Kesän reissut tehty.
Berliini: Mainio kaupunki, tänne mennään uudelleen. Julkinen liikenne on toimivaa ja paljon vihreätä, me like. Saksalaisten omituisuudet taas laittoi naurattamaan. Hotellin aamupalalla se helvetin kitsastelu. Kahvikone on säädetty sormustimelle. Eli pieneen kuppiin saat puolet maitovaahtoa ja sitten 25ml kahvia. Niitä piti kiskoa ihan työkseen että sai aamun kahviannoksen. Samoin se kolmen siivun periaate leikkeileissa yms. Koko ajan näyttää siltä että kaikki on loppu, en vaan hiffaa. Julkiset vessat. Mikä ihme siinä on, että isossakin ostarissa se vessa on jossain kellarin perukoilla ja sitten pitää taikoa kolikoita että pääsee. Kyllä mä muistan -80 ja -90 luvulla tuon, mutta että vielä 2024 samaa paskaa. Korttimaksu sentään kävi lähes joka paikassa. Paitsi toki joku etninen kun piti vetää kassan ohi.
Riika: Via Balticaa autolla. Ihan jumalattoman tylsä ajo Tallinnasta jurnuttaa 90 lasissa eikä mitään nähtävää. Muutenkin Riian liikenne oli aika sekopäistä ja stressaavaa, parit kunnon kolarit todistettiin. Bonuksena toki WRC-ralli ja koko kylä tukossa. Itse kaupunki hienon näköinen, mutta vähän semmonen meh olo jäi. Palvelualttius ihan neuvostoliittoa, niin hotellissa kun monessa muussakin paikkaa. Jurmala oli hieno vaikka olikin pilvistä. Sinne voisi mennä uudelleen Riika vähän siinä ja tässä. On niin monta hienoa kohdetta, että en taida enää tuhlata aikaa uuteen reissuun, etenkin kun hintataso oli kovasti noussut.
Sellainen lisäys vielä. Jonkinlaisena kotikokkina mä tulen aina surulliseksi kun raaka-aineita kohdellaan huonosti. Molemmilla reissuilla aamupalan pekonit on vaan nakattu paksuna pinona paketista uuniin ja sitten tarjolle. Reunat jossain määrin kypsiä ja loput lötköä. Niitä sitten porukka yrittää kaivella, että sais edes jotain kunnollista. Olen mä nähnyt moista joskus kesällä laivan aamiaispuffetissa, mutta siellä oli kaikki muutenkin päin persettä, niin meni siinä samalla. Jotenkin vaan typerää heittää hukkaan, mutta kunhan nipotan.
