Eikös kosmologit ole sitä mieltä, että roskaantuminen alkoi heti alkuräjähdyksen ensi hetkillä ja samalla myös kaikki aidosti mielenkiintoinen loppui siihen. Maailmankaikkeus on täynä kaikenlaista saastaa kuten tähtiä, planeettoja yms.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Pikkuleijonien valmentaminen on tuonut Marko Kauppiselle 60 000 ajokilometriä vuodessa − Paljon oppineen pääkäskijän projekti huipentuu kotikisoissaLue lisää »
-
U18 MM-kisat, A-lohkon ennakko: Pikkuleijonat haastaa hallitsevan maailmanmestarin ja viime vuoden yllättäjänLue lisää »
-
U18 MM-kisat, B-lohkon ennakko: Hlinka Gretzky Cupin kärkimaat tarjoavat laatuaLue lisää »
-
Tappara-kapteeni otti tiukasti kantaa Heljangon saamaan iskuun – ” Ei näissä peleissä voi lähteä mihinkään noutohommiin”Lue lisää »
-
Tapparan pelissä näkyi jo inhimillisiä virheitä, jotka Pelicans onnistui käyttämään edukseenLue lisää »
-
Mestaruustaisto heräsi uudelleen henkiin – Patrik Carlsson nousi ratkaisijaksiLue lisää »
Matkalla avaruuteen?
- Viestiketjun aloittaja Paitselo
- Alkaa
- 196 288
- 1 368
Eikös kosmologit ole sitä mieltä, että roskaantuminen alkoi heti alkuräjähdyksen ensi hetkillä ja samalla myös kaikki aidosti mielenkiintoinen loppui siihen. Maailmankaikkeus on täynä kaikenlaista saastaa kuten tähtiä, planeettoja yms.
Ja vielä näkymätöntä mustaa likaa, voi kauhistus.
Bezos kai ajattelee ymmärtääkseni, että kaikki saastuttava teollisuus pitäisi siirtää avaruuteen. Mikäli meillä olisi joku avaruushissi, niin terästeollisuuden päästöt kun työntäisi suoraan avaruuteen, niin sehän vasta olisi kätevää. Myös matkustaminen maapallolla muuttuisi kivasti jos matka tehtäisiin tyhjiössä nopeudella 23km/s, vai mitä noi nyt liikkuu.
CO2 päästöjen osaltahan se olisi ihan hyvänkuuloinen ratkaisu, että kerättäisiin CO2:ta vaikka jäätyneessä muodossa ja lähetettäisiin hissillä avaruuteen. Näin ihminen voisi säädellä mukavasti ilmastoa ja kasvihuonekaasujen tasapainoa.
Tarinankertoja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Avaruushissi on toistaiseksi tekninen mahdottomuus, sillä hissin tarvitseman vaijerin paino, vaikka se tehtäis kevyimmästä hiilikuidusta mitä Kone osaa valmistaa, paino on liikaa. Materiaali ei siis kestä omaa painoaan. Näköpiirissä ei ole oikein mitään nanomateriaalia, joka tähän soveltuisi.
Toisaalta co2 kaappaaminen ilmastonmuutostarpeiden määrissä ei myöskään ole teknisesti mahdollista.
Kiertoratateollisuus on sitten todennäköisempi mahdollisuus, mutta mitä siä valmistettasi, niin ois pientä ja nimenomaan painottomuutta vaativaa. Astroidilouhinnan ongelmaksi tulee materiaalien tiputtaminen maahan, joka ei ole ihan yksinkertainen operaatio... ja tällä hetkellä myöskään sellaisen astroidin saavuttaminen, joka voitas louhia esim kemiallisesti (mekaanisesti meillä ei ole keinoja toistaiseksi) on myös aika haastava temppu. Mutta sitä toki suunnitellaan esim Planetary Resources firman osalta
Ei kai sen tarvitsekaan kestää jos jossain geostationäärisellä radalla olisi vastapaino.
Näin. Maalaisjärjellä ajateltuna rakentaminen olisi muutenkin mahdollista vain toisesta suunnasta, eli ylhäältä alas. Alhaalta ylös tuskin pääsee montaa kilometriä.
Tarinankertoja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kyllä sen tarttee oma paininsa kestää. ..ja sen hissin.
Kaapelin on oltava valmistettu materiaalista, jolla on suuri vetolujuus, vähintään 100 gigapascalia. Esim nykysten hiilinanoputkikaapelien on vaan 77 megapascalia. Avaruushissikaapeli tarvitsisi materiaalia, joka kykenisi kestämään 4960 kilometrin pituuden omasta painostaan merenpinnalla saavuttaakseen 35 786 km: n geostationaarisen korkeuden. Siksi tarvitaan erittäin voimakasta ja kevyttä materiaalia.
Vertailuna esim metallien, kuten titaani, teräs tai alumiiniseokset, murtopituudet ovat vain 20–30 km (0,2–0,3 MPa / (kg / m3)). Moderneiden kuitumateriaalien, kuten kevlarin, lasikuitujen ja hiili / grafiittikuitujen murtopituudet ovat 100–400 km (1,0–4,0 MPa / (kg / m3)).
Toki sitten nanomateriaalien, kuten grafeeninauhojen murtopituuksien odotetaan olevan 5000–6000 km (50–60 MPa / (kg / m3)). Mutta näitä ei osata valmistaa kuin mikromitoissa toistaseks (eikä tiedetä niiden käyttäytymisestä isoissa mittakaavoissa mitään)
Hienosti hoidettu tämäkin. Gravity on ollutkin tarkoitus pistää taas katseluun...
Samaa tulin postaamaan. Ei Zarquon mitä kpäitä.
earthsky.org
| EarthSky
earthsky.org
Piikkiperse
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jokerit
Vajaan tunnin päästä James Webb teleskooppi ammutaan avaruuteen. Kaiken mennessä odotetusti, tulee avaruuden tutkimus muuttumaan oleellisesti.
Hubble siirtynee pikkuhiljaa pois käytöstä pitkän ja komean ohjelman päätteeksi.
Hubble siirtynee pikkuhiljaa pois käytöstä pitkän ja komean ohjelman päätteeksi.
Hyvä, ensimmäinen vaihe sitten läpäistä. Webb tulee mullistamaan ihmiskunnan tietämyksen avaruudesta. Toivottavasti nyt hemmetti kaikki vaiheet menee nappiin ennen tutkimusten alkamista.
No eihän tuota lähtöä voinut millään tavalla kusta, edes vahingossa. Lähinnä jännittää se viimeinen vaihe ulkoavaruudessa, kun pitäisi vekotin purjeineen/paneeleineen avata. Onko tuo nyt sitten 100x tarkempi kuin Hubble. Kuulostaa hurjalta ja samalla kosmisessa mittakaavassa mitättömältä. No kaipa sillä ihan mielenkiintoista dataa saadaan.
Tarinankertoja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Vertailu on hieman vaikea, sillä pelkkä pelin koon kasvaminen 2,4 Hubblesta 6,5m Webb:ssä ei kerro oikein mitään.
Hubble kuvasi näkyvän valon aluetta, ja se asetti rajoituksia monille deepspace kuvaukselle. Webb kuvaa IR alueella, jolloin se näkee pitemmälle ja tarkemmin. Koska avaruus laajenee, on kaukaisten kohteiden valo punasiirtynyt IR alueelle ja näin Hubble ei edes teoriassa kykene näkemään yhtä pitkälle kuin Webb. Ja koska Hubble on maata kiertävillä radalla, sitä häiritsee maa ja aurinko ja kuu, eikä se siksi IR alueella ollut kovinkaan hyvä jälkikäteen asennetusta ir elementistä huolimatta.
Juuri IR alueen takia Webb matkaa L2 pisteeseen miljoonan kilometrin päähän, jossa se asemoituu niin, ettei aurinko maa tai kuu häiritse sitä ja sen Ir instrumentit jäähdytetään 6 asteen päähän nollasta K:sta.
Webb pystyy siis mahdollisesti näkemään ensimmäisten tähtien valon (joka on jo siis IR alueelle punasiirtynyt, normi dobler ilmiö avaruuden laajentuessa ja kohteiden etääntyessä) sekä eksoplaneetojen IR säteilyn (kun nyt täytyy tukia tähden valon himmentymistä).
No, puolivuotta menee, ennen kun Webb on havaintovalmis, mutta laukasu oin nyt vihdoista viimein tapahtunut ja jäämmä orottaan uusia tuloksia kosmologian alalla.
NASA's James Webb Space Telescope launches on epic mission to study early universe
Today's liftoff was a long time coming. And on Christmas, too
www.space.com
If all goes according to plan, the telescope will detect cosmic objects 10 billion times fainter than the dimmest star you can see in the night sky without a telescope. That's 10 to 100 times fainter than anything Hubble can pick up, NASA officials said. And Webb's vision will be so sharp that it can see details the size of a penny from 24 miles (40 km) away, they added.
Niin eli teleskooppi voi havaita 10-100 kertaa himmeämpiä kohteita kuin Hubble. Luulisi silti asiantuntijoiden kykenevän lonkalta tarkempaan vastaukseen kuin 10-100. Tube tietenkin pullollaan "100x more powerful" videoita.
Weekend_Warrior
Jäsen
Koska ne lähettää jotain vastaavaa tutkimaan ihan tän maapallon meriä?
Kiehtovaa kyllä jos nuo tarkkuudet pitää paikkansa. Voi tulla melkoisesti tietoa ja löytöjä sieltä kaukaa.
Kiehtovaa kyllä jos nuo tarkkuudet pitää paikkansa. Voi tulla melkoisesti tietoa ja löytöjä sieltä kaukaa.
Tarinankertoja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Meriähän tutkitaan jatkuvasti useiden projektien voimin. Avaruusketjussa kun ollaan, niin uusin hanke on Sentinel-6 satelliitit, joilla mitataan merenpinnan muutoksia hyvin tarkasti. Tällä siis pystytään selvittään mm merivirtojen tarkempaa toimintaa ja pitkänajan mittauksina tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Merenpinnan muotoja tutkimalla saadaan tietoa myös merenpohjasta koska gravitaatio vaikuttaa vesimassoihin. Tutkasignaalit ei etene syvälle, joten tarkemnat meren pohjatutkimukset tehdään audiologisesti pääaodin laivoista ja lentokoneista.
Meren olosuhteita, lämpötiloja, eliöitä jne. tutkitaan ympäri maailmaa todella tiheellä verkostolla. Siksi tiedetään mm lajikadosta tai astrobiologian kannalta (avaruusketjussa kun ollaan) auringonvaloa ilman esiintyvästä elämästä syvänmeren mustien savuttajien ympärillä.
Eli kyllä merentutkkmusta tehdään paljon ja enemmän kun kosmoksen tutkimusta, mutta näyttävät sukellukset Marian hautaan on yhtä harvinaisia kun lennot kuuhun... Koska kustannus hyötysuhde noissa on tieteen kannalta aika heikkoa.
Itsehän veikkaan että salaa on käyty pohjassa ja sen takia koitetaan kovasti päästä avaruuteen.
Tarinankertoja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ei siä salaa oo käyty, ihan julkisesti... vuonna 1960 Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutu Mariaanien hautaan (merien syvin syvänne) Trieste sukellusveneellä . Trieste saavutti haudan pohjan 23. tammikuuta 1960 klo 13.06.
Sen jälkeen hautaan on laskettu miehittämättömiä sukellusaluksia vuosina 1995 ja 2009. Ja 2012 sinne sukelsi Deepsea Challenger.. eli James Cameron... kyllä, juuri se leffaohjaaja.
Ja ... 28. huhtikuuta 2019 tehtiin uusi syvyyssukelluksen ennätys kun Victor Vescovon Limiting Factor -sukellusvene laskeutui marianien hautaan ennätyssyvyyteen 10 928 metriin. Tää reissu on kuuluisa siitä, että tällä matkalla täältä meren syvimmästä kohdasta löydettiin... muoviroskaa, mm muovipussi kellu kameroiden eteen :-(
...mäin ofttopikkina vähän meriasiaa
Kyllä, ja eksoplaneetat voivat tuoda meille vastauksia sellaseen, jota on vain spekuloitu tähän asti, eli maapallon ulkopuolisen elämän olemassaoloa. Ymmärtääkseni tähtitieteilijät ym. ovat hyvinkin vakuuttuneita siitä, että Webbin tutkimuksilla tässäkin voidaan päästä vihdoin eteenpäin Webbin avulla. Ja kun nähdään aikojen alun valoa, niin päästään ylipäätään tietämyksessä eteenpäin liittyen kaikkeuteen. Olisi järisyttävä pettymys kaikille, ja varsinkin alan ihmisille, jos menee mönkään tämä massiivinen hanke tekniikan vuoksi.
Eikö se pohjavesimutien kaiveleminen ole monin verroin vaikeampaa kuin nykyraketeilla tuupata joku raketti taivaalle? Itseäni kyllä kiinnostaa molemmat suunnat ja varmaan astrobiologejakin. Tietty jos pitää priorisoida niin kai se seuraava asuinkelvollinen mesta löytyy jostain muualta kuin merenpohjasta. Tai mistä minä tiedän, siellä saattaa olla ihmisen viimeinen turvapaikka suojassa pahalta avaruudelta ja olemassaololta - kirjoittaa sinne pohjaan i was here ja nukahtaa lattialle lepposin mielin muutaman baarin paineessa. Paskaaks tässä, tulipahan käytyä ja nähtyä, pieni slaissi ympäristöstä. Jatkakaa.
Amerikanihme
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Jos tarkoitat miten pieniä yksityiskohtia Webbillä voi havaita, niin ei siihen parannusta ole tulossa. Hubble taitaa pysyä tarkempana lyhyiden aallonpituuksiensa ansiosta. Kyllä ero on lähinnä herkkyydessä, kuten yllä on todettu, eli paljon himmeämpiä kohteita saadaan näkyviin kuin Hubblella. Suuri ero on tietenkin aallonpituuksissa mitä voidaan tutkia. Hubble hädin tuskin taitaa yltää aallonpituuksille, joista Webb tutkimuksensa alkaa, eli lähi-infrapunasta keski-infrapunaan.
Toivotaan tosiaan, että kaikki toimii suunnitellusti. Omasta palkastanikin on 50% Webbin varassa kesään asti...
Tuossa käydään nopeasti hyvin läpi millaisesta purkista on kyse.
Heh, suojan takana -233 astetta ei riitä teleskoopin infrapunainstrumentille, vaan pitää päästä erillisellä jäähdyttimellä lähemmäksi nollapistettä, että instrumentti olisi toimintakykyinen.
Viimeksi muokattu:
Täältä voi seurata Webb teleskoopin matkaa ja vaiheita:
Where Is Webb? NASA/Webb
'WhereIsWebb' shows the status of Webb on its journey to L2 orbit. The page constantly updates as Webb travels, deploys, and cools to operating temperature. The most recently completed deployment step for Webb is displayed along a timeline that also indicates the major deployment phases. Note...
webb.nasa.gov
Täältä voi seurata Webb teleskoopin matkaa ja vaiheita:
Where Is Webb? NASA/Webb
'WhereIsWebb' shows the status of Webb on its journey to L2 orbit. The page constantly updates as Webb travels, deploys, and cools to operating temperature. The most recently completed deployment step for Webb is displayed along a timeline that also indicates the major deployment phases. Note...webb.nasa.gov
1,7km/h nopeus. Kiihtyykö tuo nopeus tuosta vielä vai onko saavutettu matkanopeus jo?
Mielenkiintoinen nähdä kun jarrutus alkaa.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy