Matkalla alkoholismiin?

[Leipuri]

Pientä päivitystä viime vuoden tammikuun tilanteeseen.

Äitini on ollut juomatta koko tämän vuoden. Tämä on niin helvetin hieno asia. En muista aikaa että äiti olisi ollut näin pitkään juomatta. Aiemmin on tosiaan ollut juomatta joitain kuukausia mutta onkin taas mennyt isolla kauhalla. Toivottavasti tällä kertaa korkki myös pysyy kiinni.

Isäni sitten taas..Ollaan nähty tänä vuonna varmaan 5-10 kertaa ja hän on ollut joka kerta kännissä. On sitten ollut kyseessä lapsenlapsen synttärit, Tepsin futispeli tai sitten ihan sovitut kahvittelut niin joka kerta isä on ollut kännissä. Isä ei myöskään kysele keneltäkään yhtään mitään, höpöttelee jotain ihan omia sekavia tarinoita ja on usein aivan helvetin huonolla tuulella. Tiuskii ja vittuilee milloin kaupassa ventovieraille, milloin kadulla tai sitten jossain urheilutapahtumassa. Kukaan ei oikeen halua olla hänen kanssaan koska ikinä ei tiedä mitä sieltä tulee.

Äitin puolesta toivon että nyt tosiaan korkki pysyy kiinni ja mitä ollaan juteltu niin uskon että nyt voi olla myös ihan mahdollista. Isän puolesta olen jo toivon menettänyt, hän tarvitsee ammattiapua mutta hänen kanssaan on tällä hetkellä mahdotonta keskustella asiasta.

Kuulostaa aika tutulta, sillä erotuksella että äiti kuoli pari vuotta sitten ja vuosikymmenien juominen varmasti isona tekijänä siinä. Isä jatkoi juomista sen jälkeen entiseen tapaan vaikka niin vannoi jälleen kerran lopettavansa. Viime yönä isä oli sitten menehtynyt verenmyrkytykseen päivä heidän hääpäivänsä jälkeen.. On tuo viina vaan sellainen hitaasti tappava perkele.

 

[Kaheksas pakki]

Kuulostaa aika tutulta, sillä erotuksella että äiti kuoli pari vuotta sitten ja vuosikymmenien juominen varmasti isona tekijänä siinä. Isä jatkoi juomista sen jälkeen entiseen tapaan vaikka niin vannoi jälleen kerran lopettavansa. Viime yönä isä oli sitten menehtynyt verenmyrkytykseen päivä heidän hääpäivänsä jälkeen.. On tuo viina vaan sellainen hitaasti tappava perkele.

Otan osaa. Itse pelkään koska isä saa jonkun kohtauksen. Toisaalta olen myös aika varma isän suhteen mikään ei muutu ennenkuin tapahtuu joku vakava sairaskohtaus, jos muuttuu silloinkaan. On se paha perkele tuo viina.

 

[Wizzö]

"Hauska" juttu kyllä kun frendi tuossa aiemmin illalla kutsui huomenna ryyppäämään ja kieltäydyin kutsusta niin laittoi sitten viestiä onko kaikki kunnossa.

Jos suomalainen ryyppää joka viikonloppu niin kukaan ei (ainakaan itseltä) kysy että onko sulla asiat kunnossa mutta auta armias jos ihminen on selvinpäin niin kyllä sitten ollaan huolestuneita että onko kaikki hyvin.

Veikkaan kyllä että tässä rupeaa itsellä "kaverit" vähenemään mutta siinäpä vähenee, tosi ystävät todennäköisesti jää.

 

[Centre Bell]

Kuulostaa aika tutulta, sillä erotuksella että äiti kuoli pari vuotta sitten ja vuosikymmenien juominen varmasti isona tekijänä siinä. Isä jatkoi juomista sen jälkeen entiseen tapaan vaikka niin vannoi jälleen kerran lopettavansa. Viime yönä isä oli sitten menehtynyt verenmyrkytykseen päivä heidän hääpäivänsä jälkeen.. On tuo viina vaan sellainen hitaasti tappava perkele.

Otan osaa, surullista on läheisen poismeno on se syy sitten ihan mikä tahansa.
Voimia!

 

[Leipuri]

Kiitos osanotoista. Monet kerrat vietiin isäkin katkolle ja oli hetken kuivilla. Sosiaalitoimen kanssa monen laisia tukitoimia molemmille, mutta aina oli paluu entiseen. Äiti oli 61 ja 65 vuotta kuollessaan ja iso osa elämästä meni molemmilla viinanhuurussa. Tyhjältä tuntuu ja hukkaan heitetyltä elämältä. Molemmat voisivat nyt viettää leppoisia eläkepäiviä keskenään ja lastenlasten kanssa viettäen. Nyt jäi omalle pojallekkin isovanhemmat hyvin etäiseksi, koska en halunnut hänen joutuvan katselemaan humalaista vaatia ja mummua. Vielä kun vuodet katkeroitti molempia ja syy aina kaikissa muissa.

Tuli nyt tällainen henkilökohtainen vuodatus, mutta voimia kaikille asian kanssa kamppaileville. Alkoholismi vaikuttaa kyllä hyvin kokonaisvaltaisesti myös kaikkiin läheisiin. Jos yhtään tuntuu että on ongelmaa hakekaa apua ennemmin aikaisin kuin myöhään.

 

[I am not Jesus]

"Hauska" juttu kyllä kun frendi tuossa aiemmin illalla kutsui huomenna ryyppäämään ja kieltäydyin kutsusta niin laittoi sitten viestiä onko kaikki kunnossa.

Jos suomalainen ryyppää joka viikonloppu niin kukaan ei (ainakaan itseltä) kysy että onko sulla asiat kunnossa mutta auta armias jos ihminen on selvinpäin niin kyllä sitten ollaan huolestuneita että onko kaikki hyvin.

Veikkaan kyllä että tässä rupeaa itsellä "kaverit" vähenemään mutta siinäpä vähenee, tosi ystävät todennäköisesti jää.

Joo, ei ainakaan yliopistomaailmassa joitakin vuosia sitten huomannut yhtään, että alkoholin käyttö olisi vähentynyt. Sielläkin tosin tapahtumissa suurin osa alkoholista oli Virosta tuotua. Osataankohan noihin alkoholin käyttölukuihin laskea lähellekään oikeita lukuja tuonnin osalta? Vastaavatkohan ihmiset epärehellisemmin myös alkoholia koskeviin kyselyihin, joiden perusteella luullaan, että alkoholia kuluu paljon vähemmän kuin ennen..

 

[Patarouva]

Vastaavatkohan ihmiset epärehellisemmin myös alkoholia koskeviin kyselyihin, joiden perusteella luullaan, että alkoholia kuluu paljon vähemmän kuin ennen..

En noista kyselyistä tiedä, mutta ainakin työterveyden tms. kyselyssä vastausten rehellisyys taitaa laskea samaan tahtiin kuin joudut määrät nousevat.

 

[Wizzö]

Se olisi sitten kuukausi ilman alkoholia täynnä. Ja matka jatkuu, eiköhän pistetä toinen mokoma perään kun on alkuun päästy.

 

[adolf]

Isäni kanssa olen jo näemmä oppinut paremmin hyväksymään hänen jääräpäisyyttään. Äitini kanssa tykkään useasti puhua enemmän jutuista, koska hänen kanssaan niistä pystyy ihan vain puhumaan ja keskustelemaan.

Näen jääräpäisyyden sellaisena ominaisuutena, että siinä on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvä puoli on siinä, että jääräpäisyys parhaimmillaan on vähän sama asia, kuin päättäväisyys. Joku asia, ehkä vaikeakin sellainen tulee tehdyksi, kun on päättäväisyyttä, siinä missä joku toinen heittäisi hanskat tiskiin jo alkumetreillä.

Negatiivinen puoli taas jääräpäisyydessä tulee siitä, että ihminen ei suostu muuttamaan omaa mielipidettään. On sellainen kivettynyt ja umpiluupäinen kanta asioihin. Kun jostain asiasta keskustelee, niin oma oikeassa oleminen on tärkeämpää, kuin tosiasiat. Ylpeys ei mitenkään eikä missään olosuhteissa anna periksi, että pystyisi itsessään näkemään niitä samoja piirteitä, joista toisia arvostelee ja huomauttelee. Ei kertakaikkiaan sitten mitenkään.

 

[Siisel1]

Alkaa kyllä riittää itselle. Aivan kamala olo henkisesti ja fyysisesti. Tänään hakeuduin työterveyteen ja kävin puhumassa alkoholismistani työterveyshoitajan kanssa. Sain keskiviikolle lääkärille ajan, mutta hänen suhtautuminen oli minuun todella ikävä ja halveksuva.

Olen kerran aiemmin viheltänyt pelin poikki alkoholin suhteen ja silloin minuun suhtauduttiin aika asiallisesti.

Minulle sanottiin oikeasti jopa, että ”ei sinun tilanne nyt kovin pahalle vaikuta, kun ei ainakaan minun nenään haise viina.” Joo, en asu katuojassa ja juo raakaa viinaa kokoajan. Poikkean tyypillisestä alkoholistin mielikuvasta paljon, mutta ei se poista sitä tosiasiaa että juon aivan liikaa. Ihminen joka pyytää apua päihdeongelmaan itse varmasti tiedostaa, että tarvitsee ulkopuolista apua sekä ei kaipaa mitään vähättelyä.

Yleisellä tasolla olen huomannut, että vielä vuonna 2024 hoitohenkilöstö ei osaa suhtautua vakavasti ja asiallisesti pääkopan asioihin. Mielenterveyden ja alkoholin suhteen on tullut käytyä vastaanotolla.

 

[Ujcik#11]

Poikkean tyypillisestä alkoholistin mielikuvasta paljon, mutta ei se poista sitä tosiasiaa että juon aivan liikaa. Ihminen joka pyytää apua päihdeongelmaan itse varmasti tiedostaa, että tarvitsee ulkopuolista apua sekä ei kaipaa mitään vähättelyä.

Suomessa on n. 500 000 työssäkäyvää alkoholistia. Siis äärimmäisen pieniosa alkoholisteista on puliukkoja/ veneensä alla asuvia jokapäiväjuoppoja.

Hienoa että päätit hakea apua. On se perkele, että 2024 pitää vielä kohdata vähättelevää suhtautumista alkoholismiin. Hoitamattomana ennenaikaiseen kuolemaan johtavaan sairauteen.

 

[Patarouva]

Suomessa on n. 500 000 työssäkäyvää alkoholistia. Siis äärimmäisen pieniosa alkoholisteista on puliukkoja/ veneensä alla asuvia jokapäiväjuoppoja.

Hienoa että päätit hakea apua. On se perkele, että 2024 pitää vielä kohdata vähättelevää suhtautumista alkoholismiin. Hoitamattomana ennenaikaiseen kuolemaan johtavaan sairauteen.

Aika harva varmaan menee työterveyteen turhaan valittamaan omasta alkoholinkäytöstään. Mieluummin asiaa piilotellaan ja hävetään.

Työterveyshoitaja voisi yllättyä kuinka moni alkoholisti käy hänen vastaanotollaan haisematta viinalta. Ei voi kuin ihmetellä noin typerää asennetta.

 

[Alba]

Vastaava kokemus vähättelystä itsellänikin työterveyshoitajan ja -lääkärin toimesta. Ymmärrän etten näytä vähääkään stereotyyppiseltä alkoholistilta, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että juon aivan liikaa. No, tänä vuonna työterveystarkastukseen oli labrojen yhteyteen tullut B-PEth-mittaus ja siihen loppui vähättely. Vaikka viisari värähti melko vähän yli suurkäytön rajan, oli vastaanotto aivan erilaista.

Olen menossa lokakuussa uuteen mittaukseen, jossa todetaan olenko pystynyt vähentämään vai tarvitsenko enemmän apua. Sain selkeästi motivaatiota vähentämiseen, kun asia otettiin vakavasti. Erikoista on myös ettei läheiset ole koskaan olleet huolissaan. Johtuu varmaan siitä, että olen pystynyt hoitamaan niin sanotusti koko paketin. En käyttädy typerästi juodessani, hoidan työt, lapset ja harrastukset ilman ongelmia. Hautaan olin silti itseäni juomassa.

 

[godspeed]

Sairaalaan jos joutuu somaattisista syistä, niin hoitoa voi saada ja se voi olla paikoin jopa todella hyvää. Mutta auta armias jos jotain muuta lääkäriapua kaipaat, niin todellisuudessa tämän maan terveydenhoito on tuhoutumisen partaalla, lääkärit kuormittuneita ja leipääntyneitä ja mikä pahinta potilaat täysin tuuliajolla. Tätä jauhetaan nyt joka paikassa, mutta ei lämpimikseen.

Minulla saattoi olla hieman jotain tuuriakin siinä, että Jatkoajasta sain hyvää apua omiin ongelmiini ja ainakin alkoholinkäyttö loppui kokonaan. Jos joutuu lääkäriä tapaamaan millä asialla tahansa, niin menen silloin kyllä vain äärimmäisen pakon edessä. Tarkoitukseni ei ole pelotella tällä viestillä, mutta tämä on vähän sellainen ahdistava ja synkkä asia missä tällä hetkellä mennään.

 

[Siisel1]

Noniin nyt on sitten työterveyslääkäriltä palattu kotiin. Antabuskuuri alkaa omasta toiveesta ja toivottavasti sillä saataisiin taas juominen loppumaan.

Vuonna 2022 käytin Antabusta aiemmin ja se toimi minun kohdalla todella hyvin. Pysyin melko pitkään juomatta kuurin aikana puoli vuotta ja vielä sen jälkeenkin.

Hieman yllättäen lääkäri kirjoitti vielä nukahtamisen avuksi bentsoja. En edes pyytänyt mitään lääkkeitä nukkumiseen vaan kerroin, että nukkuminen on ollut vähän vaikeaa viime aikoina.

 

[Ujcik#11]

Hieman yllättäen lääkäri kirjoitti vielä nukahtamisen avuksi bentsoja. En edes pyytänyt mitään lääkkeitä nukkumiseen vaan kerroin, että nukkuminen on ollut vähän vaikeaa viime aikoina.

Ei liity sinuun tietenkään mitenkään seuraava ajatukseni.

On tämä silti aivan käsittämätöntä. Lääkäri määrää nukahtamiseen pyytämättään keskushermostoon vaikuttavaa ruippuvuusherkkää myrkkyä, riippuvuudesta kamppailevalle potilaalle.

Päihderiippuvuudesta kärsiville ei ikinä missään, pitäisi määrätä bentsoja eikä opioideja. Ei käytännössä mitään keskushermostoon vaikuttavaa.

Alkoholi kun sekoittaa keskushermoston joka johtaa unettomuuteen. Siihen määrätään korvike joka myös sekoittaa keskushermoston, tarvitset kohta bentsoja nukahtamiseen vaikka nyt nukkuisitkin hyvin.. Näin meillä on potentiaalinen sekakäyttäjä tietämättään yhteiskunnassa.

 

[adolf]

Ei liity sinuun tietenkään mitenkään seuraava ajatukseni.

On tämä silti aivan käsittämätöntä. Lääkäri määrää nukahtamiseen pyytämättään keskushermostoon vaikuttavaa ruippuvuusherkkää myrkkyä, riippuvuudesta kamppailevalle potilaalle.

Päihderiippuvuudesta kärsiville ei ikinä missään, pitäisi määrätä bentsoja eikä opioideja. Ei käytännössä mitään keskushermostoon vaikuttavaa.

Alkoholi kun sekoittaa keskushermoston joka johtaa unettomuuteen. Siihen määrätään korvike joka myös sekoittaa keskushermoston, tarvitset kohta bentsoja nukahtamiseen vaikka nyt nukkuisitkin hyvin.. Näin meillä on potentiaalinen sekakäyttäjä tietämättään yhteiskunnassa.

Olen yhden kerran noin viikon ajan syönyt unilääkkeitä. Bentsoja ei ollut, mutta keskushermostoon vaikuttavia kolmiolääkkeitä kuitenkin.

Kyllähän ne uneen laittoi, mutta tuona aikana jo mietin, että kyllä näihin olisi helppoa jäädä koukkuun. Tuossa vaiheessa mulla oli kuitenkin jo niin paljon matkaa siihen päihteiden käyttöön, että tämmöisen vaara paikan ymmärsi itsekin, ja ne uniongelmat myös onneksi loppuivat, niin käytön pystyi lopettamaan.

Mitään "pöllyä" niistä minun syömistä lääkkeistä ei saanut, mutta uneen ne kamalilla ylikierroksilla silloin olleen kroppani kuitenkin laittoi.

 

[Mediakuutio]

Kohtuukäytöstäkin on niin paljon erilaisia käsityksiä, että se oma kohtuukäyttökin pitäisi oikeastaan luoda täysin itse, jos siihen pystyy. Kuten se kun mielestäni pari sikspäkkiä viikonloppuna kaljaa oli sossutantan mielestä liiallista, vaikka ainakin silloin se oli monelle ihan tavalliseen tapaan pohjat ennen kuin lähdetään baariin, jossa osataan kuitenkin sitten ottaa järkevästi humaltumatta aivan miten sattuu.

Tuossakin juomatapa on siis jonkun mielestä jo aivan selvästi liikakäyttöä ja jonkun mielestä taas juuri itselleen sopiva ja on kivasti humalassakin. Humalassa ei siis konservatiivisempien käsitysten mukaan saisi lainkaan olla - koskaan. Sen takia nämä määrät ja muut ovat aina veteen piirrettyjä viivoja, ettei niillä voi tietyissä asiayhteyksissä oikeasti mitata mitään, paitsi silloin, kun sossutantta laskee, että tuleeko siitä humalaan.

Vanha viesti mutta eihän tämä nyt ihan näin mene. Kyllä ne riskirajat pystytään aika hyvin tieteellisesti arvioimaan. Viestisi ehkä kuvastaa enemmänkin sitä kuinka paljon Suomessakin on riskikäyttäjiä kun tosiaan aika normaalia tuollaiset määrät monelle on. Kuitenkaan yksittäisiä kännejä silloin tällöin tuskin kukaan varsinaisesti ongelmana pitää jos alkoholia ei muuten hirveästi kuluta.

Voisin jotenkin veikata, että aika iso osa alkoholiongelmaisista on ollut ilman ongelmaan havahtumista pitkään sitä mieltä, että heidän käyttönsä on ollut kohtuullista ja sopivaa. Ja jotkuthan eivät näe ongelmaa missään vaiheessa.

 

[Ujcik#11]

Voisin jotenkin veikata, että aika iso osa alkoholiongelmaisista on ollut ilman ongelmaan havahtumista pitkään sitä mieltä, että heidän käyttönsä on ollut kohtuullista ja sopivaa. Ja jotkuthan eivät näe ongelmaa missään vaiheessa.

Kiellon mekanismi näkyy kyllä käytännössä jokaisessa ongelmakäyttäjässäkin.


Kaikesta juodusta alkoholista 78 % kuuluu riskikäyttöön eli on joko riskikäyttäjien kuluttamaa tai juodaan tilanteissa, joissa humalakäytön raja ylittyy. Niistäkin alkoholia käyttävistä henkilöistä, joilla pitkäaikaisten terveyshaittojen riski on kohonnut, yli puolet (58 %) pitää itseään kohtuukäyttäjinä.

 

[godspeed]

Vanha viesti mutta eihän tämä nyt ihan näin mene. Kyllä ne riskirajat pystytään aika hyvin tieteellisesti arvioimaan. Viestisi ehkä kuvastaa enemmänkin sitä kuinka paljon Suomessakin on riskikäyttäjiä kun tosiaan aika normaalia tuollaiset määrät monelle on. Kuitenkaan yksittäisiä kännejä silloin tällöin tuskin kukaan varsinaisesti ongelmana pitää jos alkoholia ei muuten hirveästi kuluta.

Voisin jotenkin veikata, että aika iso osa alkoholiongelmaisista on ollut ilman ongelmaan havahtumista pitkään sitä mieltä, että heidän käyttönsä on ollut kohtuullista ja sopivaa. Ja jotkuthan eivät näe ongelmaa missään vaiheessa.

Minä en ole alkoholipoliisi eikä minusta koskaan tule alkoholipoliisia. Käyttäisin itsekin vielä, jos juominen vain pysyisi kohtuukäytössä, mutta kun ei pysy, niin ollaan kokonaan ilman.

Miten asiat sitten muilla menee, niin en ala opastamaan ketään väkisin. Olen nykyään lähtenyt pois paikalta, jos muut ovat alkaneet korkkaamaan viinapulloja. Siinähän vetävät, vaikka se käyttö ei olisikaan aina ns sopivaa. Oma on asiansa ja usein kyllä tietävät hyvin missä mennään, mutta eihän tällaiset jutut koskaan muutu, ellei joku itse päätä tehdä asioille jotain. Kenenkään puolesta ei voi tehdä elämäntapamuutoksia.

Sisäelinvauriot ja aivothan eivät katso lainkaan mitään rajoja tai määriä vaan esimerkisi haima voi poksahtaa parinkin vuoden liikakäytön vuoksi. Tällaisia tulehduksia ja muita ongelmia kaihtavia juoppoja on tosiaan Suomi täynnä, vaikka ilmeisen sitkeästi pystyvät edelleen päivittäinkin juomaan. Sellanen pelottomuus on jopa hämmästyttävää omalla tavallaan, vaikka kyse onkin pohjimmiltaan siitä, että riippuvuus on niin vahva, ettei sitä saa mikään katki. On vaan saatava juoda kokoajan ja kaikkea tekemistä ja ajattelua ohjaa alkoholi. Kaikkia heistä ei pelota kuolema, ei edes välttämättä silloin kun on vakava tilanne päällä.

Tätä viestiä kirjottaessa aloin miettimään, että alkoholin asema meidän kulttuurissa on sellainen, että en vain mielelläni enää ole tekemisissä kauheasti minkään siihen liittyvän kanssa. Jonkin aikaa se toki otti, mutta kyllä raitistumisessa näkemykset alkavat kehittyä kirkkaammiksi ja siihen alkaa tottua, ettei enää juo. Alkoholismihan itsessään ei ole mielenterveysongelma, mutta kyllä se melkoiseen sumuun silti asiat saa. Nyt tällaisena "ulkopuolisena" on oppinut näkemään sen kiillon ihmisten silmissä, kun aletaan puhua alkoholista ja sen juomisesta, mutta itseltä tuo kiilto selkeästi on jo kadonnut.

 

[WildThing]

Uskomatonta. Kuusi kuukautta ilman ja kuvittelin voivani juoda 1-2 olutta. Ei se näköjään onnistu. Hävettää aivan helvetisti.

 

[adolf]

Uskomatonta. Kuusi kuukautta ilman ja kuvittelin voivani juoda 1-2 olutta. Ei se näköjään onnistu. Hävettää aivan helvetisti.

Kenties tämä on nyt semmoinen töyssy, joka sinun tuli käydä läpi, että "oppi menee perille".

Ihmismieli on kummallinen järjestelmä. Positiivinen asia on se, että tiedostat sen, jotta ainoastaan täysi päihteettömyys on kohdallasi se toimiva ratkaisu.

Hetken se on hauskaa ja nautinnollista, mutta vääjäämätön lopputulos ja se mitä käteen lopulta aina jää on se, mitä tuossa viimeisessä lauseessasi kirjoitat. Tämä on se totuus addiktioista. Häpeän lisäksi listaan voisi lisätä vielä kaikenlaiset eristyneisyyden ja toivottomuuden tunteet, masennukset yms.

 

[WildThing]

Näin kai se vissiin menee. Viimeiset kuukaudet ilman juomatta oli kyllä elämäni parasta aikaa. Aikamoista, että tätä ei pysty lopettamaan. Vittumainen sairaus.