Mainos

Matkalla avaruuteen?

  • 215 347
  • 1 363
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Sinne lensi… Lähes täydellinen lento… Boosteri ja Satrship irtaantuminen meni putkeen, samoin boosterin lähtö takas alas… SuperHeavy boosteri laskeut sitten -melkein.. moottorit ei kaikki käynnistynyt, joten booster läsähti mereen kun alle kilomteri oli matkaa takas alas.

Sen sijaan Starship itsessään lensi kiertoradalle virheettömästi.

Katotaan miten itse Starship tulee takas, sehän pitäs tulla takas johonkin Havajin tuntumaan. Sitä tässä nyt sitten kolmevarttia odottelua
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
SuperHeavy boosteri laskeut sitten -melkein.. moottorit ei kaikki käynnistynyt, joten booster läsähti mereen kun alle kilomteri oli matkaa takas alas.
Tätä vähän ihmettelin että mitä sille kävi. Videofeedin katkeaminen ei sikäli mikään ihme.

Toivotaan että Starship pääsee kunnolla alaskin. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka ymmärrän ettei ulkokamerat ole se oleellisin juttu avaruusraketeissa, niin olihan tuota paljon kiinnostavampi seurata kuin JWST:n laukaisua, jossa lyhyen alun jälkeen oli vain jännitettävää että sanooko jamppa ranskalaisella aksentilla "nominal" säännöllisin väliajoin.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Yhteys katkesi alastulossa 65km kohdalla.. toki oli myös oletettu, koska tossa se plasmamäärä katkasee yhteydet yleensäkin laskeutuviin aluksiin. Hienoa kuvaa oli kyllä ilmakehään paluusta kun Starlink järjestelmä pysty välittään dataa ja kuvaa... Mutta siis yhteys ei palannu, joten mitä ilmeisemmin Starship läsähti Intian valtamereen? No selviä myöhemmin, mutta kyllähän tämä nyt lupaavalta näyttää.. mullistaa kyllä avaruuden hyödyntämisen jos ja kun systeemi alkaa operoimaan toivotusti ja siltähän se näyttää
 

MustaHaukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, #24
En tiedä onko oikea ketju, mutta tuli katsottua YLEltä James Webbistä kertova dokkari. Kyllähän nuo kuvat mitä siinä näytettään vetävät hiljaiseksi.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ei lopu galaksit kesken tässä 3D-lennossa (linkki vie Youtubeen):

The biggest ever 3D map of the universe, featuring more than 6m galaxies, has been revealed by scientists who said it raised questions about the nature of dark energy and the future of the universe.

The map is based on data collected by the Dark Energy Spectroscopic Instrument (Desi) in Arizona and contains three times as many galaxies as previous efforts, with many having their distances measured for the first time.

DESI VR Flight Stereoscopic
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Niin, tämä on siis ESA:n Euclid, joka kartottaa taivaankantta, eli se valokuvaa yli kolmasosan taivaasta välttäen Linnunradan tasoa (hence laajakulmainen objektiivi). Kuvattavaa on 1,5 miljardia galaksia ja jokaiseen neliöasteen valokuvaamiseen käytetään tunti (mielnekiintosta on nähdä tuloksia kun punasiirtymä mitataan 80 miljoonasta galaksista).

Euclidin teleskooppi on paljon pienempi kuin Hubble tai James Webb, mutta se voi tehdä havaintoja laajemmalla alueella ja näin kartottaa avaruuden pimeää energiaa, pimeää ainetta, galaksien muotoa ja maailmankaikkeuden laajenemishistoriaa... Tai todeta ettei pimeää ainetta ole ja muokattu gravitaatio onkin oikeempi teoria kun Albertin (en toistaseks syä näitä teorioita)



JA SIIS Starship lento 4 on het kesäkuun alussa näillänäkymin.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Boeingin Starliner pääsi sitten kai matkaan kansainväliselle avaruusasemalle onnistuneesti. Mielenkiintoinen missiossa on laskeutumissuunnitelma, jossa on kai viisi mahdollista laskeutumispaikkaa läntisessä USA:ssa, autiomaassa.

Seuraavana vuorossa sitten SpaceX:n Starship, jonka laukaisua suunnitellaan kai torstaiksi. Kiva, että jotain tapahtuu avaruusmatkailun suhteenkin. Arveluttaa vaan näiden kaikkien laukaisuiden kuormitus ilmakehälle, joka muutenkin kai on jo täynnä kaikenlaista "likaa" ja aiheuttaa maapallon lämpenemistä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Arveluttaa vaan näiden kaikkien laukaisuiden kuormitus ilmakehälle, joka muutenkin kai on jo täynnä kaikenlaista "likaa" ja aiheuttaa maapallon lämpenemistä.
Ympäristöasia on kysymys, joka tulee eteen, kun laukasuaja on enenvässä määrin. FAA (The Federal Aviation Administration, usa ilmailuvirasto ) on tästä tutkimusta alottamassa, kun oikeestaan sellasta ei ole tehty.

Alustavasti siis on todettu, että raketin pakokaasun pääasialliset vaikutukset ympäristöön aiheutuu aerosolien ja hiukkasten päästöistä, kuten mustasta hiilestä ja alumiinipartikkeleista, sekä kasvihuonekaasuista, kuten vesihöyrystä ja hiilidioksidista.

Lisäksi on useita yhdisteitä, jotka voivat tehdä ilman maan pinnalla haitalliseksi ihmisille, kuten typpioksidit ja vetykloridi. Vaikka SpaceX on tällä hetkellä eniten huomion kohteena, muitakin saasteen aiheuttajia alalla on, eniten mustaa hiiltä tuottaviin yrityksiin kuulu esim Lockheed Martin kun taas NASA:n rakettit tuottaa klooria ja alumiinioksidia ja Blue Originin rakettit vetyoksideja.



Se vaan, että tätänykyä raketteihin käytetään muiden liikennemuotojen standardeja, vaikka ne ei oliskaan kovin hyviä just raketeille. Esim rakettimoottorit päästävät paljon enemmän mustaa hiiltä kuin lentokonemoottorit, ja ne tapahtuvat korkeuksissa joissa ilmakehä on erityisen herkkä sen vaikutuksille. Ongelma on, että rakettimoottoreille ei ole säädöksiä eikä menetelmiä, joilla vois arvioida tarkemmin.



ja sit viä on kiina, josta lähes yhtä tiheesti lähetellään ja venäjä.. Intia tulossa ja pienemmät firmat jne. Kansainvälisille standardeille ois tarvetta kyllä ympäristövaikutusten suhteen.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
StarShip lento 4 lähtö täydellinen (yks moottori ei syttynyt, ei merkitystä). Boosterin ja aluksen erottautuminen täydellinen ja boosteri laskeutumispoltto ja mereen aivan suunnitellusti. Nyt StarShip on avaruudessa kiertoradalla, saas nähdä onnistuuko sen re-entry... Katotaan kun tulee analyysivideot illan kulusessa. Aika huimaa on eteenpäinmeno taas
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ja myös laskeutuminen oli onnistuminen.. tai no ihan varmuutta ei ole, ainakin siiveke suli kameran edessä ilmakehään tullessa, mutta laskeutumismanööveri tapahtu ja laskeutumispoltto onnistui. Kuvaa ei saatu kun risasta kamerasta.. toivottvasti joku video mereltä viä ilmestyy.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Ympäristöasia on kysymys, joka tulee eteen, kun laukasuaja on enenvässä määrin. FAA (The Federal Aviation Administration, usa ilmailuvirasto ) on tästä tutkimusta alottamassa, kun oikeestaan sellasta ei ole tehty.
Joo, eikä pelkästään ilmasto kärsi, vaan näitä avaruusromuja tippuu tai tiputetaan valtameriin huolettomasti, kuten kai tänäänkin SpaceX teki. Pohjois-Korea laukoo ohjuksiansa meren pohjaan tämän tästä. Ja välillä niitä tippuu maamassoihinkin. Ei maapallo mielestäni ole mikään suuri jäteastia, johon voidaan heitellä roskia huolettomasti koska tahansa. Tästä on maksu tulossa jossain vaiheessa tai ehkä se tilinteko ympäristön kanssa on menossa jo nyt.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Voyager 1 -luotaimeen tuli vika viime marraskuussa. Vika saatiin paikannettua yhteen sen kolmesta tietokoneesta, sinne lähetettiin päivitys ja se toimii taas:


On melko hurja ajatella, että jo melkein 50 vuotta vanhalle luotaimelle (a) voidaan tehdä ohjelmistopäivitys, (b) hirvittävän pitkän matkan päähän (yli 20 valotuntia). Luin kyllä tuossa joskus 2000-luvun taitteessa Nasan käsikirjaa luotainten rakentamisesta ja siellä pidettiin tärkeänä sitä, että ohjelmistoa voi päivittää luotettavasti. Mutta silti...
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Voyager 1 -luotaimeen tuli vika viime marraskuussa. Vika saatiin paikannettua yhteen sen kolmesta tietokoneesta, sinne lähetettiin päivitys ja se toimii taas:


On melko hurja ajatella, että jo melkein 50 vuotta vanhalle luotaimelle (a) voidaan tehdä ohjelmistopäivitys, (b) hirvittävän pitkän matkan päähän (yli 20 valotuntia). Luin kyllä tuossa joskus 2000-luvun taitteessa Nasan käsikirjaa luotainten rakentamisesta ja siellä pidettiin tärkeänä sitä, että ohjelmistoa voi päivittää luotettavasti. Mutta silti...
Joo, olen seurannut tuota Voyager 1:n tilannetta toisella silmällä JPL:stä viikottain tulevien päivitysten avulla.
Käsittääkseni 256 blockin memory chip hajosi, ja siinä ollut ohjelmakoodi siirrettiin toiseen memory-osioon ja johan alkoi lyyti taas kirjoittaa, ja satelliitti lähettää ymmärrettävää dataa takaisin maahan.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kohta voi lähteä kattoon naapuriin kiertoratalaukasuija. Torniosta vajaa 400km ruattin puolelle Paksuniemeen ajaen (kooklen mkuaan Torniosta 4 ja pual tuntia)

Swedish Space Corporation ja Firefly Aerospace ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen satelliittien laukaisemisesta yhdessä Fireflyn Alpha-raketin kanssa Ruotsin Esrange Space Centerin vastikään avatusta avaruussatamasta vuodesta 2026 alkaen.

Esrangen uusi laukaisupalvelu perustuu Fireflyn orbitaalisten Alpha-tehtävien menestykseen Vandenbergin avaruusjoukkojen tukikohdasta Kaliforniassa ja täydentää Fireflyn uutta laukaisukykyä Keski-Atlantin alueellisessa avaruussatamassa Wallops Islandilla Virginiassa.

 

Kuopionkukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Red Wings, ManU, Kups
Manga arvioi Muskin poraustaitoja:

– Poraaminen 10 kilometrin syvyyteen olisi vaikeaa jopa Muskille, Michael Manga arvioi BBC:lle.

Ihan mielenkiintoinen artikkeli, mutta jos ihmiskunnalle se poraaminen on haastavaa niin kai se on Muskillekin? Vai onko Musk keskimääräistä parempi poraaja?

Luultavasti alkuperäinen juttu on ollut kattavampi ja toimittaja poiminut siitä jutun loppuun tuon lauseen tajuamatta että hiukka koominen yksistään.

Hyvä kuitenkin, että yhdellä rikkaimmista maamme asukeista on halua investoida tutkimuksiin. Edelliset ketkä tulevat mieleeni ovat fiktiivisiä hahmoja kuten Stromberg, Drax ja ehkä Zorin, joka muistuttaa Muskia ehkä eniten.
Elon Myskihärkää ei missään nimessä voi verrata edes ylemmäntason ihmiskuntaan. Elonille 10km voi olla hankalaa on vähän sama kuin pohditaan että 650 voi olla vähän hankalaa Armand Duplantisille. You never know.
 

hulkster19

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals, SaiPa
Ihailen tyyppejä jotka osaavat suhteellisuusteorian, jopa kadehdin, sillä omat aivoni ei vain edes mahdollisen 100 vuoden kouluttamisella sitä oppisi. Joku proffa sanoi, että se vaatii puoli vuotta. Uskon tähän, jos olla oppilas ja haluta oppia.
Tämä taitaa riippua täysin lähtötasosta eli siitä, mitä kaikkea pitää vielä opiskella ennen suhteellisuusteoriaa, mutta puoli vuotta kuulostaa minusta aika kunnianhimoiselta (lue: lähes mahdottomalta) esim. pelkästään lukiopohjalta operoivalle maallikolle, vaikka olisi kaikki tunnit päivässä käyttää opiskeluun, jos teoriaa haluaa todella ymmärtää.

Olen itse vähän miettinyt suhteellisuusteorian opiskelua useamman vuoden harrastusprojektina. Mitä tuo siis vaatisi?

Käsittääkseni matematiikan puolelta täytyy olla hyvä ymmärrys yliopistotason analyysistä (en ole varma, miten kääntäisin englannin calculuksen tässä yhteydessä, mutta kun yliopistossa opiskelin, nämä kurssit olivat nimeltään Analyysi I-III), eli derivaatta ja integraali ynnä muut (funktioiden) jatkuvuuteen liittyvät asiat. Vastaavanlainen pohja olisi oltava myös vektorilaskennasta ja lineaarialgebrasta. Sen lisäksi vaaditaan edistyneemmästä lineaarialgebrasta tensorien tuntemusta ja tensorianalyysin osaamista ja ylipäätään edistyneemmän matematiikan osalta differentiaaligeometrian ymmärrystä.

Fysiikan puolelta taas pitäisi käsittääkseni osata klassisen mekaniikan perusteet, sähkömagnetiikkaa ja toki ennen itse suhteellisuusteorian opiskelua myös suppea suhteellisuusteoria (engl. special relativity) pitäisi olla hallussa.

Ja kun nämä asiat osaa, voi sitten siirtyä itse suhteellisuusteorian opiskeluun - missä siinäkin on ihan itsessään jo suuri työ!

Omalta osaltani matemaattinen pohja on jo yliopistosta tuttua. Ainoastaan differentiaaligeometria on noista vaatimuksista hiukkasen hepreaa, koska sitä en ikinä opiskellut yliopistossa. Fysiikan osalta pohjalla on vain lukion ensimmäiset neljä kurssia (vaihdoin aikanaan lukiossa pitkän fysiikan noiden jälkeen pitkään hissaan, kun historia kiinnosti enemmän ja kaikelle ei ollut tilaa lukkarissa), joten siinä olisi minun osaltani isompi työmaa edessä.

Vaikka matemaattinen pohja on vahva, tuntuu tuo siis monen vuoden projektilta, kun elämässä nyt on sattumoisin muutakin (pakollista) sisältöä kuin suhteellisuusteorian pänttääminen.

Pohdintaa ja mahdollisten lähteiden listaamista ja etsiskelyä pidemmälle en itse ole tässä projektissa vielä päässyt, joten saa nähdä, toteutanko ikinä. Mutta ihan hirveästi kiinnostaisi ymmärtää aihetta syvällisemmin, joten luultavasti tuo on vielä tehtävä.

Tahtoo sanoa, että on tuo mahdollista ihan maallikollekin (luultavasti sinullekin, vaikka aivojasi vähän tuossa yhteydessä dissaatkin!), mutta vaatii sitten ihan hirvittävän määrän työtä. Matemaattista osattavaa ja aineistoa on tosi paljon. Toisaalta tätä varten on kai tehty ihan päteviä tekstikirjoja, joissa fokus on nimenomaan matematiikan opettamisessa joko fysiikan opintoja tai ihan suoraan pelkkää suhteellisuusteoriaa varten, joten sellaiseen sijoittaminen varmaan kannattaa, ellei matematiikkaa ole tullut jo opiskeltua muutenkin.
 
Viimeksi muokattu:

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tämä taitaa riippua täysin lähtötasosta eli siitä, mitä kaikkea pitää vielä opiskella ennen suhteellisuusteoriaa, mutta puoli vuotta kuulostaa minusta aika kunnianhimoiselta (lue: lähes mahdottomalta) esim. pelkästään lukiopohjalta operoivalle maallikolle, vaikka olisi kaikki tunnit päivässä käyttää opiskeluun, jos teoriaa haluaa todella ymmärtää.

...

Tahtoo sanoa, että on tuo mahdollista ihan maallikollekin (luultavasti sinullekin, vaikka aivojasi vähän tuossa yhteydessä dissaatkin!), mutta vaatii sitten ihan hirvittävän määrän työtä. Matemaattista osattavaa ja aineistoa on tosi paljon. Toisaalta tätä varten on kai tehty ihan päteviä tekstikirjoja, joissa fokus on nimenomaan matematiikan opettamisessa joko fysiikan opintoja tai ihan suoraan pelkkää suhteellisuusteoriaa varten, joten sellaiseen sijoittaminen varmaan kannattaa, ellei matematiikkaa ole tullut jo opiskeltua muutenkin.
Joskus opiskeluaikoina tästä puhuttiin fysiikan ja tähtitieteen opiskelijoiden kanssa, ja he sanoivat minulle, ettei suhteellisuusteoriaa kannata ajatella muun kuin matematiikan kautta. Että "diffikset" eli differentiaaliyhtälöt ja "sadomado" eli sähkö- ja magnetismi haltuun, ja siitä sitten relativistiseen fysiikkaan. En tiedä, pitääkö paikkaansa, minulla itselläni on isoja puutteita osaamisessa juuri differentiaaliyhtälöissä, oma matematiikan osaamisalue on enemmän diskreetin matikan ja sellaisten puolella.

Tuo mainittu "puolessa vuodessa suhteellisuusteoria haltuun" kuulostaa minusta vähän siltä, että professori on tarkoittanut esimerkiksi kuvitteellista kolmannen vuosikurssin teoreettisen fysiikan opiskelijaa, jolla on jo aiheeseen liittyvä matemaattinen osaaminen hallussa kahdelta aiemmalta lukuvuodelta.
 

hulkster19

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals, SaiPa
Joskus opiskeluaikoina tästä puhuttiin fysiikan ja tähtitieteen opiskelijoiden kanssa, ja he sanoivat minulle, ettei suhteellisuusteoriaa kannata ajatella muun kuin matematiikan kautta. Että "diffikset" eli differentiaaliyhtälöt ja "sadomado" eli sähkö- ja magnetismi haltuun, ja siitä sitten relativistiseen fysiikkaan. En tiedä, pitääkö paikkaansa, minulla itselläni on isoja puutteita osaamisessa juuri differentiaaliyhtälöissä, oma matematiikan osaamisalue on enemmän diskreetin matikan ja sellaisten puolella.

Tuo mainittu "puolessa vuodessa suhteellisuusteoria haltuun" kuulostaa minusta vähän siltä, että professori on tarkoittanut esimerkiksi kuvitteellista kolmannen vuosikurssin teoreettisen fysiikan opiskelijaa, jolla on jo aiheeseen liittyvä matemaattinen osaaminen hallussa kahdelta aiemmalta lukuvuodelta.
Joo, näin olen itsekin käsittänyt! Siitä tuo ajatus suhteellisuusteorian opiskelusta ylipäätään lähti, kun tajusin, että aika iso osa pohjavaatimuksista on jo hallussa ja fysiikan osalta ei tarvitse osata puolta yliopistotutkinnon oppimäärästä.

Lähinnä hain tuolla tekstikirjajutulla sitä, että noista kirjoista saattaisi löytyä samoista kansista iso osa pohjatiedoista sen sijaan, että maallikkona pänttäisi erikseen perusanalyysiä ja differentiaaliyhtälöitä, lineaarialgebraa ja differentiaaligeometriaa käsittelevät opukset. Vaikka jos teorian haluaa todella saada haltuun, nämäkin kannattaisi varmaan opiskella erikseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös