Matkalla avaruuteen?

  • 197 007
  • 1 368

redpecka

Jäsen
Yritän edelleen prosessoida sitä, että paikalliset galaksit tulevat näillä tietämyksin sulautumaan yhteen, mutta galaksijoukot tulevat ennen pitkää häviämään toistensa tietoisuudesta. Koska kiihtyvä laajeneminen. Eli pitää yrittää päästä irti sanonnasta Kaikki galaksit loittonee toisistaan ja korvata se Kaikki galaksijoukot loittonevat toisistaan.

Tuskin tämä jonneille epäselvää on, mutta minun täytyy opetella uudestaan koulussa ja kirjastossa oppimani.
@Amerikanihme Tarkennan vielä, että olihan se selvää jo ennen havaintoa avaruuden kiihtyvästä laajenemisesta se, että paikallisgalaksit lähenevät toisiaan. Itse en ole sitä tajunnut silloin kunnolla ja kun ei kirjastokirjalle voi esittää täsmäkysymyksiä niin jäin välitilaan. Siihen aikaan funtsittiin kumminkin niitä kolmea skenaariota eli laajeneva/staattinen/supistuva.

Nyt kun tiedän miksi ja samaan vetoon havainto avaruuden kiihtyvästä laajenemisesta niin tulee turvaton ja pieni olo: meidän pieni galaksijoukko, tässäkö tää nyt oli?
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
@Amerikanihme Tarkennan vielä, että olihan se selvää jo ennen havaintoa avaruuden kiihtyvästä laajenemisesta se, että paikallisgalaksit lähenevät toisiaan.
Oman galaksijoukkomme on ennustettu sulautuvan yhteen hamaisessa tulevaisuudessa, mutta ei käsittääkseni ole aivan selvää, että näin käy kaikille galaksiryhmille. Ehkä ne kaikki sulautuvat yhteen, mutta aikaa siihen menisi tajuttoman paljon nykytietämyksen mukaan.

Mutta kannattaa pysyä kuulolla. Tosiaan tuo avaruuden kiihtyvä laajeneminen on hyvinkin viimeaikainen muutos tietämyksessämme, ja samanlaisia yllättäviä muutoksia tietoomme voi hyvinkin olla tulossa lähivuosina.
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
No ei kyllä ole pääasiallinen tehtävä eksoplaneetat ja johan yksi julkaistiin tähden himmenmisdatoineen ja planeetalla vettä!


Kyllä se päätettävä on deepspace, eli kurottaa aikaan, jolloin tähdet on syttyneet. Siksihän se on Ir alueen masiina, koska punasiirtymä on noin kaukaisten kohteiden osalta jo kokonaan IR alueella
Sori, tää vastaus ei jostain syystä näkynyt mulla missään.

Tarkastelin tietoja ja olin tosiaan ollut väärässä ja luullut, että eksoplaneettojen tutkimus oli yksi teleskoopin päätehtävistä. Kiitos kun korjasit.

Kyky niiden tutkimukseen on siis kuitenkin poikkeuksellisen hyvä, käsitykseni mukaan. Innolla jään odottelemaan mitä löytyy. Itselle nyt ei mitään ihmeempiä fiiliksiä tule, että saa kuvaa jostain alkuaikojen galaksista ja tiedetään, että juu siellä semmonen joskus oli :)
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Nyt voisi aloittaa täälläkin hehkutuksen taas (edelliseen viestiin liittyen) Nasan Artemis-ohjelmasta. Ensimmäinen lento (Artemis I) on alkamassa kymmenen päivän sisään, 29.8. Se on henkilötön (vai mikä tämä sukupuolineutraali muoto sitten onkin) lento kuuhun, mutta se ei laskeudu kuuhun. Laukaisurakettina toimii Space Launch System (SLS), joka on kaiketi 15% Saturnus V rakettia tehokkaampi, siis kaikkien aikojen tehokkain raketti. Mukana on sitten myös Orion avaruusalus, jollaisella myöhemmin aiotaan sitten laskeutua kuuhun (Artemis III:lla).

Lähtö suoritetaan taas eri rakettivaiheiden avulla. SLS:n pitäisi saada koko roska ylös ja kohti maata kiertävää rataa. Sitten ns. Interim Cryogenic Propulsion Stage (kyllä on mielikuvitusrikkaita nämä Nasan antamat eri rakettivaiheiden nimet) hoitaa raketin siitä eteenpäin kuuhun suuntautuvalle radalle. Sitten Orion hoitaa loput. Orion käy aika lähellä kuuta ja menee siitä ns. retrograadiselle tai vastakkaissuuntaan kiertävälle radalle L1 ja L2 pisteiden kautta, jossa se pyörii useamman päivän kuun ympärillä aika kaukana kuun pinnasta. Lopussa sitten pieni leikkaus taas kuun lähelle, ja päästään takaisin maahan tähtäävälle radalle, jossa maan lähellä jarrutus sitten laskuvarjojen jne. avulla Apollon tapaan ja läiskähdys valtamereen.

Artemis II:lla on tarkoitus sitten olla jo ihmisiäkin mukana. Sen suunnitellaan lentävän joskus vuoden 2024 paikkeilla. Se menee taas kiertämään kuun ympärille. Ei ollut oikein selvää minulle, harjoitellaanko kuun ympäriltä laskeutumista kuuhun, ilmeisesti ei. Apollo 10:hän melkein laskeutui kuuhun.

Artemis III:lla olisi sitten tosiaan tarkoitus laskeutua kuuhun. Optimistisesti se on aikatauluun laitettu vuodeksi 2025, mutta eiköhän tuohon tule viivytyksiä. Ja jos Artemis I posahtaa palasiksi jossain vaiheessa lentoaan, niin voipi olla, että koko loppuohjelma jää tekemättä. Joten aika paljon on pelissä tässä Artemis I lennossa.

Todettava on, että verrattuna Apollo-ohjelmaan 1960-luvulla (ja seitkytluvun alussa) Artemis-ohjelmaa kohtaan on osoitettu huomattavasti laimeampaa innostusta. Sekä USA:ssa ja käsittääkseni muuallakin maailmassa. Tuskin kovin moni ihminen edes tietää tästä ohjelmasta.

Korjatkaahan paremmat asiantuntijat mitä meni väärin yllä. Pidetään peukkuja Artemikselle nyt kaikesta huolimatta!
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
SLS lentää siis ekan kerran.. kallis ja massiivinen projekti, joka on teknologialtaan vähän vanhentunut jos syntyessään. Mutta poliittisesti tärkeä kantoraketti NASA:n rahotukselle.

Artemisprojektin isoin juttuhan on ehdottomasti Gateway. Siis kuun kiertoradalle rakennettava avaruusasema. Se siis rakennetaan NASA, ESA, JAXA ja CSA yhteistyönä ja on siis nimensä mukaisesti portti kuuhun (Lunar Gateway). Eli maasta lennetään Gateway asemalle, josta laskeudutaan kuuhun.
Falcon Heavy lennättää ekat modulit 2024 ja sit Artemis 3:sta etiäppäin aletaan kasaan asemaa tosissaan.


… tosin Kuuhun laskutumista saattaa kyllä viivästyttää, ettei uusia pukuja vieläkään ole. NASA luopui puvun kehittämisestä, kun eivät parissa vuodessa saaneet mitään aikaan (vaikka siis jo esittelivät silloin parivuotta sitten uutta pukuaan) ja ovat nyt tilaamassa näitä yksityisiltä toimittajilta. En usko että kuuhun laskudutaan vanhoissa vetimissä.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Artemisprojektin isoin juttuhan on ehdottomasti Gateway. Siis kuun kiertoradalle rakennettava avaruusasema. Se siis rakennetaan NASA, ESA, JAXA ja CSA yhteistyönä ja on siis nimensä mukaisesti portti kuuhun (Lunar Gateway). Eli maasta lennetään Gateway asemalle, josta laskeudutaan kuuhun.
Ja mahdollisesti portti Mars-lennoille ja sitä kauemmaksi...löysin jostain, että Nasa voisi lähettää ensimmäisen miehitetyn Mars-lennon matkalle 2037...Elon Musk on kai maaliskuussa sanonut, että he voisivat lähteä Marsiin 2029...joskin tuo aikataulu on kai aika toiveajattelua edelleen. Mahdetaanko meidän elinaikanamme päästä Marsiin asti. Kunhan nyt takaisin kuuhunkin ensin.
 

Czescku

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Stadin Keltamustat
Nasa laukaisee tänään Artemis 1 raketin kohti kuuta, laukaisun pitäisi tapahtua klo 15.33 suomen aikaa.
Youtubessa livelähetys Nasan kanavalla.



IS on korjannut laukaisuajaksi 15:03. "Päivitetty klo 12.10: laukaisuaika lähtölaskennan mukaan klo 15.03."

Samapa tuo. Pitää laittaa yhteen selaimeen livelähetys pyörimään ja katsoa sitten mihin aikaan se raketti ammutaan.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Sääolot on niin kriittisä tässä, että voi lykkääntyä, toivottavasti ei.

SLS on niin tärkeä kuitenkin NASA:lle poliittisen rahotuksen kannalta. Vaikka siis SLS:n moottorit on sukkulamootoreita (niillä on lennetty jokaisella useita kertoja), sivuboosterit on sukkulan sivuboostereita, joihin on lisätty yksi vaihe (toki suunniteltiin jo sukkula-aikana, vaan eivät ikinä lentäneet). Toinen vaihe on Delta4 toinen vaihe, koska eivät saaneet uutta valmiiksi (Artemis II pitäs jo olla oma uus), Kapseli on yksityisten valmistama... uutta siis pääpolttoainerunko ja senkin kehittämiseen meni järjetön määrä rahaa ja aikaa. Joten sen olisi syytä toimia tai Washingtonissa katotaan kyllä rahotusta kieroon.

Artemis III, jolla pitäs sit kuuhun laskeutua.. niin siihen on siis valittu SpaceX:n Starship moonlander, jota ei ole viä olemassa... Peukut pystyyn, että tää menee putkeen, jotta projektin rahotusta ei ala poliitikot katsoon kieroon.
 

BattleHymn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara, Liverpool FC
Sääolot on niin kriittisä tässä, että voi lykkääntyä, toivottavasti ei.

SLS on niin tärkeä kuitenkin NASA:lle poliittisen rahotuksen kannalta. Vaikka siis SLS:n moottorit on sukkulamootoreita (niillä on lennetty jokaisella useita kertoja), sivuboosterit on sukkulan sivuboostereita, joihin on lisätty yksi vaihe (toki suunniteltiin jo sukkula-aikana, vaan eivät ikinä lentäneet). Toinen vaihe on Delta4 toinen vaihe, koska eivät saaneet uutta valmiiksi (Artemis II pitäs jo olla oma uus), Kapseli on yksityisten valmistama... uutta siis pääpolttoainerunko ja senkin kehittämiseen meni järjetön määrä rahaa ja aikaa. Joten sen olisi syytä toimia tai Washingtonissa katotaan kyllä rahotusta kieroon.

Artemis III, jolla pitäs sit kuuhun laskeutua.. niin siihen on siis valittu SpaceX:n Starship moonlander, jota ei ole viä olemassa... Peukut pystyyn, että tää menee putkeen, jotta projektin rahotusta ei ala poliitikot katsoon kieroon.
Seuraava "laukaisu-ikkuna" on perjantaina samaan aikaan, sitten ensi maanantaina ja seuraava taitaakin olla vasta lokakuussa jos oikein muistan. Rahoituksen kannalta todella tärkeä lento.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Joku moottoreista kuumentunut? Vanhinhan on ysäriltä ja se on lennättänyt sukkulaa 17 kertaa tms. Tuoreinkin 3 kertaa.. toimintavarmoja vaan käytettyjä. Lisää on varastossa, mutta ei näillä aikatauluilla vaihtaa voi. Onnistus ny -tana
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaossseura
Joku moottoreista kuumentunut? Vanhinhan on ysäriltä ja se on lennättänyt sukkulaa 17 kertaa tms. Tuoreinkin 3 kertaa.. toimintavarmoja vaan käytettyjä. Lisää on varastossa, mutta ei näillä aikatauluilla vaihtaa voi. Onnistus ny -tana
Ars Technica osaa kertoa jotta:

NASA has called a scrub on its first attempt to launch the Space Launch System rocket. The problem was due to an "engine bleed" issue, which effectively means that one of the four main engines could not be properly chilled ahead of its ignition.

It is not clear when the next launch attempt will occur. NASA has an availability to launch at 12:48 pm ET (16:48 UTC) on September 2. However, if work is needed on one of the engines, the rocket likely would need to be rolled back to the Vehicle Assembly Building, pushing back a launch attempt until at least October.

Sivustolle tulee myöhemmin pidempi raportti aiheesta, mutta tosiaan ehkä perjantaina tai sitten joskus.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaossseura
Juu ei päästy matkaan tänäänkään. Pöh. Oli jo kalja ja sipsit valmiina.

 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
NASAn edustajan lausunto kertoo paljon tästä erilaisesta lähestymistavasta toisen ääripään SpaceXn kanssa. Pienikin epäselvyys ja tutkitaan ja uudelleentestataan, kun SpaceX lähettä ja sit possahtaa. Toki tähän väliin mahtuu monenlaista kehitystapaa ja NASA julkisenrahan paineessa ei oikein voi yritys/erehdys tavalla toimia (historiakin rasittaa Columbisn ja Chalecherin muodissa). Mutta on toki osoitus siitä, miksi NASA kehitystyö on niin kallista ja hidasta.

No BochaChika ympäristöluvat alkas oleen kunnossa, jotta josko se Starshipin eka kiertoratalentokin talven aikana nähtös.. silti SLS lennon toteutuminen ja ennen kaikkea onnistuminen olis kyllä erittäin tärkeätä. Myös SpaceXlle, Locheedille ja Virginille. Niidenkin rahoitus riippuu kuitenkin NASA projektien etenemisestä.
 
Viimeksi muokattu:

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
On se nyt perkele, kun 60-luvulla laskeduttiin kuuhun ja nyt ei saada edes rakettia lähetettyä tuonne. Tähän huutonaurua.
 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät
Se, että päästään pitemmälle avaruusmatkailussa vaatii sen, että kehitetään täysin uusi moottori, joka ei toimi nesteellä. Sähkö voisi olla vastaus, mutta miten alus voi ladata matkallaan? Auringonvalolla, mutta se vaatisi scifi-kirjoista tuttuja purjeita ja ne altistuvat avaruuden saasteille kivineen. Ehkä aluksen rakenne varaa virtaa? Toinen suuri ongelma on se, että miten alukseen saadaan kilpiä eteen, jotta alus ei tuhoutuisi pelkästään yhteen pienen kiven kokoiseen palaseen, joka tulee vastaan 40 000 km/h? Mistä saadaan kilpi?
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Sähkö voisi olla vastaus, mutta miten alus voi ladata matkallaan? Auringonvalolla, mutta se vaatisi scifi-kirjoista tuttuja purjeita ja ne altistuvat avaruuden saasteille kivineen.
Näitä moottoreitahan on jo olemassa ja monia kehitteillä.

Tosiasia kuitenkin on se, ettei maan painovoimakuilusta nousta kuin kemiallisella raketilla, mutta matkailu sitten aurinkokunnassa onkin eri juttu.


ISP (Specific Impulse) joka kertoo kuinka kauan moottori voi ylläpitää työntövoimaa. Kemialliset raketit huipussaan on siinä 400 sekunnin molemmin puolin vähän polttoaineesta jne riippuen.


NASA on valinnut kolme yritystä (lisäksi kaiketi SpaceX itekseen) kehittää ydinkäyttöstä rakettimoottoria tyhjiössä matkustamiseen. Perustuen siis siihen, että ydinmylly lämmittää vetyä todella kuumaksi ja lykkää tän ulos. Tämä on yli kaks kertaa tehokkaampaa kuin polttaa sitä vetyä hapen kanssa perinteisessä moottorissa. Jep, vetyä pitää olla tankissa. Vety on paljon tilaa vievä polttoaine, eikä sitä oikein kannata nostaa maasta, mutta yleisimpänä alkuaineena sitä löytyy muualtakaan, kuten kusta ja Marsista. Tällänenhän oli jo miltei valmiina, Nerva, mutta Nixon lopetti sen rahotuksen seiskytluvun alussa.

Sitten jo nyt on käytössä ionimoottorit. Niiden työntövoima on vähänen, mutta ne on todella tehokkaita, vähän polttoainetta vaativia (ja periaatteessa voivat kerätä lisää lentäessään) ja ISP on 2000 -5000 sekuntia. Näitähän on siis käytössä tällä hetkelläkin, StarLink satelliitit käyttää, samoin komeettaluotiamet jne.

Tästä sellanen isoon alukseen soveltuva kehitys on VASIMIR moottorit (ISP jopa 10k). Tämä toki vaatii jälleen ydinvoimalaa sähköntuotantoon ja iso sellanen taas tuottaa niin paljon hukkalämpöä, että siitä eroon pääseminen.. mutta teknisesti siis mahdollinen. VASIMIR mottorein Marsiin pääsis kuukaudessa.

Yksi sähkösen moottorin kehityspolku on MET moottori, jossa mikroaalloilla kuumennetaan vettä ja vesihöyryplasma liikuttaa alusta.. tässä konseptissa on monia hyviä puolia, kun vesi suojaisi aluksen sisällä olevia, ei myrkyllisiä aineita, ei ydinmateriaaleja, pitkät voimantuottoajat.. mutta toki energiavaade on aikas iso, eli sitä sähköä käytännössä kuitenkin pitäsi tuottaa ydinmyllyllä. Pienimuotosena tämmönen on jo testissä minisatelliittikoossa.

Aurinkopurjetta on testattu ja toimii kyllä. Nopea se ei ole, mutta ”ilmaista” työntövoimaa, joka ei lopu sisäplaneettojen alueella lainkaan. Ja onhan tätä ajateltu Starshot projektinkin työntövoimakskin (siis sen, jossa Proxima Centauri:lle lennettäs 20 vuodessa)



..futuristista tietty on puhua fuusiomoottoreista, mutta nyt kun näitä yksityisten kehitysprojekteja, jotka ei perustu Tokmak systeemeihin, katsoo, niin ne on pienikokosia ja kevyitä ja jos toimii, lennätettävissä myös avaruuteen… sit joskus.



tuota kilpiajatusta en sitten oikein osta, sellasten kustannus hyötyihin nähden on aika olematon ja jos vaikkapa tosiaan runko on vesitäytteinen, niin tartteeko sellasta? Mikään keino kun ei kunnon murikan törmäyksessä pelasta ketään.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Pää menee ihan juntturaan kun miettii noita etäisyyksiä ja aikajanoja avaruudessa.

"Webb kuvasi Einsteinin renkaan 12 miljardin valovuoden päästä"
 

redpecka

Jäsen
Ei ole linkattu tätä live-osumaa kai vielä tähän. Tuossa se on twittweriistä:





Seurasin livenä kun "yksisilmäinen" kamera-DART ohjautuu kohteeseensa. En tiedä miksi, mutta jännitti hemmetisti. Tuolla vauhdilla kun yritetään törmätä yhtään mihinkään ja noin pieneen kohteeseen niin... Sanoivat jälkeenpäin että meni keskipisteestä 17 metriä ohi. Jos SaiPa vetäisi tällä prosentilla maaleja niin voitettais mestaruus.

Kuvan perusteella ainakin oletukset olivat oikeassa, että tämänkokoiset kappaleet eivät ole mitään kiinteitä kappaleita painovoiman puitteissa vaan paineen vuoksi muodostuneita soramönttejä/-keskittymiä.

Minua jännitti suora lähetys älyttömästi. Mitä jos siinä 1,5 sekkaa ennen törmäystä kuvassa olisi näkynyt neljä vihreetä bruuswillisiä poraamassa jotain reikää meidän koekappaleeseen?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös