkopaneeleilla. Tällöin raketti on itse asiassa BEP-raketti, sen energianlähde on ulkoistettu (Aurinko) ja vastaanotetaan "antennilla" alukseen. Samaa periaatetta voidaan kyllä käyttää muutenkin: maassa oleva mikroaaltolähetin säteilyttää energiaa alukseen, joka jonkinlaisella "antennilla" ottaa sen vastaan ja käyttää sen ajoaineen kiihdyttämiseen.

Säteilynä tulevaa energiaa ei tarvitse muuttaa sähköksi, jos se saadaan kätevästi suoraan ajoaineen lämmöksi, ja lämmöstä ajoaineen liike-energiaksi suutimella kuten kemiallisissa raketeissa.

Lämpöydinraketilla energia otetaan ydinpolttoaineesta. Kuten kemiallisissa raketeissa, lämpö muutetaan kineettiseksi energiaksi suutimella. Siinä puolestaan yksi kriittinen tekijä on polttokammion lämpötila. LH2-LOX -raketilla polttokammiossa ajoaineen lämpötila on noin 2000C, samoin NERVA:ssa:

NERVA - Wikipedia

en.wikipedia.org

NERVA polttaa uraania todella säästeliäällä liekillä pitääkseen lämpötilan aisoissa. Sen pakosuihkun nopeus on kuitenkin kaksinkertainen kemiallisiin raketteihin verrattuna, mutta se johtuu siitä, että se käyttää ajoaineena pelkkää vetyä. Kevyemmällä aineella on enemmän liike-energiaa samassa lämpötilassa.

Ydinraketin pakosuihkuun saa nopeutta nostamalla lämpötilaa. Suurin mielenkiinto tällä saralla kohdistuu nk. "kaasuydinmoottoreihin", Gas Core Nuclear Rocket eli GCNR:

Gas core reactor rocket - Wikipedia

en.wikipedia.org

Kun ydinpolttoaineen lämpötila menee satoihin tuhansiin tai miljooniin asteisiin, jotta se voi lämmittää ajoaineen samaan lämpötilaan, niin ongelmia tietysti syntyy siitä, ettei mikään aine sellaista kestä. Siksi esimerkiksi VASIMR-moottorin kanssa tehty työ magneettikentillä hallitusta suihkusta voi edesauttaa myös GCNR-rakettien kehityksessä.

- - -

NASA on valinnut kolme yritystä (lisäksi kaiketi SpaceX itekseen) kehittää ydinkäyttöstä rakettimoottoria tyhjiössä matkustamiseen. Perustuen siis siihen, että ydinmylly lämmittää vetyä todella kuumaksi ja lykkää tän ulos. Tämä on yli kaks kertaa tehokkaampaa kuin polttaa sitä vetyä hapen kanssa perinteisessä moottorissa. Jep, vetyä pitää olla tankissa. Vety on paljon tilaa vievä polttoaine, eikä sitä oikein kannata nostaa maasta, mutta yleisimpänä alkuaineena sitä löytyy muualtakaan, kuten kusta ja Marsista. Tällänenhän oli jo miltei valmiina, Nerva, mutta Nixon lopetti sen rahotuksen seiskytluvun alussa.

Juuri näin.

Sitten jo nyt on käytössä ionimoottorit. Niiden työntövoima on vähänen, mutta ne on todella tehokkaita, vähän polttoainetta vaativia (ja periaatteessa voivat kerätä lisää lentäessään) ja ISP on 2000 -5000 sekuntia. Näitähän on siis käytössä tällä hetkelläkin, StarLink satelliitit käyttää, samoin komeettaluotiamet jne.

Juuri näin. Monissa ionimoottoreissa tuo ajoaineen vähäisyys on jopa vaatimus, sillä monet niistä käyttävät ajoaineena raskaita jalokaasuja, joita ei ole saatavilla määrättömästi.

Tästä sellanen isoon alukseen soveltuva kehitys on VASIMIR moottorit (ISP jopa 10k). Tämä toki vaatii jälleen ydinvoimalaa sähköntuotantoon ja iso sellanen taas tuottaa niin paljon hukkalämpöä, että siitä eroon pääseminen.. mutta teknisesti siis mahdollinen.

Voi olla, että ydinvoimalan kanssa VASIMR jää vähän piippuun, koska silloin moottorin + voimalan massa kasvaa niin suureksi, että hyötykuorma jää pieneksi. Mutta VASIMR:llä on monta etua puolellaan verrattuna nykyisiin ionimoottoreihin, ja itse seuraan kiinnostuneena ionisoidun ajoaineen hallintaa magneettisella suutimella.

Yksi sähkösen moottorin kehityspolku on MET moottori, jossa mikroaalloilla kuumennetaan vettä ja vesihöyryplasma liikuttaa alusta.. tässä konseptissa on monia hyviä puolia, kun vesi suojaisi aluksen sisällä olevia, ei myrkyllisiä aineita, ei ydinmateriaaleja, pitkät voimantuottoajat.. mutta toki energiavaade on aikas iso, eli sitä sähköä käytännössä kuitenkin pitäsi tuottaa ydinmyllyllä. Pienimuotosena tämmönen on jo testissä minisatelliittikoossa.

Vesi ajoaineena on toisaalta todella haluttu (myrkytön, helppo varastoida), toisaalta ei (suuremman molekyylipainon takia suihkun nopeus jää pienemmäksi kuin vedyllä). Tällaiseen moottoriin voidaan ottaa tarvittava energia samoin kuin muihinkin sähköisiin moottoreihin.

Aurinkopurjetta on testattu ja toimii kyllä. Nopea se ei ole, mutta ”ilmaista” työntövoimaa, joka ei lopu sisäplaneettojen alueella lainkaan. Ja onhan tätä ajateltu Starshot projektinkin työntövoimakskin (siis sen, jossa Proxima Centauri:lle lennettäs 20 vuodessa)

Näinpä.

..futuristista tietty on puhua fuusiomoottoreista, mutta nyt kun näitä yksityisten kehitysprojekteja, jotka ei perustu Tokmak systeemeihin, katsoo, niin ne on pienikokosia ja kevyitä ja jos toimii, lennätettävissä myös avaruuteen… sit joskus.

Piirrustuspöydällä on tällainen fuusiomoottorikonsepti, DFD eli Direct Fusion Drive:

Direct Fusion Drive - Wikipedia

en.wikipedia.org

Kyllä tuolla on toki vielä paljon matkaa jäljellä, ennen kuin se lennättää aluksia avaruudessa, mutta erilaiset lämpöydinmoottorit ovat suurenkin kiinnostuksen kohteena.

 

[Tarinankertoja]

joo, tietty mainitaan nyt Orion myös tässä yhteydessä.. Ja on kai ketjussa ollutkin. siis ydinräjähdyksien työntövoimaan perustuva rakettimoottori. Maan painovoimakuopastakin tällä kyllä noustas, jos vaan possauteltas tarpeeksi ydinlatauksia ilmakehässä :-D ..

mutta siis Freeman Dyson ("Interstellar Transport" 1968) oli ihan tosissaan tällä konseptilla Alpha Centauruiin lentämisestä ja jopa Carl Sagan ideoi tätä hukkaamaan maapallon ydinasevarastot... Dysonhan oli pahoillaan, että tältä konseptilta lopetettiin rahotus, koska uskoi oikeasti konseptiin.