Matkalla avaruuteen?

[Salt]

Äkkiähän se 9v meni, kun muistelee tämän historiallisen matka alkamista. Kuiperin vyöhyke on todella mielenkiintoinen paikka, josta voi löytyä vaikka ja mitä jänskää. Niin olosuhteiden kuin "raaka-aineidenkin" suhteen. Monet muut kääpiöplaneetat odottavat vielä kulkijaansa ja toivottavasti New Horizons törmää niihin matkallaan ja lähettää tietoa ennen kuin poweri loppuu ja alus katoaa tähtienväliseen avaruuteen. Mielenkiinnolla odottamaan ohilennon tuloksia...

 

[Morgoth]

Monet muut kääpiöplaneetat odottavat vielä kulkijaansa ja toivottavasti New Horizons törmää niihin matkallaan ja lähettää tietoa ennen kuin poweri loppuu ja alus katoaa tähtienväliseen avaruuteen.

Myös Voyagerit ovat vielä "elossa" ja ilmeisesti ne toimivat vielä 2020-luvulle. Voyager 1 lähetti muutama vuosi sitten dataa heliopaussin rajalta ja siirtyi tähtienväliseen avaruuteen, joten kenties se vielä yllättää ja jotain uutta pystyy kertomaan tuolta "tyhjyydestä" ennen kuin vaikenee.

Kuiperin vyöhykkeen jälkeen seuraava mielenkiintoinen kohde olisi Oortin Pilvi, mutta se on jo niin poskettoman kaukana (1,5 valovuoden päässä). Kuollut ja mykkä Voyagerkin on siellä vasta kymmenien tuhansien vuosien päästä. Siinä mielessä vähän haikeaakin, että Pluton jälkeen ihmiskunnan on melkein mahdotonta saada lähetettyä enää edes luotainta paikan päälle missään järjellisessä ajassa. Itselleni tässä Pluton kohdalla jotenkin konkretisoitunut ainakin itselle avaruuden laajuus, vaikka eihän nämä etäisyydet toki koko maailmankaikkeuden mittakaavassa ole yhtään mitään.

 

[pernaveikko]

Reilu vartti aikaa: NASA Television | NASA

Mistähän muuten johtuu, että NASA:n striimit toimivat aina moitteetta, vaikka tälläkin on taatusti moninkertainen katsojamäärä verrattuna johonkin kuppaiseen jalkapallo-otteluun.

 

[pernaveikko]

The probe phoned home!
First post-flyby signal received at mission HQ

Celebrations have erupted among mission scientists and the hundreds of assembled journalists and visitors - including relatives of Clive Tombaugh, who discovered Pluto, and James Christy who discovered its moon Charon.

 

[Opatsu]

Tuossa NASA:n streamissa puhuttiin, että tuon onnistuneen ilmoituksen jälkeen New Horizons kerää dataa vielä pitkälle huomiseen (EST), minkä johdosta dataa ja kuvia saadaan vasta Suomen aikaa 22-23 huomenna illalla, jolloin tulee myös NASA:n suora lähetys NASA TV:stä, mikäli data ei vuoda sitä ennen ilmoille.

 

[pernaveikko]

Tuossa NASA:n streamissa puhuttiin, että tuon onnistuneen ilmoituksen jälkeen New Horizons kerää dataa vielä pitkälle huomiseen (EST), minkä johdosta dataa ja kuvia saadaan vasta Suomen aikaa 22-23 huomenna illalla, jolloin tulee myös NASA:n suora lähetys NASA TV:stä, mikäli data ei vuoda sitä ennen ilmoille.

"If you think it was big today, wait until tomorrow. And the next day."
- John Grunsfeld, Associate administrator for science at Nasa

 

[Salt]

Hienoa, että New Horizons selvisi ohilennosta ilmeisesti ehjin nahoin. NASA twiitissä puhuttiin jotain renkaista.
Mielenkiinolla jää odottamaan kuvia niistä.

Myös Voyagerit ovat vielä "elossa" ja ilmeisesti ne toimivat vielä 2020-luvulle.
...
Kuiperin vyöhykkeen jälkeen seuraava mielenkiintoinen kohde olisi Oortin Pilvi, mutta se on jo niin poskettoman kaukana (1,5 valovuoden päässä).

Joo Voyageritkin ovat elossa ja New Horizonskin varmaan vielä kymmeniä vuosia pienen plutonium virtalähteen ansiosta. Mutta kuten sanoit, välimatkat menevät vuosi vuodelta pitkiksi. Oortin pilvi olisi tosiaan vielä yksi mielenkiintoinen paikka, mutta nykytekniikalla sinne on liian pitkä matka. Ehkä fuusioenergialla lähi vuosikymmeninä.

 

[pernaveikko]

Joo Voyageritkin ovat elossa ja New Horizonskin varmaan vielä kymmeniä vuosia pienen plutonium virtalähteen ansiosta.

Ei ehkä järin yllättävä tieto, mutta kyseinen alkuaine on nimetty nelisen vuotta aikaisemmin löydetyn planeetan mukaan.

 

[pernaveikko]

Nyt on ensimmäiset kuvat ja niinhän tässä kävi mitä toisaalta kuitenkin arveltiin. Vaikka oli yhdeksän vuotta aikaa pohtia ja tehdä arvioita ja olettamuksia mitä siellä on, niin todellisuus on juurikin tarua ihmelliseempää.

Monet vanhat tiedot yksinkertaisesti menevät uusiksi. Yksi mielenkiintoisimpia löytöjä on yli kolmeen kilometriin nouseva vuoristo mikä on oletettavasti jäätä. Lämpötilat on sen verran alhaisia, niin jää kestää hyvin, mutta vuoriston syntymekanismi on jotain aivan uutta. Aikaisemmin tuollaista on nähty jäisillä kuilla missä planeetan vetovoima auttaa, mutta Plutoon ei mitään vetovoimaa kohdistu eli ei tiedetä mistä geologinen aktiivisuus johtuu.

 

[kahden suunnan sentteri]

Reilu vartti aikaa: NASA Television | NASA

Mistähän muuten johtuu, että NASA:n striimit toimivat aina moitteetta, vaikka tälläkin on taatusti moninkertainen katsojamäärä verrattuna johonkin kuppaiseen jalkapallo-otteluun.

FIFA:lla ei sentään ole armeijaa lähi-idässä öljybisneksistä huolehtimassa.

 

[pernaveikko]

FIFA:lla ei sentään ole armeijaa lähi-idässä öljybisneksistä huolehtimassa.

No ei, mutta selkeä järjestelmä kuitenkin mihin taskuihin dollarit menee.

 

[pernaveikko]

Laitetaanpa tänne taas uutta tietoa mitä siellä tapahtuu ja miltä siellä näyttää. Millähän lapset saisi kiinnostumaan tieteestä. Tehtävä on aika hankala, kun olihan dinosaurukset siellä ja niitä saa ostaa muovimuodossa ulkomaalaisomistuksessa olevasta lelukaupasta.

Latest images reveal Pluto's hazy horizon - BBC News

 

[varjo]

Laitetaanpa tänne taas uutta tietoa mitä siellä tapahtuu ja miltä siellä näyttää. Millähän lapset saisi kiinnostumaan tieteestä. Tehtävä on aika hankala, kun olihan dinosaurukset siellä ja niitä saa ostaa muovimuodossa ulkomaalaisomistuksessa olevasta lelukaupasta.

Latest images reveal Pluto's hazy horizon - BBC News

Kyllä melkein ainoa asia mikä saisi sellaisen tiedeoptimismin taas nousemaan olisi joku (koko maailmaa) yhdistävä tapahtuma mikä olisi toisaalta kuitenkin niin yleistajuinen että jokainen voi samaistua siihen. Ei joku Higgsin hiukkasen löytyminen vain oikeastaan kerää pitkäkestoista huomiota kun suurimmalle osalle kyse on täysin käsittämättömästä asiasta ja pikemminkin jopa kyseenalaistetaan miksi tutkimusta pitää edes tehdä. Ja toisaalta vastaavasti suurin osa ihmisistä on niin daijua että joku pizzataksintilaus-sovellus älypuhelimessa nähdään merkittävämmäksi innovaatioksi kuin vaikkapa uusi tapa pakata dataa nopeamman ja energiatehokkaamman viestinnän mahdollistamiseksi niin en oikein näe että mikään ns. arkielämän teknologinen mullistus herkästi kääntää kelkkaa tieteen arvostuksen kannalta, tarvitaan jotain suurta ja "out of this world"-henkistä.

Oma lista tällaisiksi paradigman muuttajiksi olisi vapaassa järjestyksessä ilman sen suurempaa reality checkiä:
- Miehitetty Mars-lento fast forwardina
- Pysyvän tukikohdan perustaminen kuuhun, siirtokunnan jatkuva kasvu ja laajentuminen siihen että tuhansia ihmisiä asuu vakituisesti kuussa
- Havaittavan elämän löytyminen muilta taivaankappaleilta (esim. Europa) ja nyt tarkoitan juuri jotain mikä liikkuu, näkyy omilla silmillä jne. eikä loputtomia "taas löydetty kaksi molekyyliä elämää komeetalta, jippikaijee".
- Avaruusmatkailun saaminen tavallisen ihmisen hyppysiin (aka. kymppitonnilla viikonlopun reissu avaruusasemalla)
- Tuntemattoman ja hieman kehittyneemmän merielämän löytyminen jostain syvältä
- Merenalaiset habitaatit edeltävään liittyen

 

[pernaveikko]

Kyllä melkein ainoa asia mikä saisi sellaisen tiedeoptimismin taas nousemaan olisi joku (koko maailmaa) yhdistävä tapahtuma mikä olisi toisaalta kuitenkin niin yleistajuinen että jokainen voi samaistua siihen.

Nythän tässä on iso mahdollisuus. Matt Damonin tähdittämä suomeksi käännetty "Yksin Marsissa" saapuu parin viikon päästä Suomeen.

Elokuva on elokuvaa, mutta sinänsä tuntemattoman miehen kirjaan perustuva ja tiedemaailmassa kiitelty kuinka se todella noin menisi. Kirjahan on kirjoitettu ennen sitä Sandra Bullockin Gravitya, mutta nyt tyhmät ihmiset luulevat tämän teoksen olevan siitä seurausta.

Niinhän tässäkin käy, että ihmiset luulevat koko homman olevan täyttä fiktiota, mutta niin ei ole. Gravityssa juuri mikään ei pitänyt paikkansa ja oli vain holivuudikuraa.

Toivottavasti joku lapsi jossain näkisi tämän viihteen läpi ja kiinnostuisi asioista.

 

[redlate]

Toivottavasti joku lapsi jossain näkisi tämän viihteen läpi ja kiinnostuisi asioista.

Tämähän tässä on aika suuri ongelma. Jotta siitä tieteestä jotain kunnolla pystyy ymmärtämään, pitää osata myös jonkin verran matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ym. Ei nyt ehkä Tomip avaruuksia, mutta perusteita nyt ainakin. Ja näitähän ei kännykkää räpläämällä opi, vaatii työtä ja vaivannäköä, joka on monelle nykyään tekemätön paikka.

 

[Aatos]

Joskus mua häiritsee ajatus ettei ihmiset miellä että me olemme avaruudessa. Ihan kuin se olisi jotenkin erillinen meistä.
"Tyhjyydessä" tässä kellutaan.

Niin kuin tässäkin ketjussa on mainittu, sääli on että etäisyydet ovat valtavia. Esteenähän tämä toimii matkailulle. Valonnopeus on mahdoton saavuttaa koska se vaatisi rajatonta energiaa. Esko Valtaoja on sitä mieltä että maksimaalinen nopeus jonka ihminen voi saavuttaa, on viidennes valonnopeudesta. Analogiaa tämän taustalla en tiedä.

Mutta paljon riittää itselläkin asioita joita ei miellä. Arkijärki ei niitä tavoita, pitäisi hallita matematiikan kieli.

Päähän ei mene että jos kaksi alusta lähestyy toisiaan valonnopeudella, kohtaamisnopeus on valonnopeus. Mutta entä jos nopeus on puoli valonnopeutta kummallakin, kohtaako ne valonnopeudella?

 

[adolf]

https://www.youtube.com/watch?v=QgNDao7m41M

On nuo mittasuhteet vaan aivan käsittämättömiä.

Video on siis lyhyt pätkä joka käsittelee tunnettuja mustia aukkoja.

 

[PeteX]

Ei ainakaan supersivilisaatioita näkyvissä ihan naapurissa Tähdet ja avaruus: Lähigalakseissa ei piileskele supersivilisaatioita

 

[pernaveikko]

Joskus mua häiritsee ajatus ettei ihmiset miellä että me olemme avaruudessa. Ihan kuin se olisi jotenkin erillinen meistä.
"Tyhjyydessä" tässä kellutaan.

Ei pidä antaa sen häiritä, jos joku ei sillä lailla mieti, että tässähän pusketaan hieman nopeammalla vauhdilla eteenpäin kuin jonkun uusimman Lamborghinin huippunopeus. Eihän sitä mistään sillä lailla huomaa. Sen taas, jos se keltainen auto painaa tuolla jossain poliisit perässä se on hauskempaa ja jännempää. Ja liikkeen hahmottaa.

Sitten siitä tulee ongelma, jos joku alkaa väittää vastaan, että ei tässä missään kelluta. Useimpia se ei vain kiinnosta, mikä on harmillista, mutta ei auta kuin hyväksyä se. Tuota erästä toista ketjua seuranneena olisi kyllä mielenkiintoista tietää mitähän MV-lehden lukijat mahtavat ajatella näistä jutuista.

 

[pernaveikko]

Tasaisin väliajoin eksyn YouTuben avaruusvideoihin ja joka kerta jaksan hämmästellä etäisyyksiä ja kaiken mittakaavaa. Jotainhan tuolla jossain on oltava, en pysty muuta uskomaan.

Onhan tuolla jotain jossain, vaikka tosiaan superkansaa nyt ei olekaan kuten yllä jo todettiin. Eikä juutalaisia tai jumalaa.

Sitä ei vain nykyihminen voi vielä käsittää mitä se on mitä joskus tullaan löytämään, niin kuin jääkiekkoa tai internetiä ei aikoinaan. Eikä sitä ymmärretty keskiajalla eli ihan silmänräpäys sitten ihmisen elossa, että olisi muutakin löydettävää vielä.

Nyt se tiedetään ja ymmärretään, että tässä itse jokainen kuolee ennen kuin kaikki on selvitetty. Toivottavasti nyt jotain vielä saataisiin tietää ennen oman pienen ja mitättömän elämän päättymistä.

 

[adolf]

Tuli muuten noista mustista aukoista mieleen, että onko asia ihan aukottomasti (heh heh) pystytty todistamaan että moisia on olemassa?

Ne vaan kuulostavat niin älyttömiltä asioilta, että tulee jopa mieleen josko ne joskus tulevaisuudessa pystyttäisiin todistamaan yhtä älyttömäksi taikauskoksi kuin vaikka sen, että joskus ihmiset ovat uskoneet maapallon olevan litteä tai että se on koko maailmankaikkeuden keskipiste.

Sama ajatus minussa herää myös teoriasta alkuräjähdyksestä. Siis että kaikki maailmankaikkeudessa nykyisin oleva materia on joskus mahtunut oliko se nyt nuppineulanpäätä pienempään tilaan?

Tämä ei siis ole mitään kritiikkiä, mutta kunhan vaan maallikkona asiaa hämmästelen. Kyllä tuntee ihminen itsensä pieneksi, kun tuommoista asiaa ajattelee. Siinä nöyrtyy. Eihän tuo siis mitenkään voi mahtua ihmismielen käsityskykyyn. Ehkä se sen takia niin kiehtovaa onkin?

Asiasta olisi kiva jonkun ei omaan tieteeseensä kiihkomielisesti uskovan näkökanta saada.

 

[SamSpade]

Tuli muuten noista mustista aukoista mieleen, että onko asia ihan aukottomasti (heh heh) pystytty todistamaan että moisia on olemassa?

Ei aivan aukottomasti, mutta muutamien vuosien päästä ehkä.
Best Evidence Yet That Black Holes Exist - Sky & Telescope

 

[Tim Callahan]

Tällä hetkellä ei ole muuta selitystä kuin mustan aukon nykyinen rakenne sille asialle, että miten joku objekti voi olla niin iso massan keskittymä, että se imee jopa isoja tähtiä omalla painovoimallaan ettei hiukkasetkaan pääse pakenemaan sieltä. Toki on käytännössä mahdotonta ikinä tutkia mustia aukkoja, koska niiden singulariteetissa tiheys on nolla mikä tarkoittaa ja tapahtumahorisontin ylittänyt objekti ei palaa koskaan takaisin. Tosin Cernissähän löydettiin myös valonnopeutta nopeammin kulkevia alkeishiukkaisia ja jos nämä saataisiin joskus valjastettua ihmisen käyttöön (tuhansien vuosien päästä?), niin nykyisten fysiikan lakien mukaan myös mustan aukon tutkiminen olisi kai mahdollista. Toki myös Hawkingin säteilyssä on todettu hiukkasten pääsevän pois mustan aukon vaikutuksesta.

Sinänsä loogiselta kuulostaa se, että supernovaräjähdyksestä syntyy niin suuri pakeneva voima, joka lyhistyessään vetäytyy takaisin keskiöönsä, kuten vaikka atomipommin räjähtäessä sienipilvi. Tästä keskiöstä syntyy sitten musta aukko, kun käytännössä räjähdyksen voima kääntyy päinvastoin.

 

[SamSpade]

Tässä vielä Hawkingin viimeisin teoria.
Stephen Hawking takes a trip through a black hole - CNN.com

 

[sakic]

singulariteetissa tiheys on nolla

Korjataan sen verran, että tiheys on singulariteetissä ääretön.

Tosin Cernissähän löydettiin myös valonnopeutta nopeammin kulkevia alkeishiukkaisia

Nuo mittaukset todettiin virheellisiksi. Luultavasti 99 % fyysikoista on valmis syömään hattunsa, jos valon nopeus onnistutaan ylittämään.

Sinänsä loogiselta kuulostaa se, että supernovaräjähdyksestä syntyy niin suuri pakeneva voima, joka lyhistyessään vetäytyy takaisin keskiöönsä, kuten vaikka atomipommin räjähtäessä sienipilvi. Tästä keskiöstä syntyy sitten musta aukko, kun käytännössä räjähdyksen voima kääntyy päinvastoin.

Tähden massa ja gravitaatiota vastustava voima tässä ovat ratkaisevia tekijöitä. Tähden elämällä on neljä mahdollista päätepistettä: valkoinen kääpiö, supernovana räjähtäminen, neutronitähti ja musta-aukko. Massan ollessa riittävän pieni (max n.3*auringon massa), tähden elämä päättyy valkeaan kääpiöön. Tällöin gravitaatiota vastustava voima on ns. degeneroituneen elektronikaasun paine. Seuraava skenaario on supernovana räjähtäminen hapen ja hiilen fuusion alkaessa. Riittävän suurimassaisilla tähdillä on lopussa sen sijaan rautaydin. Tällöin tähden kuollessa ulko-osa räjähtää supernovana, mutta ydin jatkaa romahtamista. Jäljelle jääneen ytimen massa taas ratkaisee tuleeko tähdestä neutronitähti vai musta-aukko. Ytimen massan ollessa alle Oppenheimer-Volkoffin massan lopputuloksena on neutronitähti, jolloin gravitaatiota vastustava voima on degeneroituneen neutronikaasun paine. O-V rajan ylityttyä mikään voima ei pysty kumoamaan gravitaatiota, jolloin lopputulemana on musta-aukko.