Matkalla avaruuteen?

[Tarinankertoja]

No kyse on maailman isoimmasta ja moderneimmasta radioteleskoopista ja uutinenhan on poistettu.. Ilman tarkempaa julkaisua, ei tuosta voi sanoa yhtään mitään. Se pitäsi varmistaa aika monelta taholta. Todennäköisesti taas joku häiriösignaali ihan täältä maasta..

tai sitten markkinointikikka...

Koska Kiinan länsimaissa myydyin SciFi kirjahan perustuu juuri tollaseen tapahtumaan.

**
"synkkä metsä" teoria Muistoja planeetta Maasta -trilogiasta (Kolmen kappaleen probleema, Synkkä Metsä ja Kuolema on ikuinen)

Mikään sivilisaatio ei saa ilmoittaa läsnäolostaan kosmoksessa seuraamuksena siitä, että edistyneempi sivilisaatio tuhoaa sen estämällä kilpailua laajentumisesta. Tämä on synkän metsän teoria, vastaus Fermi-paradoksiin.

Synkän metsän (Luo Ji) päähenkilö selittää sen seuraavasti:

“Maailmankaikkeus on pimeä metsä, jossa jokainen sivilisaatio on metsästäjä aseella. Hän liukuu puiden välissä kuin peikko, nostaa hieman oksia, jotka estävät hänen polunsa, hän yrittää olla tekemättä melua askelillaan. Hän jopa pidättää hengitystään. Hänen on oltava varovainen, koska metsä on täynnä muita hänen kaltaisiaan metsästäjiä. Jos hän huomaa toisen elävän olennon - toisen metsästäjän, enkelin tai demonin, avuttoman vauvan tai rampan vanhan miehen, kauniin neitsyt tai kauniin nuoren miehen, hänellä on vain yksi vaihtoehto: avata tuli ja poistaa se. "

Teoria perustuu kahteen pääteesiin:

• epäilyketju: tähtien välisten suurten etäisyyksien takia kaksi kosketuksiin joutuvaa sivilisaatiota väittävät välttämättä, että toinen on haitallinen.
• tekninen räjähdys: Teknologian erittäin nopea kehitys ei salli sivilisaation ylläpitää teknistä ylivaltaa muihin sivilisaatioihin nähden. Siksi kaikki muut uhkaavat jokaista sivilisaatiota.

Tämän päättelyn looginen seuraus on, että toisen sivistyneen elämän muodon löytämisen jälkeen sivilisaation on yritettävä välittömästi tuhota se, jolloin maailmankaikkeus on ikuisesti ”synkkä metsä”.

**

Loistava SciFi trilogia, varsinkin ensimmäinen kirja on huikea

 

[mikko600]

Tänään illalla/yöllä Biden julkaisee ensimmäisen Webbin valokuvan ja huomenna Nasa julkaisee sitten lisää. Tulis jo!

President Biden will reveal the first James Webb Space Telescope image today at 5PM ET

NASA has decided to reveal the first James Webb Space Telescope (JWST) image today rather than waiting until tomorrow as planned.

www.engadget.com

 

[mikko600]

Tänään illalla/yöllä Biden julkaisee ensimmäisen Webbin valokuvan ja huomenna Nasa julkaisee sitten lisää. Tulis jo!

President Biden will reveal the first James Webb Space Telescope image today at 5PM ET

NASA has decided to reveal the first James Webb Space Telescope (JWST) image today rather than waiting until tomorrow as planned.

www.engadget.com

Vielä lisätietoa.

Linkki: https://twitter.com/hankgreen/status/1546340969750183936?s=21&t=pNrZcpebIPT3kQ1IZkwhGg

 

[hablaa]

Olihan tuo Biden-presis melkoinen pettymys. Ensiksi odotetaan melkein puolitoista tuntia että show alkaa (piti siis alkaa puoliltaöin), sitten vähän aikaa poliitikot taputtelee toisiaan selkään ja näytetään kuva streamissa jota ei edes pääse sen enempää analysoimaan. Turhia tällaiset streamit, ei jatkoon.

...mutta toki odotan että pääsee näkemään ihan oikeaa matskua. Todella paljon. Eta Carinae korkeammalla resoluutiolla kuin ikinä, melkein (täysin) pornoa. Eli kai tässä pitää vaan mennä unille ja odottaa että aamulla tulee järkevämpiäkin julkaisuja.

 

[Petri1981]

Nyt on muutamia kuvia julkaistu. Komeita ovat.

 

[douppi]

Nyt on muutamia kuvia julkaistu. Komeita ovat.

Kyllä, eikä malttais odottaa, että näkee lisää noita kuvia ja saa kaikkea mielenkiintoista lisäinfoa avaruuden ihmeistä.

Heräsi muuten sellanen ehkä vähän tyhmäkin kysymys, mutta kysyn silti: Olikohan väliä mihin suuntaan avaruudessa Webb matkaa ja mistä suunnasta eniten kuvia hakee.

 

[BitterX]

Kiistämättä kovin haastavaa prosessoida näitä mittasuhteita.

Linkki: https://twitter.com/hankgreen/status/1546708734126145536?t=cAC8yksz-se3yYfnMtTsWg&s=19

 

[douppi]

Kiistämättä kovin haastavaa prosessoida näitä mittasuhteita.

Linkki: https://twitter.com/hankgreen/status/1546708734126145536?t=cAC8yksz-se3yYfnMtTsWg&s=19

Onhan noi niin älyttömiä mittasuhteita, että siinä on ihmisillä ihmettelemistä.
Tuota kuvaakin kun miettii, niin ihan pelkästään jo nuo yksittäisten galaksien läpimitat avaruudessa, jotka esim. meidän Linnunradan n.100.000 valovuodesta sinne suurimman tiedossa olevan IC-1101 galaksin 6 miljoonan valovuoden läpimittaan.

 

[BitterX]

Onhan noi niin älyttömiä mittasuhteita, että siinä on ihmisillä ihmettelemistä.
Tuota kuvaakin kun miettii, niin ihan pelkästään jo nuo yksittäisten galaksien läpimitat avaruudessa, jotka esim. meidän Linnunradan n.100.000 valovuodesta sinne suurimman tiedossa olevan IC-1101 galaksin 6 miljoonan valovuoden läpimittaan.

Jep, ja kun miettii jo kuvassakin näkyvien galaksien tähtien määrää. Omassa galaksissamme Linnunradassa tähtiä on satoja miljardeja.

 

[Purkan Jauhaja]

Kiistämättä kovin haastavaa prosessoida näitä mittasuhteita.

Mahtava kuva!

Näistä kuvista tulee aina mieleen se, että suurella todennäköisyydellä joku katselee meitä tuolta samalla tavalla.

 

[C.Orr]

Onhan noi niin älyttömiä mittasuhteita, että siinä on ihmisillä ihmettelemistä.

Ei ihmismieli pysty käsittämään noita mittasuhteita. Itselleni eräs konkreettinen ja avaruuden mittasuhteita kuvaava esimerkki on, että jos aurinkomme olisi hiekanjyvän kokoinen niin meitä lähinnä oleva toinen tähti sijaitsisi silti n. 10 kilometrin päässä.

 

[Amerikanihme]

Heräsi muuten sellanen ehkä vähän tyhmäkin kysymys, mutta kysyn silti: Olikohan väliä mihin suuntaan avaruudessa Webb matkaa ja mistä suunnasta eniten kuvia hakee.

Se on kai siellä Lagrangen kakkospisteen ympäri kiertämässä joten ei se paljon matkaa. Vuoden aikana se saa esteettömiä näköaloja joka suuntaan avaruudessa. Tuollaisen ison teleskoopin kääntäminen on avaruudessakin hidasta touhua, mutta luulen, että se kyttää kyllä vähän joka suuntaan. Linnunradan tasoon ehkä eniten?

 

[hablaa]

Ei tullut vielä tarkempaa kuvaa Eta Carinaesta kuten joissain ennakkotiedoissa oli, mutta en silti ole pettynyt - kyllähän tuo laajempi kuva Carina Nebulasta (näemmä suomeksi "Kölin sumu", jos Wikipediaa uskominen) on todella vaikuttava, etenkin kun vertaa Hubblen aiempaan otokseen aiheesta. Tästä tulee todella jännät seuraavat 20v vai kuinka kauan JWT pysyykin toimintakuntoisena.

Näin maallikkona pikkaisen ihmetytti nuo "piikit" lähellä olevien tähtien ympärillä. Syynä toki teleskoopin fyysiset ominaisuudet (peilien muoto jne.), mutta tässä aiheesta kiinnostuneille pieni selvennys aiheesta: https://stsci-opo.org/STScI-01G6933BG2JKATWE1MGT1TCPJ9.png

 

[Karhunkulta]

Onko mitään tietoa, koska aletaan julkaista jotain JWT:n pääasiallisesta tehtävästä, eli eksoplaneetoista? Kai siellä on prio-listalla ekana noita potentiaalisesti elinkelpoisia planeettoja?

 

[Tarinankertoja]

Onko mitään tietoa, koska aletaan julkaista jotain JWT:n pääasiallisesta tehtävästä, eli eksoplaneetoista? Kai siellä on prio-listalla ekana noita potentiaalisesti elinkelpoisia planeettoja?

No ei kyllä ole pääasiallinen tehtävä eksoplaneetat ja johan yksi julkaistiin tähden himmenmisdatoineen ja planeetalla vettä!


Kyllä se päätettävä on deepspace, eli kurottaa aikaan, jolloin tähdet on syttyneet. Siksihän se on Ir alueen masiina, koska punasiirtymä on noin kaukaisten kohteiden osalta jo kokonaan IR alueella

 

[Morgoth]

Onhan noi niin älyttömiä mittasuhteita, että siinä on ihmisillä ihmettelemistä. Tuota kuvaakin kun miettii, niin ihan pelkästään jo nuo yksittäisten galaksien läpimitat avaruudessa, jotka esim. meidän Linnunradan n.100.000 valovuodesta sinne suurimman tiedossa olevan IC-1101 galaksin 6 miljoonan valovuoden läpimittaan.

Itseäni ehkä vielä enemmän hämmentää se, että kaikesta huolimatta avaruus on lähes tyhjää täynä ja tuo aine (galaksit, tähdet, planeet yms.) minkä kuvissa voimme nähdä on vain noin 5 % koko maailmankaikkeuden aineesta. Sinällään on helppo ymmärtää, että maailmankaikkeudessa on eksoplaneettoja ja niillä on elämää. Toki se olisi aivan mullistava löydös, mutta ei kovinkaan vaikea ymmärtää. Maailmankaikkeus itsessään on taas melko mahdoton ymmärrettäväksi, että siinä mielessä itse odotan enemmän noita deepspace juttuja kuitenkin.

 

[dohf]

Aivan huikeita kuvia JWST:lta, ja samaan aikaan tekee surulliseksi se, että tuo kymmenen miljardin laite on ihan pähkinöitä esim. yhden valtaajanoavan paskadiktaattorin aiheuttaman sodan kustannuksista.

Mitä silläkin rahalla saisi tehtyä, meidän pitäisi ihmiskuntana pystyä niin paljon parempaan.

 

[Amerikanihme]

Itseäni ehkä vielä enemmän hämmentää se, että kaikesta huolimatta avaruus on lähes tyhjää täynä ja tuo aine (galaksit, tähdet, planeet yms.) minkä kuvissa voimme nähdä on vain noin 5 % koko maailmankaikkeuden aineesta.

Tiedemiehenä vaadin tarkennusta! Alle 5% massasta on baryoneista muodostuneita, eli tuota tuntemaamme ainetta nykytietämyksen mukaan (tai ainakin mitä minä olen viimeksi lukenut).

Joo, iso on paikka. Jumalalla ei ollut budjettia kun loi tämän kaiken!

 

[Tarinankertoja]

Jumalalla ei ollut budjettia kun loi tämän kaiken!

Ei siinä mitään isoa budjettia tarvittu, kun keksi rakenteen, jossa se laajenee ihan itekseen. Oma sijotus oli vaan sellanineb pieni singulariteetti ja rakenne on sitten hoidellu hommaa ihan itekseen isommaksi.. jopa kiihtyvästi!

Les is more universumeissakin

 

[Amerikanihme]

Jos nyt noista Webbin kuvista vielä vähän, niin kollegani kertoi ladanneen alkuperäiskuvat tietokoneelleen ja katselleen niitä, ja kuulemma aika pahannäköisiä olivat olleet. Kaikenlaisia taustagradientteja, eri detektoreiden väliset rajat selvästi näkyvissä, erilaisia artifakteja, jne. Noissa julkaistuissa kuvissa ne oli vaan lakaistu kätevästi maton alle laittamalla taustan mustaksi, joten ei sieltä erota mitään tuollaisia ongelmia.

Lisäksi, kuten tässäkin ketjussa jo taidettiin keskustella, nuo tähtien kuvat ovat todella monimutkaisia diffraktiokuvioineen. Yritä niistä sitten mitata flukseja tai poistaa niitä tähtiä kuvista, että saisi viereisen galaksin fluksin mitattua...no, toivottavasti kymmenen miljardin budjetilla on kehitetty jotain hyviä software-kikkojakin.

Ja nyt takaisin omaan työhöni Webbin MIRI-instumentin ensimmäisten framejen kirkkauden vaihteluiden eliminoismittaamiseen...

 

[Rod Weary]

Eikös tuo vekotin kuitenkin palvele tiedemaailmaa eikä esteetikkoja?

 

[Tarinankertoja]

. Kaikenlaisia taustagradientteja, eri detektoreiden väliset rajat selvästi näkyvissä, erilaisia artifakteja, jne.

Tämähän on ihan tavallinen ilmiö hunajakennopeilien kanssa. Jokainen peiliraja tekee omat artefaktinsa. Noissa kuvissahan oikein hyvin zoomattuna näkee tähtien valonpirstomisessa noi kennokuviot ihan selvästi. Hubblessa on neljä peiliä ja siksi tähdet siroaa neljään suuntaan, tässä kuuteen ison rakenteen takia ja vielä useampaan pienrakenteen takia. Ja sit softalla näitä korjataan.. luulisi nyt alalla työskentelevän nämä efektit ymmärtävän?

 

[Amerikanihme]

Tämähän on ihan tavallinen ilmiö hunajakennopeilien kanssa. Jokainen peiliraja tekee omat artefaktinsa. Noissa kuvissahan oikein hyvin zoomattuna näkee tähtien valonpirstomisessa noi kennokuviot ihan selvästi. Hubblessa on neljä peiliä ja siksi tähdet siroaa neljään suuntaan, tässä kuuteen ison rakenteen takia ja vielä useampaan pienrakenteen takia. Ja sit softalla näitä korjataan.. luulisi nyt alalla työskentelevän nämä efektit ymmärtävän?

Jaa että neljä peiliä Hubblessa? Kai siinä on enemmänkin, mutta eiväthän peilit kai sinällään aiheuta noita tähtien kuvien kirkkaita säteitä, vaan ne apupeilien tukitangot. Hubblessa niitä tukia taitaa olla tosiaan neljä.

Mutta pointti on enemmänkin siinä, että tuon diffraktiorakenteen eliminoiminen tai sen mallintaminen ei ole mitään ihan helppoa. Lisäksi nämä niin kutsutut point spread functionit (PSF:t) sirottavat valoa hyvinkin kauaksi tähdestä, joka vaikeuttaa himmeiden pintakirkkauksien tarkkaa mittaamista muissa kohteissa, asia, josta minäkin olen ollut viime vuosina kiinnostunut. Jos haluat mitata tähden flukseja, niin käytössä on yleensä kaksi menetelmää, apertuurifotometria (mitataan tähden fluksi jonkun tietyn säteen sisällä, mutta sitten pitää tietää mikä osuus fluksista on sen säteen ulkopuolella ja korjata mitattu arvo), tai sitten yritetään sovittaa PSF ja skaalata sitä ylös- tai alaspäin, kunnes se vastaa kuvassa olevaa tähden kirkkautta. PSF on kuitenkin niin monimutkainen, että mallia on siis hyvin hankala tehdä, ja se "elää" usein ajan mukana tai peilin paikan mukana jne.

 

[Amerikanihme]

Galaksiryhmien-väliseen avaruuteen en usko, vaikka tiedän/tiesin moisen olevan olemassa.

Siis et usko luotainten koskaan galaksiryhmien avaruuteen yltävän, vai et usko galaksiryhmien välisen avaruuden edes olevan olemassa!!!???

 

[Amerikanihme]

Eikös tuo vekotin kuitenkin palvele tiedemaailmaa eikä esteetikkoja?

Ehkä molempia. Esteetikkojen palveleminen on jo alkanut, tiedemaailman tuloksia vielä odotellaan.