Matkalla avaruuteen?

[hablaa]

Olihan tuo Biden-presis melkoinen pettymys. Ensiksi odotetaan melkein puolitoista tuntia että show alkaa (piti siis alkaa puoliltaöin), sitten vähän aikaa poliitikot taputtelee toisiaan selkään ja näytetään kuva streamissa jota ei edes pääse sen enempää analysoimaan. Turhia tällaiset streamit, ei jatkoon.

...mutta toki odotan että pääsee näkemään ihan oikeaa matskua. Todella paljon. Eta Carinae korkeammalla resoluutiolla kuin ikinä, melkein (täysin) pornoa. Eli kai tässä pitää vaan mennä unille ja odottaa että aamulla tulee järkevämpiäkin julkaisuja.

 

[Petri1981]

Nyt on muutamia kuvia julkaistu. Komeita ovat.

 

[douppi]

Nyt on muutamia kuvia julkaistu. Komeita ovat.

Kyllä, eikä malttais odottaa, että näkee lisää noita kuvia ja saa kaikkea mielenkiintoista lisäinfoa avaruuden ihmeistä.

Heräsi muuten sellanen ehkä vähän tyhmäkin kysymys, mutta kysyn silti: Olikohan väliä mihin suuntaan avaruudessa Webb matkaa ja mistä suunnasta eniten kuvia hakee.

 

[BitterX]

Kiistämättä kovin haastavaa prosessoida näitä mittasuhteita.

Linkki: https://twitter.com/hankgreen/status/1546708734126145536?t=cAC8yksz-se3yYfnMtTsWg&s=19

 

[douppi]

Kiistämättä kovin haastavaa prosessoida näitä mittasuhteita.

Linkki: https://twitter.com/hankgreen/status/1546708734126145536?t=cAC8yksz-se3yYfnMtTsWg&s=19

Onhan noi niin älyttömiä mittasuhteita, että siinä on ihmisillä ihmettelemistä.
Tuota kuvaakin kun miettii, niin ihan pelkästään jo nuo yksittäisten galaksien läpimitat avaruudessa, jotka esim. meidän Linnunradan n.100.000 valovuodesta sinne suurimman tiedossa olevan IC-1101 galaksin 6 miljoonan valovuoden läpimittaan.

 

[BitterX]

Onhan noi niin älyttömiä mittasuhteita, että siinä on ihmisillä ihmettelemistä.
Tuota kuvaakin kun miettii, niin ihan pelkästään jo nuo yksittäisten galaksien läpimitat avaruudessa, jotka esim. meidän Linnunradan n.100.000 valovuodesta sinne suurimman tiedossa olevan IC-1101 galaksin 6 miljoonan valovuoden läpimittaan.

Jep, ja kun miettii jo kuvassakin näkyvien galaksien tähtien määrää. Omassa galaksissamme Linnunradassa tähtiä on satoja miljardeja.

 

[Purkan Jauhaja]

Kiistämättä kovin haastavaa prosessoida näitä mittasuhteita.

Mahtava kuva!

Näistä kuvista tulee aina mieleen se, että suurella todennäköisyydellä joku katselee meitä tuolta samalla tavalla.

 

[C.Orr]

Onhan noi niin älyttömiä mittasuhteita, että siinä on ihmisillä ihmettelemistä.

Ei ihmismieli pysty käsittämään noita mittasuhteita. Itselleni eräs konkreettinen ja avaruuden mittasuhteita kuvaava esimerkki on, että jos aurinkomme olisi hiekanjyvän kokoinen niin meitä lähinnä oleva toinen tähti sijaitsisi silti n. 10 kilometrin päässä.

 

[redpecka]

Ei ihmismieli pysty käsittämään noita mittasuhteita. Itselleni eräs konkreettinen ja avaruuden mittasuhteita kuvaava esimerkki on, että jos aurinkomme olisi hiekanjyvän kokoinen niin meitä lähinnä oleva toinen tähti sijaitsisi silti n. 10 kilometrin päässä.

Ei voi käsittää. Pienemmän mittasuhteen ajatusleikki on, että Aurinko on appelsiini ja Maa on nuppineulan pallukka kiertämässä 11 metrin etäisyydellä. Tein kerran maastossa tämän ja koitin kävellä sen välimatkan kahdeksassa minuutissa (eli valonnopeudella) mutta puolessa välissä menin jo jääkaapille. Ei pysty jaksaa.

Samalla voi miettiä sitä 22-metristä palloa puutarhassa, että jos siellä joku dinosauruksettappava asteroidi olisi muka törmäämässä niin sitä ei ihmissilmä erottaisi tässä mittakaavassa ja muutenkin epätodennäköistä iskeytyä siihen nuppineulan pallukkaan. Tietty kun aikaa on niin joskus vuosisatamiljoonissa tuokin tapahtuu. Pienempää roskaa osuu toki koko ajan ja tähdenlentoina ne näemme.

 

[Amerikanihme]

Heräsi muuten sellanen ehkä vähän tyhmäkin kysymys, mutta kysyn silti: Olikohan väliä mihin suuntaan avaruudessa Webb matkaa ja mistä suunnasta eniten kuvia hakee.

Se on kai siellä Lagrangen kakkospisteen ympäri kiertämässä joten ei se paljon matkaa. Vuoden aikana se saa esteettömiä näköaloja joka suuntaan avaruudessa. Tuollaisen ison teleskoopin kääntäminen on avaruudessakin hidasta touhua, mutta luulen, että se kyttää kyllä vähän joka suuntaan. Linnunradan tasoon ehkä eniten?

 

[hablaa]

Ei tullut vielä tarkempaa kuvaa Eta Carinaesta kuten joissain ennakkotiedoissa oli, mutta en silti ole pettynyt - kyllähän tuo laajempi kuva Carina Nebulasta (näemmä suomeksi "Kölin sumu", jos Wikipediaa uskominen) on todella vaikuttava, etenkin kun vertaa Hubblen aiempaan otokseen aiheesta. Tästä tulee todella jännät seuraavat 20v vai kuinka kauan JWT pysyykin toimintakuntoisena.

Näin maallikkona pikkaisen ihmetytti nuo "piikit" lähellä olevien tähtien ympärillä. Syynä toki teleskoopin fyysiset ominaisuudet (peilien muoto jne.), mutta tässä aiheesta kiinnostuneille pieni selvennys aiheesta: https://stsci-opo.org/STScI-01G6933BG2JKATWE1MGT1TCPJ9.png

 

[Karhunkulta]

Onko mitään tietoa, koska aletaan julkaista jotain JWT:n pääasiallisesta tehtävästä, eli eksoplaneetoista? Kai siellä on prio-listalla ekana noita potentiaalisesti elinkelpoisia planeettoja?

 

[Tarinankertoja]

Onko mitään tietoa, koska aletaan julkaista jotain JWT:n pääasiallisesta tehtävästä, eli eksoplaneetoista? Kai siellä on prio-listalla ekana noita potentiaalisesti elinkelpoisia planeettoja?

No ei kyllä ole pääasiallinen tehtävä eksoplaneetat ja johan yksi julkaistiin tähden himmenmisdatoineen ja planeetalla vettä!


Kyllä se päätettävä on deepspace, eli kurottaa aikaan, jolloin tähdet on syttyneet. Siksihän se on Ir alueen masiina, koska punasiirtymä on noin kaukaisten kohteiden osalta jo kokonaan IR alueella

 

[Morgoth]

Onhan noi niin älyttömiä mittasuhteita, että siinä on ihmisillä ihmettelemistä. Tuota kuvaakin kun miettii, niin ihan pelkästään jo nuo yksittäisten galaksien läpimitat avaruudessa, jotka esim. meidän Linnunradan n.100.000 valovuodesta sinne suurimman tiedossa olevan IC-1101 galaksin 6 miljoonan valovuoden läpimittaan.

Itseäni ehkä vielä enemmän hämmentää se, että kaikesta huolimatta avaruus on lähes tyhjää täynä ja tuo aine (galaksit, tähdet, planeet yms.) minkä kuvissa voimme nähdä on vain noin 5 % koko maailmankaikkeuden aineesta. Sinällään on helppo ymmärtää, että maailmankaikkeudessa on eksoplaneettoja ja niillä on elämää. Toki se olisi aivan mullistava löydös, mutta ei kovinkaan vaikea ymmärtää. Maailmankaikkeus itsessään on taas melko mahdoton ymmärrettäväksi, että siinä mielessä itse odotan enemmän noita deepspace juttuja kuitenkin.

 

[dohf]

Aivan huikeita kuvia JWST:lta, ja samaan aikaan tekee surulliseksi se, että tuo kymmenen miljardin laite on ihan pähkinöitä esim. yhden valtaajanoavan paskadiktaattorin aiheuttaman sodan kustannuksista.

Mitä silläkin rahalla saisi tehtyä, meidän pitäisi ihmiskuntana pystyä niin paljon parempaan.

 

[Amerikanihme]

Itseäni ehkä vielä enemmän hämmentää se, että kaikesta huolimatta avaruus on lähes tyhjää täynä ja tuo aine (galaksit, tähdet, planeet yms.) minkä kuvissa voimme nähdä on vain noin 5 % koko maailmankaikkeuden aineesta.

Tiedemiehenä vaadin tarkennusta! Alle 5% massasta on baryoneista muodostuneita, eli tuota tuntemaamme ainetta nykytietämyksen mukaan (tai ainakin mitä minä olen viimeksi lukenut).

Joo, iso on paikka. Jumalalla ei ollut budjettia kun loi tämän kaiken!

 

[Tarinankertoja]

Jumalalla ei ollut budjettia kun loi tämän kaiken!

Ei siinä mitään isoa budjettia tarvittu, kun keksi rakenteen, jossa se laajenee ihan itekseen. Oma sijotus oli vaan sellanineb pieni singulariteetti ja rakenne on sitten hoidellu hommaa ihan itekseen isommaksi.. jopa kiihtyvästi!

Les is more universumeissakin

 

[Amerikanihme]

Jos nyt noista Webbin kuvista vielä vähän, niin kollegani kertoi ladanneen alkuperäiskuvat tietokoneelleen ja katselleen niitä, ja kuulemma aika pahannäköisiä olivat olleet. Kaikenlaisia taustagradientteja, eri detektoreiden väliset rajat selvästi näkyvissä, erilaisia artifakteja, jne. Noissa julkaistuissa kuvissa ne oli vaan lakaistu kätevästi maton alle laittamalla taustan mustaksi, joten ei sieltä erota mitään tuollaisia ongelmia.

Lisäksi, kuten tässäkin ketjussa jo taidettiin keskustella, nuo tähtien kuvat ovat todella monimutkaisia diffraktiokuvioineen. Yritä niistä sitten mitata flukseja tai poistaa niitä tähtiä kuvista, että saisi viereisen galaksin fluksin mitattua...no, toivottavasti kymmenen miljardin budjetilla on kehitetty jotain hyviä software-kikkojakin.

Ja nyt takaisin omaan työhöni Webbin MIRI-instumentin ensimmäisten framejen kirkkauden vaihteluiden eliminoismittaamiseen...

 

[Leon]

Eikös tuo vekotin kuitenkin palvele tiedemaailmaa eikä esteetikkoja?

 

[Tarinankertoja]

. Kaikenlaisia taustagradientteja, eri detektoreiden väliset rajat selvästi näkyvissä, erilaisia artifakteja, jne.

Tämähän on ihan tavallinen ilmiö hunajakennopeilien kanssa. Jokainen peiliraja tekee omat artefaktinsa. Noissa kuvissahan oikein hyvin zoomattuna näkee tähtien valonpirstomisessa noi kennokuviot ihan selvästi. Hubblessa on neljä peiliä ja siksi tähdet siroaa neljään suuntaan, tässä kuuteen ison rakenteen takia ja vielä useampaan pienrakenteen takia. Ja sit softalla näitä korjataan.. luulisi nyt alalla työskentelevän nämä efektit ymmärtävän?

 

[redpecka]

Matkalla avaruuteen? Omista kouluajoistani on moni asia ehtinyt tarkentua. Silloin ei tiedetty exoplaneetoista, vaikkakin jokainen pystyi funtsii, että miksi ei muka olisi. Havainnot/todisteet vain uupuivat vielä.

90-luvulla tuli luettua kaikki kirjaston tahtitiedeopukset. Se oli jännää kun pohdittiin kolmen skenaarion välillä maailmankaikkeuden kohtaloa (loputon venyminen, tasapainon saavuttamin vai kaiken rysähdys.)

1997 tai 1998 tuli meille tieto, että loppurysäys ei ole nykytiedon valossa mahdollinen vaan kama on lähtenyt kiihtyvästi kulkemaan muutama miljardi (maan) vuotta sitten.

En koulussa silloin enää ollut, mutta jotenkin lukenut olen, että kaikki etääntyy toisistaan paitsi meidän paikallisgalaksijoukko, jotka siis lähenee toisiaan. Vaikka tuolla menee Aurinkokunnan äärirajoilla joitain meidän lähettämiä luotaimia niin maksimissaan ne seilaavat kotigalaksijoukkomme taivasta. Galaksiryhmien-väliseen avaruuteen en usko, vaikka tiedän/tiesin moisen olevan olemassa.

 

[Amerikanihme]

Tämähän on ihan tavallinen ilmiö hunajakennopeilien kanssa. Jokainen peiliraja tekee omat artefaktinsa. Noissa kuvissahan oikein hyvin zoomattuna näkee tähtien valonpirstomisessa noi kennokuviot ihan selvästi. Hubblessa on neljä peiliä ja siksi tähdet siroaa neljään suuntaan, tässä kuuteen ison rakenteen takia ja vielä useampaan pienrakenteen takia. Ja sit softalla näitä korjataan.. luulisi nyt alalla työskentelevän nämä efektit ymmärtävän?

Jaa että neljä peiliä Hubblessa? Kai siinä on enemmänkin, mutta eiväthän peilit kai sinällään aiheuta noita tähtien kuvien kirkkaita säteitä, vaan ne apupeilien tukitangot. Hubblessa niitä tukia taitaa olla tosiaan neljä.

Mutta pointti on enemmänkin siinä, että tuon diffraktiorakenteen eliminoiminen tai sen mallintaminen ei ole mitään ihan helppoa. Lisäksi nämä niin kutsutut point spread functionit (PSF:t) sirottavat valoa hyvinkin kauaksi tähdestä, joka vaikeuttaa himmeiden pintakirkkauksien tarkkaa mittaamista muissa kohteissa, asia, josta minäkin olen ollut viime vuosina kiinnostunut. Jos haluat mitata tähden flukseja, niin käytössä on yleensä kaksi menetelmää, apertuurifotometria (mitataan tähden fluksi jonkun tietyn säteen sisällä, mutta sitten pitää tietää mikä osuus fluksista on sen säteen ulkopuolella ja korjata mitattu arvo), tai sitten yritetään sovittaa PSF ja skaalata sitä ylös- tai alaspäin, kunnes se vastaa kuvassa olevaa tähden kirkkautta. PSF on kuitenkin niin monimutkainen, että mallia on siis hyvin hankala tehdä, ja se "elää" usein ajan mukana tai peilin paikan mukana jne.

 

[Amerikanihme]

Galaksiryhmien-väliseen avaruuteen en usko, vaikka tiedän/tiesin moisen olevan olemassa.

Siis et usko luotainten koskaan galaksiryhmien avaruuteen yltävän, vai et usko galaksiryhmien välisen avaruuden edes olevan olemassa!!!???

 

[Amerikanihme]

Eikös tuo vekotin kuitenkin palvele tiedemaailmaa eikä esteetikkoja?

Ehkä molempia. Esteetikkojen palveleminen on jo alkanut, tiedemaailman tuloksia vielä odotellaan.

 

[redpecka]

Siis et usko luotainten koskaan galaksiryhmien avaruuteen yltävän, vai et usko galaksiryhmien välisen avaruuden edes olevan olemassa!!!???

Epäselvästi varmaan sanoin tarkoittamiseni.

Yritän edelleen prosessoida sitä, että paikalliset galaksit tulevat näillä tietämyksin sulautumaan yhteen, mutta galaksijoukot tulevat ennen pitkää häviämään toistensa tietoisuudesta. Koska kiihtyvä laajeneminen. Eli pitää yrittää päästä irti sanonnasta Kaikki galaksit loittonee toisistaan ja korvata se Kaikki galaksijoukot loittonevat toisistaan.

Tuskin tämä jonneille epäselvää on, mutta minun täytyy opetella uudestaan koulussa ja kirjastossa oppimani.

E: Niin se luotain... Jos se jostain olisi saanut niin paljon pomppua että se pystyisi paikallisen galaksijoukon painovoiman biittaamaan niin nostan hattua.